Luomuun sopivat ohralajikkeet. Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT

Save this PDF as:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luomuun sopivat ohralajikkeet. Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna 2012. Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT"

Transkriptio

1 Luomuun sopivat ohralajikkeet Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna 2012 Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT

2 Toimijat: Iikka Minkkinen, Poke, Tarvaala: kokeiden toteutusvastuu Markku Mononen, Otava: kokeiden toteutusvastuu Reino Aikasalo, Boreal (jalostajan näkemys ohrasta ja siementen toimitus) Vinkit hyvästä luomu-tyypistä: Tapio Lahti (muistiinpanot Hämeenlinnan seminaarista ) Kaija Hakala, MTT (suunnittelu, koordinointi, näytteiden käsittely) Marjo Segerstedt ja Marja Jalli, MTT (taudit ja kasvuaste) Jaana Nissi ja Aino Lahti, MTT (näytteiden käsittely) Kuvat: Heidi Laaksonen ja Jos Helmich

3 Luomuun sopiva vilja on: (Tiedot: Tapio Lahti ja Reino Aikasalo) Taudinkestävä Pitkäkortinen (= syväjuurinen, saa vettä ja ravinteita?) Kestää tähkäidäntää Sopeutuu monenlaisiin oloihin Ohralla erityiset vaatimukset: Keskimyöhäinen-myöhäinen (rehuohra aikainen) Suurijyväinen Keskimääräinen valkuainen (rehuohralla saa olla suuri)

4 Kuinka tärkeää on pitkäkortisuus? Onko pitkäkortinen syväjuurinen? Luomuihmisten ja kokeneiden neuvojien käsitys on, että pitkäkortinen vilja on myös syväjuurinen, eikä lyhytkortisia lajikkeita saisi suosia, sillä ne menettävät veden- ja ravinteidenottokykyään Myös vuoden 2012 luomuseminaarissa Mikkelissä tutkija Carlo Leifert kertoi vastaavan vakaumuksensa Onko asia näin? Onko asiaa oikeasti tutkittu?

5 Siltä näyttäisi ainakin astiakokeissa Pisimmillä vehnillä oli eniten juurta, mutta vaihtelua oli (astiakoe: putket vesiviljelyssä, J. MacKey 1973). Peltokokeessa lyhyt vehnägenotyyppi otti vähemmän ravinteita kuin pitkä (J. MacKey 1979). Uudet Vihreän vallankumouksen vehnälajikkeet, jotka tuottavat lyhemmän varren, tuottavat myös pienemmän juuristopainon (J. G. Waines & B. Ehdaie 2007, astiakoe) Kauralla varren pituus ja juuriston pituus korreloivat ainakin vähän, varren paino ja juuriston paino korreloivat paljon (MacKey 1988, vesiviljelykokeet)

6 Pitkäkortinen on syväjuurinen? Kauran korkeuden ja juurten syvyyden korrelaatio Kauran maanpäällisen massan ja juurimassan korrelaatio

7 Pitkäkortinen on syväjuurinen? Ei välttämättä Kauralla kuivissa preerian oloissa lyhytkortinen lajike tuotti vähemmän biomassaa kukintavaiheeseen mennessä, mutta isomman sadon (isompi HI) kuin pitkäkortinen kauralajike. WUE ja haihdunta olivat samat. (Pamela J. de Rocquigny et al. 2004, peltokoe) Ohralla kääpiögeeni aiheutti isomman juuristomassan. (Chloupek et al. 2006, peltokoe) Carlo Leifert (UK): Tämä ei välttämättä tarkoita syvempää juurta.

8 Pitkäkortinen on syväjuurinen? Onko se tärkeää? Ei välttämättä, juurten kasvudynamiikka saattaa olla tärkeintä: juuria oltava paljon juuri silloin, kun ravinteiden ja veden tarve on suurin. Tuleentumisvaiheessa ei enää niin suurta merkitystä Pienimmät juuret voivat olla juuri ne tärkeimmät, massa ei välttämättä kerro kaikkea. Miten juuren kasvudynamiikkaa ja syvyyttä sitten pystyttäisiin mittaamaan pellolla?

