Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen
|
|
- Esa Alanen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Kirjoittanut: Anu Räty, Tutkija MTT Sotkamo Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen -hankkeessa tehtiin vuonna 2010 lajikekokeita porkkanalla (7 lajiketta), keräkaalilla (10 lajiketta), kukkakaalilla (2 lajiketta) ja parsakaalilla (5 lajiketta). Lisäksi oli pienempiä näyteruutuja useilla eri vihanneksilla mm. lanttu, nauris, punajuuri, salaatteja, papu, kesäkurpitsa. Pienillä näyteruuduilla haluttiin kokeilla, miten eri lajit kasvavat pohjoisessa ja mitä lajeja tulevissa kokeissa kannattaisi kasvattaa. Monet pienten näyteruutujen vihanneksista on kasvatettu suosituksia tiheämmässä. Rovaniemellä vihannesten kasvupaikka oli huono, mikä selittää suurelta osin heikot satotulokset. Vuonna 2011 kokeita jatketaan uudella paremmalla kasvupaikalla. MTT ROVANIEMEN VIHANNESKOETULOKSET 2010 PORKKANA Porkkanan lajikekokeessa oli seitsemän lajiketta. Maalajina oli hietamoreeni. Porkkanat kylvettiin kesäkuun 15. päivänä. Rivivälinä käytettiin 40 cm ja taimiväli oli noin 3 cm. Torjunta-aine käsittelyjä ei tarvittu. Sato korjattiin syyskuun 15. päivänä. Porkkanasato lajiteltiin neljään luokkaan; alle 50g, g, yli 250g ja huonot (haaroittuneet, katkeilleet, haljenneet yms.). Suurimmat kokonaissadot ja kauppakelpoiset sadot (50-250g) saatiin lajikkeesta Vac 49 ja Soprano. Pienten porkkanoiden osuus oli suuri kaikilla lajikkeilla. Tuleentumisprosentit jäivät Rovaniemellä alhaisiksi.
2 kg/ha alle 50g g Huonot Napoli Namdal Norwalk Exelso Vac 49 Soprano Kuvio 1. Porkkanan lajikekokeen sadot kokoluokittain, MTT Rovaniemi 2010 Taulukko 1. Porkkanan lajikekokeen satotulokset, MTT Rovaniemi *) satoindeksi = juuren osuus kokonaismassasta, MTT Rovaniemi 2010 Rovaniemi alle 50g tn/ha g tn/ha Huonot tn/ha Kokosato tn/ha Satoindeksi *) Juuren pituus (50-250g) cm Tuleentuneet % Napoli 16,1 8,1 9,3 33,5 0, Namdal 14,2 7,0 7,2 28,4 0, Norwalk 21,6 3,5 5,3 30,4 0, Exelso 16,8 7,1 6,3 30,2 0, ,9 5,7 4,9 27,6 0, Vac 49 11,5 18,1 7,5 37,2 0, Soprano 17,1 14,8 6,3 38,2 0,
3 KERÄKAALI Keräkaalin lajikekokeeseen kuului yhdeksän lajiketta. Lajikkeet Bloktor, Vivaldi, Consul, Rodima kylvettiin 4.5 ja muut Esikasvatus tapahtui kasvihuoneessa. Kaalit istutettiin 17.6 ulos. Koealueen maalaji oli hietamoreeni. Kaalien rivivälinä käytettiin 50 cm ja taimiväli 45 cm. Kokeella ei ollut kastelua käytössä. Taimille annettiin pian istutuksen jälkeen Danadim Progress (dimetoaatti) kastelukäsittely kaalikärpästen torjuntaan. Suurin kokonaissato saatiin Tiaralla ja toiseksi tuli Artost. Suurin kauppakelpoisen sadon osuus kokonaissadosta oli myöhäislajikkeella Artost ja seuraavina tulevat Tiara ja Jetma. Taulukko 2. Keräkaalilajikkeiden kasvuajat, MTT Rovaniemi 2010 Ohjeelliset kasvuajat Kokeen kasvuajat vrk Jetma Varhais- ja kesäviljelyyn, vrk 62 Tiara Aikainen 62 Checkmate Aikainen, vrk 62 Vivaldi Syysviljelyyn 85,92,107 Consul Kesä- ja syysviljelyyn, 90 vrk 92,107 Kilaherb Keskiaikainen, 100 vrk 114 Artost Myöhäinen 85,107 Budena Myöhäinen 127 vrk, keskipitkään varastointiin 114 Bloktor Varastokaali, vrk 114
4 kg/ha Jetma Tiara Checkmate Vivaldi Consul Kilaherb Artost Budena Bloktor % Kokosato Kauppakelpoiset Kauppakelpoisuus % Kuvio 2. Keräkaalin sato ja kauppakelpoisen sadon osuus kokonaissadosta, MTT Rovaniemi 2010 Taulukko 3. Keräkaalilajikkeiden kerän korkeus, kannan pituus, kerän tiiviys ja muoto, MTT Rovaniemi 2010 Kerän korkeus cm Kannan pituus cm Kerän tiiviys Kerän muoto Jetma 14,7 6,1 tiivis pyöreä Tiara 15,1 7,2 tiivis hiukan litteä Checkmate 14,7 6,4 löyhä pyöreä/litteän pyöreä Vivaldi 11,9 6,6 tiivis/puoli tiivis soikea Consul 12,3 6,6 puoli tiivis ylös levenevä Kilaherb keskenkasvuisia Artost 14,7 5,7 tiivis pyöreä/litteän pyöreä Budena Bloktor keskenkasvuisia keskenkasvuisia
5 KUKKAKAALI Kukkakaali kokeessa oli kaksi lajiketta. Kukkakaalit kylvettiin 11.5 ja esikasvatettiin kasvihuoneessa. Taimet istutettiin ulos Kaalien rivivälinä käytettiin 50 cm ja taimiväli 45 cm. Tuholaistorjuntakäsittelyt olivat samat kuin keräkaalilla. Myöskään kukkakaalilla ei ollut kastelua käytössä. Sato kerättiin vähitellen, korjuu kertoja oli 1-3. Kauppakelpoinen sato jäi pieneksi. Lajikkeella Oviedo kaikki kukinnot olivat punertavia ja lajikkeella Jerez yli puolet sadosta oli pieniä ja huonoja. Taulukko 4. Kukkakaalilajikkeiden kasvuajat, MTT Rovaniemi 2010 Siemenliikkeen tiedot Kasvuajat korjuukerroittain vrk Oviedo Aikainen, vrk 61,69,77 Jerez Kesä- ja alkusyksyn viljelyyn vrk 49 Taulukko 5. Kukkakaalilajikkeiden sadot, MTT Rovaniemi 2010 Kokosato kg/ha Kukinto Jerez 8615 Suljettu Oviedo Avoin PARSAKAALI Parsakaalin lajikekokeeseen kuului viisi lajiketta. Ne kylvettiin ja istutettiin ulos samaan aikaan ja samoilla etäisyyksillä kuin kukkakaalit. Torjunta-aine käsittelyt olivat samat kuin kerä- ja kukkakaalilla. Kokeella ei ollut kastelua käytössä.
6 Satoa korjattiin vähitellen, korjuu kertoja oli 1-2. Aquiles ja osa Sirtakista ehti ylikukkia (korjattiin 24.8). Kauppakelpoinen sato jäi vähäiseksi kukintojen pienuuden takia. Taulukko 6. Parsakaalilajikkeiden sadot, MTT Rovaniemi 2010 Koko sato kg/ha Kasvuaika vrk Halkaisija (20 kauppakelpoisen kaalin keskiarvo) Kukinto Aguiles Ylikukkineita Sirtaki ,68 (7 hyvän kaalin keskiarvo) 16,9 Ylikukkineita Verdasco ,68 10,4 Hyviä Monopoly ,68 13,2 Belstar ,6 Hyviä, muutamat onttoja/pieni reikä Lähes kaikissa ruskettumaa Kuva 1. Parsakaali Verdasco, MTT Rovaniemi 2010 (Alpo Heinonen)
7 KESÄKURPITSA Kesäkurpitsakokeessa oli kaksi lajiketta, Anissa ja President. Ne kylvettiin 24.5 ja esikasvatettiin kasvihuoneessa, jonka jälkeen istutettiin avomaalle Rivivälinä oli 50 cm ja taimivälinä 50 m. Kastelua ei ollut käytössä. Satoa kerättiin välisenä aikana Anissalla 5 kertaa ja Presidentillä 3 kertaa. Satotaso jäi pieneksi. Tähän on syynä luultavasti huono kasvualusta ja tiheä istutus. Taulukko 7. Kesäkurpitsalajikkeiden sadot, MTT Rovaniemi 2010 Koko sato (I ja II laatu), kg/ha Huonot kg/ha Anissa President Kuva 2. Kesäkurpitsakoe, MTT Rovaniemi 2010 (Kati Hoppula)
8 PAVUT Kokeessa oli kaksi papu lajiketta, Primel (vihreä) ja Valdor (keltainen, vahapapu). Molemmista lajikkeista puolet esikasvatettiin kasvihuoneessa ryhmätaimina (kylvettiin 31.5 ja istutettiin ulos 18.6) ja puolet kylvettiin suoraan avomaalle kesäkuun 10. päivä. Rivivälinä oli 33 cm ja taimivälinä 7 cm. Sato korjattiin 16.8 ja se jäi vähäiseksi. Taulukko 8. Papulajikkeiden sadot. ek = esikasvatettu, sk = suorakylvö, MTT Rovaniemi 2010 Hyvät kg/ha Huonot kg/ha Primel ek Primel sk Valdot ek Valdor sk 0 0 PUNAJUURET Punajuurikokeissa kokeiltiin viittä eri lajiketta pienissä näyteruuduissa. Punajuurikkaat kylvettiin 10. kesäkuuta 33 cm:n rivivälein ja taimiväleinä oli 10 cm. Kokeella ei ollut kastelua. Satoa korjattiin kaksi kertaa (1.9 ja 17.9). Suurimmat punajuuret olivat halkaisijaltaan 4-6 cm. Taulukko 9. Punajuurilajikkeiden sadot, MTT Rovaniemi 2010 Koko sato kg/ha Kauppakelpoiset kg/ha Chioggia Egyptische Platronde Tardel Zeppo RZ BRH.007 F
9 KAURAJUURI JA MUSTAJUURI Kokeessa oli yksi kaurajuuri lajike ja kolme mustajuuri lajiketta. Molemmat lajit kylvettiin kesäkuun 10. päivä. Kylvöksen riviväli oli 33 cm ja taimiväli 8 cm. Kastelua ei ollut käytössä. Sato korjattiin syyskuun 8. päivä. Sato lajiteltiin pituuden mukaan kahteen luokkaan ja haaroittuneisiin. Molemmilla lajeilla sato jäi vähäiseksi. Taulukko 10. Kaurajuuren ja mustajuuren sadot kg/ha, MTT Rovaniemi 2010 Laji cm alle 10 cm Haaroittuneet Kokosato Kaurajuuri Sandwich Island 821, ,7 1152,6 Mustajuuri Eenårig Kaempe 121,8 186, ,1 Mustajuuri Lange Jan 491,8 162, ,1 Mustajuuri Hoffmann's schwarze Pfahl 1775,5 118, ,8 LANTTU JA NAURIS Kokeessa oli neljä lanttulajiketta pienissä näyteruuduissa. Riviväli oli 33 cm ja taimiväli 15 cm. Nauriita kokeessa oli neljä lajiketta. Riviväli oli 33 cm ja taimiväli 10 cm. Molemmat lajit kylvettiin kesäkuun 10. päivä. Syyskuun 17. päivänä kerättiin lajikkeista Östgöta ja Globus muutama lanttu ja niiden loppusato sekä muut lajikkeet lokakuun 9. päivänä. Lanttujen sato jäi vähäiseksi. Naurissatoa kerättiin 2-3 kertaa. Kokosadossa on myös pienet ja alikehittyneet mukana. Nauriit jäivät pienikokoisiksi.
