Tihkukastelu ja lannoitus marjanviljelyssä. Kalle Hoppula MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Sotkamon tutkimusasema
|
|
- Riitta-Liisa Lehtilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tihkukastelu ja lannoitus marjanviljelyssä Kalle Hoppula MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Sotkamon tutkimusasema
2 Kalle Hoppula Työpaikka: MTT Sotkamon tutkimusasema Nimike: Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Koulutus: Agronomi, maatalous-metsätieteiden maisteri Työhistoria: Marjanviljelyyn liittyvää tutkimusta vuosina MTT:llä Piikkiössä, Laukaassa ja Sotkamossa. Sivutoiminen pienviljelijä Sotkamossa 2009 alkaen. 4 ha peltoa, josta 2009 istutettu mansikalle 0,3 ha ja vadelmalle 0,2 ha
3 OSA 1: KASTELU
4 MIHIN KASVIT KÄYTTÄVÄT VETTÄ? Juuriston ottamasta vedestä yli 95 % haihtuu lehtien kautta pois alle 5 % jää kasviin ( = käytetään kasvuun) Tuottaakseen 1000 kg satoa kasvi tarvitsee noin 100 m 3 vettä. (Oletus: 99 % haihtuu.)
5 MIHIN KASVIT KÄYTTÄVÄT VETTÄ? Juuriston ottamasta vedestä yli 95 % haihtuu lehtien kautta pois alle 5 % jää kasviin ( = käytetään kasvuun) Veden tehtävät kasvissa: - yhteyttäminen - nestejännitys - jäähdytys - ravinteiden kuljetus - ym. biokemialliset reaktiot
6 Ennen kastelulaitteiston hankintaa
7 Kasteluveden laatu ja saatavuus Varmista, että vettä on saatavilla tarpeeksi ympäri kasvukauden. Huomioi veden suodatustarve. Huomioi pumpun energiatarve. Millä energialla kasteluvesi saadaan pellolle? Tarvittaessa tutkituta kasteluveden hygieeninen laatu.
8 Vaihtoehtona verkostovesi? Ei suodatustarvetta ja taatusti puhdasta. Pienelle pinta-alalle voi olla kannattava vaihtoehto. Hinta laskettava tapauskohtaisesti. Esimerkki: Kuolaniemen tila, Sotkamo, 0,5 ha marjoja. Osuuskunnan vesi 0,70 /m 3, ei jätevesimaksua. Kastelutarve m 2 /vuosi? Vesilasku /vuosi?
9 Tihkukastelulaitteiston rakenne
10 TIHKUKASTELUN PUOLESTA + Vedensäästö ei haihdutustappioita. + Työnsäästö aloitus ja lopetus hanasta kääntämällä. + Energiansäästö kuluttaa vähemmän kuin sadetus. + Rivivälit pysyvät kuivina. + Sato pysyy puhtaana. + Kosteassa viihtyvien tautien määrä vähenee. + Kastelulannoitusmahdollisuus.
11 TIHKUKASTELUA VASTAAN - Hinta - Vaatii uutta osaamista - Ei korvaa hallasadetusta - Mekaaniset tuhot, esimerkiksi myyrät
12 TIHKUKASTELUN KANNATTAVUUS Kannattaa sitä paremmin mitä 1) aktiivisemmassa käytössä 2) poudanarempi maalaji 3) enemmän saadaan sadonlisää 4) suurempi on saadun sadonlisän arvo Kastelun kannattavuus riippuu kasvilajista: Mansikka +++ (sato+, makeus+, kiinteys-) Mustaherukka? (sato+, makeus+, sadon hinta?) Vadelma + (sato+, talvehtiminen-) Pensasmustikka ++ (sato+)
13 KASTELUTARPEESEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Huomioidaan seuraavat tekijät: Vesisateet kasvukaudella Sulamisvedet lumesta Kapillaarinen vedennousu maassa (=maan hikevyys ) Riski juuriston hapenpuutteesta tiiviillä kasvupaikalla Kastelutarve riippuu siis myös maalajista ja kasvupaikasta.
14 KASTELUTARPEEN ARVIOINTI A) Haihdutuksen mukaan: Lämpö, tuuli ja ilmankosteus suhteutettuna lehtipinta-alaan. - Arvioidaan mallilla vedenkulutus. - Laskennallisten mallien epävarmuus tosielämässä. - Tarvitaan sääasema tai vastaavat tiedot. B) Maan kosteuden mukaan: Kasvi ottaa veden juurillaan maasta. - Näkökulma 1) Mikä on maan vesipitoisuus (%)? - Näkökulma 2) Kuinka paljon voimaa kasvi tarvitsee vedenottamiseen? - Tarvitaan kosteusmittari.
15 Keskimääräisen maan kosteuden vaikutus kauppakelpoisen sadon määrään: Mansikka ( Bounty ), hietamaa, Lehdet lupsahtavat vasta, kun kosteus on noin hpa. 0 hpa = läpimärkä
16 MAAN KOSTEUDEN MITTAUS Kaksi vaihtoehtoa: 1) Tensiometri Mittaa alipainetta, jolla vesi kiinnittyy maahan - Alipaine suuri Vettä vähän - Alipaine pieni Vettä paljon 2) Tilavuuskosteusmittari Mittaa maan vesipitoisuutta (%)
17 Tensiometri Tilavuuskosteusmittari
18 MAAN KOSTEUDEN MITTAUS: Tensiometri Kertoo, kuinka paljon voimaa juuret joutuvat käyttämään saadakseen vettä käyttöönsä. Ei toimi rutikuivassa maassa. Edellyttää hyvää kontaktia maahan. Riskialtis, jos maalaji halkeilee kuivuessaan. Eri maalajeilla huomioitava ilma/vesi-suhde. Tiiviillä mailla kasteluraja siksi suurempi.