9 Tässä kokeessa tärkeimmät testattavat hypoteesit Luomuun sopivat lajikkeet ovat parempia kuin eniten tavanomaisessa käytetyt Lajikkeissa on eroa siinä, miten nopeasti ne peittävät maan ja tämä vaikuttaa rikkakasvien runsauteen, joten luomuun sopiva peittäisi maan nopeiten Luomuun sopiva lajike on parhaiten tauteja kestävä (Marja Jalli puhuu kohta tästä)

10 Parhaat ohralajikkeet (Reino Aikasalo) Fairytale melko myöhäinen kaksitahoinen mallas- ja rehuohra taudinkestävyys hyvä ei erityisen nopea alkukehitys, mutta pensastuu voimakkaasti erittäin satoisa hyvin korkea tärkkelyspitoisuus Wolmari melko aikainen melko nopea alkukehitys hyvä verkkolaikunkestävyys satoisa Edvin myöhäinen monitahoinen rehuohra täydellinen härmänkestävyys hyvä verkkolaikunkestävyys hieman rehevämpikasvuinen (pitempi korsi) kuin monet muut monitah. ohrat

11 TILATESTI-kokeet luomuun sopivilla ohrilla Tarvaala (ei luomu, mutta peittaamaton siemen) kylvö 24.5.

12 Tarvaala Edwin-Fairytale-Wolmari, Pilvi

13 27.6. Edwin-Fairytale-Wolmari, Pilvi

14 03.7. Edwin-Fairytale-Wolmari, Pilvi

15 11.7. Edwin-Fairytale-Wolmari, Pilvi

16 18.7. Edwin-Fairytale-Wolmari, Pilvi

17 23.7. Edwin-Fairytale-Wolmari, Pilvi

18 TILATESTI-kokeet luomuun sopivilla ohrilla Otava (luomu), kylvö 4.6.

19 Luomuolot vs. tavanomaiset kasvuolot kolmella ohralajikkeella

20 Johtopäätöksiä Rikkakasveja ei ollut mainittavasti Tarvaalassa, mutta paljon Otavassa, jossa kasvusto oli heikkoa Rikkakasvien määrällä ja biomassan kehityksellä ei näy negatiivista korrelaatiota Toisaalta, missä biomassaa oli vähiten (Otava), siellä oli rikkakasveja eniten Rikkakasvien määrä on myös pellon historiakysymys (monivuotiset rikkakasvit ja siemenpankki) Wolmari kehittyi nopeiten luomussa, tavanomaisessa ei eroa

21 Tarvaalan satotulokset (puinti ) Otavassa ei saatu puitua

22 Tämän tutkimuksen perusteella on vielä vaikea sanoa mitään varmaa Wolmari näyttäisi hyvältä alkukasvukauden kasvajalta Jotkut muut lajikkeet voisivat olla vielä parempia Jatkossa lajikekokeet erikseen luomuun?

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Arja Nykänen / Kaisa Matilainen ProAgria Etelä-Savo/ ProAgria Pohjois-Karjala p. 0400 452 089 / p. 040 3012423 Yleistä lajikevalinnasta Sadon käyttötarkoitus

Lisätiedot

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN VIKING MALT, LAHTI 31.1.2013 REINO AIKASALO BOREAL KASVINJALOSTUS OY PANIMOLABORATORION OHRAKOMITEAN SUOSITTELEMAT MALLASOHRALAJIKKEET Lajike Hyväksytty Harbinger BOR

Lisätiedot

Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy

Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy TILASIEMEN OY www.tilasiemen.fi ロ perustettu 1992 ロ siemenpakkaamoiden omistama ロ49 Osakasta ロ46 pakkaamoa ロToimisto

