HORTI-FUTURIA JA MARJANVILJELYN KOETILAN KÄYNNISTÄMINEN -HANKKEITTEN LOPPUSEMIMAARI

Transkriptio

1 HORTI-FUTURIA JA MARJANVILJELYN KOETILAN KÄYNNISTÄMINEN -HANKKEITTEN LOPPUSEMIMAARI (korjattu ja täydennetty ) Koetilan tuloksia Kenttämestari Jari Känninen

2 RUMBAA

3 POLKAA

4 JIVEÄ

5 Aikaisten lajikkeitten koe Verrataan vielä aiempien kokeiden parhaat lajikkeet koetilalla Aikaisuus määritykset 2013 Yht työssä HY:n kanssa Elianny - Vissers Flair - Goossens Honeoye - Vissers Wendy - Rapo Rumba - Goossens

6 Aikaisten lajikkeitten koe 2012 Istutus vuosi kesäkuun puoliväli Ensimmäinen poiminta olisi voinut olla varhemmin suuret sadot jo alussa Makuvertailut kahteen kertaan Wendy selkeä ykkönen 2013 Makuvertailuissa Flair ykkönen, Wendy heti perässä

7 Aikaisten lajikkeitten koe g/taimi Aikaisuus g/taimi aikaisuus g/taimi aikaisuus yht g/3v Elianny Flair Honeoye Rumba Wendy

8 Aikaisten lajikkeitten koe Talvivaurioita? varsinkin Rumba Viljelijäkokemus Rumba ja Wendy vähän kukkavanoja 2 v Härmän alttius erittäin suurta Elianny ja Flair erittäin arkoja Rumba lähes oireeton Opinnäytetyössä (UEF) löydetty mansikan mustalaikku Rumbasta Ei ole havaintoa saastuneista marjoista

9 Polkan kantakoe Vertailtiin Polka-lajikkeen eroja 8 eri taimiston ja alkuperän välillä, frigo-a+-taimilla, Kemp A++ Taimistot Puutarha Tahvoset, Suomi Paakkutaimi, ed syksyltä Vivero el Pinar, Espanja Segovian ylänköalueelta m merenpinnasta Vissers, Neessen, Rapo, van den Elzen, Kemp ja Goossens Flevoplant, Hollanti, 4 ensimmäistä taimituotantoalueelta, viimeinen pohjoisempaa Flevolandin alueelta

10 Polkan kantakoe Uusi istutuspaikka, kaikki lähtivät upeaan polkamaiseen kasvuun 4:ssä erässä tyvimätää/nahkamätää (Phytophthora cactorum), havainnot istutus vuonna Vivero el Pinar, Rapo, Vissers, Neessens Erot kasvussa ensimmäisenä vuonna Goosens muita pystykasvuisempi, kukkavanoja yksi vähemmän kuin muissa PT paakkutaimi, 1 kukkavana, suositus poistaa vana jolloin kasvu ei jää juromaan

11 Polkan kantakoe ruutukohtainen Alkuperä 2012 g/taimi 2013 g/taimi 2014 g/taimi 2014 yht. g/taimi kukkavanoja Vivero el Pinar 160 (223*) , (1129*) Vissers , Rapo Kemp , Neessens , Goosens , Flevoplant Van den Elzen , Puutarha ,2 962 Tahvoset * Kuolleet ruudut poistaen

12 Polkan kantakoe taimikorjaus (kuolleet poistettu ruutukohtaisesta) Alkuperä Yht g/taimi Vivero el Pinar Vissers Rapo Kemp Neessens Goosens Flevoplant Van den Elzen Puutarha Tahvoset

13 Syyshoidon koe 0,5 g/ taimi N 1 g/ taimi N PK-lannos 2 levitys ajankohtaa: elokuun loppu ja syyskuun puoliväli Käsittelyt -12, sato -13 Honeoye runsas typpi lisä plussaa PK ei vaikutusta Polka Aikaisin annettu N lisä plussaa Aikainen PK myös hyvä

14 Syyshoidon koe 2013 syyslannoitus myöhästyi 2 vko, myöhäisintä ei kannattanut enää antaa (kasvukausi päättynyt) Talvenvaikutus kasvustoihin voimistui! Lisänä rankka talvi -14 Runsas myöhäinen typpi haittasi tuleentumista ja talvehtimista pahoin PK-lisästä oli hyötyä molemmille lajikkeilla

