Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Transkriptio

1 Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Tutkimuksesta kilpailukykyä marjan- ja hedelmänviljelyyn ja mehiläistalouteen Ruralia Instituutti, Mikkeli Heikki M.T. Hokkanen Helsingin yliopisto Maataloustieteitten laitos

2 ONGELMA: Harmaahome Botrytis cinerea harmaahome kolonisoi mansikan heteet Mansikalla harmaahome aiheuttaa vuosittain % sadonmenetyksen ja 5 milj. euron tappiot Kuvat: M-L Lahdenperä, Verdera Oy

3

4 TAVANOMAINEN KASVINSUOJELUKÄYTÄNTÖ: kemiallinen homeentorjunta 3-5 kertaa kukinnan aikana

5

6

7 Imago-ongelmien lisäksi kemiallisessa torjunnassa on myös taloudellisia ja käytännön ongelmia: torjunta on kallista torjunta on työlästä torjunta ei aina auta torjunta-ainekäsittelyt alentavat mansikan satopotentiaalia aineitten teho hiipuu kasvavan resistenssikehityksen myötä ympäristörajoitukset estävät käytön esim. vesistöjen lähellä torjunta-aineita kielletään tai valmistajat vetävät niitä markkinoilta

8 LUOMUTUOTANNOSSA ei ole ollut käytettävissä muita kuin ennaltaehkäiseviä keinoja, kuten: homeelle vähemmän alttiiden lajikkeiden viljely kasvuston ilmavuuden parantaminen kastelun järjestäminen tihkukastelulla tehostettu viljelyhygienia, jne Satotappiot ovat silti usein mittavia.

9 Kasvitautien biologinen torjunta hyödyntää tautien luontaisia vastustajamikrobeja, jotka ehkäisevät taudin syntymisen tai leviämisen.

10 Hyötymikrobi Gliocladium catenulatum loisii tautia aiheuttavaa sientä kasvattamalla omaa rihmastoaan taudinaiheuttajan päälle ja tunkeutumalla sen sisään Peltomaassa kasvaa paljon muitakin hyödyllisiä pieneliöitä, tunnettu ja paljon biotorjunnassa käytetty on Gliocladiumin sukulainen Trichoderma

11 PRESTOP-valmiste: Gliocladium catenulatum J1446 Eristetty suomalaisesta peltomaasta, täysin luontainen, muuntamaton sienikanta Sieni esiintyy yleisenä kaikilla marjapelloilla Eristys sekä kantojen tehokkuuden seulonta tehtiin melko alhaisessa lämpötilassa (15ºC) Kuvat: M-L Lahdenperä, Verdera Oy

12 Gliocladium -sieni kolonisoi heteet ja ehkäisee harmaahomeen kasvun Botrytis Botrytis ja Gliocladium Gliocladium Kuvat: M-L Lahdenperä, Verdera Oy

13 Biotorjuntamikrobi Kotimainen valmiste, hyväksytty luomukäyttöön Esiintyy luonnostaan kaikilla marjapelloilla Täysin haitaton ihmisille, mehiläisille, ja muulle luonnolle Läpäissyt EU:n tiukan turvallisuusseulan

14 Biologinen torjunta: (i) kilpajuoksu (ii) tasapaino Harmaahomeen biologisessa torjunnassa on siis kyse siitä, miten hyötymikrobi saadaan mansikan tai vadelman kukkaan (i) ennen kuin harmaahome ehtii kukkaa kolonisoimaan, ja (ii) kukkaan toimitettavan itiömäärän tulee olla niin suuri, että tasapaino taudinaiheuttajan kanssa on varmasti oikein päin

15 Kertaluonteinen hajatorjunta vai jatkuva täsmätorjunta?

16 Mehiäinen on paitsi erinomainen kasvien pölyttäjä, myös erilaisten pieneliöitten passiivinen levittäjä Tutkimuksissa on käytetty mehiläisiä levittämään biotorjuntamikrobeja kasvitautien ja tuhohyönteisten torjumiseksi mm. mansikalla, omenalla, päärynällä, pensasmustikalla, auringonkukalla, mailasella, rapsilla... Ensimmäinen julkaisu v (Peng & Sutton)

