Herne säilörehun raaka-aineena

Transkriptio

1 Herne säilörehun raaka-aineena Kaisa Kuoppala, Luke Jokioinen Katariina Manni, HAMK Mustiala Marketta Rinne, Luke Jokioinen

2 2 Etunimi Sukunimi Uusvanha herne Herne on perinteinen kasvi, jonka viljely osataan Monikäyttöinen valkuaiskasvi, joka voidaan puida, kuivata tai murskesäilöä tuoreena tai korjata kokoviljasäilörehuksi Palkokasvina hyödyllinen viljelykierrossa Esikasviarvo! Lakoontuminen ongelmana usein voisiko härkäpapu toimia tukikasvina Valkuaisfoorumin hernekokeessa tutkittiin sadontuottoa ja rehuarvoa eri kehitysvaiheissa joko puhdas- tai seoskasvustona optimaalista korjuuajankohtaa säilörehuksi

3 Valkuaisfoorumin hernekoe v Mustialassa Maalaji rmhe, ph 6.30, P ja K viljavuusluokka hyvä Kylvö , ei lannoitusta Jermu-herne puhdaskasvustona ja seoksena sekä Anniina-vehnän että Sampo-härkäpavun kanssa Neljä kerrannetta kutakin koejäsentä Koejäsen Kasvilaji Kylvötiheys, kpl/m 2 Kg/ha Herne Herne Herne90-vehnä Herne Vehnä Herne90-Hp Herne Härkäpapu Herne60-Hp Herne Härkäpapu

4 Kasvustonäytteet otettiin kolme kertaa: 19.7., 2.8. ja Joka ruudulta otettiin kehikolla koko kasvuston näytteet leikkaamalla saksilla 5 cm sänkeen. Määritettiin ruuduittain sato, eri kasvilajien osuudet ja analysoitiin kemiallinen koostumus Kuvat: Kaisa Kuoppala / Luke 4 Tulokset löytyvät Valkuaisfoorumin nettisivuilta > Valkuaista Mustialasta

5 Herne kasvoi rehevästi ja oli seoskasvustoissa selkeästi valtakasvi Keskimäärin vehnää oli 4,2% ja härkäpapua 3,4 % ja 24 % kuiva-aineesta Vehnä tai Härkäpapu Herne 0.00 H H90V H90HP H60HP H H90V H90HP H60HP H H90V H90HP H60HP Etunimi Sukunimi Kuvat: Kaisa Kuoppala / Luke

6 Herneen seassa härkäpapu ei kasvanut normaalisti! Härkäpapu kasvoi näin hyvin ruutujen välissä! 6 Kuvat: Kaisa Kuoppala / Luke

7 Tulokset 7 Ei eroja eri koejäsenten välillä. Keskimäärin näytteenottokerroittain 6500, ja kg ka hehtaarilta. Kuiva-ainepitoisuudet näytteenottokerroittain olivat 142, 161 ja 212 g/kg. Sadot ovat koeruuduilta ja ovat siten suuntaa-antavia.

8 Koejäsenten välillä ei ollut merkitsevää eroa. D-arvo huononi kaikilla koejäsenillä ensimmäisestä viimeiseen näytteenottokertaan (keskimääräinen D-arvo 637, 625 ja 593 g/kg ka) H90V:n D-arvo laski eniten 8

9 Raakavalkuaispitoisuus oli runsaammin härkäpapua sisältäneellä H60HP-seoksella merkitsevästi suurempi kuin muilla koejäsenillä, joiden välillä ei ollut merkitsevää eroa. Kasvukauden edetessä kaikkien koejäsenten raakavalkuaispitoisuus pieneni, mutta molemmilla härkäpapua sisältäneillä seoksilla se pieneni vähemmän kuin muilla. Raakavalkuaissato oli keskimäärin 1075, 1605 ja 1451 kg/ha. 9

10 Raakavalkuaispitoisuuden muutos

11 Kuitupitoisuus (NDF) pieneni ensimmäiseltä toiselle näytteenottokerralle ja suureni toiselta kolmannelle. Kolmannella kerralla H90V ja H60HP sisälsivät eniten kuitua. Koejäsenistä H ja H60HP erosivat merkitsevästi toisistaan, niiden välinen ero oli koko ajan samansuuruinen. 11 Sulamattoman kuidun (indf) pitoisuus lisääntyi viimeiselle kerralle erityisesti H90V-seoksella. Kolmannella kerralla H90Vseoksen sulamattoman kuidun pitoisuus oli lähes 200 g/kg ka). Noin kolmannes kuidusta oli sulamatonta.

12 pv kylvöstä pv kylvöstä pv kylvöstä D 638 rv 168 D 625 rv 151 D 596 rv Etunimi Sukunimi Kuvat: Kaisa Kuoppala / Luke

13 Johtopäätökset Tukikasvi Näillä seossuhteilla ja kylvösiemenmäärillä tässä kokeessa tukikasvista ei ollut mitään hyötyä. Vehnä ja härkäpapu jäivät herneen varjoon eivätkä kasvaneet normaalisti. Seoksia pitäisi tutkia lisää peltomittakaavassa! Kuva: Kaisa Kuoppala / Luke 13

14 Johtopäätökset Korjuuaika Optimaalinen korjuuaika tässä kokeessa olisi ollut toisen näytteenottokerran aikoihin eli 82 päivää (n. 2,5 kk) kylvöstä tai hieman aiemmin. Herneen ja härkäpavun palot täyttyneitä, kasvusto vielä vihreää. Tarkkaile kasvustoa ja korjaa hyvän sää aikana! 14 Kuvat: Kaisa Kuoppala / Luke

15 Valkuaisfoorumi Loppuseminaarin esitysvideot ja diat 15 Etunimi Sukunimi

16 Kiitos! Kiitos!