Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta

Transkriptio

1 Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi ja Panu Korhonen, Maaninka Raija Suomela, Ruukki ( Oamk) Liminka Toholampi Liminka

2 Esityksen sisältö 1. Nurmen satopotentiaalin merkitys 2. Typpilannoituksen satovaste - Ensimmäisiä satotuloksia kesältä 2015 Maaningalta ja Ruukista - Koe toteutetaan osittain NautaNurmihankkeessa 3. Toisen korjuun ajoittaminen 4. Kolmannen sadon kehitys 2

3 Talouden hallintaan apuja peltoviljelystä Suuri nurmirehusato keskeinen taloustuloksen tekijä Rehun sulavuus, valkuaisarvo Rehun kivennäispitoisuudet ja muut terveysvaikutukset eläimillä Nurmituotantoon keskittymisellä erittäin merkittävät talousvaikutukset nautakarjatilalla!!! Kuva: Raija Suomela 3

4 Maidontuotanto, 50 lehmää, sama SRtuotantokustannus Arvo Tila A Tila B Ero Yksikkö Sato kg ka ha-1 D-arvo g kg ka-1 SR tuettu tuotantokust 0,23 0,17-0,06 ka-1 SR-syönti 12,2 12,2 0 kg ka vrk-1 SR-päiväkust 2,84 2,13-0,71 vrk-1 Maitotuotos 31,5 31,5 0 l vrk-1 Maitotulo 14,2 14,2 0 vrk-1 SR-kustannus /1 lehmä 305 vrk vuosi-1 Maitotulo /1 lehmä 305 vrk vuosi-1 Tulos 305 vrk /1 lehmä vuosi-1 Tulos 305 vrk /50 lehmää vuosi-1 50 lehmää syönti /305 vrk kg ka vuosi-1 hehtaareina 30,96 23,22 7,7 ha Säilörehun tuettu tuotantokustannus n /ha Maitotulo 37 senttiä/litra + tuotantotuki 8 senttiä /litra 4 Väkirehumäärä vakio

5 Maidontuotanto, 50 lehmää, sama SRtuotantokustannus Arvo Tila A Tila B Ero Yksikkö Sato kg ka ha-1 D-arvo g kg ka-1 SR tuettu tuotantokust 0,23 0,17-0,06 ka-1 SR-syönti 12,0 12,2 0,21 kg ka vrk-1 SR-päiväkust 2,80 2,13-0,67 vrk-1 Maitotuotos 31 31,5 0,50 l vrk-1 Maitotulo 14,0 14,2 0,23 vrk-1 SR-kustannus /1 lehmä 305 vrk vuosi-1 Maitotulo /1 lehmä 305 vrk vuosi-1 Tulos 305 vrk /1 lehmä vuosi-1 Tulos 305 vrk /50 lehmää vuosi-1 50 lehmää syönti /305 vrk kg ka vuosi-1 hehtaareina 30,50 23,22 7,3 ha Säilörehun tuettu tuotantokustannus n /ha Maitotulo 37 senttiä/litra + tuotantotuki 8 senttiä /litra 5 Väkirehumäärä vakio

6 Rakel Rhonia Rubinia Lidar Switch Rigel Nuutti Niilo Tenho Uula Grindstad Tryggve Jonatan Vähäsöyrinki Tammisto II Tuukka Vega Tuure Haukila Iki Alma Nokka Saga Lajikevalintaa, timotei Sato IV Sato V Satoero IV: 1700 kg ka /ha Satoero V: 2200 kg ka /ha Liminka 6

7 Kuva: Maria Vanhatalo Maaninka Kuvat: Raija Suomela 7

8 Palataan perusasioitten äärelle ja hiotaan strategiaa Pellon peruskunto! Kalkitus! Kasvilaji- ja lajiketietous! Korjuustrategia! Lannoitus, lannan käytön tehostaminen! Nurmen kasvukunto Sekä vuonna 2013 että 2014 paras rehun laatu kun nurmi on kalkittu ja hyvin lannoitettu 8 Suomela ja Luoma 2014

9 Typpilannoituksen satovaste Tausta: Tällä hetkellä käytössä olevien nurmen typpilannoituksen satovastekäyrien aineisto on suurelta osin peräisin luvuilta. Moni asia on muuttunut: viljeltävät lajikkeet, kolmen korjuun taktiikan yleistyminen, lämpimämmät syksyt, leudommat talvet Kuinka paljon typpeä nurmi pystyy nyt hyödyntämään? Riittävätkö nykyiset ympäristökorvausjärjestelmän rajat? 9

10 Typpilannoituksen satovaste Kokonaiskuiva-ainesato kg ka/ha Typpilannoitusvaste kivennäismailla* Nykytilanne kivennäismailla nitraattidirektiivin yläraja 250 kg N/ha/v Ympäristökorvausjärjestelmän ylärajat (vm ja m maa) 2 niittoa 200 kg N/ha/v, 3 niittoa 240 kg N/ha/v Typpilannoitus kg/ha/v * Salo ym Nitrogen fertilizer rates, N balances, and related risk of N leaching in Finnish agriculture. MTTReport

11 Typpilannoituksen satovaste Toteutus: Kenttäkoe Ruukkiin (m HHt, org.aines 5,4 %) ja Maaningalle (vm KHt, org.aines 2,7 %) Nurmivuodet Kolme kasvilajia puhdaskasvustoina: timoteit Nuutti ja Grindstad, nurminata Valtteri Kolmen korjuun taktiikka 8 typpilannoitustasoa (0-450 kg N/ha/vuosi) Neljä toistoa = 96 koeruutua/paikkakunta Yhteistutkimus Luke & Yara Huom! Nyt esittelyssä vain 1. vuoden tulokset, ei lopulliset johtopäätökset! 11

12 Typpilannoitustasojen valinta Käsittely N kg/ha/v Typpilannoitus niitoittain Valintakriteeri Tarvitaan maaperän typen vaikutusten estimointiin Normaalisti tiloilla käytetty määrä Nykyinen suositus kahdella niitolla Suurin sallittu määrä nitraattidirektiivin mukaan Biologinen N-optimi? Biologinen N-optimi? Optimia korkeampi: kuinka käyrä alkaa taittua? Optimia korkeampi: lähteekö satotaso jo laskuun? N-lannoituksen määrä jaettu joka portaalla samoin: 44% 1. sadolle, 36% 2. sadolle, 20% 3. sadolle Muiden ravinteiden riittävyydestä huolehdittu: myös K- ja P-määrät kasvavat portaittain 12

13 154 kg N 132 kg N 88 kg N 198 kg N 0 kg N 176 kg N 66 kg N 110 kg N Maaninka Timotei Nuutti Kuvat: Panu Korhonen 13

14 Maaninka Valtteri Grindstad Nuutti Valtteri 50 kg N 90 kg N Kuva: Maarit Hyrkäs Kuva: Maarit Hyrkäs Nuutti 3. sato 40 kg N 50 kg N Liminka 70 kg N 0 kg N Kuva: Perttu Virkajärvi 14

15 Sääolosuhteet ja korjuuajat Sademäärä, mm Sademäärä 150 Ruukki Maaninka 2015 Maaninka Ruukki Lämpösumma, C vrk Lämpösumma 400 Ruukki 2015 Maaninka Maaninka Ruukki Korjuupv Maaninka 1. sato 2. sato 3. sato Grindstad Nuutti Valtteri Lämpösumma 1. sato 2. sato 3. sato Grindstad Maaninka Nuutti Valtteri Ruukki Grindstad Nuutti Valtteri Lämpötila- ja sademäärätiedot Ilmatieteen laitos Ruukki Grindstad Nuutti Valtteri

16 Typpilannoituksen vaikutus kasvukauden kokonaiskuiva-ainesatoon lajikkeittain Kokonaissato kg ka/ha Maaninka 2015 Kokonaissato kg ka/ha Ruukki timotei Grindstad timotei Grindstad 4000 timotei Nuutti 4000 timotei Nuutti 2000 nurminata Valtteri 2000 nurminata Valtteri N-lannoitus kg/ha/vuosi N-lannoitus kg/ha/vuosi Grindstad satoisampi Maaningalla Ruukin heikomman sadon syynä aikainen 1. niitto ja mahdollisesti kasvitaudit Nurminata Valtteri onnistui keskimääräisesti molemmissa 16

17 Typpilannoituksen vaikutus niitoittain 17

18 Typpilannoituksen vaikutus kuivaainesatoon kaikkien lajikkeiden keskiarvot Kokonaiskuiva-ainesato kg ka/ha Typpilannoitusvasteet 2015 vs. aiemmat kokeet Typpilannoitus kg/ha/v Maaninka 2015 Ruukki 2015 Aiemmat kokeet Uudet tulokset eroavat selvästi nykyisestä typpilannoitusvastekäyrästä Suurimmat kuivaainesadot korkeita (huom. 1. nurmivuosi!) Ruukissa lannoittamattomat ruudut selvästi satoisampia kuin Maaningalla (korkeampi maan typpipitoisuus sulfaattimaat/ orgaanisen aineen määrä?) 18

19 Typpilannoitus -kokeen yhteenveto 1. vuoden satotulosten perusteella koe osoittautui odotettuakin mielenkiintoisemmaksi! Jatkossa on mielenkiintoista nähdä Sulavuus (D-arvo) ja kivennäispitoisuudet Nurmen typpi- ja nitraattipitoisuudet Typpitase Talvehtimisen onnistuminen ja vaikutus satoon seuraavana vuonna Sään ja nurmen iän vaikutukset 2016 ja 2017 Tuloksia hyödynnetään tulevaisuudessa mm. typpilannoitussuosituksia suunniteltaessa Typpilannoitus on kannattava investointi, huolehdi ensimmäisenä kuitenkin pellon peruskunnosta! 19

20 Toisen korjuun ajoittaminen Voidaanko toisen sadon korjuuta aikaistamalla nostaa koko kesän kokonaissadon sulavuutta ja säilyttää silti korkea satotaso? Koeasetelma: aikainen 2. niitto n. 5 vkoa ja myöhäinen 2. niitto n. 8 vkoa 1. niiton jälkeen + kolmas niitto Erot satotasossa olivat pieniä, sillä kolmas sato kompensoi pienempää 2. satoa. Aikaistamalla 2. niittoa saatiin selvästi korkeampi sulavuus timoteinurmessa. Nurminadalla ja seoksessa ero oli pienempi. 20

21 Sato (t ka ha -1 ) D-arvo (g kg -1 ka) Toisen korjuun ajoittaminen Aik. 2. korjuu Myöh. 2. korjuu Aik. 2. korjuu Myöh. 2. korjuu Aik. 2. korjuu Myöh. 2. korjuu 620 timotei Maaninka nurminata Maaninka tim-nataseos Ruukki sato 2. sato 3. sato D-arvo D-arvo = kokonaissadolle laskettu satomäärillä painotettu D-arvojen keskiarvo 21

22 Kolmannen sadon kehitys Kuusi korjuustrategiakoetta vuosina Koepaikat Maaninka, Ruukki ja Sotkamo Kasvilajit timotei, nurminata tai näiden seos Lannoitus ja korjuuajat vaihtelivat koeasetelmasta riippuen Mikä tekijä selittää parhaiten kolmannen sadon määrää? Kuinka sulavuus muuttuu? Kuinka paljon kolmas sato käyttää typpeä? 22

23 Kolmannen sadon kehitys Tehokkain keino nostaa kolmannen sadon satotasoa on aikaistaa toista korjuuta Loppusyksystä kasvunopeus on hyvin hidas 23

24 Kolmannen sadon kehitys D-arvo laski keskimäärin 0,7 g/vrk Typpitase pääosin negatiivinen tai lähellä nollaa 24

25 Osataan jo nyt, hyödynnetään koko potentiaali!! Kuva: Maria Vanhatalo Liminka 25

26 Kiitos mielenkiinnosta! Liminka