17 Vektorilevitin eli Vekotin Mehiläisten sisäänkäynti plexilevyn päältä Mehiläisten ulostulo plexilevyn alta

18 Lisätietoja levittimestä, Prestopista, ja menetelmästä:

19 Levitetävässä jauheessa on n itiötä (pmy)/g Pesästä lähtevä mehiläinen kantaa n itiötä (pmy) Kukista on mitattu keskimäärin n itiötä (pmy)/kukka Torjuntaan tarvitaan muutama sata itiötä (pmy)/kukka...

20 Tulokset perustuvat kattavaan aineistoon: Intensiivitutkimustilat: tiedot keskimäärin neljältä mansikkatilalta neljän vuoden ajalta, => kaikkiaan 16 tila-vuotta Lisäksi 5 kpl vadelmatiloja Ekstensiivitutkimustilat: noin 20 kpl eri puolilla Suomea Neljän perättäisen kesän erittäin vaihtelevat sääolot

21

22

23 Kolmen minuutin kooste tuloksista 1. Biologinen täsmätorjunta suojasi marjat harmaahomeelta yhtä hyvin kuin kemialliset homeentorjuntaruiskutukset kaikissa sääoloissa 2. Mehiläislevitteisen biotorjunnan avulla saatiin suurempi kauppakelpoinen sato kuin kemiallisella hometorjunnalla (parempi pölytys, ei sadontuottokyvyn alentumista) 3. Homepaineen ollessa alhainen kemiallinen hometorjunta alensi mansikkasadon märää (sadontuottokyky aleni) 4. Kaikki torjunta paransi marjojen kauppakestävyyttä, biologisen ja kemiallisen torjunnan yhteiskäyttö eniten 5. Biologinen täsmätorjunta oli teknisesti helppoa, vaati vähän työtä, ja oli selvästi halvempaa kuin kemiallinen

24 1. Biologinen täsmätorjunta suojasi marjat harmaahomeelta yhtä hyvin kuin kemialliset homeentorjuntaruiskutukset kaikissa sääoloissa Mansikan keskimääräinen homeisuusaste eri käsittelyissä koko satokauden aikana Homeisuusaste % Ei torjuntaa Kemiallinen torjunta Biotorjunta Kem+biol torjunta

25 1. Biologinen täsmätorjunta suojasi marjat harmaahomeelta yhtä hyvin kuin kemialliset homeentorjuntaruiskutukset kaikissa sääoloissa Mansikan harmaahometorjunnan teho eri käsittelyissä suhteessa kontrolliin, neljän vuoden koetulosten koste Suhteellinen homeisuusaste, kontrolli = Ei torjuntaa Kemiallinen torjunta Biotorjunta Kem+biol torjunta

26 2. Mehiläislevitteisen biotorjunnan avulla saatiin suurempi kauppakelpoinen sato kuin kemiallisella hometorjunnalla (parempi pölytys, ei sadontuottokyvyn alentumista) Tila Sato g/m 400 Terveitä Homeisia Ei torjuntaa, ei pölytystä Kemiallinen torjunta, ei Biologinen pölytystä täsmätorjunta + pölytys Kemiallinen + biotorjunta + pölytys

27 2. Mehiläislevitteisen biotorjunnan avulla saatiin suurempi kauppakelpoinen sato kuin kemiallisella hometorjunnalla (parempi pölytys, ei sadontuottokyvyn alentumista) Tila Sato g/m 400 Terveitä Homeisia Ei torjuntaa, ei pölytystä Kemiallinen torjunta, ei Biologinen pölytystä täsmätorjunta + pölytys Kemiallinen + biotorjunta + pölytys