15 Numerolajike koe Testauksessa Fresh Forwardin numerokantoja joista kahdella jo lajikenimi FF1005 Vivaldi Polkan aikaisuusluokkaa Kaikin puolin kaunis Näistä paras maku kuitenkin jää kauaksi Polkasta FF1003 Jive Kaksi viikkoa Polkaa myöhäisempi Marjakoko alkuun hyvin suuri mutta tasoittuu sitten FF1004 ei nimeå Marjakoko alkuun hyvin suuri

16 Numerolajike koe Jive (1003) Jalostajan frigo-a 1004 Jalostajan frigo-a Vivaldi (1005) Jalostajan frigo-a Polka (verranne) (A+ taimi) 196,2 280,4 219,6 (12,1-19,3) 214,7 318,4 224,3 (10,2-22,2) 195,9 314,1 118,0 (6,2-11,1) 392,7 450,6 575,5 (6,8-13,5)

17 Numerolajike koe Vivaldi lupaavin näistä Polkan sijalle Maku miellyttävä mutta riittääkö Jive Alkuun ehkä liiankin suurta marjaa Myöhäinen eli sadonajoitus selkeä talvi koetteli harsokate mutta se siirtyi talven myrskyissä

18 Jatkuvasatoiset / päiväneutraalit lajikkeet kokeissa Aluksi norjalainen Ria sekä amerikkalaisen Plant Sciensin Valor ja Marvel 2013 espanjalainen Portola ja syksyllä MTT:n jalostamia numerokantoja 7 kpl 2014 ranskalainen Charlotte ja enlantilainen Sweet Eve + lisää MTT:n numerokantoja istutettu tunneleihin sekä maahan normipenkkiin että pöytäviljelyyn Kekkilän vihanneslevyihin

19 Jatkuvasatoiset / päiväneutraalit lajikkeet kokeissa Marvel ja Valor hyvin härmänarkoja, Marvel myös hyvin pahanmakuinen eikä kestänyt talvea Portola kaunis marja mutta hyvin kiinteä ja rouskuva käyttö ehkä konditoria puolelle Maku ja mehukkuus paranvati kuitenkin syksyllä On Espanjassakin myöhäisen syksyn tunnelilajike Sweet Eve on ruotsalaisten mukaan hyvä ja makea mutta ei toiminut koetilalla mm runsaan härmän ja matalan sadon takia

20 Jatkuvasatoiset / päiväneutraalit lajikkeet kokeissa Lupaavimmat ja käytännön ammattiviljelyyn soveltuvia Ria On jo taimituotannossa MTT-Laukaassa ja taimistoilla Kuluttajille ollut myynnissä jo pitkään Satotaso oli noin 1,45 kg/rivimetri Charlotte Erittäin hyvän makuinen myös myöhään syksyllä Satoa päästiin keräämään pikkutaimina tulleista vasta heinäkuun puolivälissä mutta potentiaalia pitkään satokauteen Satotaso oli noin 0,68 kg/rm huomio myöhäinen istutus

21 Tilauskoe Biosol hivenlannoite+hiiva torjuntaan ja kasvun tehostamiseen Maa- ja kasvustokäsittelyjä erilaisin yhdistelmin, verranteena ilman käsittelyjä oleva ala 2012 ja 2013 vähemmän käsittelyjä kun ei tiedetty tarkemmin käsittelyajoista hyvin pienet merkityksettömät erot Kaikista käsittelyistä ehkä jopa hieman haittaa, mutta marjakoko alkuun suurepi 2014 tarkennetuin ohjein toistaen viikottain Kaikki käsittelyt saanut lohko selkeästi paras 9% verrannetta ja 27% jaettuja käsittelyjä parempi sato Myös marjankoko säilynyt tasaisena

22 Muut mansikkakokeet TerveMarja- ja TerveTarha-hankeyhteistyö Korkeat penkit, säkkituotanto, punamätä-testaus maanäytteistä, kotimaisten paakkusatotaimien tilatuotanto MTT:n numerojalosteita avomaalla Ist. Syksyllä 13- ja -14 pikkutaimista Kotimaisten lajikkeiden vertailu Kaikki kotimaiset kaupan olevat mansikkalajikkeet Istutettu 2014 paakkutaimista

23 Muut mansikkakokeet Kotimaisten frigotaimien vertailu Syys- ja kevät nostot Polka- ja Honeoye Kevätnostetut noin viikon edellä kehityksessä Talveutusriski Meiosis numerolajikkeet Tavoitteena polkan korvaaja Istutettu pikku frigosta 2014, ei tulosta vielä sadosta

24 Vadelma kokeet syysvadelmat Syysvadelmia (primocane) kokeissa alusta alkaen POLKA-vadelma Ehtii meillä avomaallakin Tunnelissa ruukuissa runsaasti pensova -> tuenta, leikkaus Avomaalla pysty ja matalampi -> kevyempi tuenta riittää Suuri, kaunis, kapeneva, tummanpunainen marja, 4-6 g Kweli, Kwanza, Imara, hollantilainen numerokanta Sadontuottoon ehtiminen ennen pakkasia vaikeaa, myös tunnelissa Long-cane mahdollisuus tutkittava vain aikainen kevät/alkukesän sato, ei välttämättä syyssatoa

25 Vadelmakokeet long-cane kasvatus Kokeiltu omaa long-cane kasvatusta sekä tuotannossa olleitten jatkoviljelyä Oma tuotanto ruohomaisista pistokkaista, juurtuminen heikkoa Noin 60 tainta, korkeus cm, yksi verso / ruukku Talveutus katetussa tunnelissa harsojen alla Käytetty lannoitus kokeeseen avomaalla 2014 Satotasot lannoituskokeessa taimelta 337 g / 297 g / 312 g

26 Vadelmakokeet long-cane kasvatus Uusien versojen kasvatus long-cane tuotannossa ongelmallista Versojen poisto alkukesällä voima satoversoon Jos useampi vuosi versojen karsinta kahteen kasvuversoon Pituus ja vahvuus kärsivät muutoin (kokeiltu 2/4/kaikki jää) Käytetty lannoitus kokeissa 2013 sato noin kolmasosa kunnon long-cane taimista

27 Vadelmakokeet lannoituskoe Toteutettu 2013 ja 2014 Koetila ja MTT-Sotkamo Glen Ample long cane ja Polka GA jouduttiin uusimaan molemmissa Koetilalla 2013 vatunäkämäpunkista raju saastunta Sotkamossa myyrätuhot talvella kohdistuivat GA Avomaalla maassa ja tunnelissa ruukuissa

28 Vadelmakokeet lannoituskoe Polka syysvadelmalla lannoitus tason nostolla selkeä vaikutus sadon määrään ja verson pituuteen Primocane eli tekee sadon ensimmäisen vuoden versoon Ravinteet suoraan myös sadontuottoon Polkan talvenkestävyys heikkeni runsaimmalla typpitasolla varsinkin Sotkamossa

29 Vadelmakokeet lannoituskoe 3 lannoitustasoa Avomaalla niukka (puolet ymp.tuesta), ymp.tuen maksimi, arvioitu maksimi Tunneli niukka (ymp.tuen maksimi*2), keskinkertainen, lajikejalostajan suositus Long-cane taimessa satopotentiaali jo valmiina edellisestä vuodesta Lannoistusmäärän vaikutus kokonaissatoon pienempi kuin syysvadelmilla Tavoitteena sadon määrän ja laadun maksimointi, marjakoko Lannoitus ei tuo sadon määrään yhtä selkeää eroa kuin syysvadelmilla Lannoituksen vaikutus näkyy vadelmaverson kasvurehevyydessä Sivuversojen määrä ja pituus Uusien versojen kasvu jos jatketaan l-c taimilla 2013 käsittelyissä <70 cm / 115 cm / 140 cm

30 Vadelmakokeet lannoituskoe - tunneli GA sotkamo koetila sotkamo koetila I II * III * Kaksi rehevää riviä rinnakkain satoa keräämättä?

31 Vadelmakokeet lannoituskoe - tunneli Polka Kukat sotkamo Koetila koetila sotkamo koetila I * II * ** III * * Koe päätettiin aikaisin satokausi olisi jatkunut huomattavasti pidempään **Kaksi rehevää riviä rinnakkain satoa keräämättä?

32 Vadelmakokeet lannoituskoe - avomaa GA avomaa sotkamo sotkamo koetila koetila long-cane I * 842 II III * Koetilan avomaan I käsittelyssä suuri hajonta - muutamissa taimissa lyhyt mutta runsaasti haaronut versosto )

33 Viini Tavoitteena pöytärypäle tuotanto tunnelissa ja avomaalla Avomaa arempi ei satoa vielä, 1 rivi tuhoutunut Tunnelissa satoa elo-syyskuun taitteessa, ehtivät tuleentumaan paremmin, talvituhoja myös jonkin verran Parhaita lajikkeita Siegerrebe (punertava) Solaris (vihreä) Rondo (tumma, väkevähkö) Galant (tumma)