19 MAAN KOSTEUDEN MITTAUS: Tilavuuskosteusmittari Kalle Hoppula 2005 Kertoo maan vesipitoisuuden. Sopii kaikille maalajeille. Ei kuitenkaan huomioi kasville käyttökelpoisen veden määrää. Siksi tulosten tulkinta riippuu maalajista ja sen huokosjakaumasta.
20 TENSIOMETRIN JA TILAVUUSKOSTEUSMITTARIN TULOSTEN SUHDE Mitä vähemmän vettä, sen tiukemmin se suhteessa kiinnittyy kiintoainekseen. Eli kuivalla alueella lukema kasvaa tensiometrissä nopeammin kuin tilavuuskosteusmittarissa.
21 MANSIKAN KASTELU Kastelutarpeen määritys tensiometrillä. - Hiedat, moreenit, hiekat: hpa. - Savet, hiesut: Riippuu maan tiiviydestä. Mitä kuohkeampi maa, sen kosteammaksi. Kastelu tihkukastelulla ja vesimittarilla. - Kertakastelu 1,5 2 l/taimi, jos kosteus 150 hpa. - Piikkiössä vedentarve 5 40 l/taimi/kasvukausi. (satotasot tn/ha, tn/ha) - Sotkamossa 2009 vedentarve l/taimi/kasvukausi. Palataan myöhemmin Sotkamon tuloksiin!
22 MANSIKAN KASTELUKOKEET MTT Piikkiö, hietamaa, 2001 alkaen sadekatoksen alla, avomaalla Bounty, tainta/ha Musta muovi, tihkukastelu, kastelulannoitus Haettiin vastauksia kysymyksiin: 1) Kuinka paljon kastellaan 2) Milloin kastellaan
23
24 Kastelu (l/taimi, ylempi) ja maan kosteus (hpa, alempi) mansikan kastelukokeessa 2002 eri kasteluilla: 40 Tasaisen märkä (ka. 100 hpa) Lähes tasaisen m. (ka. 120 hpa) Sahaava kosteus (ka. 210 hpa) cm 30 cm cm 30 cm cm 30 cm
25 Keskimääräisen maan kosteuden vaikutus kauppakelpoisen sadon määrään: Mansikka ( Bounty ), hietamaa, Lehdet lupsahtavat vasta, kun kosteus on noin hpa. 0 hpa = läpimärkä
26 Keskimääräisen maan kosteuden vaikutus marjakokoon: Mansikka ( Bounty ), hietamaa, 2002.
27 MTT Piikkiön mansikan kastelukokeen tuloksia vuodelta 2003 Erittäin huono talvehtiminen, taimet huonokuntoisia. Kastelu ei vaikuttanut talvehtimiseen. Satotasot vaihtelivat välillä g/taimi (4-5 tn/ha) Huonokuntoiset taimet eivät kuluttaneet juurikaan vettä, keskimäärin 6 l/taimi/vuosi (vrt. 2002!) Eri käsittelyjen välillä ei eroa maan kosteudessa. Eri käsittelyjen välillä ei eroa satotasoissa.
28 MIHIN MANSIKKA KÄYTTÄÄ VETTÄ? Vettä kasvissa satotasolla 500 g/taimi, kun myös rönsyntuotanto runsas ( Bounty, 1. satovuosi). (vuosikasvu sulkeissa) vesipitoisuus l/kasvi Marjat (500 g) 89 % 0,45 l Juuret (50 g) 64 % 0,03 l Lehdykät (100 g) 66 % 0,07 l Varret (100 g) 77 % 0.08 l Rönsyt (300 g) 75 % 0,23 l YHTEENSÄ noin 0,9 l/kasvi
29 MIHIN VETTÄ KULUU VUODESSA? Rakennusaineeksi vettä kuluu noin litra vuodessa % kasvin ottamasta vedestä haihtuu pois lehdistä. Vettä tarvitaan siis karkeasti ottaen 100 l/kasvi/vuosi. Keskiverto mansikkatila: 4 ha mansikkaa, tainta/ha l/vuosi = m 3 /vuosi
30 KASTELUTARPEESEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Vettä tarvittaisiin vuodessa noin 100 l/taimi. Seuraavat tekijät vähentävät kastelutarvetta: Vesisateet kasvukaudella Sulamisvedet lumesta Kapillaarinen vedennousu maassa (=maan hikevyys ) Piikkiössä kastelutarve ollut l/taimi/kasvukausi.