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

KOTIMAISEN MALLASOHRAN JALOSTUS

KOTIMAISEN MALLASOHRAN JALOSTUS KOTIMAISEN MALLASOHRAN JALOSTUS VYR-seminaari Mallasohran tuotannon mahdollisuudet, 29.3.2011 Tampere Reino Aikasalo Boreal Kasvinjalostus Oy KASVINJALOSTAJIEN SIJAINTI Muiden pohjoisten kasvinjalostajien

Lisätiedot

Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua

Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua Liite 9.3.2009 66. vuosikerta Numero 1 Sivu 3 Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua Martti Vuorinen, Yrjö Salo, Antti Laine, Markku Niskanen ja Arjo Kangas, MTT Kasvilajikeluetteloon

Lisätiedot

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea

Lisätiedot

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET Boreal Kasvinjalostus Oy Timo Lötjönen, Luonnonvarakeskus, Ruukki 14.12.2017 1 LUOMUTUOTANTO Luomuala kasvussa Luomulajikejalostusta vähän Käytetyt lajikkeet pääosin tavanomaisista

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet

Lisätiedot

Monitahoiset ohralajikkeet, 26 kappaletta aikaisuusjärjestyksessä

Monitahoiset ohralajikkeet, 26 kappaletta aikaisuusjärjestyksessä 8.2.2010 Martti Vuorinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Ohra Ohralajikkeista suurin osa palvelee rehukäyttöä, mutta osa menee myös mallas- ja osa tärkkelysohraksi. Mallas- ja tärkkelysohriin kuuluu sekä

Lisätiedot

Mikä viljalajike luomuun?

Mikä viljalajike luomuun? Mikä viljalajike luomuun? Tuloksia kesän 2014 ruutu- ja havaintokokeista Arja Nykänen, Heikki Ajosenpää, Patrik Erlund, Sampo Järnefelt, Vilma Kuosmanen, Jari Luokkakallio, Kaisa Matilainen, Jussi Nurkka,

Lisätiedot

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference Mallasohrakatsaus Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012 Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy Viking Malt 2012 340 000 tn kapasiteetti 3 mallastamoa, SE, FIN ja LIT Pääkonttori

Lisätiedot

Peltokasvien luomuviljely

Peltokasvien luomuviljely Luomuviljelyn peruskurssi Peltokasvien luomuviljely LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke 2 Luomussa huomioon otettavaa lajikevalinnassa Peltojen kasvukunto Aikaisuus Sadon käyttötarkoitus Korren

Lisätiedot

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ Luomumallasohraseminaari Hollola 31.1.2013 Marja Jalli MTT Kasvintuotanto KASVITAUTIEN ESIINTYMINEN WEBWISUN KYLVÖSIEMEN SIEMEN TIETOKANTA VILJELYKIERTO

Lisätiedot

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET Leena Pietilä Boreal Kasvinjalostus Oy VYR Luomuseminaari, Salo 28.11.2017 LUOMUTUOTANTO Luomuala kasvussa Luomulajikejalostusta vähän Käytetyt lajikkeet pääosin tavanomaisista

Lisätiedot

Kasvinjalostus luomuun mitä Suomessa on tehty ja mitä pitäisi tehdä?

Kasvinjalostus luomuun mitä Suomessa on tehty ja mitä pitäisi tehdä? Kasvinjalostus luomuun mitä Suomessa on tehty ja mitä pitäisi tehdä? Kuopio 10.11.2017 Marja Jalli ja Kaija Hakala, Luke, Luomuinstituutti marja.jalli@luke.fi Jalostusta luomuun (ET Lammerts et al 2011)

Lisätiedot

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään CHARMAY FAIRYTALE SALOME SW MAGNIFIC MIRELLA SEVERI PIONEER Ylivoimainen MAXIMUS kaurasadontuottaja Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä

Lisätiedot

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT 2015 Toteutetaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa Kaistoilla uusimmat lajikkeet Kaistoilla järjestetään pellonpiennartilaisuuksia, joihin osaa ottamalla pääsee

Lisätiedot

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.

