Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015

Transkriptio

1 Hannu Tiainen ja Juho Hautsalo Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015 Suvetar LUKE Laukaan toimipiste Viljelijätiedote Laukaa 2016

2

3 MANSIKAN AITOUSKOETULOKSET VUONNA 2015 Maa- ja metsätalousministeriön uusi asetus varmennetusta lisäys- ja taimiaineistosta (Dnro 3766/01/2005) tuli voimaan Asetuksen mukaan ydinkasvit on tutkittava ja todettava puhtaiksi eri kasvilajeille määritellyistä kasvintuhoojista. Ydinkasvien lajikeaitous on varmistettava. MTT Laukaassa mansikan valiotaimet tuotetaan mikrolisäyksellä. Sekä mansikan ydinkasvien että valiotaimien lajikeaitoutta ja sadontuottokykyä selvittäviä aitouskokeita on tehty valiotaimituotannon alusta lähtien ja nykyisessä muodossa vuodesta Peltokokeiden lisäksi ydinkasvien lajikeaitoutta seurataan myös kasvihuonekasvatuksilla. Istutus ja hoito Vuonna 2014 istutettiin mansikan aitouskoe, jossa tarkasteltiin ydinkasviehdokkaiden, ydinkasvien ja tuotannossa olleiden valiotaimien lajikeaitoutta ja aineiston sisäistä vaihtelua. Kokeeseen istutettiin yksitoista lajiketta. Kokeessa oli yhteensä 12 kloonia ja 43 kasvupistettä. Jokaisesta kasvupisteestä istutettiin kolme toistoa (neljä kasvia/toisto), yhteensä 12 tainta/kasvupiste. Yhteensä 516 tainta istutettiin aitouskokeeseen kesäkuun toisella viikolla. Koe perustettiin turpeella parannettuihin muoviharjuihin. Riviväleihin kylvettiin nurmi. Istutusvuotena rönsyt poistettiin mekaanisesti. Kasvuston talvisuojauksessa käytettiin harsoa. Havainnot Taimien kasvukuntoa havainnoitiin syksyllä 2014 ja keväällä 2015 kirjattiin talvehtimishavainnot. Kasvukaudella 2015 havainnoitiin kukinnan alkaminen. Ensimmäisten raakileiden kypsyttyä leikattiin ja laskettiin jokaisen kasvupisteen yhdeksästä taimesta kukkavanat. Samalla laskettiin raakileiden lukumäärä, sekä lajiteltiin ne normaalisti muodostuneisiin ja epämuodostuneisiin. Epämuodostuneiksi raakileiksi lajiteltiin myös nappipäiset raakileet. Keskimääräisen marjapainon määritystä varten kokeeseen jätettiin yksi yksilö/koeruutu (toisto), eli kolme yksilöä kasvupistettä kohti, tuottamaan satoa. Näistä kasviyksilöistä kerättiin kauppakelpoiset marjat, joiden kappalemäärä laskettiin ja sato punnittiin, jolloin voitiin nähdä onko marjanmuodostuksessa huomattavaa eroa kasvupisteiden välillä. Pääsadosta tehtiin marjojen värimääritys. Satokauden jälkeen havainnoitiin härmän esiintyminen ja rönsynmuodostus. Koe lopetettiin syksyllä Sääolosuhteet Terminen kasvukausi 2014 alkoi ja päättyi Termisen kasvukauden pituus oli 179 vrk, tehoisa lämpösumma 1330 ºC vrk ja sadesumma 384 mm. Syksy 2014 oli keskimäärin lämmin. Pysyvä, suojaava lumipeite alkoi kertyä joulukuun loppupuolella Routaa esiintyi muutama senttimetri ja lumipeitteen vahvuus oli enimmillään 40cm. Ria-lajikkeen aitouskoetaimista 67 % kärsi jonkinasteisia talvivaurioita. Muilla lajikkeilla ei esiintynyt talvivaurioita. Terminen kasvukausi vuonna 2015 alkoi 5.5. ja päättyi Termisen kasvukauden pituus oli 153 vrk, tehoisa lämpösumma 1449 ºC vrk ja sadesumma 330 mm. Lähes koko toukokuun ajan vallitsi kylmä säätyyppi ja myös kesäkuun puolivälissä mansikan kukinnan aikaan oli jälleen noin viikon kestävä kylmäjakso, joka aiheutti kukinnassa eriaikaisuutta. Luke Valiotaimituotanto 1

4 Kylmyys johti kukinnan ajoittumisen epätasaisuuteen. Raakileita muodostui epätasaisesti. Kloonien ja kasvupisteiden raakilemäärien ero lajikkeen keskiarvoon verrattuna oli ± 1-22 %. Suurimmillaan ero oli Kaunotar -lajikkeen kasvupisteellä 13-66, jonka raakilemäärä ylitti lajikkeen keskiarvon 22 %:lla. Eniten eroja raakilemäärissä esiintyi Ria-lajikkeella, joka kärsi talvivaurioista. Raakilemäärät olivat aiempien vuosien aitouskokeiden keskiarvon alapuolella ja epämuodostuneita marjoja muodostui aiempia vuosia enemmän pölytyksen kärsittyä kylmyydestä. Marjojen värimäärityksissä todettiin Senga Sengana-lajikkeella kloonin 79 kasvupisteellä esiintyvän osassa marjoja kirjavuutta. Samanlaista kirjavuutta esiintyi Korona -lajikkeen molemmilla kasvupisteillä ja Kasvihuoneella kasvaneissa saman kasvupisteen mansikoissa ei vastaavia värivirheitä havaittu. Kirjavuutta oli pääsääntöisesti epämuotoisissa marjoissa, jotka olivat pölyttyneet huonosti. Kokeessa härmää esiintyi tasaisen vähän ja härmäisyyseroja lajikkeen sisällä havaittiin ainoastaan Honeoye-lajikkeella, jonka kasvupisteellä havaittiin vähäistä härmää lajikkeen muuten ollessa härmätön. Aitouskokeessa rönsyjonojen muodostumisessa kloonien ja kasvupisteiden välillä ei havaittu eroja. Tässä raportissa esitetään lajikekohtaisesti aitouskokeen tärkeimmät tulokset, joiden perusteella mansikan varmennetussa taimituotannossa käytettävä taimiaineisto on todettu lajikeaidoksi ja kasvupisteiltään muuttumattomaksi. Laukaassa Hannu Tiainen tutkimusmestari Juho Hautsalo tutkija Kansikuva: mansikkalajike Suvetar, valokuvaaja Hannu Tiainen 2 Luke Valiotaimituotanto

5 BOUNTY Bounty-lajike talvehti hyvin. Kukinnan ajoittuminen oli epätasaista, kylmästä ajanjaksosta johtuen ja samasta syystä epänormaaleja raakileita syntyi keskimääräistä enemmän (kymmenen vuoden keskiarvo 4 %). Myös raakileiden kokonaismäärä oli keskimääräistä suurempi. Samat ilmiöt toistuivat myös muilla lajikkeilla. Todellisia eroja kasvupisteiden välillä ei kuitenkaan havaittu. Mansikoihin kehittyi kasvukauden aikana vähäinen härmätartunta. Rönsyvanoja muodostui kpl/kasvi % % % % % % (aitouskokeiden keskiarvo normaaleille 96±5%) % 9 % % 9 % % 9 % % 5 % % 10 % % 6 % lajikkeen keskiarvo 92 % 8 % ,4 g ,9 g ,9 g ,6 g ,6 g ,0 g lajikkeen keskiarvo 10,6 g Luke Valiotaimituotanto 3

6 HONEOYE Honeoye-lajike talvehti hyvin. Kukinnan ajoittuminen oli hyvin pieneltä osin epätasaista, kukinnan aikaisesta kylmyydestä johtuen. Eroja kasvupisteiden välillä ei kuitenkaan havaittu. Raakileiden muodostuminen oli tasaista. Aineistossa esiintyi härmää vähän ainoastaan kasvupisteellä Rönsyvanoja muodostui 3-28 kpl/kasvi. Muilta osin aineisto oli yhtenäistä % % % % % % 10 % % 17 % % 16 % % 17 % % 15 % lajikkeen keskiarvo 85 % 15 % ,9 g ,8 g ,0 g ,4 g ,2 g lajikkeen keskiarvo 18,0 g 4 Luke Valiotaimituotanto

7 JONSOK Jonsok-lajike talvehti hyvin. Kukinnan ajoittuminen oli pieneltä osin epätasaista, kylmyydestä johtuen. Merkittäviä eroja kasvupisteiden välillä ei kuitenkaan havaittu. Lajikkeella ei esiintynyt härmäsaastuntaa. Rönsyvanoja muodostui kpl/kasvi. Muilta osin aineisto oli yhtenäistä % % % % % 19 % % 11 % % 11 % % 8 % lajikkeen keskiarvo 88 % 12 % ,6 g ,3 g ,7 g ,4 g lajikkeen keskiarvo 8,8 g Luke Valiotaimituotanto 5

8 KAUNOTAR Kaunotar-lajike talvehti hyvin. Kukinnan ajoittuminen oli epätasaista, kukinnan aikaisesta kylmyydestä johtuen. Eroja kasvupisteiden välillä ei kuitenkaan havaittu. Aineistossa oli kohtalainen härmäsaastunta. Raakilemäärissä lajikkeen keskiarvo kasvupisteellä ylittyi 22 %:lla. Rönsyvanoja muodostui kpl/kasvi. Aineisto oli yhtenäistä % % % % 2 % % 7 % % 14 % lajikkeen keskiarvo 92 % 8 % ,8 g ,8 g ,1 g lajikkeen keskiarvo 9,9 g 6 Luke Valiotaimituotanto

9 KORONA Korona-lajike talvehti hyvin. Kukinnan ajoittuminen oli osittain epätasaista. Eroja kasvupisteiden välillä ei kuitenkaan havaittu. Raakileista keskimäärin 15 % oli epämuodostuneita. Aineistossa oli vähäinen härmäsaastunta. Rönsyvanoja muodostui kpl/kasvi. Aineisto oli yhtenäistä % % % 12 % % 18 % lajikkeen keskiarvo 85 % 15 % ,4 g ,6 g lajikkeen keskiarvo 16,5 g Luke Valiotaimituotanto 7

10 POLKA Polka-lajike talvehti hyvin. Kukinnan ajoittuminen oli tasaista. Aineistossa ei esiintynyt härmää. Rönsyvanoja muodostui kpl/kasvi. Aineisto oli yhtenäistä % % % % % % % % 4 % % 5 % % 5 % % 5 % % 7 % % 4 % % 3 % lajikkeen keskiarvo 95 % 5 % klooni kasvupiste marjapaino ,2 g ,7 g ,1 g ,2 g ,3 g ,6 g ,9 g lajikkeen keskiarvo 13,0 g 8 Luke Valiotaimituotanto

11 RIA Ria-lajike kärsi tuntuvista talvivaurioista. Talvivaurioiden lisäksi kylmä ajanjakso kukinnan aikaan aiheutti eroja kukinnan ajoittumisessa. Epämuotoisten raakileiden osuus oli keskimäärin 20 %, mikä johtui talvivaurioista. Raakilemäärissä lajikkeen keskiarvo kasvupisteellä alittui 22 %:lla. Aineistossa ei esiintynyt härmäsaastuntaa. Rönsyvanoja muodostui 3-16 kpl/kasvi. Kasvupisteiden tavanomaista suuremmat erot selittyvät talvivaurioiden epätasaisella jakautumisella. Kun tämä huomioidaan, voidaan aineisto todeta riittävän yhtenäiseksi % % % % % 18 % % 18 % % 23 % % 19 % lajikkeen keskiarvo 81 % 19 % ,8 g ,2g ,2 g ,1 g lajikkeen keskiarvo 13,6 g Luke Valiotaimituotanto 9

12 SENGA SENGANA Senga Sengana-lajike talvehti hyvin. Kukinnan ajoittuminen oli osittain epätasaista, joka johtui kylmäjaksosta kukinnan aikaan. Aineistossa ei todettu härmäsaastuntaa. Rönsyvanoja muodostui 12-29kpl/kasvi. Aineisto oli yhtenäistä % % % % 16 % % 18 % % 20 % lajikkeen keskiarvo 82 % 18 % ,1 g ,5 g ,2 g lajikkeen keskiarvo 9,3 g 10 Luke Valiotaimituotanto

13 SUVETAR Suvetar-lajike talvehti hyvin. Kukinnan ajoittuminen oli osittain epätasaista johtuen kukinnan aikaisesta kylmäjaksosta.. Aineistossa ei esiintynyt härmäsaastuntaa. Rönsyvanoja muodostui kpl/kasvi. Aineisto oli yhtenäistä % % % % 6 % % 4 % % 2 % lajikkeen keskiarvo 96 % 4 % ,5 g ,2 g ,1 g lajikkeen keskiarvo 14,3 g Luke Valiotaimituotanto 11

14 VALOTAR Valotar-lajike talvehti hyvin. Kukinnan ajoittuminen oli epätasaista, johtuen kylmäjaksosta kukinnan aikaan. Aineistossa ei esiintynyt härmäsaastuntaa. Rönsyvanoja muodostui 6-23 kpl/kasvi kaikissa kasvupisteissä. Aineisto oli yhtenäistä % % % % 12 % % 11 % % 12 % lajikkeen keskiarvo 88 % 12 % klooni kasvupiste marjapaino ,6 g ,3 g ,3 g lajikkeen keskiarvo 11,7 g 12 Luke Valiotaimituotanto

15 TTA-786 TTA-786 talvehti hyvin. Kukinnan ajoittuminen oli epätasaista, johtuen kylmäjaksosta kukinnan aikaan, mikä näkyi myös epämuotoisten marjamäärän suhteellisen osuuden kasvuna vuoden 2012 aitouskokeeseen verrattuna. Muilta osin lajikkeen sisäinen vaihtelu oli aiempien aitouskokeiden tasolla. Aineistossa ei esiintynyt härmää. Rönsyvanoja muodostui kpl/kasvi kaikissa kasvupisteissä. Aineisto oli yhtenäistä % % % % 7 % % 9 % % 7 % lajikkeen keskiarvo 92 % 8 % klooni kasvupiste marjapaino ,1 g ,2 g ,1 g lajikkeen keskiarvo 15,5 g