28 Mehiläispölytyksen ja harmaahomeen biologisen täsmähallinnan vaikutus mansikan kauppakelpoisen sadon määrään Hevonniemen luomutila, Vehmersalmi, kesä % % Sato g/m % Terveitä Homeisia Ei torjuntaa, ei pölytystä Pelkkä pölytys Pölytys + biotorjunta

29 Kauppakelpoisen sadon sekä homemarjasadon kehittyminen satokauden 2008 aikana Hevonniemen luomutilalla kahdessa eri käsittelyssä Tulokset grammoina marjoja metrin matkalta kahden vuorokauden jaksoa kohti. Satokausi: 1 = , 11 = Sato g/m Terveitä Homeisia Ilman mitään Pelkkä pölytys Pölytys ja biotorjunta Satokäyrät: Ei torjuntaa eikä pölytystä Satokäyrät: Biologinen täsmätorjunta + pölytys grammaa / 2 vrk grammaa / 2 vrk 120 Terveet 100 Homeiset Terveet Homeiset sato alhainen, viivästynyt sato runsas, aikainen

30 3. Homepaineen ollessa alhainen kemiallinen hometorjunta alensi mansikkasadon märää (sadontuottokyky aleni) Data edellisissä kaavioissa. Lisäksi v yhdellä tutkimustiloista tehtiin koe ilman mehiläisiä ja biotorjuntaa: verrattiin ruiskutettuja ja ruiskuttamattomia lohkoja: ruiskutettujen lohkojen kauppakelpoinen sato oli hieman alhaisempi (3%) kuin ruiskuttamatta jätettyjen lohkojen sato (homeisuusaste silti suurempi, eli hometorjunta tehosi).

31 4. Kaikki torjunta paransi marjojen kauppakestävyyttä, biologisen ja kemiallisen torjunnan yhteiskäyttö eniten Rasiakoe huoneenlämmössä Marjojen homeisuusprosentti K1 K2 K3 K Vuorokausia rasiassa K1 = käsittelemätön kontrolli K2 = kemiallinen homeentorjunta kukinta-aikaan K3 = biologinen homeenhallinta K4 = molemmat (K2+K3)

32 5. Biologinen täsmätorjunta oli teknisesti helppoa, vaati vähän työtä, ja oli selvästi halvempaa kuin kemiallinen Käyttäjäkommentit teknisestä helppoudesta Työmäärä vain muutama minuutti päivittäin kukinnan ajan Kustannus alle puolet kemiallisen torjunnan kustannuksista Muita etuja: ei jäämiä tuotteissa, luomukelpoinen menetelmä, yhteensovitettavissa kemialliseen torjuntaan; bonuksena pölytyshyöty (keskimäärin n.+25% sadonlisä mutta vaihtelee suuresti luontaisten pölyttäjien määrän mukaan)

33 Ylivoimatekijöitä harvinaisen paljon, mutta kehitettävääkin - torjunnan käytännön kysymyksiä: Onnistumisia ja epäonnistumisia torjunnassa: miten saada tarpeeksi valmistetta kukkiin? Muuttujia: levitinlaite, sen asennus ja toimivuus torjuntavalmiste ja sen formulointi pesien lukumäärä ja sijainti pesien kunto ( vahva pesä =?) mehiläisten käyttäytymisen ohjailu haaste tutkimukselle (menetelmän optimointi) muun kasvillisuuden säätely?

34 Mehiläispesien saatavuus kaikista marjanviljelijöistäkö mehiläistarhaajia? Vai hoituuko tarhaajien ja marjanviljelijöitten yhteistyönä? Muitten pölyttäjien käyttö (kimalaiset)? Tekninen kehittäminen?

35 Tarkkailtu v >11 tunnin ajan viidellä eri tilalla kaikkiaan 445 eri kukkaa; vierailuja kaikkiaan 187 eri kukassa (Aino-Maija Mustalahti)

36

37

38

39 Auttaisiko Pölyttäjähoukutin?

40

41 Kiitos tarkkaavaisuudestanne!! Lisätietoja levittimestä, Prestopista, ja menetelmästä: