Säilörehun tuotantokustannus

Transkriptio

1 Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta % säilörehusta 10 snt/kg ka säilörehun hinnassa on 5 snt/maitolitra 1

2 Keskimääräinen säilörehun tuotantokustannus yleiskustannus 44 2 % pelto ja ojitus % kylvö 29 2 % lannoitus % kasvinsuojelu 11 1 % rakennukset % muut muuttuvat % koneet % työ % Säilörehun tuotantokustannus koko maa Lähde: ProAgria Lohkotietopankki

3 senttiä/kuiva-ainekilo Kustannukset keskimäärin Säilörehun tuotantokustannukset NurmiArtturi-tiloilla Säilörehun tuotantokustannukset senttiä/kg ka Pienin tuotantokustannus Suurin tuotantokustannus Yleiskustannukset Työkustannus Rakennukset Pelto ja ojitus Koneet Muuttuvat kust. Säilörehun tuotantokustannukset euroa/ha Tuotantokustannus yhteensä euroa/ha Kylvösiemen-, lannoite- ja kasvinsuojeluainekustannukset sekä ja muut muuttuvat Kone-, rakennus- ja yleiskustannukset euroa/ha Työkustannus e/ha Pelto- ja ojituskustannus euroa/ha Tuotantokustannust en keskiarvo Euroa/ha 3

4 Urakoinnin käyttö senttiä/kuiva-ainekilo Säilörehun tuotantokustannukset NurmiArtturitiloilla Käytetään urakointia Ei käytetä urakointia Yleiskustannukset Työkustannus Rakennukset Pelto ja ojitus Koneet Muuttuvat kust. konekustannus e/ha Urakointi ja konekustannukset konekustannus e/ha 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 Senttiä / kg ka 0 TILAT TILAT. joilla rehunkorjuu omana työnä joilla rehunkorjuu urakointina konekustannus e/ha senttiä/kg ka 0,0 4

5 Hehtaarisadolla merkittävä vaikutus tuotantokustannukseen senttiä/kg ka Säilörehun tuotantokustannus y = -0,0023x + 42,124 R² = 0, satotaso, kg ka/ha Hyvä sato vähentää pellon tarvetta Satotasot vaihtelivat tilojen välillä kg:sta kg:aan hehtaarilta Sama rehumäärä pienemmältä pinta-alalta säästää työtä viljelyssä ja korjuussa Urakoitsijallekin maksetaan enemmän todellisesta korjuutyöstä kuin tiellä ajosta, kun satotaso on suurempi. Mahdollisuus lisätä lehmämäärää ja maidontuotantoa litraa/ha 5

6 Säilörehun sulavuus ja tuotantokustannus ,0 Säilörehun sulavuus d-arvo ,8 25,6 26,8 26,4 26,6 26,9 23,8 Säilörehun tuotantokustannus senntiä/kg ka 28,0 27,0 26,0 25,0 24,0 23,0 22,0 580 alle Keskiarvo 671 min. 621 max. 701 Säilörehun sulavuus g/kg ka d-arvo 21,0 Säilörehun sulavuus g/kg ka d-arvo Säilörehun kokonaistuotantokustannus snt/kg ka 6

7 Enemmän maitoa samalla pinta-alalla Meijerimaidon määrä säilörehuhehtaaria kohden Meijerimaitoa litraa/ha säilörehua Säilörehun osuus % kuiva-aineesta Säilörehusato kg ka/ha 45 Meijerimaitoa litraa/säilörehuhehtaari Säilörehun osuus % kuiva-aineesta ruokinnassa Säilörehun tuotantokustannuksen osuus maidontuotantokustannuksissa Keskimäärin 18,6 senttiä meijerimaitolitraa kohti Tilakohtainen vaihtelu 12,7 25,5 senttiä/meijerimaitolitra Kokonaiskustannus ruokintakustannuksissa 1,7 4,9 euroa/lehmä/päivä Pienimmän ja suurimman kustannuksen erotus Noin euroa lehmän karjassa noin euroa lehmän karjassa vuodessa Muuttuvat kustannukset keskim. 6,2 senttiä meijerimaitolitraa kohti Tilakohtainen vaihtelu 2,5 12 senttiä/meijerimaitolitra 7

8 Yhteenveto Säilörehun kilpailukykyinen hinta hyvälaatuinen rehu kohtuullisen sulava rehu hyvä satotaso harkitut koneostot urakoinnin kilpailutus Hyvä sato edellyttää pellolta hyvää kasvukuntoa Säilörehusadot vaihtelivat suuresti tilojen välillä ja varsinkin eri lohkojen välillä. Satoihin vaikuttivat pellon vesitalous, viljavuus ja ravinnetilanne. Parhaat sadot tuotettiin tiheillä ja puhtailla kasvustoilla, joilla oli tarpeen mukaan tehty täydennyskylvö ja rikkakasvien torjunta Korjuuajan oikea ajoitus vaikutti satoon Kolmen korjuun taktiikalla päästiin yli kg/ha kuiva-ainesatoihin lohkoittain tarkasteltuna 8

9 Yhteenveto Taloudellinen rehuntuotanto ja ruokinta Kymmenen senttiä säilörehun hinnassa oli kustannuksissa 5 senttiä maitolitraa kohden Säilörehun sulavuuden laskua voi kompensoida väkirehumäärän nostolla väkirehujen hinta vaikuttaa taloudellisuuteen Nurmien satopotentiaali käyttöön Satotason nosto tehostaa viljelyyn käytettävien panosten hyödyntämistä Sama sato pienemmältä alalta Vähemmän aikaa ja polttoainetta Yli jäävälle alalle muuta tuottoa Suurempi sato samalta alalta Vähemmän ostorehuja Enemmän eläimiä 9

10 Hyvä sato edellyttää pellolta hyvää kasvukuntoa Peltojen kasvukunto vaihtelee Viljelytoimiin laitettavat panokset menevät hukkaan jos pellolla ei ole edellytyksiä hyvään satoon Joko kunnostaminen Vesitalous kuntoon - ojitus ph liian matala - kalkitus Ravinnetasapaino ravinnepuutosten korjaaminen Tai muuhun käyttöön Vesitalousongemat Puutteellinen ojitus Pinnan muotoilu Tiivistymät 10

11 Kiitos 11