10 Taulukko 11. Lanttu- ja naurislajikkeiden satotulokset, MTT Rovaniemi 2010 Laji Kokosato kg/ha Lanttu Östgöta Lanttu Globus 4540 Lanttu Wilhelmsburger 3460 Lanttu Magres 2420 Nauris Snowball Nauris Market express Nauris Enon kanta 9370 Nauris Goldenball 8210 PINAATTI Kokeeseen kuului neljä eri pinaattityyppiä, King of Denmark, Uuden Seelannin ja Tyee F1. Pinaatit kylvettiin kesäkuun 10. päivänä. Riviväli oli 33 cm ja taimiväli 3 cm. Pinaatit kukkivat, joten ne kylvettiin uudestaan heinäkuulla. Satoa ei saatu. PERSILJA JA TILLI Persiljalla kokeiltiin yhtä lajiketta, Petra, ja tilliä oli kaksi lajiketta, Mammut ja Superdukat. Molemmat lajit kylvettiin kesäkuun10. päivä. Riviväli oli 33 cm ja taimiväli persiljalla 10 cm ja tillillä 5 cm. Lehtitilli oli korjuu vaiheessa heinäkuun lopulla. Kruunutillivaiheeseen asti ei aivan ehditty ennen pakkasten tuloa. Persilja korjattiin syyskuun 17. päivänä. Persiljan Petra-lajikkeesta saatiin satoa 33 kg/100m².
11 PALSTERNAKKA, RETIKKA JA RETIISI Kokeessa oli mukana pienellä näyteruudulla retikkaa ja retiisiä yksi lajike. Palsternakkaa oli kaksi lajiketta. Kaikki lajit kylvettiin kesäkuun 10. päivänä. Retiisillä tehtiin uusinta kylvö heinäkuun 28. päivänä. Retiisillä riviväli oli 25 cm ja taimiväli 6 cm. Palsternakalla ja retikalla riviväli oli 33 cm ja taimiväli 10 cm. Retiisin ensimmäisen kylvön kasvuaika venyi pitkäksi ja retiisit ehtivät liian suuriksi ja halkeilivat. Tästä kylvöstä ei kunnon satoa saatu. Retiisin toisesta kylvöstä kauppakelpoisen sadon osuus oli 8160 kg/ha. Palsternakan kasvukausi jäi lyhyeksi ja tämän takia palsternakan mukulakoko ja sato jäivät pieneksi. Retikat alkoivat kukkia jo ennen mukulan muodostumista ja ne korjattiin heinäkuun 28. päivänä. Taulukko 12. Palsternakan, retikan ja retiisin korjuuajat ja satotulokset, MTT Rovaniemi 2010 Laji lajike Korjuu aika Kokosato kg/ha Palsternakka Javelin Palsternakka White Gem Retikka Ronde Zwarte Retiisi Marabelle PILLISIPULIT Pillisipuleja oli kolme lajiketta. Ne kylvettiin kesäkuun10. päivänä. Riviväli oli 25 cm ja taimiväli 5 cm. Pillisipulit jäivät pieniksi, halkaisija alle 1 cm. Taulukko 13. Pillisipulien korjuuajat ja satotulokset, MTT Rovaniemi 2010 Korjuuaika Kokosato kg/m² White Lisbon ,2 White Ishikura ,2 Toga ,1
12 SALAATIT Pienillä koeruuduilla kokeiltiin erilaisia salaatteja. Jäävuorisalaateista kokeessa oli mukana lajikkeet Brenson, Sonette ja Antartica. Lisäksi oli keräsalaattilajikkeita, kuten Maikönig, Pirat, Ovired ja lehtisalaattia (Salad Bowl) sekä muita salaatin tyyppisiä vihanneksia, kuten Lollo Rossa, pinaattikiinankaalia (Black summer), sinappikaalia eli Rucolaa (Vild.maskrosbladig), sareptansinappia (Pizzo) ja lehtimangoldia (Orange Fantasia). Lajikkeet kylvettiin kesäkuun 10. päivänä. Kuva 3. Sareptansinappi Pizzo, MTT Rovaniemi (Kati Hoppula) Rovaniemellä salaateista ei tehty punnituksia. Jäävuorisalaatit kerivät, mutta kerät jäivät pieniksi ja kukkavarret kehittyivät kerien sisällä. Lehtisalaatit tuottivat jonkin verran satoa. Lollo Rossa kasvoi kohtalaisen hyvin. RYVÄSSIPULI Kokeilimme myös kahden ryvässipulikannan kasvatusta pienellä koeruudulla. Istukkaat laitettiin maahan kesäkuun 18. päivänä. Riviväli oli 50 cm ja taimiväli 10 cm. Sipulit nostettiin syyskuun 8. päivänä. Satoa kuivattiin kuusi viikkoa. Kuivatuksen jälkeen ne punnittiin. Kannan A kokosato oli 1787 kg/ha ja SPK kokosato oli 3767 kg/ha.
Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen
Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Kirjoittanut: Anu Räty, Tutkija MTT Sotkamo Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen -hankkeessa tehtiin vuonna 2010 lajikekokeita porkkanalla
LisätiedotPorkkanan lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi
Porkkanan lajikekokeen 2011-2012 tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Anu Räty 1), Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, 1) etunimi.sukunimi@mtt.fi Hanna Kekkonen, MTT Ruukki Kaisa Soppela,
LisätiedotKeräkaalin lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi
Keräkaalin lajikekokeen 2011-2012 tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Anu Räty 1), Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, 1) etunimi.sukunimi@mtt.fi Hanna Kekkonen, MTT Ruukki Kaisa Soppela,
LisätiedotAvomaan vihannesviljely
Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan
LisätiedotKeräkaali. Keräkaali Premiere
Bourbon F1 Tuotekoodi: 111001 100s 4,50 Castello F1 NiZ Tuotekoodi: 111101 100S 5.00 Coronet F1 Tuotekoodi: 111201 50s 4,50 Hyvänlaatuinen ja satoisa kesälajike. Muistuttaa ominaisuuksiltaan Balbroa. Kerä
LisätiedotTAMMIKUU SATOKAUSI SUOMESSA. Satovuosi: VIHANNES- HEDELMÄT JUUREKSET KAALIT LEHTI- VIHANNEKSET PALKOKASVIT SIPULIT MUUT VIHANNEKSET HEDELMÄT
MIKUU SATOKAUSI JAT & 9 3 Joel Kanerva, infograafikko.fi 015 MIKUU SATOKAUSI JAT & 9 3 Joel Kanerva, infograafikko.fi 015 SATOKAUSI LISKUU JAT & 9 3 Joel Kanerva, infograafikko.fi 015 TIKUU SATOKAUSI Rucola
LisätiedotKeltasipuli Borettana
Uutuus Retiisi-sekoitus Tuotekoodi: 132171 500s 3,60 Uutuus Kaurajuuri Tuotekoodi: 116651 60s 4,50 Uutuus Retikka Rex Tuotekoodi: 132741 200s 1,60 Keltainen, violetti ja valkoinen ja puna-valkoinen retiisi.
LisätiedotJäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011
Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita
LisätiedotMansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010
Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010 Kirjoittanut: Kati Hoppula, tutkija MTT Sotkamo Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet perustettiin MTT:n tutkimusasemille
LisätiedotPensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki
Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki 2010-2012 Kati Hoppula (1, Kalle Hoppula (1, Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, (1 etunimi.sukunimi@mtt.fi Sirkka Luoma ja Hanna
LisätiedotPuutarhamarttailua Pavut vuoden 2018 vihannes
Puutarhamarttailua Pavut vuoden 2018 vihannes Marttaliitto ry Miksi papuja kannattaa kasvattaa? Papujen kasvatus on ekoteko: palkokasvit ylläpitävät maan kasvukuntoa, parantavat maan rakennetta ja sitovat
LisätiedotVadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi
Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2008-2012 Kati Hoppula (1, Kalle Hoppula (1, Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, (1 etunimi.sukunimi@mtt.fi Sirkka Luoma ja Hanna Kekkonen,
LisätiedotAikaiset keräkaalilajikkeet. Pikkuistukassipulin viljely muovihuoneessa ja avo maalla
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS POHJOIS-POHJANMAAN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 6 AVOMAAN VIHANNESVILJELY Sirkka Luoma & Heikki Hakkola Aikaiset keräkaalilajikkeet Pikkuistukassipulin viljely muovihuoneessa ja avo
LisätiedotHOITO-OHJEET. Viljelylaatikot
HOITO-OHJEET Viljelylaatikot Viljelylaatikoiden malleja Viljeltävistä kasveista yleistä Tarkista siemenien tuoteselosteesta tarvitseeko esikasvatusta, erityistä lämpöä (kasvihuone), soveltuuko avomaalle
LisätiedotBataviansalaatti Lollo Rossa. Keräsalaatti Barcelona
Bataviansalaatti Lollo Tuotekoodi: 133151 1g/900s 1,00 Bataviansalaatti Lollo Rossa Tuotekoodi: 133201 1g/n.900s 1,00 Bataviansalaatti sekoitus Tuotekoodi: 133401 n.500s 4,40 Kiharaiset, rapeat lehdet
LisätiedotKASVISTASE 2008 Kotimaiset Kasvikset ry:n arvio kasvisten kulutuksesta
KASVISTASE 2008 KASVISTASE 2008 Kotimaiset Kasvikset ry:n arvio kasvisten Kulutuksen arviointiin on käytetty in Kuluttajapaneelin tuotekohtaisia tietoja kotitalouksien vihannesostoista vähittäismyymälöissä.
LisätiedotVadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 2010
Vadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 21 Kirjoittanut: Kati Hoppula, Tutkija MTT Sotkamo Vadelman lajikekokeet perustettiin MTT:n toimipaikoille Sotkamoon ja Rovaniemelle vuonna
LisätiedotRapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva
Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva Veikko Hintikainen, Pirjo Kivijärvi, Anne Tillanen, Hanna Avikainen, Mari Mäki Kasvisseminaari 13.2.2014, Mikkeli Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Mikä
LisätiedotRaportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI
Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta 18 Raija Kumpula Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI Johdanto Marjanviljelyn koetilalle perustettiin Uusien mansikkalajikkeiden viljelykoe
LisätiedotVadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi
Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Kirjoittanut: Kati Hoppula, Tutkija MTT Sotkamo Vadelman tehotuotantokoe perustettiin MTT:n toimipaikoille Sotkamoon ja Rovaniemelle
LisätiedotVihannesviljelijämatka Hollantiin 28. 30.9.2010 vihannesten lajikejalostajien esittelykentille
Vihannesviljelijämatka Hollantiin 28. 30.9.2010 vihannesten lajikejalostajien esittelykentille Matkaraportti 14.10.2010 Satafood Kehittämisyhdistys ry Jaana Laurila Merja Mäkinen Kaija Vesanen Manner-Suomen
LisätiedotMTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKMUSKESKUS Tiedote 2/83 SRKKA LUOMA JA HEKK HAKKOLA PohjoisPohjanmaan koeasema Avomaan vihanneskasvien lajikekokeiden tuloksia vuosilta 97982 JOKONEN 983 SSN 03597652 MAATALOUDEN TUTKMUSKESKUS
LisätiedotSatoa ruukusta ja laatikosta
PUUTARHAMARTTOJEN POP UP Satoa ruukusta ja laatikosta SATOA RUUKUSTA JA LAATIKOSTA Hyötykasvit viihtyvät ja tuottavat satoa, kun ne saavat riittävästi valoa. Suoran valon on osuttava kasveihin vähintään
LisätiedotLuomu- ja IP-kasvistuotannon kehittäminen EKOkas Lajikekokeet; tuloskooste 2013
2014 Luomu- ja IP-kasvistuotannon kehittäminen EKOkas Lajikekokeet; tuloskooste 2013 Kuva: Hanna Avikainen Veikko Hintikainen, Anne Tillanen, Pirjo Kivijärvi ja Anne Rahkonen, MTT Hanna Avikainen ja Mari
LisätiedotVäreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä
Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Kasvikset voi jakaa karkeasti viiteen Värikkäät kasvikset sisältävät puolustuskykyä parantavia aineita. väriryhmään, joilla kullakin on oma tehtävä. Väreillä
LisätiedotVUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua. Marttaliitto 2019
VUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua Marttaliitto 2019 VÄRIKKÄÄT JUURIKKAAT Juurikkaiden suku Beta vulgaris on vuoden 2019 vihannes. Juurikkaisiin kuuluvat punajuurikas sekä kelta-, raita- ja valkojuurikas
LisätiedotMarjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka
Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-
LisätiedotLajikekokeiden tuloksia
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS POHJOIS-POHJANMAAN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 10 AVOMAAN VIHANNESVILJELY Sirkka Luoma & Heikki Hakkola Lajikekokeiden tuloksia 1977-79 RUUKKI 1980 Maatalouden tutkimuskeskus POHJOIS-
LisätiedotKaupunkilaisten oma pelto
Kaupunkilaisten oma pelto ? Lähi- ja luomuruuasta kiinnostunut Tiedät mistä ruokasi tulee Perustetaan ruokaosuuskunta Kerätään yhteinen potti Palkataan puutarhuri ja vuokrataan pelto Sadonkorjuu kerran
LisätiedotKuminaa yksin vai suojakasvin kanssa
Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset Voidaanko kuminaa viljellä
Lisätiedot2,5dl 1kpl / 3,75dl 1,5kpl
Määrät 10kg / 20kg tavoitteen mukaan. Jos määrää ei ilmoitettu, syö vapaasti. * katso lista vaiheeseen sopivista tuotteista MAANANTAI Aamupala: Kaurapuuro Välipala: 2,5dl tai 1kpl / 3,75dl tai 1,5kpl Lounas:
LisätiedotKIVIREKI Kaupunkiviljelystä resurssitehokasta liiketoimintaa. Viljelyratkaisut ja kokeilut, kesä 2016
KIVIREKI Kaupunkiviljelystä resurssitehokasta liiketoimintaa Viljelyratkaisut ja kokeilut, kesä 2016 Ravinteli Bertha Viljely ravintolan takapihan terassilla, joka alun perin tarkoitettu oleskelu- ja pyykinkuivaustilaksi
LisätiedotPUUTARHAMARTAN POP UP
PUUTARHAMARTAN POP UP Viikko 14/2016 VUODEN 2016 VIHANNES KUKKIVAT KAALIT Parsakaali (broccoli) Kukkakaalit Valkoisia ja värikkäitä lajikkeita Vihreä kukkakaali (parsakukkakaali) Romanescu KUKKIVAT KAALIT
LisätiedotVihanneksia ja mukuloita laatikkoon ja kasvimaalle. Puutarhamarttojen koulutus Asta Kuosmanen Huhtikuu 2015
Vihanneksia ja mukuloita laatikkoon ja kasvimaalle Puutarhamarttojen koulutus Asta Kuosmanen Huhtikuu 2015 Peruna Peruna (Solanum tuberosum) Osta tarkastettuja siemenperunaksi kasvatettuja mukuloita. Valitse
LisätiedotEtelä-Savo ruokamaakuntana mitä täällä tuotetaan? Mikkelin Tiedepäivät Mikkelin kaupunginkirjasto
mitä täällä tuotetaan? Mikkelin Tiedepäivät 4.-6.4.2017 Mikkelin kaupunginkirjasto Ruralia-instituutti /Riitta Kaipainen www.helsinki.fi/ruralia 4.4.2017 1 Etelä-Savo - väestö: 151 562 as. - pinta-ala:
LisätiedotGrowCamp. - täydellinen kasvimaa. Kasvata itse
GrowCamp - täydellinen kasvimaa Kasvata itse innostava harra stus ei etanoita terveellisiä tuotteita oma sta piha sta vi Kasvata itse! Yhä useampi kasvattaa omat vihanneksensa. On sanoinkuvaamattoman ihanaa
LisätiedotNuorten ideoista kasvaa parempi huominen!
Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen! YOUNG PEOPLE FOR YOUNG PEOPLE -hankkeen toiminnan ytimenä on nuorten ideoiden kuuleminen. Minipuutarha-info aloittelevalle kotipuutarhurille on esimerkki nuorten
LisätiedotRAPORTTI. Raija Kumpula. VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus
RAPORTTI VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla Raija Kumpula Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus Johdanto Marjanviljelyn koetilalla yksi keskeinen koetoiminnan aihe on
LisätiedotKasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista
Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,
LisätiedotVihannesten lannoitustutkimus Lukessa v
Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v. 2014-2016 Vihannesviljelypäivä, Laitila 27.1.2016 Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus, Piikkiö terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Taustalla Tiedon puute: vihanneksilta
LisätiedotKauppa- ja teollisuusministeriön asetus
530 N:o 178 N:o 178 Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus eräiden torjunta-aineiden enimmäismääristä hedelmissä ja vihanneksissa sekä viljoissa, munissa ja munavalmisteissa annetun kauppa- ja teollisuusministeriön
Lisätiedot2462891-9 TASEKIRJA 1.1.2013 31.12.2014
2462891-9 TASEKIRJA 1.1.2013 31.12.2014 Livonsaaren Osuuspuutarha 2462891-9 Tilinpäätös 31.12.2013 Sisällysluettelo 1 Toimintakertomus 2 Tase 3 Tuloslaskelma 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 5 Tilikirjaluettelo
LisätiedotLajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta
Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta Arjo Kangas & Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Lajikekoe MTT Jokioinen
LisätiedotVadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa.
(Artikkeli julkaistu aiemmin Puutarha- ja Kauppa-lehdessä, päivitetty 2011) Vadelman kausihuonetuotanto kannattaa Teksti: Kalle Hoppula, Markku Kajalo ja Kati Hoppula Kuvat: Kati Hoppula Vadelma tuottaa
LisätiedotPUUTARHANTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDOTE
Maatalouden tutkimuskeskus PUUTARHANTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDOTE N:o 3 Avomaan vihannesviljely Raili Pessala LANTUN LAJIKEKOE VUOSINA 1971-1973 LEHTISELLERIN LAJIKEKOE VUOSINA 1971-1973 PINAATTILAJIKKEITA
LisätiedotTuoksusimake (Anthoxanthum odoratum ja Lännenmaarianheinä (Hierochloe odorata)
Tuoksusimake (Anthoxanthum odoratum ja Lännenmaarianheinä (Hierochloe odorata) koeviljelyn kokemuksia Bertalan Galambosi MTT-Mikkeli Kumariini tuoksuiset heinät Maarianheinät (Hierochloe) Metsämaarianheinä
LisätiedotMARINADEJA SALAATEILLE
MARINADEJA SALAATEILLE 1. Perusmarinadi 3,5 dl sokeria 3,5 dl omenaviinietikkaa 3 dl öljyä - keitä marinadin aineksia muutama minuutti. Kaada kuuma liemi salaatin päälle. Anna maustua n. 1 vrk - voit myös
LisätiedotKoetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo
Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Marjatsemppi-kiertue, syyskuu 2010 Hanke: Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Rahoittajat: EU:n maaseuturahasto
LisätiedotSaskatoonin viljely Amelanchier alnifolia. Kainuun ammattiopisto, aikuiskoulutus
Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia Yleistietoa Viljelty Pohjois-Amerikassa 1900-luvulta saakka Nykyiset lajikkeet peräisin luonnonkannoista Nimetty saskatoon kaupungin mukaan Kasvin tuntomerkit
LisätiedotKASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET
LIITE 1. VIHANNEKSIEN RAVINTOKOOSTUMUS KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET Taulukko 1. Lehtivihannesten, sipulien, juuresten, palkokasvien ja mukulakasvien energiapitoisuudet. KASVISTEN ENERGIA KJ Kcal PITOISUUDET
LisätiedotSekoita pohjaksi kahta erilaista salaattia Lisäksi muita kasviksia makusi mukaan; Ruokaisassa salaatissa voi olla lisäksi osana;
Sekoita pohjaksi kahta erilaista salaattia Lisäksi muita kasviksia makusi mukaan; avocadoa ituja auringonkukan versoja mungpapuja idätettyinä kaalia raakana, tai höyrytettynä kukkakaalia, parsakaalia kurkkua
LisätiedotVihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus
Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto, Puutarhatuotanto terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Luonnonvarakeskus
LisätiedotVastuullista ruokatuotantoa. 09.12.2014 Timo Kaila Hankintapäällikkö Apetit Ruoka Oy
Vastuullista ruokatuotantoa 09.12.2014 Timo Kaila Hankintapäällikkö Apetit Ruoka Oy APETIT OYJ 8.4.2014 1 Sopimusviljelijät Marja-Liisa Mikola-Luoto ja Mika Luoto Lähiruokaa pakkasesta 140 sopimusviljelytilaa
LisätiedotKehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden mahdollista pidentävää vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening
LisätiedotKokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä
Kokemuksia ja tuloksia kesältä 2015 - katsaus Ravinneresurssikokeeseen Hannu Känkänen, Luke Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä Pellot usein syksyisin paljaina Muokkaus voi kuitenkin olla perusteltua
LisätiedotBiohajoavat katteet vaihtoehtona rikkakasvien hallintaan
Biohajoavat katteet vaihtoehtona rikkakasvien hallintaan Jukka Salonen & Kari Tiilikkala, Terhi Suojala-Ahlfors, Riitta Kemppainen Luomupäivät 2016, Turku 16.- Esityksen valokuvat: Tekijät Esityksen sisältö
LisätiedotRikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra
Rikkatorjuntakoe Lohko 6, Ohra Yleisselvitys kokeen tarkoituksesta Kokeen tarkoitus on tutkia yksi- ja monivuotisten rikkakasvien esiintymistä sekä runsastumista usean vuoden aikana. Luonnonmukaisessa
LisätiedotLIITE. A osa. Muutetaan direktiivi 2002/55/EY seuraavasti:
FI LIITE Muutetaan direktiivi 2002/55/EY seuraavasti: A osa (1) Korvataan 2 artiklan 1 kohdan b alakohta seuraavasti: Allium cepa L. Cepa-ryhmä (Ruokasipuli) Aggregatum-ryhmä (Salottisipuli) Allium fistulosum
LisätiedotSyysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
LisätiedotValmisteiden käyttökohteiden muutoksia v. 2014 30.12.2014
1 / 5 Valmisteiden käyttökohteiden muutoksia v. 2014 30.12.2014 Trimaxx 3199 Käyttökohteisiin lisätty kevätvehnä ja käyttö ohralla tarkennettu 23.1.2014 koskemaan sekä kevät- että syysohraa. Cooper NWS
LisätiedotKuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia
Kuminan pellonpiennarpäivät 213 lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Jokioinen 17.6.213 Lamminkylän pelto Kuolleiden taimien määrä kpl/m2 ensimmäisenä talvena
LisätiedotKausihuoneviljelyllä lisää kannattavuutta mansikan tuotantoon?
Kalle Hoppula ja Markku Kajalo MTT ( artikkeli aiemmin julkaistu Puutarha- ja Kauppalehdessä, päivitetty 2011) Kausihuoneviljelyllä lisää kannattavuutta mansikan tuotantoon? Isossa-Britanniassa nopeasti
LisätiedotMarjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma
Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT 2014 Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 1215. Laki. kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1998 N:o 1215 1221 SISÄLLYS N:o Sivu 1215 Laki kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain muuttamisesta
LisätiedotMinor use (vähäiset käyttötarkoitukset)-käyttöohjeet kasvitautien torjuntaan.
Signum 10.7.2013 /Minor use 1 (6) SIGNUM Kasvitautien torjuntaan Minor use (vähäiset käyttötarkoitukset)-käyttöohjeet kasvitautien torjuntaan. Perustuu kasvinsuojeluaineasetuksen 51 artiklaan. Tehoaineet:
LisätiedotTaimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?
Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä? Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset
LisätiedotMansikan fosforilannoitus ja mykorritsat
Mansikan fosforilannoitus ja mykorritsat Kalle Hoppula, Kati Hoppula ja Anu Räty, Luke Sotkamo Juho Hautsalo, Luke Laukaa Mikkeli 3.11.2017 Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Ympäristökorvausehdot: Todellisuus
LisätiedotSataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat
SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat Saila Karhu Luonnonvarakeskus (Luke) Tuotetiedot ja Internet-linkit ovat esimerkinomaisia eivätkä Luken
LisätiedotMansikan aitouskoetulokset vuonna 2015
Hannu Tiainen ja Juho Hautsalo Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015 Suvetar LUKE Laukaan toimipiste Viljelijätiedote Laukaa 2016 MANSIKAN AITOUSKOETULOKSET VUONNA 2015 Maa- ja metsätalousministeriön
Lisätiedot1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ
1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia
LisätiedotKausihuonelaskelma
Kausihuonelaskelma 16.12.2014 Markku Kajalo, Oulun yliopisto/kajaanin yliopistokeskus, Sotkamo Taustatietoja kausihuoneinvestoinnin laskelmalle Esimerkkinä tuoreena myyty vadelma. Kausihuoneen tarvikekustannus
LisätiedotHyötyviljelyn. Perusteet. Kasvimaan ja keittiöpuutarhan perustaminen ja hoito
Hyötyviljelyn Perusteet Kasvimaan ja keittiöpuutarhan perustaminen ja hoito Kasvimaat ja keittiötarhat Vinkki: Palsta-alueilla näet, että viljellä voi monella tavalla ja tyylillä. Kasvimaan perustaminen
LisätiedotRahkasammalesta kasvihuonekasvien kasvualusta. Risto Tahvonen MTT Piikkiö
Rahkasammalesta kasvihuonekasvien kasvualusta Risto Tahvonen MTT Piikkiö Rahkasammal kasvualustaksi 15.3.2013 2 Sammalmateriaalin muokkaus Nosto syksyllä käsityönä Parkanon seudulta METLAn koealueilta
LisätiedotMarjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka
Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen
LisätiedotKylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita
Kylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari 25.3.2014 Jokioinen,
LisätiedotHerkullista satoa. viljelylaatikosta
Herkullista satoa viljelylaatikosta NÄIN ONNISTUT! 1. kasvatuksen tasapaino 2. taimikasvatus 3. hyvä maa 4. kastelu 5. lannoitus 6. kutsumattomat vieraat 7. kumppanuuskasvit 8. LAATIKON HELPOT JA HERKULLISET
LisätiedotOhjeita vihannesten virkkaamiseen / Tanja Rantanen, Marketta Rahikainen (Kädentaitomartat)
Ohjeita vihannesten virkkaamiseen / Tanja Rantanen, Marketta Rahikainen (Kädentaitomartat) Yleistä vihannesten virkkauksesta: Vihannekset virkataan spiraalina, toisin sanoen siirrytään ilman ketjusilmukoita
LisätiedotMinor use (vähäiset käyttötarkoitukset)-käyttöohjeet kasvitautien torjuntaan.
Signum 21.12.2012 /Minor use 1 (6) SIGNUM Kasvitautien torjuntaan Minor use (vähäiset käyttötarkoitukset)-käyttöohjeet kasvitautien torjuntaan. Perustuu kasvinsuojeluaineasetuksen 51 artiklaan. Tehoaineet:
LisätiedotKuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä
Liite 20.3.2006 63. vuosikerta Numero 1 Sivu 13 Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä Marjo Keskitalo, MTT Kuminan viljely yleistyy Suomessa edelleen. Satoa tästä erikoiskasvista saadaan parhaiten,
LisätiedotMarjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka
Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen
LisätiedotLähiruokaa markkinoille loppuraportti 1.4.2006-31.12.2007
2008 Lähiruokaa markkinoille loppuraportti 1.4.2006-31.12.2007 Ulla Lehtinen Oulun yliopisto 3/26/2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKKEEN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT... 3 2. HANKEEN PERUSTIEDOT... 3 3. TAVOITTEET...
LisätiedotFosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa
Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa Kari Ylivainio, Risto Uusitalo, Terhi Suojala-Ahlfors MITEN KESTÄVYYTTÄ VILJELYYN? Pellon kasvukunto, ravinnetalous ja rikkakasvien hallinta keinoja peltokasvien
LisätiedotUUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Katse syyshoitoon Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta Mikkeli 3.11.2017 Matala V. 2006: Mansikan viljely Syyshoito eli sadonkorjuun jälkeiset
LisätiedotMTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 4/84 SIRKKA LUOMA ja HEIKKI HAKKOLA Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Keräkaalin lajikekokeiden tuloksia vuosilta 975-83 JOKIOINEN 984 ISSN 0359-7652 MAATALOUDEN
LisätiedotKehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening
LisätiedotKuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3) Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT
LisätiedotAmppelitomaatti Tumbling. Coctailtomaatti Donna F1
Amppelitomaatti Microtom Tuotekoodi: 144151 10s 2,00 Amppelitomaatti Tumbler Tuotekoodi: 145702 100s 16,00 Amppelitomaatti Tumbling Tom Red Tuotekoodi: 145151 10s 4,00 Pienihedelmäinen, matala tomaatti
LisätiedotPohjoismainen kouluruokaviikko (viikko 12)
Pohjoismainen kouluruokaviikko (viikko 12) SUOMI Jauhelihakeitto 10 hengelle 800 g jauhelihaa suolaa 2,5 l lihalientä 2 laakerinlehteä 10 maustepippuria 0,2 kg porkkanoita 0,2 kg purjoa 0,2 kg selleriä
LisätiedotOhrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017
Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017 Lietteen levitys ohran oraalle Viljan lannoituksessa lietelannan typpi annetaan yleensä yhdellä kertaa ennen kylvöä.
LisätiedotSyysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
LisätiedotYaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin
-lehtilannoitteet Huomio yksityiskohtiin -lehtilannoitteet RATKAISU HIVENRAVINTEIDEN PUUTOKSEEN -sarja on hivenravinneratkaisu kasvien oikea-aikaiseen täsmäkäsittelyyn. Yhdenkin hivenravinteen puute estää
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 131. Asetus elintarvikkeiden vieraista aineista annetun asetuksen kumoamisesta. Annettu Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1996
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1996 N:o 131 135 SISÄLLYS N:o Sivu 131 Asetus elintarvikkeiden vieraista aineista annetun asetuksen kumoamisesta... 305 132 Kauppa-
LisätiedotPuutarhamarttailua Ruukullinen yrttejä
Puutarhamarttailua Ruukullinen yrttejä Marttaliitto ry Yrttiruukku parvekkeella ja pihalla Yksi- ja monivuotiset yrtit (monivuotiset kellariin tai maahan talveksi) Aurinkoinen, lämmin paikka. Suojataan
LisätiedotPUUTARHANTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDOTE
Maatalouden tutkimuskeskus PUUTARHANTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDOTE N:o 14 Avomaan vihannesviljely Irma Hupila & Raili Pessala PORKKANAN KYLVÖ PLANET JUNIORILLA JA MINI-NIBEXILLA Raili Pessala PURJON TAIMIKASVATUS
LisätiedotKorjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla
Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Auvo Sairanen ja Perttu Virkajärvi MTT Maaninka 12.12.2014 Kenttäkokeen tavoitteet Tavoitteena
Lisätiedot1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan
1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen 2 Uusia keinoja lajikevalintaan Timo Hytönen Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Esitys Tausta Mansikan kasvukierto
LisätiedotKM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN. #Kaura8000. Knowledge grows
Knowledge grows KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN Miten kasitonnari tehdään? Millaisia satoja kauralla satokisoissa on saatu? Miten suuret sadot tehdään? Millaisia satoja muualla maailmassa kauralla saadaan?
LisätiedotKeitetty Quinoa / Kvinoa
Keitetty Quinoa / Kvinoa 1. Huuhtele ja valuta quinoa huolella. 2. Laita quinoa kattilaan ja lisää vettä suhteessa 1 osa quinoaa ja 2 osaa vettä. 3. Kuumenna kiehuvaksi, lisää ripaus suolaa ja anna kypsyä
LisätiedotUnkarilaisia lehtimausteita I. Maustemeirami, kesäkynteli, tilli, Bertalan Galambosi yliagronomi
Unkarilaisia lehtimausteita I. Maustemeirami, kesäkynteli, tilli, Bertalan Galambosi yliagronomi Maustemeiramin (Origanum majoranna) merkitys Unkarissa Tärkeä mauste! Kotitaloudessa, liha- ja einesteollisuudessa
LisätiedotMirador 250 SC / (5)
Mirador 250 SC / 11.11.2010 1 (5) Mirador 250 SC Kasvitautien torjuntaan Tehoaine: atsoksistrobiini 250 g/l Ympäristölle vaarallinen Valmistetyyppi: SC Käyttötarkoitus: Härmän ja ruostetautien torjuntaan
Lisätiedot