Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma

Transkriptio

1 Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT 2014

2 Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen 2 Ylimaakunnallinen kehittämishanke Tavoitteena on parantaa nykyisten marjaviljelmien kannattavuutta ja kannustaa uusien marjaviljelmien perustamiseen tuomalla alueelle uusia, tehokkaita viljelymenetelmiä ja lajikkeita.

3 Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen 2 Hanke testaa marjalajien menestymistä pohjoisessa ja tarkentaa lajikkeiden viljelymenetelmiä ja viljelysuosituksia Pohjois-Suomeen. Hanke ottaa riskejä ja tekee virheet viljelijän puolesta!

4 Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen 2 Hanketta hallinnoi MTT Sotkamo Projektipäällikkönä tutkija Kati Hoppula, MTT Sotkamo Hankkeen kesto on Hankkeen budjetti Rahoitus: EU:n Maaseuturahastosta Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskusten kautta Jatkohanke Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen- hankkeelle ( ), joka rahoitettiin EU:n Maaseuturahastosta Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskusten kautta

5 Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen 2 Yhteistyökumppaneina: Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskus (Markku Kajalo, talous- ja investointilaskelmat), ProAgria Oulu (Kirsti Voho, tiedonsiirto) ja ProAgria Pohjois-Savo (Liisa Pietikäinen, tiedonsiirto) Materiaalisponsoreina Kekkilä, Puutarha Tahvoset, Marja-Suomen Taimituotanto, Peuraniemen taimitarha, Avagro ja Delta Green.

6 Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen 2 Lajike- ja viljelymenetelmäkokeita MTT Sotkamon ja MTT Ruukin tutkimusasemilla Kehitysryhmätoimintaa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan marjanviljelijöille vuosina Tilakäyntejä ja mahdollisuus puutarha-asiantuntijan palveluiden käyttöön hankkeen aikana Talous- ja investointilaskelmat, talouslaskuri: nettilevitykseen ja vapaaseen käyttöön viljelijöille ja neuvojille myös hankkeen päätyttyä

7 Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen 2 Hankkeen aikana kokeissa mukana Mansikka: 37 lajiketta Vadelma: 24 lajiketta Herukat: 18 lajiketta Pensasmustikka: 11 lajiketta Lisäksi Mansikan taimityyppikoe: Honeoye, Polka ja Rumba Herukan viljelymenetelmäkoe: tihkukastelu, rakeinen lannoitus, kastelulannoitus, mansikkamuovi

8 Vadelman lajikekokeet MTT Mukana lajikkeita: Suomesta, Kanadasta, Unkarista, Puolasta, Skotlannista, Venäjältä ja Norjasta Suurin osa lajikkeista istutettu 2008 ja istutettuja (Norja): Balder, Borgunn, Stiora, Varnes ja Orion, 2011 istutettuja Karl ja Max (Norja) Polka on syysvadelma, marjat saman vuoden versoihin Fallgold nk. jatkuvasatoinen vadelmalajike, jolla 1. vuoden satoversot tekevät raakileet 1/3 versosta syksyllä ja 2/3 versoon seuraavana kesänä Varnes ja Fallgold väriltään oranssinkeltaisia lajikkeita Meteor aikaisin lajike, marja tumma, pienehkö, makea ja hyvin pehmeä

9 Testatut vadelmalajikkeet Balder (Norja) Borgunn (Norja) Fallgold (Kanada) Kredo (Venäjä) Maurin Makea (Suomi) Max (Norja) Fertödi Venusz (Unkari) Meteor (Venäjä?) Glen Ample (Skotlanti) Heisa (Suomi) Illuzia (Venäjä) Jatsi (Suomi) Jenkka (Suomi) Muskoka (Kanada) Orion (Norja) Ottawa (Kanada) Polka (Puola) Stiora (Norja) K93-11 (Kanada) Trojana (Venäjä) Karl (Norja) Kolokolsik (Venäjä) Varnes (Norja) Ville (Suomi)

10 Vadelmalajikkeiden talvivauriot MTT Sotkamo ja Rovaniemi Rovaniemi Sotkamo Lajike Heisa C C C C B B A Fallgold A C C A C B C Maurin C C C B C B B Makea Ottawa B C C A A B B Ville A C C B A B A Jenkka B C C B A C B Muskoka C C C C A C A Jatsi B C C C C C B Talvivaurioita: A = Vähän, B = Jonkin verran, C = Paljon

11 Vadelmalajikkeiden talvivauriot MTT Sotkamo ja Rovaniemi Rovaniemi Sotkamo Lajike Balder - C - C B Borgunn - C A B B Fertödi C B B B C Venusz Glen C B A C C Ample Illuzia C C B B C Kolokolsik C C B B B Orion - C - C B Stiora - C - B A Trojana C B B B C Varnes - C - B B Talvivaurioita: A = Vähän, B = Jonkin verran, C = Paljon

12 Vadelman lajikekokeen talvivauriot MTT Ruukki Lajike Balder - C Borgunn - B Fallgold B C Fertodi Venus C C Glen Ample A C Heisa B B Illuzia - C Jatsi C C Jenkka C B Kolokolsik - C Maurin Makea C C Muskoka B B Orion - C Ottawa B C Stiora - B Trojana - C Varnes - C Talvivaurioita: A = Vähän, B = Jonkin verran, C = Paljon

13 Tutkijan valinnat vadelmalajikkeiksi: Ottawa, Muskoka, Maurin Makea, Borgunn (?) Satotuloksia MTT Sotkamosta Lajike Marjakoko g/kpl Täysi-ikäisen kasvuston sato tn/ha Stiora 4,2-4, Borgunn 3,4-3, Glen Ample 3,7-4, Orion 2,5-3, Ottawa 2,1-2, Maurin M. 2,0-2,8 2-9

14 Tutkijan valinnat vadelmalajikkeiksi: Ottawa, Muskoka, Maurin Makea, Borgunn (?) Satotuloksia MTT Ruukissa Täysi-ikäisen kasvuston Lajike Marjakoko g/kpl sato tn/ha Muskoka 1,5-2, Ottawa 2,5-2, Borgunn 2,7-3,4 4-5 Stiora 2,7-3,7 3-5 Glen Ample 3,6-4, Maurin M. 2,5-3, Orion 2,1-3,4 3

15 Rovaniemellä vadelman satotasot riippuivat täysin istutuspaikasta. Läpäisevä ja lämmin kasvualusta paras. Tiivis maaperä heikentää talvehtimista! Satotuloksia MTT Rovaniemeltä Lajike Marjakoko g/kpl Kasvuston sato tn/ha Ville 1,1 1,7-5,5 Jatsi 1,5 0,9-5,4 Ottawa 2,0 0,8-5,4 Muskoka 1,5 0,3-2,9 Maurin makea 1,9 0,1-3,3 Glen Ample 3,3 0,2

16 kg/ha Sotkamo

17 Vadelmalajikkeiden satotasot MTT Sotkamo Sotkamo g/m Lajike Stiora 2, Jenkka Borgunn 16, Ottawa Maurin Makea Kolokolsik Orion 49, Max Jatsi Balder 1, Glen Ample Karl Muskoka Fertödi Venusz Fallgold Heisa Varnes Ville Tulokset laskettu taimitiheydellä 2 tainta/m ja tainta/ha, tiheä istutus

18 Vadelmalajikkeiden satotasot MTT Sotkamo Sotkamo kg/ha Lajike Stiora Jenkka Borgunn Ottawa Maurin Makea Kolokolsik Orion Max * Jatsi Balder Glen Ample Karl * Muskoka Fertödi Venusz Fallgold Heisa Varnes Ville Tulokset laskettu taimitiheydellä 2 tainta/m ja tainta/ha, tiheä istutus * istutus 2011

19 kg/ha Ruukki

20 Vadelmalajikkeiden satotasot MTT Ruukki Ruukki Lajike Ottawa Jenkka Muskoka Jatsi Borgunn Stiora Orion Balder Maurin Makea Glen Ample Fertödi Venusz Fallgold Heisa Varnes g/m Tulokset laskettu taimitiheydellä 2 tainta/m ja tainta/ha

21 Ruukki Vadelmalajikkeiden satotasot MTT Ruukki Kg/ha Lajike Ottawa Jenkka Muskoka Jatsi Borgunn Stiora Orion Balder Maurin Makea Glen Ample Fertödi Venusz Fallgold Heisa Varnes Tulokset laskettu taimitiheydellä 2 tainta/m ja tainta/ha, tiheä istutus

22 Vadelman lajikekokeiden satotulokset MTT Rovaniemi Rovaniemi Lajike g/m kg/ha g/marja g/m kg/ha Ville , Jatsi , Ottawa , Jenkka , Heisa , Fallgold , Muskoka , Maurin Makea , Taimitiheys: kaksi tainta metrille, tainta/ha

23 Vadelman lajikekokeiden satotulokset MTT Rovaniemi 2010 Hyvä % Home % Härmä % Muu % g/marja g/m Kg/ha Illuzia 54,8 4,4 0,5 40,2 2, Kolokolsik 66,5 2,3 0 31,2 2, Glen Ample 71,9 2,8 0,1 25,2 3, Trojana 81,5 1,6 0 16,9 2, Fertödi Venusz 86,0 5,8 0 8,2 2, Taimitiheys: kaksi tainta metrille, tainta/ha

