Mansikan lajikekokeiden tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Transkriptio

1 Mansikan lajikekokeiden tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Kati Hoppula 1), Kalle Hoppula 1), Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, 1) Tarja Hietaranta, MTT Piikkiö Kaisa Soppela, MTT Rovaniemi Sirkka Luoma ja Hanna Kekkonen, MTT Ruukki Lajikekokeiden taustaa Mansikan lajikekokeet perustettiin MTT:n tutkimusasemille Sotkamoon ja Rovaniemelle vuosina , sekä Ruukkiin vuonna Tavoitteena oli löytää uusia, satoisia, talven- ja taudinkestäviä mansikkalajikkeita Pohjois-Suomeen. Lisää mansikkalajikkeita istutettiin Sotkamoon ja Ruukkiin myös vuonna Mansikan lajikekokeet olivat osa MTT Sotkamon koordinoimaa Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen hanketta, joka rahoitettiin EU:n maaseuturahastosta Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELYkeskusten kautta. Lajikekokeiden lajikkeet vaihtelivat hieman pakkakunnittain, riippuen saatavilla olleista taimimääristä istutusvuonna. Vuonna 2008 istutetut taimet olivat kotimaisia paakkutaimia ja toimittajana oli Puutarha Tahvoset. Vuoden 2009 taimista osa oli mikrolisättyjä paakkutaimia MTT Piikkiöstä ja osa Marja-Suomen Taimituotannon toimittamia paljasjuurisia, hollantilaisia taimia. Vuonna 2010 istutetut taimet olivat paljasjuurisia, hollantilaisia taimia ja toimittajana oli Marja-Suomen Taimituotanto. Mukana lajikekokeissa olivat: vanhat, tunnetut viljelylajikkeet Polka, Honeoye, Senga Sengana, Jonsok, Korona ja Bounty; MTT:n uusimmat jalosteet Valotar, Suvetar, Kaunotar ja Kulkuri, sekä ulkomaisista lajikkeista Kent, Frida, Hannibal, Babette, Salsa, Sonata, Flair, St Jean d Orleans, Iris, Blink, Gudleif, Nisga a, Rumba ja Stolo. Lajikekokeissa oli mukana myös ulkomaisia numerolajikkeita, joiden menestys oli heikko. Mansikat oli istutettu 33 cm taimivälillä paririviin. Penkkien katteena oli musta mansikkamuovi. Kastelut ja lannoitukset annettiin tihkukasteluna. Kasvukauden lannoituksissa käytettiin Ferticare Kombi 2 kastelulannoitetta. Kastelurajana pidettiin tensiometrilukemaa -150 hpa. Koetta perustettaessa maan ravinnetasot nostettiin viljavuusanalyysin tasolle hyvä. Kuva 1. Mansikan lajikekokeet, Sotkamo (Kati Hoppula)

2 Valotar talvenkestävin Mansikan talvenkestävyyttä seurattiin Sotkamossa ja Rovaniemellä kolmen talven ajan ja Ruukissa kahden talven ajan. Talvenkestävyys arvioitiin taimen elinvoimaisuudesta aikaisin keväällä, heti taimien kasvuunlähdön jälkeen (Taulukot 1-3). Talvi koetteli ankarimmin mansikkalajikkeiden talvenkestävyyttä. Talvivaurioita havaittiin enemmän keväällä 2011 kuin muina vuosina ja satotasot laskivat