Lisätiedot

VIKING MALT. 6.3.2012 Lahti. Mallaslajikkeita luomuviljelyyn. Tapio Lahti. Evira. Tapio Lahti 9.3.2012

VIKING MALT. 6.3.2012 Lahti. Mallaslajikkeita luomuviljelyyn. Tapio Lahti. Evira. Tapio Lahti 9.3.2012 VIKING MALT 6.3.2012 Lahti Mallaslajikkeita luomuviljelyyn Evira MALLASOHRALAJIKKEIDEN JALOSTUSTAVOITTEET Viljelyn näkökulma (Mallasohrakomitea 2011): VILJELYVARMUUS aikaisuudeltaan erilaisia, Suomen oloihin

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Ohran lajikekokeet 2012 Ohran lajikekokeet 2006-2011 Kauran lajikekokeet 2012

Lisätiedot

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi

Lisätiedot

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA Agrimarket Kasvuohjelmailta 5.3.2015 Satu Pura / Boreal SISÄLTÖ Vaihtamalla paranee Varmuutta valintaan Laji- ja lajikevalinnat kevään 2015 kylvöille VAIHTAMALLA PARANEE

Lisätiedot

Tuloksia puna-apilan siementuotantokokeista ja ehdotuksia siementuotannon virkistämiseksi

Tuloksia puna-apilan siementuotantokokeista ja ehdotuksia siementuotannon virkistämiseksi Tuloksia puna-apilan siementuotantokokeista ja ehdotuksia siementuotannon virkistämiseksi Sieppari pellossa hanke 21.11.2017 Tuorla Oiva Niemeläinen ja Markku Niskanen, LUKE Luonnonvarat ja biotalous Siitä

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Liite 19.3.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 10 Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Arjo Kangas, MTT Kasvilajikkeiden luetteloon hyväksyttiin tämän vuoden tammikuussa 16 uutta lajiketta. Luetteloon

Lisätiedot

Agrimarket- Viljelijäristeily

Agrimarket- Viljelijäristeily Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012

Lisätiedot

Muuttuvan maatalouden vesistövaikutukset. Pirjo Peltonen-Sainio & Kaija Hakala MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke

Muuttuvan maatalouden vesistövaikutukset. Pirjo Peltonen-Sainio & Kaija Hakala MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke Muuttuvan maatalouden vesistövaikutukset Pirjo Peltonen-Sainio & Kaija Hakala MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke North Canada Alaska Greenland North Pole Siberia 70 N 60 N Sopeutuminen

Lisätiedot

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,

Lisätiedot

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito

Lisätiedot

Kasvintuotanto kannattaa

Kasvintuotanto kannattaa Kasvintuotanto kannattaa Loppuseminaari Havaintokoetoiminnan satoa vuosilta 2011-2013 Pirjo Kivijärvi ja Kari Narinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Puh. 040 828 8254 pirjo.kivijarvi@mtt.fi Havaintokoetoiminta

Lisätiedot

BOREALIN LAJIKKEET 2016

BOREALIN LAJIKKEET 2016 BOREALIN LAJIKKEET 2016 Hankkijan siementuottajapäivä 9.2.2016 Leena Pietilä 7.4. 12.4. 17.4. 22.4. 27.4. 2.5. 7.5. 12.5. 17.5. 22.5. 27.5. 1.6. 6.6. 11.6. 16.6. 21.6. 26.6. 1.7. 6.7. 11.7. 16.7. 21.7.

Lisätiedot

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Syysrypsin viljely Antti Tuulos Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto

Lisätiedot

KAURALAJIKKEEN VALINTA

KAURALAJIKKEEN VALINTA KAURALAJIKKEEN VALINTA Puhdas kaura tilaisuus, Ruovesi 21.11.2017 Leena Pietilä KAURA NOSTEESSA - UUDET HAASTEET Lisääntynyt teollisuuskäyttö Laatukauran vienti Kilpailukyky viljelijän taloudessa Markkina

Lisätiedot

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia Kuminan pellonpiennarpäivät 213 lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Jokioinen 17.6.213 Lamminkylän pelto Kuolleiden taimien määrä kpl/m2 ensimmäisenä talvena

Lisätiedot

Luomusiementuotannon kehittämisseminaari. Hollola 18.11.2015

Luomusiementuotannon kehittämisseminaari. Hollola 18.11.2015 Luomusiementuotannon kehittämisseminaari Hollola 18.11.2015 Tuottavaa luomua luomuruokaketjun tuottavuuden vahvistaminen -hanke Hankkeen tavoitteet: Varmistaa ja vakiinnuttaa luomusiementuotanto Suomessa

Lisätiedot

Minkälaiset lajikkeet sopivat luomuun? Kaija Hakala

Minkälaiset lajikkeet sopivat luomuun? Kaija Hakala Minkälaiset lajikkeet sopivat luomuun? Kaija Hakala Luomun erityisvaatimuksia Vähän ravinteita, etenkin pääravinteita typpeä ja fosforia Sadot jäävät pienemmiksi kuin tavanomaisessa Viherlannoitus auttaa,

Lisätiedot

Ennusteet auttavat näkemään pidemmälle

Ennusteet auttavat näkemään pidemmälle Ennusteet auttavat näkemään pidemmälle Kasvinsuojelun syyspuinti Ilmajoki 1.11.2011 Marja Jalli MTT, Patrik Erlund NSL, Sari Peltonen ProAgria, Antti Hannula HAMK, Elina Seppä HY, Sirpa Thessler MTT LIFE08

Lisätiedot

Miten hometoksiinit hallintaan?

Miten hometoksiinit hallintaan? Miten hometoksiinit hallintaan? Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto VYR Turvallisuustyöryhmä ja viljan turvallisuustietoseuranta; MTT, Evira, ProAgria Viljan punahome ja hometoksiinit, uusi vai uusvanha

Lisätiedot

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista 2013 Miika Hartikainen, MTT Ruukki Säätiedot Ohran lajikekokeet Kauran lajikekokeet Vehnän lajikekokeet KERE: Greening Effect tautiainekoe KERE: Tautitorjuntakokeet

Lisätiedot

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1. Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä

Lisätiedot

IPM-kokemuksia kesältä 2010

IPM-kokemuksia kesältä 2010 IPM-kokemuksia kesältä 2010 Pauliina Laitinen, Sanni Junnila, Marja Jalli ja Heikki Jalli PesticideLife-hanke Kasvinsuojelun syyspuinti 1.11.2010 HAMK Mustiala LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke

Lisätiedot

Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä. Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy

Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä. Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy Sopimuskausi 2013 Sopimuskausi 2013 Sopimuskasvivalikoima ennallaan - Myllyvehnä, ruis,

Lisätiedot

MARTHE Viljelyvarma mallasohra

MARTHE Viljelyvarma mallasohra MARTHE Viljelyvarma mallasohra MARTHE Satoisa isojyväinen mallasohra, joka on Barkea satoisampi. Ensisijainen käyttötarkoitus on mallastus. Marthe sopii hyvin myös rehuohraksi. Saksalainen lajike. Edustaja

Lisätiedot

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen MATO-seminaari 7.2.2018 Marja Jalli, Erja Huusela-Veistola marja.jalli@luke.fi Mukana: Luke Bayer Crop Science Hankkija Oy Helsingin Yliopisto Yara Suomi

Lisätiedot

KASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SUOMEN VALKUAISOMAVARAISUUTEEN. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

KASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SUOMEN VALKUAISOMAVARAISUUTEEN. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy KASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SUOMEN VALKUAISOMAVARAISUUTEEN Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Viljojen jalostus Valkuaiskasvien jalostus Yhteenveto KASVINJALOSTUS

Lisätiedot

HAVAINTOKAISTAT 2018 VÄHÄKYRÖ

HAVAINTOKAISTAT 2018 VÄHÄKYRÖ HAVAINTOKAISTAT 2018 VÄHÄKYRÖ Vanhala Jokivarsitie 385, VÄHÄKYRÖ KAISTAT JA LAJIKKEET 2018 Kylvöpäivä 11.5.2018 Lannoitus: Liete 20 m 3 + YaraBela Suomensalpietari N 82 kg/ha Ravinteet yhteensä kg/ha N

Lisätiedot

Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016

Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016 Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016 UusiRaHa hankkeen seminaari Hyvinkää, Hyria, 9.3.2017 Hannu Känkänen, Luke Italianraiheinän lajikekoe 9 maatilalla Uudellamaalla

Lisätiedot

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä Kokemuksia ja tuloksia kesältä 2015 - katsaus Ravinneresurssikokeeseen Hannu Känkänen, Luke Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä Pellot usein syksyisin paljaina Muokkaus voi kuitenkin olla perusteltua

Lisätiedot

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa Oiva Niemeläinen, MTT, Nurmisiementuotanto osaksi viljelykiertoa 27.2.214 Aineistosta lyhyesti EVIRAn siementen sertifiointimäärät ja

Lisätiedot

Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos Vuoroviljely näyttää voimansa Kalajoki 29.11.2018 Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos Jatkuvan perunanviljelyn riesoja Kasvintuhoojat & kasvinvuorotus Leviämisominaisuudet: O = ei leviä, X = merkitys

Lisätiedot

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta Kerääjäkasvien monet mahdollisuudet koulutus Mustiala, 8.4.2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus

Lisätiedot

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Viljelyohjelmalla lisää puhtia Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa Kokemuksia luomuun siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi HAMK Mustiala 3.9.8 Hannu Känkänen Kerääjäkasvien hyötyjä Pellon kasvipeitteisyys lisääntyy eroosioherkkyys

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,

Lisätiedot

Modduksen vaikutus kasviin

Modduksen vaikutus kasviin Modduksen vaikutus kasviin T0 T1 T2 T3 Sivuversojen ja juurten kasvu alkaa Juuret kasvavat Korren tyvi tukevoituu Korsi ja lehdet kasvavat Yhteyttämistuotteita varastoituu kasviin Kasvi siirtää yhteyttämistuotteet

Lisätiedot

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012 Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Siemenessä leviävien tautien torjuntakeinoja luomussa Mahdollisimman

Lisätiedot

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata Syväjuuriset kasvit Juuret KASVIEN TUOTTAMASTA BIOMASSASTA PUOLET SIJAITSEE JUURISSA MAAN PINNAN ALLA. JUURTEN PÄÄTEHTÄVÄT ANKKUROIDA KASVI MAAHAN OTTAA MAASTA VETTÄ OTTAA MAASTA RAVINTEITA KASVAESSAAN

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi

Lisätiedot

Viljalajikkeiden luomulajikekokeet Suomessa

Viljalajikkeiden luomulajikekokeet Suomessa Viljalajikkeiden luomulajikekokeet Suomessa Luomuinstituutin tutkijaseminaari 18. 19.5.2015 Luonnonvarat ja Biotalous/ Tuotantojärjestelmät Tutkija Markku Niskanen 1987-1998 Koepaikat - Mietoinen,Kokemäki,

Lisätiedot

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä? Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä? Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamassa. Yleisesitys koosteena 2010-luvun esitelmistä Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamassa. Yleisesitys koosteena 2010-luvun esitelmistä Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamassa Yleisesitys koosteena 2010-luvun esitelmistä Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi (catch crop) Kerää maasta