24 Vadelman lajikesuositukset Lajikekokeiden luotettavimpia lajikkeita Pohjois-Suomessa olivat vanhat Ottawa ja Muskoka. Ottawa oli varmempi talvehtija ja jonkin verran Muskokaa satoisampi. Molemmat marjaltaan keskikokoisia ja maultaan makeahkoja. Maurin makea oli maultaan lajikekokeen parhaita, mutta sen talvehtiminen oli vaihtelevaa. Marja oli keskikokoinen. Maurin makea on kuitenkin Glen Amplea varmempi valinta Pohjois-Suomeen. Glen Ample oli satunnainen talvehtijana. Ensimmäisten, hyvien satovuosien jälkeen sadot olivat heikkoja ja kasvustot kärsivät pahasti talvituhoista. Glen Amplea ei voida suositella avomaaviljelyyn Pohjois-Suomessa kuin suurella riskillä. Norjalaiset uutuudet Stiora ja Borgunn olivat suurimarjaisia ja melko kiinteitä, mutta lajikkeet kärsivät melko paljon talvivaurioita vuonna Stiorasta on sanotaan myös, että sillä olisi taipumus taantua melko nopeasti. Borgunn oli maultaan hieman makeampi kuin Stiora, mutta Stiora oli suurimarjaisempi. Norjalaiset Stiora ja Borgunn varmempi valinta avomaatuotantoon pohjoisessa kuin Glen Ample, mutta viljely sisältää kuitenkin talvehtimisriskin. Venäläinen Kolokolsik oli satoisa Sotkamossa, mutta melko hapan. Vanhoista lajikkeista satoisa oli myös Jenkka, mutta sen marja oli hapan ja pieni. Jatsi menisi itsepoimintatiloilla makean makunsa vuoksi, mutta marja on pieni ja pehmeä ja sato on vain keskitasoa. Ei voi suositella rasiamyyntiin.

25 Stiora Norjalainen Kokeiden suurin marja ja väri tummanpunainen Maku mieto ja makea Kiinteä marja Sato lajikekokeen parhaita Sotkamossa, Ruukissa keskitasoa, parempi kuin Glen Ample Talvenkestävyys melko hyvä Jonkin verran äkämäpunkkioireita, mutta ei yhtä arka kuin Glen Ample tai Vertödi venusz Kasvuston taantumistaipumus? Sotkamossa tn/ha Marjakoko 4,5g Ruukissa 3-5 tn/ha Marjakoko 3,1 g

26 Borgunn Norjalainen Marja melko suuri ja kirkkaan punainen Maku mieto, makea Melko kiinteä marja Sato hyvä Sotkamossa, Ruukissa keskitasoa Talvenkestävyys melko hyvä Havaittu lieviä äkämäpunkkioireita Sotkamossa10-14 tn/ha Marjakoko 3,4 g Ruukissa 4-5 tn/ha Marjakoko 3,0 g

27 Orion Norjalainen Marja keskikokoinen, tumman punainen Maultaan mieto, hieman hapan Marja melko kiinteä Sato kohtalainen Talvenkestävyys melko hyvä Havaittu lieviä äkämäpunkkioireita Sotkamossa 5-13 tn/ha Marjakoko 3,0 g Ruukissa 3 tn/ha Marjakoko 2,7 g

28 Balder Norjalainen Marja keskikokoinen, lähes violetinpunainen Maku mieto, hieman hapan Marja pehmeämpi kuin edellisillä Sato edellisiä heikompi Talvenkestävyys kohtalainen Havaittu jonkin verran äkämäpunkkioireita, mutta ei yhtä arka kuin Glen Ample Sotkamossa 4-10 tn/ha Marjakoko 2,8 g Ruukissa 2-3 tn/ha Marjakoko 2,3 g

29 Varnes norjalainen Marja melko suuri, punertavan oranssi Maku hyvin mieto, hieman kanelinen Marja pehmeä ja helposti mehustuva, ei sovellu kuljetukseen! Sato alle puolet parhaimmista sadoista Talvenkestävyys kohtalainen, jonkin verran talvivaurioita Talvehtiminen ja sato parempi kuin Fallgoldilla (jatkuvasatoinen) Ei havaittu äkämäpunkin oireita Sotkamossa 6 tn/ha Marjakoko 3,4 g Ruukissa 1 tn/ha Marjakoko 2,8 g

30 Varnes Keltaiset vadelmat Varnes ja Fallgold Ongelmia Fallgoldin jatkuvasatoisuus ei sovi Suomen ilmastoon Varnes pehmeä ja helposti mehustuva Sato heikompi ja maku miedompi kuin punaisilla Asiakkaille outo väri ei houkuttele Fallgold

31

32

33

34 Ylävasen: Heisa, Fallgold ja Ville Alavasen: Maurin makea, Glen Ample ja Ottawa

35 Glen Ample ja Heisa

36