kaikilla paikkakunnilla. Rovaniemellä satotasojen romahdus vuonna 2011 oli pahempi kuin muualla, mutta se saattoi johtua osittain myös myyräkannan räjähdysmäisestä lisääntymisestä vuosina Talvivaurioita ja myyrätuhoja oli vaikea erotella toisistaan keväällä Myyrät tuhosivat massiivisena esiintymänä osan koekentän marjasadosta jo raakilevaiheessa. Talvehtimisen vaikutusta vuoden 2011 satotasoon ei pystytty siksi Rovaniemellä arvioimaan luotettavasti. Kuva 2. Mansikoiden talvivaurioita ja myyrätuhoja Rovaniemellä keväällä (Kati Hoppula) Talvenkestävin lajike kaikilla paikkakunnilla oli Valotar. Rovaniemellä hyvin talvehti aluksi myös Jonsok. Talvi aiheutti Rovaniemellä kuitenkin kaikille muille paitsi Valotar-lajikkeelle pahoja vaurioita. Valotar oli ainoa, joka talvehti Rovaniemellä kohtalaisesti. Vanhat, tunnetut viljelylajikkeet ja uudet kotimaiset lajikkeet talvehtivat Sotkamossa ja Ruukissa hyvin. Herkimpiä talvivaurioille olivat Kaunotar ja Bounty, jotka talvehtivat hyvin Sotkamossa, mutta kärsivät Ruukissa jo jonkin verran talvivaurioita. Honeoye talvehti Sotkamossa ja Ruukissa hyvin, mutta Rovaniemellä huonosti. Ulkomaisista lajikkeista Kent, Frida, Hannibal ja Babette talvehtivat Sotkamossa ja Ruukissa kohtalaisesti, mutta Rovaniemellä huonosti. Salsa ja Sonata talvehtivat Ruukissa vaihtelevasti, mutta Sotkamossa ja Rovaniemellä huonosti. Lajikekokeen heikoin talvehtija oli Flair. Se kärsi vakavia talvivaurioita jo ensimmäisenä talvena ja taimikuolleisuus oli runsasta. 2

3 Vuonna 2010 istutetut, ulkomaiset lajikkeet selvisivät ensimmäisestä talvesta heikosti. Blink talvehti kohtalaisesti Sotkamossa, mutta Ruukissa sen talvenkesto oli huono. Iris ja Nisga a talvehtivat kohtalaisesti Ruukissa, mutta Sotkamossa huonosti. Rumba, Gudleif ja Stolo talvehtivat erittäin heikosti. Taulukko 1. Mansikkalajikkeiden talvenkestävyys Rovaniemellä (Rov) ja Sotkamossa (Sot) vuosina , sekä Ruukissa (Ruuk) vuosina Talvehtimisasteikko A= erinomainen, B= hyvä, C= kohtalainen, D= huono Lajike Rov Sot Rov Ruuk Sot Rov Ruuk Sot Valotar A A B A A C B A Jonsok A A B A A D B A Korona A A C - B D - A Polka A A C B A D B B Senga Sengana A A C A A D B B Suvetar A A C A A D B B Honeoye A A D A B D B B Kaunotar A A C B B D C B Kulkuri A A D B B D B B Bounty A A D B B D C B Taulukko 2. Mansikkalajikkeiden talvenkestävyys Rovaniemellä, Ruukissa ja Sotkamossa vuosina Talvehtimisasteikko A= erinomainen, B= hyvä, C= kohtalainen, D= huono Lajike Rovan. Ruukki Sotkamo Rovan. Ruukki Sotkamo Frida C B A D B C St Jean d Orleans C D C D C C Kent A A A D C C Hannibal B B A D B C Babette A C A D C C Sonata D D C D A C Salsa D C D D A D Flair D D D D D D Taulukko 3. Mansikkalajikkeiden talvenkestävyys Ruukissa ja Sotkamossa vuonna Talvehtimisasteikko A= erinomainen, B= hyvä, C= kohtalainen, D= huono Lajike Ruukki Sotkamo Blink D C Iris C D Nisga a C D Gudleif D D Rumba - D Stolo D D 3

4 Polka, Frida ja Kent satoisimmat, Valotar hyvää keskitasoa Satoisimmat lajikkeet olivat Kent, norjalainen uutuus Frida, sekä Polka (Taulukot 4-5). Kent ja Frida olivat keskimäärin Polka-lajikkeen veroisia satotasoltaan, mutta Polka oli talvenkestävämpi. Polka oli sadoltaan tasaisen hyvä, eikä vuosien välillä ollut suurta vaihtelua. Rovaniemellä Polka tuotti keskimäärin hieman pienemmän sadon kuin Kent, mutta Polka oli sadoltaan tasaisempi. Ulkomaisilla uutuuslajikkeilla satotasot romahtivat huomattavasti toisen talven jälkeen. Talvivaurioiden määrä viittaisi melko heikkoon talvenkestävyyteen. Kent ja Frida tuottivat ensimmäisenä vuonna hyvän sadon, mutta toisena vuonna satotasot olivat Sotkamossa ja Ruukissa keskinkertaisia. Kent oli hieman Frida-lajiketta satoisampi, mutta satoerot tasoittuivat toisena vuonna. Kent oli ulkonäöltään kirkkaan punainen, kaunis ja sopusuhtainen, mutta se oli maultaan hyvin mieto. Marjat olivat suuremmat kuin Polka-lajikkeella. Frida oli hyvin suurimarjainen, erittäin tumma ja makea. Kuva 3. Frida-, Babette-, Kent- ja Hannibal-lajikkeiden satoa, Sotkamossa (Kati Hoppula) MTT:n uusista jalosteista lupaavin oli Valotar. Valotar oli marjaltaan keskikokoinen ja kauniin pyöreä. Väritykseltään sen marjat olivat heleän punaisia ja selvästi muita lajikkeita vaaleampia. Valotar oli maultaan hyvä, mutta ei yhtä makea kuin Frida. Valotar tuotti keskitasoisen ja tasaisen sadon kaikkina koevuosina. Rovaniemellä Valotar tuotti Polka-lajiketta vähemmän satoa, mutta se oli kuitenkin Jonsok-lajiketta satoisampi. MTT:n jalosteista myös Suvetar oli keskisatoinen ja hyvä maultaan. Sen marjat olivat tummanpunaisia ja suurempia kuin Valotar-lajikkeella. Suvetar oli kuitenkin satotasoltaan ja talvenkestävyydeltään Valotarlajiketta heikompi. 4

5 Kuva 4. Valotar-, Polka- ja Suvetar-lajikkeen satoa, Sotkamo (Kati Hoppula) MTT:n jalosteista suurimarjaisin oli Kulkuri. Kulkuri-lajikkeen marjat olivat suuremmat kuin Polka-lajikkeella, tummanpunaiset, muodoltaan hieman muhkuraiset ja maultaan happamahkot. Kulkuri tuotti Sotkamossa satoa hitaammin kuin Valotar, mutta paransi satotulostaan vuosittain. Vuonna 2011 Kulkuri oli Sotkamon satoisin lajike. Keskisato jäi kuitenkin Polka-lajiketta heikommaksi. Ruukissa Kulkuri ja Valotar olivat sadoiltaan samanveroisia, keskinkertaisia, mutta varmoja. Rovaniemellä Kulkuri tuotti heikon sadon. Tiukassa istuva kanta ja hapan maku vähensivät kuitenkin Kulkuri-lajikkeen houkuttelevuutta. Kokeen pienimarjaisimpiin kuuluva Kaunotar oli MTT:n jalosteista heikkosatoisin. Sillä oli nimensä mukaisesti kauniit kiiltävänpunaiset ja pienet marjat. Marjat olivat hyvänmakuisia ja aromikkaita. Kaunotarlajikkeen sato oli kuitenkin selvästi keskitasoa heikompaa ja talvivaurioiden riski oli suurempi kuin muilla MTT:n jalosteilla. Kuva 5. Vasemmalla Kulkuri- ja oikealla Kaunotar-lajikkeen satoa, Sotkamo (Kati Hoppula) Sotkamossa tasaisen keskinkertaista satoa tuottivat myös Korona, Senga Sengana ja Bounty. Honeoye tuotti ensimmäisenä vuonna hyvän sadon, mutta satotaso heikkeni seuraavina vuosina. Korona oli suurimarjainen ja satoisa, mutta marjat olivat pehmeitä ja helposti kolhiintuvia. Bounty oli hyvänmakuinen, mutta sen talvenkestävyys oli muita huonompi. Ruukissa Bounty ja Honeoye menestyivät heikommin kuin Sotkamossa. Jonsok tuotti keskinkertaisen sadon Sotkamossa, mutta Ruukissa ja Rovaniemellä sen sato oli melko heikko. 5

6 Norjalaiset Hannibal ja Babette tuottivat ensimmäisenä vuonna hyvän sadon kaikilla koepaikoilla, myös Rovaniemellä. Toisena vuonna niiden satotaso jäi kuitenkin heikoksi. Babette oli hyvin tumma ja suuri, mutta marjat olivat mauttomia. Hannibal oli kirkkaan punainen, muodoltaan epätasainen ja hapan. Talvenkestävyydeltään Hannibal oli hieman parempi kuin Babette, mutta satotasoissa ei ollut suurta eroa. Suurimarjaiset Salsa ja Sonata olivat onnistuneen talvehtimisen jälkeen Ruukin satoisimpia lajikkeita. Salsa oli jonkin verran Sonata-lajiketta satoisampi. Sotkamossa Salsa ja Sonata tuottivat heikon sadon. Rovaniemellä Sonata tuotti hyvin heikosti satoa, mutta Salsa tuotti paikalliseen satotasoon nähden kohtalaisen sadon. Ulkomaisista lajikkeista heikosti satoa Pohjois-Suomessa tuottivat Flair, St Jean d Orleans, Blink, Nisga a, Stolo, Iris, Gudleif ja Rumba (Taulukko 6). Lisäksi kokeissa oli vielä nimeämättömiä ulkomaisia numerojalosteita, jotka menestyivät heikosti. St Jean d Orleans tuotti jonkin verran satoa, mutta sen marjat kehittyivät huonosti ja niiden maku ja väritys oli outo. Kuva 6. Iris-, Blink- ja Nisga a-lajikkeiden satoa, Sotkamo (Kati Hoppula) Taulukko 4. Mansikkalajikkeiden marjakoko (g/marja) ja keskimääräinen sato (g/taimi) Sotkamossa ja Rovaniemellä vuosina ja Ruukissa vuosina Sotkamo Rovaniemi Ruukki Lajike g/marja g/taimi g/marja g/taimi g/marja g/taimi Polka 8, , ,4 414 Korona 10, , Valotar 8, , ,8 336 Senga Sengana 8, , ,3 343 Bounty 7, , ,1 381 Honeoye 12, , ,0 388 Jonsok 8, , ,8 241 Suvetar 10, , ,0 331 Kulkuri 10, ,0 90 7,8 370 Kaunotar 7, , ,

7 Taulukko 5. Mansikkalajikkeiden marjakoko (g/marja) ja keskimääräinen sato (g/taimi) Sotkamossa, Rovaniemellä ja Ruukissa vuosina Sotkamo Rovaniemi Ruukki Lajike g/marja g/taimi g/marja g/taimi g/marja g/taimi Kent 9, , ,2 489 Frida 11, , ,4 441 Hannibal 8, , ,1 343 Babette 13, , ,0 314 St Jean d' Orleans 9, , ,8 228 Salsa 12, , ,4 581 Sonata 8, , ,8 446 Flair 9,5 13 7, ,4 89 Taulukko 6. Vuonna 2010 istutettujen mansikkalajikkeiden keskimääräinen satotaso (g/taimi) Ruukissa ja Sotkamossa vuonna g/taimi Lajike Ruukki Sotkamo Blink Nisga a Stolo Iris Rumba - 36 Gudleif Lajikkeiden taudinkestävyys Mansikan lajikekokeiden härmää torjuttiin varsinaisesti vain ensimmäisenä vuonna Sotkamossa, jolloin käytettiin Topas-valmistetta. Muina vuosina Sotkamossa ja Ruukissa härmää torjuttiin vain harmaahomeen ohessa. Ensimmäisessä harmaahomeruiskutuksessa käytettiin myös härmäntorjuntaan soveltuvaa Frupicavalmistetta suurimmalla käyttöväkevyydellään. Rovaniemellä härmää ei torjuttu kemiallisesti. Kevyestä torjuntaohjelmasta huolimatta runsaita härmäoireita ei lajikekokeissa havaittu (Taulukot 7-12). Jonkin verran muita enemmän härmäoireita näkyi lehdissä Frida- ja Korona-lajikkeilla, mutta marjasadossa härmää tavattiin Ruukissa ja Sotkamossa vain satunnaisesti. Rovaniemellä härmää ei torjuttu kemiallisesti ja härmän määrä marjasadossa lisääntyi tasaisesti. Eniten härmäisiä marjojan oli lajikkeilla Bounty ja Polka. Kaunotar-, Valotar-, Frida- ja Kent-lajikkeilla oli hieman muita enemmän härmäisiä marjoja. isten marjojen määrä Rovaniemellä jäi kuitenkin vähäiseksi. Harmaahometta torjuttiin, kukinnan alussa ja lopussa, mutta sadon nopea kypsymistahti vähensi jonakin vuonna ruiskutusmäärät yhteen. Sotkamossa torjunta-aineena oli ensimmäisenä vuonna Switch ja kahtena muuna vuonna Frupica ja Teldor. Ruukissa torjunta-aineina olivat Frupica ja Teldor. Rovaniemellä harmaahometta vastaan ruiskutettiin vain vuonna Käytetyt aineet olivat Teldor ja Switch. Sotkamossa ja Ruukissa harmaahomeen määrä vaihteli vuodesta riippuen. Rovaniemellä harmaahometta ei esiintynyt kuin vähän, vaikka torjuntaruiskutuksia ei tehty joka vuosi. Valotar, Frida, Kaunotar ja Kulkuri eivät olleet erityisen herkkiä homeelle. Hyvin homeenherkkiä lajikkeita olivat Senga Sengana, Sonata, Salsa, St Jean d Orleans ja Suvetar. Runsashomeisena vuonna keskimäärin muita herkemmin homehtuivat myös Jonsok, Korona ja Polka. 7