Lisätiedot

LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE

LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE SSO:n Kasvinviljelyseminaarit 2014 Boreal / Satu Pura SISÄLTÖ Ovatko nykylajikkeet parempia kuin vanhat? Lajikkeet kevään kylvöille Lajiketieto helposti yhdestä osoitteesta Suomalainen

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvien viljely. VILMA, maatilaverkoston etäluento Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvien viljely. VILMA, maatilaverkoston etäluento Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvien viljely VILMA, maatilaverkoston etäluento 12.12.2017 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi (catch crop) Kerää maasta ravinteita estäen

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin LUKEKAS hanke (Aluskasvit, Torjunta) PRODIVA hanke (Seurannat, Tiedonvälitys) Jukka Salonen www.coreorganic.org HANKE-kuvausta Luomupellon rikkakasvit

Lisätiedot

Siemenpakkaajan puheenvuoro

Siemenpakkaajan puheenvuoro Siemenpakkaajan puheenvuoro Jukka Hollo, Tilasiemen Oy Sertifioidun luomusiemenen nykytilanne viljanviljelyssä Luomuviljelyssä käytettiin vuoden 2014 viljojen kylvöihin 2 300 tonnia sertifioitua luomusiementä,

Lisätiedot

Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan

Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan Ari Rajala Luke, Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto-yksikkö Peltokasvien tuotanto Esitelmän rakenne Tehoisalämpösumma, päivänpituusvaikutukset

Lisätiedot

Kauralajikkeet lajikekokeiden valossa

Kauralajikkeet lajikekokeiden valossa Kauralajikkeet lajikekokeiden valossa Antti Laine Viljely- ja käyttöarvo kokeet - viljelyarvoselvitys lajikkeen hakemiseksi kasvilajikeluetteloon (Maa- ja metsä-talousministeriön päätös 51/2004) - satoisuus

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ Sotkamo 19.2.2019 Mika Isolahti NURMET VALKUAISEN LÄHTEENÄ? Nurmi on energian lähde D-arvo NDF INDF Onko mahdollista saada korkea sato ja valkuaispitoisuus

Lisätiedot

Satovarmuutta seosviljelyllä?

Satovarmuutta seosviljelyllä? ILMASE-työpaja Kaarina 1.11.2012 Satovarmuutta seosviljelyllä? Sari Himanen ja Hanna Mäkinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli 22.1.2013 1 Satovarmuus Satovarmuuden turvaaminen yhä keskeisempi näkökulma

Lisätiedot

Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä

Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä Lohja 4.12.2018 Maaperäilta Olli-Pekka Ruponen, Toivon Tila, Halikko O-P Ruponen Mv. ja Agrologi p. 0505824645 some: @opruponen, #maataloudentulevaisuus

Lisätiedot

MTT Ruukin alustavia. kasvukaudelta Raija Suomela ja Essi Saarinen

MTT Ruukin alustavia. kasvukaudelta Raija Suomela ja Essi Saarinen MTT Ruukin alustavia tutkimustuloksia kasvukaudelta 2010 Raija Suomela ja Essi Saarinen Esityksen runko Vilja-tuloksia Lajikekokeet Ruukissa, ohra ja kaura Kasvitautiainekoe Innovatiiviset rehukasvit Nurmi-tuloksia

Lisätiedot

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät. ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.