31 Mansikan kastelu- ja lannoituskoe, Sotkamo 2009 Lajike Käsittely g/taimi g/marja home% härmä% pieni% Bounty 1 rak.lann kevät, ei kastelua % 0.0 % 0.1 % Bounty 2 rak.lann. kevät+kesä, tihkuk % 0.2 % 0.1 % Bounty 3 rak.lann. kevät, tihkuk % 0.1 % 0.1 % Bounty 4 kast.lann. koko kesä, tihkuk % 0.1 % 0.2 % Bounty 5 kast.lann. satokaudelle, tihkuk % 0.0 % 0.1 % Honeyoe 1 rak.lann kevät, ei kastelua % 0.0 % 0.1 % Honeyoe 2 rak.lann. kevät+kesä, tihkuk % 0.0 % 0.0 % Honeyoe 3 rak.lann. kevät, tihkuk % 0.0 % 0.0 % Honeyoe 4 kast.lann. koko kesä, tihkuk % 0.0 % 0.1 % Honeyoe 5 kast.lann. satokaudelle, tihkuk % 0.0 % 0.1 % Polka 1 rak.lann kevät, ei kastelua % 0.0 % 0.1 % Polka 2 rak.lann. kevät+kesä, tihkuk % 0.0 % 0.1 % Polka 3 rak.lann. kevät, tihkuk % 0.2 % 0.1 % Polka 4 kast.lann. koko kesä, tihkuk % 0.1 % 0.1 % Polka 5 kast.lann. satokaudelle, tihkuk % 0.1 % 0.1 % Kaikkien käsittelyjen ravinnetasot samat, käsittelyissä 2-5 kasteluraja -150 hpa Rönsytaimet, istutus 2008, ensimmäinen satovuosi
32 Mansikan kastelu- ja lannoituskoe Sotkamossa 2009: Huomioita kastelusta Kastelematon käsittely kärsi lievästä kuivuudesta (-400 hpa) ainoastaan muutamana päivänä kesä-heinäkuun taitteessa. Muuten sateita oli tarpeeksi. Kastelemattoman keskiarvo noin -150 hpa, muiden keskiarvo noin -90 hpa. Maa hieman hiesuinen? Haittasiko juurten hapensaantia kastelluissa käsittelyissä? Istutus 2008, lajikkeet Polka, Honeyoe ja Bounty.
33 Viljelymenetelmä vaikuttaa kastelutarpeeseen
34 Mansikan tabletop- eli pöytäviljelyä Etelä-Ruotsissa.
35 Mansikan pöytäviljelyrakenteet.
36 Mansikan ruukkuviljelyä Norjassa.
37 Mansikan ja vadelman kausihuonetuotantoa MTT Sotkamossa.
38 Kausihuoneviljely + Pidentää kasvukautta keväästä ja syksystä + Hometta yleensä vähemmän + Säät eivät häiritse + Parempi laatu ja toimitusvarmuus - Enemmän käsityötä. - Enemmän kastelua - Korkeammat perustamiskustannukset - Pölytyksen merkitys korostuu Pöytäviljely + Maalevintäiset kasvitaudit eivät aiheuta pahoja ongelmia. + Ei tarvetta viljelykierrolle. + Poiminnan nopeutuminen. + Paremmanlaatuinen marja (?) - Kaikki hoito tehtävä käsityönä. - Kastelu ja lannoitus tehtävä paljon huolellisemmin - Korkeammat perustamiskustannukset - Talvehtiminen? Huom. myös lajikevalinta!
39 Kastelutarve eri viljelymenetelmillä Sotkamossa 2009, l/taimi/kasvukausi Kastelutarve l/taimi yht. pöytä kausihuoneessa, WB, sato 450 g/taimi 15,5 pöytä ulkona, WB, sato 420 g/taimi 12,7 maassa kausihuoneessa, kotim.taimi, sato 600 g/taimi 37,9 maassa ulkona kotimainen taimi, sato 540 g/taimi 23,3
40
41 VADELMAN KASTELU Tutkimus MTT Piikkiössä : Riittävä kastelu satokauteen saakka ( hPa), siitä alkaen hanat kiinni. Liian voimakas kastelu (0-300 hpa) syksyllä heikentää talvehtimista. Koe MTT Piikkiössä kuoli suurimmilta osin talvivaurioihin ja kunnollisia tuloksia ei saatu.
42 Vadelman tehotuotantokoe, Sotkamo 2009 Satotaso Marjakoko Home Härmä Kausihuone + 51 % + 18 % poisti ei ollut Tihkukastelu+muovi + 26 % + 13 % ei vaikuta ei ollut g/taimi Sadon ajoittuminen Kausihuone+tihkukastelu+muovi Avomaa+tihkukastelu+muovi Avomaa, ei kastelua, ei muovia
43 Vadelman tehotuotantokoe, Rovaniemi 2009 Satotaso Home Härmä Kausihuone + 31 % - 77 % ei ollut marjoissa Tihkukastelu+muovi %!!! - 43 % ei ollut marjoissa Suuria lajikkeiden välisiä eroja! - Jenkka, Muskoka ja Ville hyötyivät kausihuoneesta. - Falgold, Jatsi ja Ottawa kärsivät kausihuoneesta. - Muskoka hyötyi erittäin voimakkaasti muovista ja kastelusta. - Tihkukastelun ja muovin merkitys homeen muodostumiseen yllätti.
44 MUSTAHERUKAN KASTELU Kastelutarpeen määritys tensiometrillä. - Hiedat, moreenit, hiekat: hpa. - Savet, hiesut: Riippuu maan tiiviydestä. Kastelu tihkukastelulla ja vesimittarilla. - Kertakastelu 5 l/taimi, jos kosteus 150 hpa. - Piikkiössä vedentarve l/taimi/kasvukausi. ( , satotasot 0-11 tn/ha)
45 OSA 2: LANNOITUS
46 Lannoitussuunnittelun lähtökohtia Lannoituksella korvataan se, mikä pellosta viedään pois sadon ym. mukana. Maassa olevat puutteet korvataan lannoituksella. Lannoituksella voidaan tehostaa kasvin toimintoja. Minimitekijän laki: Se ravinne tai muu kasvutekijä, jota on kasvin tarpeeseen suhteessa vähiten, määrää kasvin kasvun.
47 Pelto kuntoon aloitettaessa Maa-analyysit: Viljavuusluokka hyvä Kalkitus, kivijauheet (biotiitti, apatiitti) tarvittaessa Turvetus tai lannanlevitys tarvittaessa Tee pellosta kerralla hyvä, koska kesken viljelyn on hankala korjata tilannetta. Eri ravinteiden tehtävistä kasvissa tietoa esimerkiksi
48
49 Toimenpiteet esitellylle pellolle? Tavoitteena mansikka satotasolla 10 tn/ha Perustamislannoitus: Kalkitus 6-8 tn/ha Biotiitti tn/ha (kasvin tarve 8-10 tn/ha + tasokorotus )? Hivenravinneseos 600 kg/ha, Magnesiumravinne 600 kg/ha? Puutarhan Kesto Y vähän (esim. 400 kg/ha?)? Vuotuislannoitus: Satotason mukaan typpi kastelukalkkisalpietarina Tarvittaessa hiveniä ja Mg-täydennystä Pärjääkö tällä?
50 KASTELULANNOITUKSEN KANNATTAVUUS Kannattaa sitä paremmin mitä 1) karkeampi maa 2) huonompi multavuus 3) parempi maan kosteus 4) useammalle jakokerralle lannoitus jaetaan Kannattavuus MTT:n kokeissa: Mansikka ei kannattanut Piikkiössä eikä Sotkamossa. Mustaherukka ehkä kannatti Piikkiössä, Sotkamon tuloksia odotellaan.
51 Esimerkki lannoitustarpeen arvionnista: Mansikka Ravinteita kuluu ( Bounty, ): 1) Marjoihin: N 0,20 %, P 0,04 % ja K 0,25 % sadosta. 2) Muuhun kasvuun: Yhtä paljon kuin marjoihin. Muista viljavuusanalyysi! Monesti lannoitustarve on maan viljavuudesta johtuen ylläkuvattua pienempi.
52 Esimerkki lannoitustarpeen arvionnista: Mustaherukka Kolmevuotiaassa taimessa kasvukauden lopussa: Juuret, lehdet ja varret: Sato (1 kg/taimi): N 1,7 g/taimi (10 kg/ha) N 3,0 g (17,1 kg/ha) P 0,3 g/taimi (2 kg/ha) P 0,6 g (3,4 kg/ha) K 1,4 g/taimi (8 kg/ha) K 3,4 g (19,4 kg/ha) 1 kg/taimi vastaa tässä 5,7 tn/ha. Suhteuta lannoitustaso viljavuusanalyysin tuloksiin!
53 MANSIKOIDEN LANNOITUSTARVE? Riippuu maan viljavuudesta, satotasosta ja lajikkeesta! Esimerkki riittävästä lannoituksesta, multava savinen hieta, jossa hyvä P ja tyydyttävä K: N P K (kg/ha/vuosi) Lannoitus (touko-heinä) Ravinteiden otto (touko-loka) Bounty, nelivuotinen viljely, tainta/ha, keskisato 32 tn/ha (700 g/taimi)
54 MANSIKOIDEN RAVINTEIDEN OTTO Noin 50 % ravinteista kuluu sadon tuottamiseen. Bounty, nelivuotinen viljely, tainta/ha, keskisato 32 tn/ha (700 g/taimi)
55 MANSIKAN LANNOITUSTARPEEN ARVIOINTI Ravinteita kuluu ( Bounty, ): 1) Marjoihin: N 0,20 %, P 0,04 % ja K 0,25 % sadosta. 2) Muuhun kasvuun: Yhtä paljon kuin marjoihin. Muista viljavuusanalyysi! Monesti lannoitustarve on maan viljavuudesta johtuen ylläkuvattua pienempi. Ennen viljelmän perustamista kannattaa maa hoitaa viljavuusanalyysin mukaiseen hyvään kasvukuntoon.
56 MANSIKOIDEN KASTELULANNOITUSKOE MTT PIIKKIÖ Periaate: Aina, kun kasteltiin, myös lannoitettiin. Koe erillisessä turvepenkissä, ei normaalia peltomaata! 2001 koko kokeelle sama peruslannoitus väkevyyksiltään erilaisia lannoiteliuoksia: 0,6 ms/cm (1/2x), 1,2 ms/cm (suositus) ja 2,4 ms/cm (2x). Bounty, kolmevuotinen viljely, tainta/ha
57 SADOT MANSIKAN KASTELULANNOITUSKOE g/taimi Sato 2002 Sato ,6 ms/cm 1,2 ms/cm 2,4 ms/cm Lannoitustasot NPK kg/ha 2002 ja 2003: 0,6 ms/cm 1,2 ms/cm 2,4 ms/cm
58 TALVEHTIMINEN MANSIKAN KASTELULANNOITUSKOE 100 % 75 % 50 % 25 % Terve Vähäisiä vaurioita Pahoja vaurioita Kuollut 0 % 0.6 ms/cm 1.2 ms/cm 2.4 ms/cm Lannoitustasot NPK kg/ha 2002: 0,6 ms/cm 1,2 ms/cm 2,4 ms/cm
59 Mansikan lannoituksen voimakas lisääminen lisää satotasoa lannoitusvuonna. Toisaalta lannoituksen lisääminen heikentää talvehtimista, mikä johtaa seuraavana vuonna satotason heikkenemiseen.
60 Mansikan kastelulannoituskoe
61 Sama koe toisesta suunnasta Edessä keskellä koeruudut vasemmalta oikealle 0,6 ms/cm (laimea), 1,2 ms/cm (suositus) ja 2,4 ms/cm (vahva).
62 MANSIKAN LAATU 2002 Tutkittiin erikseen vuoden 2002 alkusato, keskisato ja loppusato. Happamuus: Kastelu ja lannoitus eivät vaikuta happamuuteen Makeus: Kastelu ja lannoitus lisäävät joskus makeutta Kiinteys: Kastelu ja lannoitus heikentävät aina kiinteyttä Tulokset samankaltaisia sekä makutesteissä että mittauksissa. Kastelu Lannoitus Makeus (vain loppusato) / - (vain alkusato) / - Happamuus - - Kiinteys
63 Mansikan kastelu- ja lannoituskoe, Sotkamo 2009 Lajike Käsittely g/taimi g/marja home% härmä% pieni% Bounty 1 rak.lann kevät, ei kastelua % 0.0 % 0.1 % Bounty 2 rak.lann. kevät+kesä, tihkuk % 0.2 % 0.1 % Bounty 3 rak.lann. kevät, tihkuk % 0.1 % 0.1 % Bounty 4 kast.lann. koko kesä, tihkuk % 0.1 % 0.2 % Bounty 5 kast.lann. satokaudelle, tihkuk % 0.0 % 0.1 % Honeyoe 1 rak.lann kevät, ei kastelua % 0.0 % 0.1 % Honeyoe 2 rak.lann. kevät+kesä, tihkuk % 0.0 % 0.0 % Honeyoe 3 rak.lann. kevät, tihkuk % 0.0 % 0.0 % Honeyoe 4 kast.lann. koko kesä, tihkuk % 0.0 % 0.1 % Honeyoe 5 kast.lann. satokaudelle, tihkuk % 0.0 % 0.1 % Polka 1 rak.lann kevät, ei kastelua % 0.0 % 0.1 % Polka 2 rak.lann. kevät+kesä, tihkuk % 0.0 % 0.1 % Polka 3 rak.lann. kevät, tihkuk % 0.2 % 0.1 % Polka 4 kast.lann. koko kesä, tihkuk % 0.1 % 0.1 % Polka 5 kast.lann. satokaudelle, tihkuk % 0.1 % 0.1 % Kaikkien käsittelyjen ravinnetasot samat, käsittelyissä 2-5 kasteluraja -150 hpa Rönsytaimet, istutus 2008, ensimmäinen satovuosi
64 Mansikan kastelu- ja lannoituskoe Sotkamossa 2009: Huomioita lannoituksesta Kastelulannoituksesta ei ollut hyötyä. Järkevin lannoitusstrategia oli antaa koko kesän annos keväällä rakeisena hidasliukoisella typellä (Puut. Kesto Y) Satokauden alussa annettu Puutarhan Kesto Y lisäsi homeisten marjojen määrää. Nyt kastelulannoitteena koko kesän Ferticare Kombi 2. Kompromissiratkaisu, mutta oliko järkevä? Millainen tulos olisi, jos ravinnesuhteita olisi säädetty pitkin kasvukautta? MTT Piikkiössä säätämisellä ei saatu hyötyä.
65 Mansikan kastelu- ja lannoituskoe Sotkamossa 2009: Huomioita lannoituksesta Kastelulannoituksesta ei ollut hyötyä. Järkevin lannoitusstrategia oli antaa koko kesän annos keväällä rakeisena hidasliukoisella typellä (Puut. Kesto Y) Satokauden alussa annettu Puutarhan Kesto Y lisäsi homeisten marjojen määrää. Nyt kastelulannoitteena koko kesän Ferticare Kombi 2. Kompromissiratkaisu, mutta oliko järkevä? Millainen tulos olisi, jos ravinnesuhteita olisi säädetty pitkin kasvukautta? MTT Piikkiössä säätämisellä ei saatu hyötyä.
66 Kastelulannoituskritiikkiä Kannattaako kastelulannoituksen suunnitteluun ja toteuttamiseen nähdä vaivaa, jos huippusatoihin voidaan päästä ilmankin ja jopa halvemmalla? Hyvässä pellossa kastelulannoitus ei kannata. Kasvukaudella ravinnepuutokset on järkevintä korjata kastelulannoituksella. Ennakoi puutokset, niin et joudu korjaamaan niitä. Mikä on järkevintä kasvin, pellon, ympäristön, työmenekin ja talouden kannalta?
67
Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo
Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Marjatsemppi-kiertue, syyskuu 2010 Hanke: Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Rahoittajat: EU:n maaseuturahasto
LisätiedotMansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010
Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010 Kirjoittanut: Kati Hoppula, tutkija MTT Sotkamo Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet perustettiin MTT:n tutkimusasemille
LisätiedotVadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi
Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Kirjoittanut: Kati Hoppula, Tutkija MTT Sotkamo Vadelman tehotuotantokoe perustettiin MTT:n toimipaikoille Sotkamoon ja Rovaniemelle
LisätiedotHerukkaviljelmän perustaminen
Herukkaviljelmän perustaminen Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula Tutkija Kati Hoppula Suonenjoki 15.11.2013 Herukkaviljelmän sijainti Ei hallanaralle paikalle. Itärinne vähiten hallanarka,
Lisätiedot1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ
1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia
LisätiedotMarjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka
Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-
LisätiedotHedelmän- ja marjanviljely
Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta
LisätiedotMansikan fosforilannoitus ja mykorritsat
Mansikan fosforilannoitus ja mykorritsat Kalle Hoppula, Kati Hoppula ja Anu Räty, Luke Sotkamo Juho Hautsalo, Luke Laukaa Mikkeli 3.11.2017 Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Ympäristökorvausehdot: Todellisuus
LisätiedotVadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa.
(Artikkeli julkaistu aiemmin Puutarha- ja Kauppa-lehdessä, päivitetty 2011) Vadelman kausihuonetuotanto kannattaa Teksti: Kalle Hoppula, Markku Kajalo ja Kati Hoppula Kuvat: Kati Hoppula Vadelma tuottaa
LisätiedotMarjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka
Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen
LisätiedotVadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi
Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2008-2012 Kati Hoppula (1, Kalle Hoppula (1, Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, (1 etunimi.sukunimi@mtt.fi Sirkka Luoma ja Hanna Kekkonen,
LisätiedotMarjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma
Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT 2014 Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen
LisätiedotUUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Katse syyshoitoon Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta Mikkeli 3.11.2017 Matala V. 2006: Mansikan viljely Syyshoito eli sadonkorjuun jälkeiset
LisätiedotMarjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka
Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen
LisätiedotRavinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT
Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta
LisätiedotMarjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Seppälä 9.12.2009
Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut Seppälä 9.12.2009 Maan kunto Korostuu monivuotisilla kasveilla Luontaisesti enemmän pinta- kuin syväjuurisia Maan kunnolla ratkaiseva merkitys juuriston tapaan
LisätiedotMarjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Raija Roos 11.2009
Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut Raija Roos 11.2009 Maan kunto Korostuu monivuotisilla kasveilla Luontaisesti enemmän pinta- kuin syväjuurisia Maan kunnolla ratkaseva merkitys juuriston tapaan
LisätiedotPensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki
Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki 2010-2012 Kati Hoppula (1, Kalle Hoppula (1, Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, (1 etunimi.sukunimi@mtt.fi Sirkka Luoma ja Hanna
LisätiedotVadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 2010
Vadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 21 Kirjoittanut: Kati Hoppula, Tutkija MTT Sotkamo Vadelman lajikekokeet perustettiin MTT:n toimipaikoille Sotkamoon ja Rovaniemelle vuonna
LisätiedotMyllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK
Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa
LisätiedotVihannesten lannoitustutkimus Lukessa v
Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v. 2014-2016 Vihannesviljelypäivä, Laitila 27.1.2016 Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus, Piikkiö terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Taustalla Tiedon puute: vihanneksilta
LisätiedotJäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011
Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225
LisätiedotFosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa
Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa Kari Ylivainio, Risto Uusitalo, Terhi Suojala-Ahlfors MITEN KESTÄVYYTTÄ VILJELYYN? Pellon kasvukunto, ravinnetalous ja rikkakasvien hallinta keinoja peltokasvien
LisätiedotSokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula
Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:
LisätiedotTerttuherukan viljely ja lajikkeet
Kuvat Luke (S. Karhu, K. Laine) ja internet-kuvakaappaukset Terttuherukan viljely ja lajikkeet Saila Karhu & Jorma Hellstén Luonnonvarakeskus Piikkiö Tuoreherukan tuotanto -teemapäivä 8.11.2017 Marjamaat
LisätiedotSataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat
SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat Saila Karhu Luonnonvarakeskus (Luke) Tuotetiedot ja Internet-linkit ovat esimerkinomaisia eivätkä Luken
LisätiedotMarjakasvien kastelusta
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Marjakasvien kastelusta Koonnut Marjo Marttinen, ProAgria Keski-Suomi ja Elli Ruutiainen, ProAgria Pohjois-Karjala Marjamaat-hanke, Aloittavien
LisätiedotAvomaan vihannesviljely
Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan
LisätiedotLaadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa
Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen
LisätiedotLannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea
LisätiedotOikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää
Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää Antti Laine ja Merja Högnasbacka MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari
LisätiedotTyppi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa
LisätiedotRikinpuute AK
Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.
LisätiedotKarhunvadelman viljely
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Karhunvadelman viljely Erikoismarjojen viljely 25.4. ja 9.5.2018 Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä Onko karhunvadelmalle kysyntää?
LisätiedotVihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus
Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto, Puutarhatuotanto terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Luonnonvarakeskus
LisätiedotMansikan lannoitussuunnittelu. Miksi ja miten? Arja Raatikainen, erityisasiantuntija, marjantuotanto ProAgria EP
Mansikan lannoitussuunnittelu Miksi ja miten? Arja Raatikainen, erityisasiantuntija, marjantuotanto ProAgria EP Miksi lannoitussuunnittelua tehdään? Tavoite: Annetaan kasvin tarpeita vastaavat määrät ravinteita
LisätiedotKotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi)
Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen VAIHTOEHTO 2 (tihkukastelussa ja kastelulannoituksessa käytetään vesijohtoverkostosta ostamalla
LisätiedotNurmen perustaminen ja lannoitus
Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen
LisätiedotKausihuoneviljelyllä lisää kannattavuutta mansikan tuotantoon?
Kalle Hoppula ja Markku Kajalo MTT ( artikkeli aiemmin julkaistu Puutarha- ja Kauppalehdessä, päivitetty 2011) Kausihuoneviljelyllä lisää kannattavuutta mansikan tuotantoon? Isossa-Britanniassa nopeasti
LisätiedotMansikan lajikekokeiden tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi
Mansikan lajikekokeiden tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2008 2011 Kati Hoppula 1), Kalle Hoppula 1), Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, 1) etunimi.sukunimi@mtt.fi Tarja Hietaranta,
LisätiedotKaura vaatii ravinteita
Knowledge grows Kaura vaatii ravinteita Anne Kerminen, Yara Suomi Näin kauraa viljellään Suomessa Viljelijäkysely syksyllä 2016 (320 vastausta) Rehukauraa 55 % ja elintarvikekauraa 54 % Viljelyala 23 ha/tila
LisätiedotMarjanviljelyn edellytykset
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Marjanviljelyn edellytykset Aloittavien marjanviljelijöiden työpaja 1. Kokoontuminen 21.1. Mitä asioita muuttuu, kun siirtyy peltoviljelystä
LisätiedotRAPORTTI. Raija Kumpula. VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus
RAPORTTI VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla Raija Kumpula Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus Johdanto Marjanviljelyn koetilalla yksi keskeinen koetoiminnan aihe on
LisätiedotLannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus
Lannoitus ja Laatu Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus Miten hyödynnät laatutietoja lannoituksessa? Puhtaus Sokeri K Na Amino-N % % 91.5 16.3 4.77.32 12 93.1 17.5 4.48.26 8 lannoite typen
LisätiedotMAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy
MAAN KASVUKUNTO Luomupäivät Kuopiossa 10.11.2017 Suvi Mantsinen, Toimipaikka Pälkäneellä Valmistamme luomulannoitteita ja maanparannusaineita metsäteollisuuden kuitu- ja sekalietteistä sekä kompostoiduista
LisätiedotIhmistyö (yrittäjän oma työpanos) määrä [kpl, hinta [ /h, Yht. [ ] Penkin teko, muovin levitys ja tihkukastelulait- h, kg, m3] /ha, /kg]
Markku Kajalo 01.11.2017 Tihkukastelulaitteisto (pumppu, suodattimet, lannoitteen annostelija, runkolinjat, jakoputkistot, tihkukasteluletkut ym.) Investointikustannus (4 ha:n mansikka-ala) hankintahinta
LisätiedotTypestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8
1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)
LisätiedotHumalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja
Humalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja Humala-info Pyhäjärvi-instituutti 15.2.2018 Johanna Pihala 1 Kasvupaikka Lämmin, aurinkoinen paikka, suojassa kovilta tuulilta Toisaalta sopivasta tuulesta voi
LisätiedotViljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykierrosta on monipuolista hyötyä, mitkä kaikki heijastuvat kannattavuuteen Kasvinsuojeluriskit vähenevät Maan kasvukunto
LisätiedotLannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa
Lannoituksen kannattavuus Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja 12.12.2017 Hollola Luomuasiantuntija Pekka Lannoituksen kannattavuus Luomutuotannossa lannoitus kannattaa hyvin,
LisätiedotMARJANVILJELY KASVUALUSTAT JA LANNOITTEET VIHANNEKSET, MARJAT JA YRTIT
MARJANVILJELY KASVUALUSTAT JA LANNOITTEET VIHANNEKSET, MARJAT JA YRTIT Kotimaiset kasvualustat marjoille Mansikat Vadelmat Karhunvatukat Pensasmustikat Ratkaisut terveeseen kasvuun Turvepohjaiset kasvualustat
LisätiedotHyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo
Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu Ilkka Mustonen Oulunsalo 28.1.2018 Viljojen satopotentiaali on noussut merkittävästi muutamassa vuodessa Suomen keskisadot eivät ole juurikaan
LisätiedotKasvin veden ja ravinnetarve. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula
Kasvin veden ja ravinnetarve Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus 25.10.2017 Raija Kumpula Sivu 1 3.11.2017 tavoitteet tietää ja ymmärtää veden ja liuenneiden aineiden liikkuminen kasvissa, siihen liittyvät
LisätiedotTähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010
Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja
LisätiedotPellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi
Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet
LisätiedotSataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus
SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa Marja Tuononen, Minna Pohjola ProAgria Länsi-Suomi Saila Karhu, Marja
LisätiedotKasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013
Kasvianalyysin tuloksia Kesä/2013 Tasapainoinen lannoitus? Kasvi tuottaa satoa vain sen verran kuin vähiten tarjolla olevaa ravinnetta (kasvutekijää) riittää sadon muodostukseen Kasvi ottaa ravinteet maasta
LisätiedotMiten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio
Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000
LisätiedotSatoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville
LisätiedotSyysrypsin viljely Antti Tuulos
Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto
LisätiedotMansikan ja mustaherukan tuotantokustannukset
Mansikan ja mustaherukan tuotantokustannukset Kalle Hoppula Luonnonvarakeskus, Kajaani Aloittavien marjayrittäjien työpaja 26.4.2019 Joensuu Marjamaat -hanke Kuka olen? MMM/puutarha-agronomi Ensin MTT:llä,
LisätiedotHerukkakurssi Kastelu ja lannoitus. Jari Känninen Marjatuotannon erikoisasiantuntija
Herukkakurssi Kastelu ja lannoitus Jari Känninen Marjatuotannon erikoisasiantuntija 20.3.2017 Sivu 1 23.3.2017 Hoitotoimenpiteet Kastelu Lannoitus Kasvinsuojelu 2017 käytettävissä olevat torjuntaaineet
LisätiedotNurmen satopotentiaalista tuottavuutta
Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi ja Panu Korhonen, Maaninka Raija Suomela, Ruukki (14.3.2016 Oamk) 5.4.2016 Liminka 6.4.2016 Toholampi 1 5.4.2016 Liminka Esityksen
LisätiedotTUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN
1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon
LisätiedotMittaaminen. (tensiometri, johtolukumittari ym) Jari Känninen. EduBerry Mansikan kastelu ja lannoitus
Mittaaminen (tensiometri, johtolukumittari ym) Jari Känninen EduBerry Mansikan kastelu ja lannoitus 25.10.2017 Miksi mitataan Tasaisen kasvun ylläpito vaatii kasvin kehitysvaiheen mukaan riittävää kasvin
LisätiedotSaskatoonin viljely Amelanchier alnifolia. Kainuun ammattiopisto, aikuiskoulutus
Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia Yleistietoa Viljelty Pohjois-Amerikassa 1900-luvulta saakka Nykyiset lajikkeet peräisin luonnonkannoista Nimetty saskatoon kaupungin mukaan Kasvin tuntomerkit
LisätiedotMansikan aitouskoetulokset vuonna 2015
Hannu Tiainen ja Juho Hautsalo Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015 Suvetar LUKE Laukaan toimipiste Viljelijätiedote Laukaa 2016 MANSIKAN AITOUSKOETULOKSET VUONNA 2015 Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotKannattavuutta ravinnetaseiden avulla
Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka
LisätiedotSyysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
LisätiedotIstutus 125 15,9 1988 Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159
Markku Kajalo 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo VADELMA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen Vaihtoehto 1: Tihkukastelu + muovikate, tuotantokustannus 9,91 /kg, satotaso 2300 kg/ha Kotimainen
LisätiedotKalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Kalium porraskokeen tuloksia 2013-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Maaperän Kalium-pitoisuus Vuoden 2012 yhteenvedosta voidaan todeta, että juurikasmaiden kaliumin (K) määrä on karkean arvion
LisätiedotJärki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi
Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi 02.03.2017 Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi 02.03.2017 Järki Pelto-tapaaminen
LisätiedotBiohiili ja ravinteet
Biohiili ja ravinteet RAE-hankkeen alustavia tuloksia Sanna Saarnio Mikkeli 19.11.2014 Mitä biohiili on? biohiili = hapettomissa olosuhteissa lämmön avulla hajotettua eloperäistä ainetta Miten biohiili
LisätiedotHerukkalajikkeet. Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula. MTT Sotkamo
Herukkalajikkeet Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula MTT Sotkamo Hanke: Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen 2 Rahoittajat: EU:n maaseuturahasto / Kainuun
LisätiedotTilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen
LisätiedotYmpäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009
Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö
LisätiedotReijo Käki Luomuasiantuntija
7.12.2017 Reijo Käki Luomuasiantuntija Kasvuston typpipitoisuus maahan muokatessa kasvuston palkokasveja 20-25 % palkokasveja 50% palkokasveja 75-80% puhdas palkokasvi typpipitoisuus 20 N kg/tonni 24 N
LisätiedotKokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta
Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana
LisätiedotYmpäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008
Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen
LisätiedotTARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari
TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta
LisätiedotLOHKO-hanke. Viljelijäaineisto
LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät
LisätiedotMiten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi
LisätiedotLannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy
Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy Keskimääräinen tilakoko Suomessa 42 ha Sato 8 700 kg/ha = 9 rekkaa Kotkaniemi koe YaraMila Y25 130 kg N/ha (lisää
LisätiedotKokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä
Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi
LisätiedotMaan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1
Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1 Jukka Rajala Anu Ellä erikoissuunnittelija hankevastaava Helsingin yliopisto ProAgria Etelä-Savo Ruralia-instituutti Nurmesta Tankkiin -hanke 2.6.2010 Maan kasvukunto
LisätiedotPuhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola
Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola 12.12.2017 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Elinvoimainen maatilatalous ELINA Liity Facebookissa:
LisätiedotMangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Mangaani porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mangaani (Mn) Tyydyttävä Juurikasmaiden Mn-pitoisuudet Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä vuosina 2002-2012 Viljavuusarvosta
LisätiedotMarjasinikuusama. Lonicera caerulea var. edulis. var. kamtschatica
Marjasinikuusama Lonicera caerulea var. edulis Lonicera caerulea var. kamtschatica Alkuperä ja hakusanat 2 Haskaps, Blue Honeysuckle, Honeyberry haskap Japani honeyberry Venäjä kamtschatica ja edulis Venäläiset
LisätiedotHapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell
Hapro Toimintasuunnitelma Teksti ja kuvat: Niina Lindell Työn tarkoitus Hapron toimintasuunnitelma on puolenvuoden viljelysuunnitelma Lapin ammattiopiston puutarhalle. Siihen on koottu kaikki perustiedot
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89
LisätiedotModduksen vaikutus kasviin
Modduksen vaikutus kasviin T0 T1 T2 T3 Sivuversojen ja juurten kasvu alkaa Juuret kasvavat Korren tyvi tukevoituu Korsi ja lehdet kasvavat Yhteyttämistuotteita varastoituu kasviin Kasvi siirtää yhteyttämistuotteet
LisätiedotMuokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.
Rehuherneen viljely Kasvulohkon valinta Herneen viljely onnistuu parhaiten ilmavilla, hyvärakenteisilla hietasavilla, jäykillä savikoilla ja hienoilla hiedoilla. Runsasmultaisia maita tulee välttää johtuen
LisätiedotKarviaisen viljely. Marjamaat -hanke. Erikoismarjojen viljely ja Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Karviaisen viljely Erikoismarjojen viljely 25.4. ja 9.5.2018 Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä Karviaisen viljely Suomessa Puutarhatilastot
LisätiedotEila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari
Ravinnetaseilla typpitalous kuntoon (Typpitaselaskuri) Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari 13.3.2019 Tavoite Mitä uutta tietoa? Kehitetään
LisätiedotBerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula
BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä 2016 Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula Sivu 1 18.11.2016 Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa
LisätiedotTutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:
Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana
LisätiedotJärvenkylän viljelypäivät isin. SataVarMa. Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa
Järvenkylän viljelypäivät 8.5.2018 isin SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa Marja Tuononen, Minna
LisätiedotVarautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen
Varautuminen kasvukauteen 2018 12.2.2018 Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen Kasvi ja maa tarvitsevat vuosittain fosforia YaraMilalla ravitset kasvia sekä ylläpidät helposti käyttökelpoista fosforia, jonka
LisätiedotNurmien fosforilannoitus
Nurmien fosforilannoitus Separoitua tietoa lannasta ja ravinteista, Ravinnerenki- ja Lantalogistiikka-hankkeen tulosseminaari Kuopiossa 25.4.2019 Arja Mustonen, Maarit Hyrkäs ja Perttu Virkajärvi, Luke
Lisätiedot