8 Taulukko 7. Vuonna 2008 istutettujen mansikkalajikkeiden pienten, homeisten ja härmäisten marjojen keskimääräinen osuus kokonaissadosta () Sotkamossa vuosina Sotkamo Lajike Bounty 4,9 5,7 0 14,6 6,7 0 1,9 11,1 1,5 Honeyoe 0,6 4,8 0,02 2,0 4,2 0 0,0 6,0 0 Jonsok 2,0 19,4 0 9,7 8,2 0 0,8 11,4 0,4 Kaunotar 2,6 11,8 0 9,8 4,9 0 1,6 6,4 0,3 Korona 0,5 14,0 0 6,1 4,8 0 0,3 14,7 0,4 Kulkuri 1,5 10,7 0 1,8 3,2 0 0,1 8,3 0,3 Polka 1,2 11,1 0 8,3 6,5 0 0,8 16,1 0,1 Senga Sengana 1,3 26,1 0 8,1 10,5 0 0,3 17,7 0,7 Suvetar 0,6 20,2 0,2 3,0 12,8 0 0,3 11,9 2,2 Valotar 4,0 6,6 0 9,5 7,7 0 1,0 9,9 0,2 Taulukko 8. Vuonna 2009 istutettujen mansikkalajikkeiden pienten, homeisten ja härmäisten marjojen keskimääräinen osuus kokonaissadosta () Sotkamossa vuosina Sotkamo Lajike Babette 1,1 3,9 0 0,3 3,9 0 Flair 0,1 1, ,9 0 Frida 0,8 4,3 0 0,1 7,1 0,8 Hannibal 1,9 4,9 0 0,3 4,6 0,5 Kent 1,9 4,1 0 0,6 7,9 0,5 Salsa 0,9 22,7 0 0,7 3,4 0 Sonata 1,5 23, ,8 0 St Jean d'orleans 0,7 44, ,9 0 Taulukko 9. Vuonna 2009 istutettujen mansikkalajikkeiden pienten, homeisten ja härmäisten marjojen keskimääräinen osuus kokonaissadosta () Ruukissa vuosina Ruukki Lajike Babette 2,2 2,2 0,02 1,2 3,9 0,2 Bounty 7,2 3,2 0 11,3 3,7 0,3 Flair 2,5 2,1 0 1,0 2,5 0 Frida 1,7 3,9 0 1,2 4,0 0,02 Hannibal 3,5 2,1 0 4,2 2,7 0,1 Honeoye 1,7 1,3 0 1,5 1,4 0 Jonsok 15,8 3,4 0 12,0 2,7 0,01 Kaunotar 12,2 0,6 0 8,3 0,9 0,05 Kent 1,9 6,2 0 3,4 7,9 0,2 Kulkuri 1,9 4,8 0,05 2,4 8,7 0,03 Polka 2,7 7,3 0 2,1 5,6 0,3 Senga Sengana 2,8 10,0 0 3,8 10,1 0,1 St Jean d Orleans 1,6 15,7 0,6 0,7 21,4 1,2 Suvetar 2,7 7,3 0 3,6 7,6 0,04 Valotar 6,6 2,1 0 7,0 5,7 0 8

9 Taulukko 10. Vuonna 2010 istutettujen mansikkalajikkeiden pienten, homeisten ja härmäisten marjojen keskimääräinen osuus kokonaissadosta () Ruukissa ja Sotkamossa vuonna Ruukki Sotkamo Lajike Blink 2,5 1, ,9 0 Gudleif 2,6 3,3 0, Iris 2,2 5,7 0,01 0,1 0,1 0 Nisga'a 1,4 3,7 0,01 0,2 0,3 0 Rumba Stolo 3,5 8,4 4,9 0,2 4,5 0 Taulukko 11. Vuonna 2008 istutettujen mansikkalajikkeiden pienten, homeisten ja härmäisten marjojen keskimääräinen osuus kokonaissadosta () Rovaniemellä vuosina Rovaniemi Lajike Bounty 8,0 4,2 0 1,6 1,8 3,2 2,8 0,2 8,3 Honeyoe 1,7 5,5 0 0,2 0,3 0,9 0,6 0,4 2,7 Jonsok 12,5 16,6 0 2,8 0,7 0,8 5,8 0,6 3,5 Kaunotar 11,0 4,7 0 3,0 1,3 0,5 8,9 0,1 6,1 Korona 5,1 5,9 0 1,2 0,7 1,2 3,8 1,1 2,5 Kulkuri 6,0 1,5 0 0,5 4,7 1,3 1,2 0,4 4,3 Polka 7,0 8,2 0 1,0 3,9 2,3 1,4 1,2 8,2 Senga Sengana 7,1 9,3 0 1,4 2,3 0,7 3,0 1,8 2,6 Suvetar 3,4 6,6 0 0,6 0,7 0 2,4 0,9 2,9 Valotar 9,4 2,4 0 2,3 0,6 1,4 4,0 0,3 6,1 Taulukko 12. Vuonna 2009 istutettujen mansikkalajikkeiden pienten, homeisten ja härmäisten marjojen keskimääräinen osuus kokonaissadosta () Rovaniemellä vuosina Rovaniemi Lajike Babette 0,5 1,3 0,5 0,3 2,3 2,2 Flair 0,9 0,7 2,0 0,2 0,7 2,1 Frida 0,6 2,7 0,3 0,9 0,4 4,8 Hannibal 1,2 1,2 0,3 0,8 0,6 1,3 Honeoye 0,5 0,5 0,6 0,6 0,6 2,1 Kent 1,2 5,2 0,2 2,4 2,3 4,4 Polka 2,1 2,3 1,0 2,0 0,7 3,3 Salsa 0,5 6,7 0,6 0,2 3,1 1,7 Sonata 1,1 2,9 1,6 1,4 0,5 2,7 St Jean d Orleans 0,1 11,9 0,2 0,1 7,0 1,2 9