Lisätiedot

Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin

Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin Millä eväillä tuleviin satokausiin Ravinteet talteen ja taudit kuriin 27.3.2013 Merikeskus Vellamo Kotka

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

Viljelyohjelma 2016. Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko

Viljelyohjelma 2016. Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko Viljelyohjelma 2016 Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko Maatalouden tuotto- ja kustannuskehitys Tuottojen ja kustannusten ero kasvaa! Maatalouden tulokehitys Viljelyn tuet laskusuunnassa

Lisätiedot

K-maatalous kevät Joensuu

K-maatalous kevät Joensuu K-maatalous kevät 2009 Joensuu 18.11.2013 1 K-maatalouden siemenkauppa Lajike-edustukset K-maatalouden koetila Viljelyohjelma Oma siemensopimustuotanto 2 K-maatalouden koetila 3 17.6.1963 päätös hankinnasta

Lisätiedot

Viljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander

Viljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljamarkkinatilanne Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljakauppa Hankkija Oy:ssä Kesän 2014 viljan myyntimäärät olivat todella suuria Syksyn 2014 sato määrällisesti hyvä Rehuvehnää paljon vielä myymättä Toimitus

Lisätiedot

Ruis ja vehnä luomussa

Ruis ja vehnä luomussa Ruis ja vehnä luomussa Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo 4.12.2012 RUIS Merkittävin luomuosuus Tasainen kotimaan tarve Tuki on kohdallaan Talvehtiminen on riski Sopii viljelykiertoon hyvin

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3) Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 6.4.2016 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2015 oli n. 1,576

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotantoon siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi. Yleiskatsaus luomun tilanteeseen

Kokemuksia luomutuotantoon siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi. Yleiskatsaus luomun tilanteeseen Kokemuksia luomutuotantoon siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi Yleiskatsaus luomun tilanteeseen HAMK Mustiala 13.9.2018 ProAgria Etelä-Suomi / Kaija Hinkkanen Tavoite 2020: Luomutiloja 20% - tilanne

Lisätiedot

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Asko Hannukkala, Erja Huusela-Veistola & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannontutkimus Kuminasta kilpailukykyä -seminaarit 25.3.2014 Jokioinen, 27.3.2014 Ilmajoki

Lisätiedot

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 2.3.2011 Boreal / Satu Pura BOREALIN RUIS-, ÖLJY- JA PALKOKASVIEN LAJIKEUUTUUDET Syysruis Reetta BOR Evolo BOR (hybridi) Kevätrypsi

Lisätiedot

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Kasvien ravinteiden otto Tapahtuu ilman ja maan kautta Ilmasta

Lisätiedot

Ajankohtaista kasvinsuojelusta

Ajankohtaista kasvinsuojelusta Ajankohtaista kasvinsuojelusta Porvoo 9.3.2011 petri.lintukangas@berner.fi Berner Kasvinsuojelu palveluksessasi Käytännön Maamies 13/2010 ennuste 2010 2011 379 % kasvuprosentti Kasvinsuojeluaineiden

Lisätiedot

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-

Lisätiedot

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kuminan perustaminen suojakasviin Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan pellonpiennarpäivät Jokioinen 8.6.2012 Kumina perustaminen suojakasviin KOE 2 V 2010 Jokioisiin perustettu koe, jossa

Lisätiedot

Mallasohrakatsaus 11.-12.6.2013 Sanna Kivelä, Viking Malt. Malt makes difference

Mallasohrakatsaus 11.-12.6.2013 Sanna Kivelä, Viking Malt. Malt makes difference Mallasohrakatsaus 11.-12.6.2013 Sanna Kivelä, Viking Malt Viking Malt Oy 2013 Pohjoismaiden suurin maltaiden valmistaja 340 000 tn mallastuskapasiteetti 3 mallastamoa, SE, FIN ja LIT Pääkonttori Lahdessa,

Lisätiedot

Loviisan vuoden 2018 lajikekokeiden esittely. Micaela Ström Torbjörn Lönnfors

Loviisan vuoden 2018 lajikekokeiden esittely. Micaela Ström Torbjörn Lönnfors Loviisan vuoden 2018 lajikekokeiden esittely Micaela Ström 8.1.2019 Torbjörn Lönnfors Luomulajikekokeet, NSL:n ja EkoNu! - hankkeen yhteistyönä Alkoi v. 2012 (jatkunut 7 viljelykautta) Luomulajikekokeiden

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot