Herukkaviljelmän perustaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Herukkaviljelmän perustaminen"

Transkriptio

1 Herukkaviljelmän perustaminen Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula Tutkija Kati Hoppula Suonenjoki

2 Herukkaviljelmän sijainti Ei hallanaralle paikalle. Itärinne vähiten hallanarka, koska aurinko nousee idästä. Etelä- ja länsirinteillä kasvu voi keväällä lähteä käyntiin liian aikaisin, mikä voi johtaa hallavaurioihin kukinta-aikana. Tasamaalla huolehdittava vesitaloudesta vesi ei saa jäädä seisomaan pellolle.

3 Herukkaviljelmän maalaji Parhaita ovat hieta- ja moreenimaat. Musta- ja viherherukka menestyvät myös jäykemmillä mailla, jos maa ei ole liian tiivis. Puna- ja valkoherukka sopivat jäykille maille huonommin kuin musta- ja viherherukka. Turvemaat herukoille liian hallanarkoja.

4 Ennen perustamista Herukka samalla paikalla vuotta vuotta ilman perusparannuksia! Ennen perustamista pelto kuntoon: - Kalkitus - Rikkakasvit pois - Vesiasiat, jos tarvetta (salaojitus) - Hyvä peruslannoitus Muista viljavuusanalyysi!

5 Maan perustaminen Kalkitus: ph-suositus 6-7. Kalkitse ph mieluummin yläkanttiin, koska viljelyn aikana sitä on vaikea korjata. Maan multavuus: Korkea multavuus vähentää typpilannoitustarvetta ja parantaa maassa ravinteiden ja veden pidätyskykyä. Perustamislannoitus on siksi hyvä tehdä lannalla. Huom! Ei purukuivitettua lantaa peltoon!

6 Esikasvi Viherlannoitusnurmi hyvä, koska - Vähentää alkuvaiheen lannoitustarvetta - Lisää maahan eloperäistä ainesta - Täydet tuet, jos alle 50 % tilan peltoalasta - Lopetus glyfosaatilla torjuu samalla kestorikkakasvit (ei luomussa) Yleisesti ottaen kaikki nopeasti peittävän kasvuston muodostavat kasvit hyviä, koska helpottavat rikkakasvitilannetta.

7 Perustamislannoitus Karjanlanta paras perustamislannoite. - Edullinen - Parantaa maan biologisia ominaisuuksia - Hidasliukoinen, vaikuttaa kaksi vuotta Jos K-taso alhainen, biotiitti kannattaa: - Edullisin K-lannoite ainakin 200 km etäisyydellä Siilinjärven kaivokselta. - Hidasliukoinen, vaikuttaa viisi vuotta - Tarpeen erityisesti nurmien jälkeen

8 Perustamislannoitus Ravinnepuutokset kuntoon: Lannoita viljavuusanalyysin tasolle hyvä, jotta puutteita ei tarvitsisi paikata istutuksen jälkeen. Muista myös hivenet. Kaikkia ravinteita tarvitaan. Kasvuunlähtö on hidasta: Alussa kannattaa lannoittaa hyvin, jotta pensaat saataisiin mahdollisimman nopeasti kasvamaan satoikäiseksi.

9 Perustaminen Istutus mansikkamuoviin + Vähentää rikkakasviongelmia + Lämmittää maata: Kasvu nopeutuu ja maan typpitaso kasvaa + Parantaa veden pysymistä maassa, mutta toisaalta myös huonontaa sateen imeytymistä + Nopeuttaa pensaiden satoikään tuloa 1-2 vuodella. + Maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin - Poisto kasvustoa hävitettäessä ongelmallinen? - Ekologisuus Vaihtoehtoiset katteet?

10 Kastelu Jos on kuiva kesä, niin kastelusta hyötyä istutusvuonna ja nuorilla pensailla. Yli 5-v pensaiden vedenottokyky on juuriston kasvettua riittävä ilman kasteluakin. Kastelulaitteita ei kannata pelkän herukan vuoksi ostaa tilalle. Jos tilalla on kasteluvalmius ennestään, voi uuteen herukkapeltoon laittaa halpaa lyhytikäistä tihkuletkua.

11 Kastelulannoitus? Kastelulannoitteet ovat kalliita ja herukan viljelyn katteet pieniä. Herukalle on siksi taloudellisinta käyttää rakeisia lannoitteita. Perustamisvaiheessa, jos mahdollista, käytä karjanlantaa ja biotiittia.

12 Ostotaimet tai pistokkaat? Herukan taimituottajia on Suomessa vähän ja se näkyy taimien hinnoissa. Emotaimi MTT Laukaasta noin 5-6 Astiataimi taimistolta noin 5 (?) Piiskataimen hinta? Edullisinta on perustaa oma emotaimimaa ja tehdä siitä pistokkaita itse. Emotaimimaahan kannattaa ostaa isoja, haaroittuneita taimia. Emotaimesta 100 pistokasta/vuosi/taimi.

13 Pistokasaineiston puhtaus Tervetaimista pistokkaita muutaman vuoden ennen emotaimien uusintaa. Emotaimimaata ei lähelle vanhoja viljelmiä. Tautivaara!

14 Pistokkaiden otto ja käsittely Ruohomaisten pistokkaiden otto kesäkuun puolivälistä heinäkuun loppuun. Hyvä punaherukalla ja karviaisilla! Puutuneet pistokkaat sadonkorjuun jälkeen tai myöhään syksyllä taimien ollessa lepotilassa. Hyvä mustaherukalla! Pistokkaiden liotus 0,5-2 vrk ennen istutusta parantaa juurtumista.

15 Puutuneet pistokkaat Edellisvuoden hyvin kehittyneet n. 6 mm versot hyviä. Myös vanhemmat käyvät. Pistokkaiksi ei versojen kärkiosia. Sopiva pituus cm. Pistokkaiden juurrutus heti tai varastointi talven yli ja juurrutus keväällä. Muista kosteuden säilytys pistokkaissa!

16 Ruohomaiset pistokkaat Ruohomaisiin pistokkaisiin jätetään yksi lehti. Vähentää haihdutusta. Juurrutus turpeeseen, ruukkuihin tai laatikoihin. Huolehdittava riittävästä kosteudesta! (Sumutus, muovi) Istutus ruukkuihin ja seuraavana kesänä taimien latvojen leikkaus. Syksyllä valmiita istutettaviksi.

17 Istutusajankohta Paljasjuuritaimet istutetaan lepotilaisina myöhään syksyllä tai aikaisin keväällä. Astiataimia voidaan istuttaa milloin tahansa. Pistokkaat ovat herkkiä kuivumiselle ja paras juurtumistulos saadaan, kun penkit tehdään syksyllä ja pistokkaat pistetään maahan keväällä heti lumen sulettua.

18 Istutus Istuta taimi syvempään kuin taimistolla. Haaroittuneiden taimien haarakohta istutetaan maanpinnan alle n cm. Pistokas istutetaan siten, että 2/3 taimesta jää maanpinnan alapuolelle. Pinnalle jätetään vain 2-3 silmua. Pistokkaita voi pistää 1-3 samaan kohtaan. Vinoon istutus parantaa haaromista!

19 Astiataimen istutus on jäänyt liian pintaan ja pensas on jäänyt haaroittumatta. Vieressä samaan aikaan istutettuja pensaita. Lajike Marski.

20 Istutusetäisyydet Taimiväli: cm, mikä on paras? Monta mielipidettä Mahdu traktorilla rivien väliin riviväli 4,5 m Mahdu traktorilla kääntymään rivien päissä, päisteet mukaan! Ympäristötuen minimitiheys 2200 tainta/ha

21 Istutusleikkaus Hyvin haaroittuneita astiataimia ei tarvitse leikata. Muista istuttaa haaromiskohta 5-15 cm maan alle! Heikosti haaroittuneet astiataimet leikataan kuten paljasjuuriset. Paljasjuuriset taimet leikataan 15 cm pituisiksi haaroittumisen lisäämiseksi.

22 Pensaiden hoitoleikkaus Nuorista pensaista vain huonojen ja katkenneiden oksien poisto. Satoikäisten pensaiden heikkojen ja yliikäisten oksien poisto uudistaa hallitusti kasvustoa. Kasvuston mahdollinen uudistaminen alasleikkuulla tai uuden viljelmän perustaminen. Epäonnistumisen vaara!

23 Esimerkkipelto

24 Esimerkkipelto Viljelyhistoria: Nurmia vuosikaudet, juolavehnäongelma, K-taso alhaalla Toimenpiteet: 1) 1. keväänä kalkitus 9 tn/ha 2) 1. kesällä viherlannoitusnurmi 3) ja glyfosaatti 4) 1. syksynä biotiitti 10 tn/ha, karjanlanta ja muovinveto 5) 2. keväänä pistokkaat peltoon

25 Herukan viljelymenetelmä koe MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Käsittely Käs 1 Käs 2 Käs 3 Käs 4 Käs 5 Käs 6 ei tihkukastelua, rakeinen lannoitus, ei muovia ei tihkukastelua, rakeinen lannoitus, muovikate tihkukastelu, rakeinen lannoitus, ei muovikatetta tihkukastelu, rakeinen lannoitus, muovikate tihkukastelu, kastelulannoitus, ei muovikatetta tihkukastelu, kastelulannoitus, muovikate

26 kg/ha Herukan viljelymenetelmäkoe MTT Sotkamo Sotkamo Käsittelyt

27 kg/ha Herukan viljelymenetelmäkoe MTT Ruukki Ruukki Käsittely

28 kg/ha Herukan viljelymenetelmäkoe MTT Rovaniemi Rovaniemi Käsittely

29 Marjanviljelyn tutkimustuloksia ja talouslaskelmia: Herukan viljelytietoa: Ville Matala: Herukan viljely. 265 s. Julkaisija ja myyjä Puutarhaliitto

Herukat: Taimet ja lajikkeet

Herukat: Taimet ja lajikkeet Herukat: Taimet ja lajikkeet Kalle Hoppula Kati Hoppula 23.1.2017 Herukoiden taimityypit Juurtumaton lepotilainen pistokas viljelijä juurruttaa itse Hintataso 30-75 snt/kpl, lisenssimaksu määrittää hintaa.

Lisätiedot

Karviaisen viljely. Marjamaat -hanke. Erikoismarjojen viljely ja Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä

Karviaisen viljely. Marjamaat -hanke. Erikoismarjojen viljely ja Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Karviaisen viljely Erikoismarjojen viljely 25.4. ja 9.5.2018 Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä Karviaisen viljely Suomessa Puutarhatilastot

Lisätiedot

Herukkakurssi Kastelu ja lannoitus. Jari Känninen Marjatuotannon erikoisasiantuntija

Herukkakurssi Kastelu ja lannoitus. Jari Känninen Marjatuotannon erikoisasiantuntija Herukkakurssi Kastelu ja lannoitus Jari Känninen Marjatuotannon erikoisasiantuntija 20.3.2017 Sivu 1 23.3.2017 Hoitotoimenpiteet Kastelu Lannoitus Kasvinsuojelu 2017 käytettävissä olevat torjuntaaineet

Lisätiedot

Herukkakurssi hoitotoimenpiteet. Jari Känninen Marjatuotannon erikoisasiantuntija

Herukkakurssi hoitotoimenpiteet. Jari Känninen Marjatuotannon erikoisasiantuntija Herukkakurssi hoitotoimenpiteet Jari Känninen Marjatuotannon erikoisasiantuntija 2.2.2017 Sivu 1 9.2.2017 Hoitotoimenpiteet Kastelu Lannoitus Pölytys Leikkaus Sadonkorjuu Kasvinsuojelu Sivu 2 9.2.2017

Lisätiedot

23330 Pensaat ja köynnökset

23330 Pensaat ja köynnökset InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 1 23330 Pensaat ja köynnökset Infra 2015 Määrämittausohje 2333. 23330.1 Pensas- ja köynnösistutusten materiaalit Taimien toimittaja kuuluu Elintarviketurvallisuusviraston

Lisätiedot

Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia. Kainuun ammattiopisto, aikuiskoulutus

Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia. Kainuun ammattiopisto, aikuiskoulutus Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia Yleistietoa Viljelty Pohjois-Amerikassa 1900-luvulta saakka Nykyiset lajikkeet peräisin luonnonkannoista Nimetty saskatoon kaupungin mukaan Kasvin tuntomerkit

Lisätiedot

Hajahuomioita marjakasvuston perustamisvaiheen töihin pl.maan kasvukuntoon liittyvät asiat

Hajahuomioita marjakasvuston perustamisvaiheen töihin pl.maan kasvukuntoon liittyvät asiat Hajahuomioita marjakasvuston perustamisvaiheen töihin pl.maan kasvukuntoon liittyvät asiat Koonnut Marjo Marttinen ProAgria Keski-Suomi 0400 648 275 marjo.marttinen@proagria.fi MAALAJI Hieno hieta, karkea

Lisätiedot

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-

Lisätiedot

Hedelmän- ja marjanviljely

Hedelmän- ja marjanviljely Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta

Lisätiedot

Marjanviljelyn edellytykset

Marjanviljelyn edellytykset UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Marjanviljelyn edellytykset Aloittavien marjanviljelijöiden työpaja 1. Kokoontuminen 21.1. Mitä asioita muuttuu, kun siirtyy peltoviljelystä

Lisätiedot

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Marjatsemppi-kiertue, syyskuu 2010 Hanke: Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Rahoittajat: EU:n maaseuturahasto

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Tihkukastelu ja lannoitus marjanviljelyssä. Kalle Hoppula MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Sotkamon tutkimusasema

Tihkukastelu ja lannoitus marjanviljelyssä. Kalle Hoppula MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Sotkamon tutkimusasema Tihkukastelu ja lannoitus marjanviljelyssä Kalle Hoppula MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Sotkamon tutkimusasema Kalle Hoppula Työpaikka: MTT Sotkamon tutkimusasema Nimike: Vanhempi tutkija,

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

Emotaimien kasvatus emotaimimaalla, 0,25 ha (taimet 10 ha:lle) ja juurrutuspellon (0,5 ha) valmistaminen pistokkaiden istuttamista varten 1 vuosi

Emotaimien kasvatus emotaimimaalla, 0,25 ha (taimet 10 ha:lle) ja juurrutuspellon (0,5 ha) valmistaminen pistokkaiden istuttamista varten 1 vuosi Markku Kajalo 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MUSTAHERUKKA C2 ja C2 pohj. VAIHTOEHTO III Emotaimimaan (astiataimet) kasvatus 0,25 ha (pistokkaat 10 ha:lle), pistokkaiden juurruttaminen

Lisätiedot

Markku Kajalo Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo

Markku Kajalo Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Markku Kajalo 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MUSTAHERUKKA C2 ja C2 pohj. VAIHTOEHTO V Kasvuston perustaminen kaksivuotisilla paljasjuurisilla ostotaimilla. Viljelyperiodi

Lisätiedot

Istutus 125 15,9 1988 Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159

Istutus 125 15,9 1988 Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159 Markku Kajalo 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo VADELMA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen Vaihtoehto 1: Tihkukastelu + muovikate, tuotantokustannus 9,91 /kg, satotaso 2300 kg/ha Kotimainen

Lisätiedot

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen

Lisätiedot

Humalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja

Humalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja Humalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja Humala-info Pyhäjärvi-instituutti 15.2.2018 Johanna Pihala 1 Kasvupaikka Lämmin, aurinkoinen paikka, suojassa kovilta tuulilta Toisaalta sopivasta tuulesta voi

Lisätiedot

Biokalvokoe -väliraportti. Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki Raija Kumpula

Biokalvokoe -väliraportti. Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki Raija Kumpula Biokalvokoe -väliraportti Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki 3.12.2015 Raija Kumpula Sivu 1 28.1.2016 1. johdanto Erilaisten katteiden käyttö on yleistä marjojen ja vihannesten viljelyssä. Niiden käytöllä

Lisätiedot

Markku Kajalo Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo

Markku Kajalo Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Markku Kajalo 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MUSTAHERUKKA C2 ja C2 pohj. VAIHTOEHTO II Viljelyperiodi 10 vuotta, 3. viljelyvuotena saadaan 1. sato. Kasvuston perustaminen

Lisätiedot

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Kirjoittanut: Kati Hoppula, Tutkija MTT Sotkamo Vadelman tehotuotantokoe perustettiin MTT:n toimipaikoille Sotkamoon ja Rovaniemelle

Lisätiedot

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Katse syyshoitoon Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta Mikkeli 3.11.2017 Matala V. 2006: Mansikan viljely Syyshoito eli sadonkorjuun jälkeiset

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

VUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua. Marttaliitto 2019

VUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua. Marttaliitto 2019 VUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua Marttaliitto 2019 VÄRIKKÄÄT JUURIKKAAT Juurikkaiden suku Beta vulgaris on vuoden 2019 vihannes. Juurikkaisiin kuuluvat punajuurikas sekä kelta-, raita- ja valkojuurikas

Lisätiedot

AVOMAANKURKUN KASVATUS

AVOMAANKURKUN KASVATUS AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Karhunvadelman viljely

Karhunvadelman viljely UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Karhunvadelman viljely Erikoismarjojen viljely 25.4. ja 9.5.2018 Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä Onko karhunvadelmalle kysyntää?

Lisätiedot

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen

Lisätiedot

KÄRHÖJEN JA KÖYNNÖSTEN ISTUTUS JA HOITO

KÄRHÖJEN JA KÖYNNÖSTEN ISTUTUS JA HOITO Isokukkaiset kärhöt ovat monien mielestä kauneimpia meillä kasvatetuista köynnöksistä. Pelkäämme turhaan kärhöjen talvehtimista, sillä oikein istutettuina ja hoidettuina ne talvehtivat suojaisessa paikassa

Lisätiedot

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen

Lisätiedot

Mansikan fosforilannoitus ja mykorritsat

Mansikan fosforilannoitus ja mykorritsat Mansikan fosforilannoitus ja mykorritsat Kalle Hoppula, Kati Hoppula ja Anu Räty, Luke Sotkamo Juho Hautsalo, Luke Laukaa Mikkeli 3.11.2017 Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Ympäristökorvausehdot: Todellisuus

Lisätiedot

Herukkalajikkeet. Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula. MTT Sotkamo

Herukkalajikkeet. Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula. MTT Sotkamo Herukkalajikkeet Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula MTT Sotkamo Hanke: Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen 2 Rahoittajat: EU:n maaseuturahasto / Kainuun

Lisätiedot

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011 Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita

Lisätiedot

Terttuherukan viljely ja lajikkeet

Terttuherukan viljely ja lajikkeet Kuvat Luke (S. Karhu, K. Laine) ja internet-kuvakaappaukset Terttuherukan viljely ja lajikkeet Saila Karhu & Jorma Hellstén Luonnonvarakeskus Piikkiö Tuoreherukan tuotanto -teemapäivä 8.11.2017 Marjamaat

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Mistä saisi luomutaimia?

Mistä saisi luomutaimia? Mistä saisi luomutaimia? Luomuliiketoiminnan kehittäminen Keski- Suomessa -hanke Eeva-Liisa Neuvonen, ProAgria Keski-Suomi, Lisäykset Marjo Marttinen, ProAgria Keski-Suomi Sisältö Mansikan luomulisäysaineisto,

Lisätiedot

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi)

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi) Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen VAIHTOEHTO 2 (tihkukastelussa ja kastelulannoituksessa käytetään vesijohtoverkostosta ostamalla

Lisätiedot

Viherympäristöliiton hyväksymät

Viherympäristöliiton hyväksymät Viherympäristöliiton hyväksymät Taimitarhakasvien lajitteluohjeet viherrakentamiseen Nämä ovat Viherympäristöliitto ry:n suositus taimitarhakasvien lajittelu- ja niputusohjeiksi. Jos näitä ohjeita sovelletaan

Lisätiedot

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka MALLILAN MAITOTILA Lehmiä 33 Peltopinta-ala 45ha Säilörehua, laidunta ja ohraa Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka Tuotantopanokset ohralle/v.: Kylvösiementä

Lisätiedot

29.4.2010. Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010

29.4.2010. Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010 Ruokohelpi Marjukka Kautto viljelyvastaava Länsi-Suomi Huhtikuu 2010 1 Vapon helpiorganisaatio Viljelyalueet sekä viljelyvastaavat: Etelä-Suomi Itä-Suomi (E) Itä-Suomi (P) Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Marjo

Lisätiedot

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT TAUSTAA JA KOKEMUKSIA VIHANNEKSET, PERUNA Varhaisviljelyssä pelto pitkään mustana sadonkorjuun jälkeen. Rikkakasvit pääsevät vapaasti kasvamaan ja siementämään jos

Lisätiedot

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia

Lisätiedot

KOTIPIHAN ISTUTUSOHJE

KOTIPIHAN ISTUTUSOHJE KOTIPIHAN ISTUTUSOHJE Istutus on helppoa, kun opit perusasiat. Tästä työohjeesta saat tietoa, kuinka istutat puutarhan monivuotiset kasvit: pensaat, puut, perennat ja köynnökset. Sisältää: Ensin paikat

Lisätiedot

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT 2014 Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen

Lisätiedot

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Luomumarjatyöpajat. Kasvuston perustaminen Pieksämäki

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Luomumarjatyöpajat. Kasvuston perustaminen Pieksämäki UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Luomumarjatyöpajat Kasvuston perustaminen Pieksämäki 7.3.2018 Marjamaat-hanke Tiedotushanke, suunnattu marjan-ja hedelmäntuottajille tai tuotannon

Lisätiedot

Marjasinikuusama. Lonicera caerulea var. edulis. var. kamtschatica

Marjasinikuusama. Lonicera caerulea var. edulis. var. kamtschatica Marjasinikuusama Lonicera caerulea var. edulis Lonicera caerulea var. kamtschatica Alkuperä ja hakusanat 2 Haskaps, Blue Honeysuckle, Honeyberry haskap Japani honeyberry Venäjä kamtschatica ja edulis Venäläiset

Lisätiedot

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2 Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2 Jukka Rajala Anu Ellä erikoissuunnittelija hankevastaava Helsingin yliopisto ProAgria Etelä-Savo Ruralia-instituutti Nurmesta Tankkiin -hanke 2.6.2010 Esimerkki

Lisätiedot

Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki

Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki 2010-2012 Kati Hoppula (1, Kalle Hoppula (1, Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, (1 etunimi.sukunimi@mtt.fi Sirkka Luoma ja Hanna

Lisätiedot

Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi.

Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi. Marjaomenapensas Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi. Marjaomenapensasta leikataan ainoastaan harventamalla, jotta se saadaan kukkimaan täydessä loistossaan. Vanhoista

Lisätiedot

Mansikan ja mustaherukan tuotantokustannukset

Mansikan ja mustaherukan tuotantokustannukset Mansikan ja mustaherukan tuotantokustannukset Kalle Hoppula Luonnonvarakeskus, Kajaani Aloittavien marjayrittäjien työpaja 26.4.2019 Joensuu Marjamaat -hanke Kuka olen? MMM/puutarha-agronomi Ensin MTT:llä,

Lisätiedot

Marjakasvien vuotuisia hoitotöitä

Marjakasvien vuotuisia hoitotöitä UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Marjakasvien vuotuisia hoitotöitä Aloittavien marjanviljelijöiden työpaja 4. tapaaminen 4.4. Joensuu Koonnut Marjo Marttinen ProAgria Keski-Suomi

Lisätiedot

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.

Lisätiedot

27176 27176 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

27176 27176 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Varastokeräkaali Vaihtoehto I. Varastokeräkaalin taimet esikasvatetaan itse. Taimimäärä 30000 kpl/ha. Taimia kasvatetaan 33000

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot

Taimien istutusohjeet

Taimien istutusohjeet Taimien istutusohjeet Kärhöjen istutus Kasvupaikka: Aurinkoinen Kasvualusta: Tasaisen hikevä, runsasravinteinen, kalkittu ja salaojitettu kasvualusta. Kasvin tyvellä maan tulisi olla hiekkapitoista, mikä

Lisätiedot

OHJEKIRJA KURKKUKASVIEN

OHJEKIRJA KURKKUKASVIEN OHJEKIRJA KURKKUKASVIEN VARTTAMISESTA: Kärkivarttaminen ja yhden sirkkalehden liitosvarte Varttamisen hyödyt Tautikontrolli maalevintäisten tautien ja tuholaisten leviämisen välttäminen resistentin perusrungon

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Onnistuneen marjaviljelmän perustamisen edellytyksiä Pihtipudas

Onnistuneen marjaviljelmän perustamisen edellytyksiä Pihtipudas Onnistuneen marjaviljelmän perustamisen edellytyksiä Pihtipudas 25.09.2019 Kirsti Voho 63 Degrees North Pohjoisen erikoiskasvit uroiksi hanke kirsti.voho@siikalatva.fi puh. 050 470 0375 Uuden opettelu

Lisätiedot

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun

Lisätiedot

Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2008-2012 Kati Hoppula (1, Kalle Hoppula (1, Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, (1 etunimi.sukunimi@mtt.fi Sirkka Luoma ja Hanna Kekkonen,

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Seppälä 9.12.2009

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Seppälä 9.12.2009 Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut Seppälä 9.12.2009 Maan kunto Korostuu monivuotisilla kasveilla Luontaisesti enemmän pinta- kuin syväjuurisia Maan kunnolla ratkaiseva merkitys juuriston tapaan

Lisätiedot

Marjatarhan perustaminen avomaalle (mansikka, herukka, vadelma) - lyhyt oppimäärä

Marjatarhan perustaminen avomaalle (mansikka, herukka, vadelma) - lyhyt oppimäärä Marjatarhan perustaminen avomaalle (mansikka, herukka, vadelma) - lyhyt oppimäärä Koonnut Marjo Marttinen ProAgria Keski-Suomi marjo.marttinen@proagria.fi 0400 648 275 21.2.2017 MAALAJI Hieno hieta, karkea

Lisätiedot

3541 Puuistutusten tekeminen

3541 Puuistutusten tekeminen 1 3541 Puuistutusten tekeminen 3541.1 Puuistutusten materiaalit 3541.1.1 Puut Taimien toimittaja kuuluu Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) ylläpitämään taimiaineistorekisteriin. Taimet täyttävät taimiaineistosta

Lisätiedot

Vaihtoehtoja pellon käyttöön

Vaihtoehtoja pellon käyttöön Vaihtoehtoja pellon käyttöön Viljelyä ympäristö ja taloudellisuus huomioiden Mikä aiheuttaa vesistöjen kuormitusta peltoviljelyssä? Maan rakenne: tiivistyneessä maassa vesi- ja ravinnetalous eivät toimi,

Lisätiedot

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin

Lisätiedot

Rikkakasvien hallinta viljelytekniikka haltuun

Rikkakasvien hallinta viljelytekniikka haltuun Rikkakasvien hallinta viljelytekniikka haltuun Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki / Oulu p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Ennakoivan torjunnan ja viljelykiertojen merkitys Yksivuotisten

Lisätiedot

Myytäessä taimia vähittäin ei ruukkukokoa tai silmulukua tarvitse ilmoittaa. Tukkumyynnissä nämä tiedot on kuitenkin aina ilmoitettava.

Myytäessä taimia vähittäin ei ruukkukokoa tai silmulukua tarvitse ilmoittaa. Tukkumyynnissä nämä tiedot on kuitenkin aina ilmoitettava. PERENNAT Taimien tulee olla voimakkaita, ja niiden juuristojen tulee olla hyvin kehittyneitä. Juuripaakun on oltava läpijuurtunut. Heikkojuuriset lajit on myytävä astia- tai paakkutaimina. Myytäessä myös

Lisätiedot

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa.

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa. (Artikkeli julkaistu aiemmin Puutarha- ja Kauppa-lehdessä, päivitetty 2011) Vadelman kausihuonetuotanto kannattaa Teksti: Kalle Hoppula, Markku Kajalo ja Kati Hoppula Kuvat: Kati Hoppula Vadelma tuottaa

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Metsänuudistaminen Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Uudistaminen Pyritään saamaan aikaan uusi tuottava metsä Uudistamista pidetään metsätalouden kestävyyden ja kansantalouden kannalta

Lisätiedot

OHJEITA METSANVIUELUALLE

OHJEITA METSANVIUELUALLE ~.. OHJEITA METSANVIUELUALLE Paljasjuuriset taimet PIDÄ TAIMET TUOREINA Paakkutaimet......... Pura säkit ja laita taiminiput löysättyinä valeistutukseen varjoisaan ja kosteaan maastokohtaan ei kuitenkaan

Lisätiedot

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille. Rehuherneen viljely Kasvulohkon valinta Herneen viljely onnistuu parhaiten ilmavilla, hyvärakenteisilla hietasavilla, jäykillä savikoilla ja hienoilla hiedoilla. Runsasmultaisia maita tulee välttää johtuen

Lisätiedot

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1 Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1 Jukka Rajala Anu Ellä erikoissuunnittelija hankevastaava Helsingin yliopisto ProAgria Etelä-Savo Ruralia-instituutti Nurmesta Tankkiin -hanke 2.6.2010 Maan kasvukunto

Lisätiedot

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä Maatalouden trendit, Mustiala 3.6.2014 Hannu Känkänen 10.11.2017 Palkokasveja on varaa lisätä rajusti Biologista typensidontaa hyödynnetään heikosti,

Lisätiedot

Marjanviljely elinkeinona

Marjanviljely elinkeinona UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Marjanviljely elinkeinona Aloittavien marjanviljelijöiden työpaja 1. Kokoontuminen 21.1. Mansikan viljelypinta-alan ja viljelijämäärän kehitys

Lisätiedot

Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen

Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen Jouni Partanen Tausta Paakkutaimien 1980-luvulla laaditut keskipituussuositukset perustuvat taimien kasvatustiheyteen

Lisätiedot

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ 20503 Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19375

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ 20503 Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19375 Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen VAIHTOEHTO 1 (tihkukastelussa ja kastelulannoituksessa käytetään yrityksen omaa vettä ->

Lisätiedot

Katevaihtoehdot marjanviljelyssä

Katevaihtoehdot marjanviljelyssä UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Katevaihtoehdot marjanviljelyssä Aloittavien marjanviljelijöiden työpaja 2. tapaaminen 27.2. Miksi kate? Estää rikkakasvien kasvua Auttaa pitämään

Lisätiedot

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010 Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010 Kirjoittanut: Kati Hoppula, tutkija MTT Sotkamo Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet perustettiin MTT:n tutkimusasemille

Lisätiedot

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta

Lisätiedot

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ 21013 Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19885

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ 21013 Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19885 Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen VAIHTOEHTO 1 (tihkukastelussa ja kastelulannoituksessa käytetään yrityksen omaa vettä ->

Lisätiedot

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä

Lisätiedot

Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa?

Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa? Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa? Tuomas Mattila ja Jukka Rajala Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 13.12. Huittinen Rikalan Säätiö Systemaattinen kehittäminen TULKINTA

Lisätiedot

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV Vadelmat AIKAISET LAJIKKEET Muskoka FinE I IV Keskikokoiset tai suuret marjat ovat pyöreitä ja väriltään tummanpunaisia. Aromikkaat, makeat marjat. Satoisa tai runsassatoinen lajike pakastukseen. Hennohkot,

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

Matkakertomus. Norja, Tanska, Saksa

Matkakertomus. Norja, Tanska, Saksa Matkakertomus Norja, Tanska, Saksa 18.-21.9.2017 Hans OlavMoskvil, Nykirke -2 ha avomaalla, 4,8 ha tunneleissa, kaikki maapenkeissä - taimimäärä noin 33 000 kpl/ha - esim. Malwinan satotaso 1. vuosi 15

Lisätiedot

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista Kasvupaikan valinta Kirsikkapuulle valitaan pihasta valoisa, kostea ja aurinkoinen paikka. Parhaiten

Lisätiedot

RaHa-hankeen kokemuksia

RaHa-hankeen kokemuksia RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön

Lisätiedot

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo Maltaan viljely käytännössä Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo 13.12.2017 Analyysejä vuosittain Miten viljelen mallasohraa Mallasohraa voidaan viljellä viljelyvyöhykkeillä I-III Kaksitahoisten mallasohralajikkeiden

Lisätiedot

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin Tyynelän tila, Joutseno Kevät 2013 www.tyynelantila.fi 2. PÄIVÄ I Investointien järkevyys II Heikon lenkin korjaaminen eloperäisen aineksen lisäämisen

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITO-OHJEET

VIHERALUEIDEN HOITO-OHJEET 1 (7) VIHERALUEIDEN HOITO-OHJEET KEVÄT HOITO Lannoita puut ja pensaat kevätlannoitteella (Kemiran puutarhan yleislannos 1 dl / pensas (5-10 kg / aari) tai Biolanin lannoiteaineet 20 30 l/ aari) annosteluohjeet

Lisätiedot

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Raija Roos 11.2009

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Raija Roos 11.2009 Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut Raija Roos 11.2009 Maan kunto Korostuu monivuotisilla kasveilla Luontaisesti enemmän pinta- kuin syväjuurisia Maan kunnolla ratkaseva merkitys juuriston tapaan

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Syysrypsin viljely Antti Tuulos Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto

Lisätiedot

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea

Lisätiedot