Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

Transkriptio

1 Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Marjatsemppi-kiertue, syyskuu 2010

2 Hanke: Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Rahoittajat: EU:n maaseuturahasto / Kainuun, Lapin ja Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukset. Lisäksi materiaalisponsoreina Kekkilä, Puutarha Tahvoset, Marja-Suomen Taimituotanto ja Avagro. Budjetti: euroa. Kesto: 3/2008-2/2012 Toteuttajat: MTT (Sotkamo, Rovaniemi, Ruukki), Oulun yliopisto, ProAgria Oulu Hanke ottaa riskejä ja tekee virheitä viljelijän puolesta.

3 Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Kenttäkokeita MTT:llä Sotkamossa, Rovaniemellä ja Ruukissa: - Lajikekokeita mansikalla, vadelmalla, herukoilla ja pensasmustikalla. - Viljelymenetelmäkokeita mansikalla, vadelmalla ja mustaherukalla. Kausihuoneet, kastelu, lannoitus, mansikan tabletop, mansikan taimityypit, vadelman ja herukan katteet Tuotantokustannus- ja investointilaskelmia: - Mansikka, mustaherukka, vadelma, pensasmustikka kausihuoneet, tihkukastelu, tabletop, taimityypit, koneinvestoinnit yms.

4 Mansikan lajikkeet 1, MTT Sotkamo 2010 Ruiskutukset 2 x Teldor, istutus 2008 tervetaimista Lajike g/taimi g/marja home% härmä% pieni% Polka % 0 % 8 % Honeyoe % 0 % 2 % Korona % 0 % 6 % Bounty % 0 % 15 % Suvetar % 0 % 3 % Valotar % 0 % 10 % Senga Sengana % 0 % 8 % Kaunotar % 0 % 10 % Jonsok % 0 % 10 % Kulkuri % 0 % 2 %

5 g/taimi, g/planta Bounty Honeyoe Jonsok Kaunotar Korona 400 Kulkuri Polka Senga Sengana Suvetar Valotar

6 Mansikan lajikkeet 2, MTT Sotkamo 2010 Ruiskutukset 2 x Teldor, istutus 2009 rönsytaimista Lajike g/taimi g/marja home% härmä% pienet% Kent % 0 % 2 % Frida % 0 % 1 % Hannibal % 0 % 2 % Babette % 0 % 1 % St Jean D'Orleans % 0 % 1 % EL % 0 % 1 % EL % 0 % 4 % St Jean D'Orleans kukki selvästi muita myöhemmin. Koska koko koe ruiskutettiin samanaikaisesti, epäonnistui tämän lajikkeen hometorjunta.

7 g/taimi, g/planta Babette EL EL Frida Hannibal Kent St J. D'Orl

8 Mansikan lajikkeet 3, MTT Sotkamo 2010 Ei torjunta-aineita, istutus 2009 Lajike / taimityyppi g/taimi g/marja home% härmä% pieni% SLU 120 / rönsy % 0 % 2 % Salsa / WB % 0 % 1 % Polka / WB % 0 % 2 % Sonata / WB % 0 % 2 % SLU 220 / rönsy % 0 % 1 % SLU 123 / rönsy % 0 % 0 % SLU 112 / rönsy % 0 % 4 % GF / frigo % 0 % 0 % SLU 217 / rönsy % 0 % 6 % WB-Polkan menestyminen selvästi huonompaa kuin rönsytaimi-polkan. Numerolajikkeiden alhaisia satotasoja selittää heikko talvehtiminen.

9 g/taimi, g/planta SLU 112 SLU 120 SLU 123 SLU 217 SLU 220 GF Polka WB Salsa WB Sonata WB

10 Mansikan lajikkeet, MTT Sotkamo 2009 Kaksi homeruiskutusta, yksi härmäruiskutus, istutus 2008 tervetaimista Lajike g/taimi g/marja home% härmä% pieni% Polka % 0.0 % 1.2 % Honeyoe % 0.0 % 0.6 % Korona % 0.0 % 0.5 % Bounty % 0.0 % 4.9 % Suvetar % 0.2 % 0.6 % Valotar % 0.0 % 4.0 % Senga Sengana % 0.0 % 1.3 % Kaunotar % 0.0 % 2.6 % Jonsok % 0.0 % 2.0 % Kulkuri % 0.0 % 1.5 %

11 g/taimi, g/planta Jordgubbssorter, MTT Sotkamo Bounty 600 Honeyoe 500 Jonsok Kaunotar Korona Kulkuri Polka Senga Sengana Suvetar Valotar

12 Lisää lajikkeita istutettu 2010, tuloksia saadaan 2011: Gudleif, Blink ja Iris (Norja) Zumba (Hollanti) Nisga a ja Stolo (Kanada)

13 Mansikan taimityyppivertailu, Polka, MTT Sotkamo Sadot g/taimi Odotuspetitaimi Tervetaimi Vuosi istutus 2009 istutus viljelyvuosia 2 3 g/vuosi sato yht g Vertailu jatkuu vielä 2011.

14 Taimityyppivertailu, Polka, MTT Sotkamo Kotimainen tervetaimi päihittää tuottavuudessa Hollannista tuodun odotuspetitaimen siitä huolimatta, että se ei ensimmäisenä vuonna tuota satoa. Miksi on näin? Jatkotutkimuksen paikka! Kysymyksiä: Eikö odotuspetitaimi jaksa? Pärjäisikö pienempi hollannintaimi vertailussa paremmin? Onko Polkan emoaineisto Hollannissa taantunut? Pärjäisikö jokin toinen lajike paremmin? Onko Hollannin taimituotantosysteemi huono?

15

16 Kausihuoneviljely + Pidentää kasvukautta keväästä ja syksystä + Hometta yleensä vähemmän + Säät eivät häiritse + Parempi laatu ja toimitusvarmuus - Enemmän käsityötä. - Enemmän kastelua - Korkeammat perustamiskustannukset - Pölytyksen merkitys korostuu Pöytäviljely (Tabletop) + Maalevintäiset kasvitaudit eivät aiheuta pahoja ongelmia. + Ei tarvetta viljelykierrolle. + Poiminnan nopeutuminen. + Paremmanlaatuinen marja (?) - Kaikki hoito tehtävä käsityönä. - Kastelu ja lannoitus tehtävä paljon huolellisemmin - Korkeammat perustamiskustannukset - Talvehtiminen? ± Huom. myös lajikevalinta!

17 Mansikka: Kausihuone vs avomaa Jos oletetaan, että mansikan hinta ja tuotantokustannukset kausihuonetta lukuun ottamatta pysyvät molemmissa tuotantomenetelmissä samana, tarvitaan kausihuoneessa noin 4 tn/ha lisää myytävää satoa vuosittain. Kausihuoneella 10 vuoden poistoaika. MTT Sotkamossa 2010: Polka: Kausihuoneessa +5,6 tn/ha (23,7-18,1) Honeyoe: Kausihuoneessa +2,5 tn/ha (16,7-14,2) Bounty: Kausihuoneessa +6,3 tn/ha (22,0-15,7)

18 Mansikka kausihuoneessa 2010, istutus 2008 MTT Sotkamo, kasvualustana maa, ei kasvinsuojelua Kate Lajike g/taimi g/marja home% avomaa Bounty % kausihuone Bounty % avomaa Honeyoe % kausihuone Honeyoe % avomaa Polka % kausihuone Polka % Kausihuone auttaa: satotaso marjakoko home Bounty +38 % +23 % -30 % Honeyoe +13 % +13 % -80 % Polka +25 % +12 % -44 %

19 Tabletop-viljely vähentää hometta, mutta pienentää marjakokoa. Kokeessa ei hometorjuntaa kate alusta lajike istutus g/taimi g/marja home% avomaa maa Polka kotim % kausihuone maa Polka kotim % avomaa pöytä Polka WB % avomaa pöytä Polka WB % kausihuone pöytä Polka WB % kausihuone pöytä Polka WB %

20 Tabletop-viljely monivuotisilla taimilla: Mahdollista kausihuoneessa talvenkestävillä lajikkeilla Kate Lajike Istutus g/taimi g/marja home% avomaa Polka WB % avomaa Polka WB % kausihuone Polka WB % kausihuone Polka WB % avomaa Salsa WB % avomaa Salsa WB % kausihuone Salsa WB % kausihuone Salsa WB % avomaa Sonata WB % avomaa Sonata WB % kausihuone Sonata WB % kausihuone Sonata WB %

21 Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykoe, Sotkamo 2009 Lajikkeina Polka, Honeyoe, Bounty, rönsytaimet, istutus Miten pystytetty kausihuone vaikutti maassa viljellyn mansikan satoon? Honeyoe Polka Bounty Satotaso + 17 % + 11 % + 9 % Marjakoko + 4 % + 7 % + 22 % Home + 3 % -1 % - 10 % Härmä Ei esiintynyt Ei esiintynyt Ei esiintynyt

22 Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykoe, Ruukki 2009 Lajikkeina Polka, Honeyoe, Sonata, Salsa. WB-taimet, istutus Miten kesäkuussa pystytetty kausihuone vaikutti maassa viljellyn mansikan satoon? Honeyoe Polka Salsa Sonata Satotaso + 15% + 9 % - 11 % - 9 % Marjakoko -2 % + 10 % + 7 % + 6 % Home Härmä Kausihuone käytännössä poisti homeen Marjoissa ei härmäoireita MTT Ruukin koetulokset vuodelta 2010 eivät vielä valmistuneet.

23 Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykoe, Sotkamo 2009 Pöydillä wb-taimilla Honeyoe, Polka, Salsa ja Sonata. Miten kausihuone vaikutti pöydillä viljellyn mansikan myöhäistettyyn satoon elo-syyskuussa? Honeyoe Polka Salsa Sonata Satotaso + 8 % + 4 % + 1 % + 20 % Marjakoko - 10 % + 3 % - 5 % + 21 % Home - 66 % - 78 % - 27 % - 75 % Härmä Ulkona ei härmää, kausihuoneessa oli Härmää sisäsadossa 4 % 2 % 4 % 1 %

24

25 Kastelutarve eri viljelymenetelmillä Sotkamossa 2009, l/taimi/kasvukausi Kastelutarve l/taimi yht. pöytä kausihuoneessa, WB, sato 450 g/taimi 15,5 pöytä ulkona, WB, sato 420 g/taimi 12,7 maassa kausihuoneessa, kotim.taimi, sato 600 g/taimi 37,9 maassa ulkona kotimainen taimi, sato 540 g/taimi 23,3

26 Mansikan kastelu- ja lannoituskoe, Sotkamo 2009 Lajike Käsittely g/taimi g/marja home% Bounty 1 rak.lann kevät, ei kastelua % Bounty 2 rak.lann. kevät+kesä, tihkuk % Bounty 3 rak.lann. kevät, tihkuk % Bounty 4 kast.lann. koko kesä, tihkuk % Bounty 5 kast.lann. satokaudelle, tihkuk % Honeyoe 1 rak.lann kevät, ei kastelua % Honeyoe 2 rak.lann. kevät+kesä, tihkuk % Honeyoe 3 rak.lann. kevät, tihkuk % Honeyoe 4 kast.lann. koko kesä, tihkuk % Honeyoe 5 kast.lann. satokaudelle, tihkuk % Polka 1 rak.lann kevät, ei kastelua % Polka 2 rak.lann. kevät+kesä, tihkuk % Polka 3 rak.lann. kevät, tihkuk % Polka 4 kast.lann. koko kesä, tihkuk % Polka 5 kast.lann. satokaudelle, tihkuk % Kaikkien käsittelyjen ravinnetasot samat, käsittelyissä 2-5 kasteluraja -150 hpa Tervetaimet, istutus 2008, ensimmäinen satovuosi

27 Mansikan kastelu- ja lannoituskoe MTT Sotkamossa 2009 Kastelusta ja kastelulannoituksesta ei ollut hyötyä. Järkevin lannoitusstrategia oli antaa koko kesän annos keväällä rakeisena hidasliukoisella typellä (Puut. Kesto Y) Satokauden alussa annettu Puutarhan Kesto Y lisäsi homeisten marjojen määrää. Kastelulannoitteena koko kesän Ferticare Kombi 2. Kompromissiratkaisu, mutta oliko järkevä? Millainen tulos olisi, jos ravinnesuhteita olisi säädetty pitkin kasvukautta? MTT Piikkiössä säätämisellä ei saatu hyötyä.

28 Mansikan kastelu- ja lannoituskoe, Sotkamo 2010 Lajike Käsittely g/taimi g/marja home% Bounty 1 rak.lann kevät, ei kastelua % Bounty 2 rak.lann. kevät+kesä, tihkuk % Bounty 3 rak.lann. kevät, tihkuk % Bounty 4 kast.lann. koko kesä, tihkuk % Bounty 5 kast.lann. satokaudelle, tihkuk % Honeyoe 1 rak.lann kevät, ei kastelua % Honeyoe 2 rak.lann. kevät+kesä, tihkuk % Honeyoe 3 rak.lann. kevät, tihkuk % Honeyoe 4 kast.lann. koko kesä, tihkuk % Honeyoe 5 kast.lann. satokaudelle, tihkuk % Polka 1 rak.lann kevät, ei kastelua % Polka 2 rak.lann. kevät+kesä, tihkuk % Polka 3 rak.lann. kevät, tihkuk % Polka 4 kast.lann. koko kesä, tihkuk % Polka 5 kast.lann. satokaudelle, tihkuk % Kaikkien käsittelyjen ravinnetasot samat, käsittelyissä 2-5 kasteluraja -150 hpa Tervetaimet, istutus 2008, toinen satovuosi

29 Mansikan kastelu- ja lannoituskoe MTT Sotkamossa 2010: Järkevin lannoitusstrategia oli antaa koko kesän annos keväällä rakeisena hidasliukoisella typellä (Puut. Kesto Y) tai kastelulannoittaa tasaisesti koko kesä (Ferticare Kombi 2). Satokauden alussa annettu Puutarhan Kesto Y ei tänä vuonna lisännyt homeisten marjojen määrää. Kastelulannoituksen keskeyttäminen satokauteen pienensi tänä vuonna marjakokoa ja satotasoa. Kastelulla saatiin lajikkeesta riippuen lisää satoa 3-8 % eli kg/ha. Edellisvuonna kastelulla ei sadonlisää. Tihkukastelulla on saatava vähintään 1-2 tn/ha sadonlisää, jotta se kannattaa. Tässä tapauksessa tihkukastelu tappiollinen investointi.

30 Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamon tutkimusasema Kipinäntie 16, Sotkamo Sähköposti Puh