Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen
|
|
- Sanna-Kaisa Ketonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Kirjoittanut: Anu Räty, Tutkija MTT Sotkamo Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen -hankkeessa tehtiin vuonna 2010 lajikekokeita porkkanalla (7 lajiketta), keräkaalilla (10 lajiketta), kukkakaalilla (2 lajiketta) ja parsakaalilla (5 lajiketta). Lisäksi oli pienempiä näyteruutuja useilla eri vihanneksilla mm. lanttu, nauris, punajuuri, salaatteja, papu, kesäkurpitsa. Pienillä näyteruuduilla haluttiin kokeilla, miten eri lajit kasvavat pohjoisessa ja mitä lajeja tulevissa kokeissa kannattaisi kasvattaa. Monet pienten näyteruutujen vihanneksista on kasvatettu suosituksia tiheämmässä, joten hehtaarisadot ovat suurempia kuin harvemmassa kylvössä. MTT SOTKAMON 2010 VIHANNESKOETULOKSET PORKKANA Porkkanan lajikekokeessa oli seitsemän lajiketta. Maalajina oli multava hiekkainen karkea hieta. Porkkanat kylvettiin toukokuun 22. päivänä (paitsi lajike toukokuun 24. päivänä). Rivivälinä käytettiin 40 cm ja taimivälinä noin 3 cm. Torjunta-aine käsittelyjä ei tarvittu. Porkkanasato lajiteltiin neljään luokkaan; alle 50 g, g, yli 250 g ja huonot. Yli 250 g porkkanoita ei esiintynyt. Suurin kauppakelpoinen sato (kokoluokka g) saatiin lajikkeesta Exelso, joka on varhais- tai varastoporkkana riippuen kylvöajasta. Exelson sadosta pienten porkkanoiden osuus oli aika suuri. Lähes samaan satotasoon pääsi uutuus lajike Kolmanneksi tuli Napoli. Parhaiten tuleentuneita olivat Napoli, Namdal ja Juuren pituus ei paljon vaihdellut eri lajikkeiden välillä. Lisäksi porkkanoille laskettiin satoindeksi, joka ilmoittaa juuren painon koko kasvin (juuret + naatit) painosta.
2 Taulukko 1. Porkkanalajikkeiden kylvö -ja korjuuajat, kasvuaika (laskettu orastamisesta korjuuseen) Lajike Kylvöaika Korjuuaika Kasvuaika vrk Napoli Varhais Namdal Keskiaikainen, varhais Norwalk Uutuus Kesäviljelyyn Exelso Kesä- tai varasto Uutuus Kevät ja kesäviljelyyn Vac 49 Varhais Soprano Varasto Taulukko 2. Porkkanan lajikekokeen satotulokset, MTT Sotkamo *) satoindeksi = juuren osuus kokonaismassasta Sotkamo Lajike alle 50g tn/ha g tn/ha Huonot tn/ha Kokosato tn/ha Satoindeksi *) Juuren pituus (50-250g) cm Tuleentuneet % Napoli 14,9 40,8 17,6 73,3 0, Namdal 20,6 34,4 19,9 74,9 0, Norwalk 30,1 28,1 11,6 69,8 0, Exelso 22,9 44,0 10,9 77,7 0, ,8 43,4 14,1 70,3 0, Vac 49 23,7 36,0 19,3 79,0 0, Soprano 22,7 36,5 9,7 68,9 0,
3 alle 50 g g Huonot Napoli Namdal Norwalk Exelso Vac 49 Soprano Kuvio 1. Porkkanan lajikekokeen sadot kokoluokittain, MTT Sotkamo % alle 50 g g Huonot Napoli Namdal Norwalk Exelso Vac 49 Soprano Kuvio 2. Eri porkkanaluokkien osuus kokonaissadosta, MTT Sotkamo 2010
4 KERÄKAALI Keräkaalin lajikekokeeseen kuului 10 lajiketta, joista yksi oli punakaali (Rodima). Lajikkeet Bloktor, Vivaldi, Consul, Rodima kylvettiin 4.5 ja muut Esikasvatus tapahtui kasvihuoneessa. Kaalit istutettiin 15.6 ulos. Koealueen maalaji oli multava hieno hieta. Kaalien rivivälinä käytettiin 50 cm ja taimiväli 45 cm. Kokeella ei ollut kastelua käytössä. Kaaleja vaivasi lähes koko kasvuajan kaalikoit ja torjuntana käytettiin jo taimivaiheessa Bioruiskutetta (pyretriini). Taimille annettiin heti istutuksen jälkeen Danadim Progress (dimetoaatti) kastelukäsittely kaalikärpästen torjuntaan. Bioruiskute-käsittely annettiin uudestaan kaksi viikkoa istutuksesta. Vielä 12.7 laitettiin Kestac 50 (alfa-sypermetriini) ruiskutus kaalikoiden takia. Lisäksi kokeella pidettiin harsoja. Useista torjuntakäsittelyistä huolimatta kaalikoit, olivat ongelmana, mikä alensi huomattavasti kaalien kauppakelpoisuutta. Yhden lajikkeen koko sato kerättiin samalla kertaa. Kuva 1. Keräkaalikoe, MTT Sotkamo 2010 (Kati Hoppula) Varhaiskaalit tuottivat suuremman kokonaissadon kuin myöhäisemmät kaalit. Myöhäisistä lajikkeista Artost menestyi parhaiten. Suurin kauppakelpoisensadon osuus kokonaissadosta oli lajikkeilla Tiara ja Kilaherb. Jetma korjattiin liian aikaisin, kasvuajaksi tuli vain 37 vrk:ta, joten niiden kerät jäivät löyhiksi.
5 Taulukko 3. Keräkaalilajikkeiden kasvuajat Lajike Siemenliikkeen ilmoittamat Kokeen kasvuajat vrk Jetma Varhais- ja kesäviljelyyn, vrk 37 Tiara Aikainen 42 Checkmate Aikainen, vrk 56 Vivaldi Syysviljelyyn 78 Consul Kesä- ja syysviljelyyn, 90 vrk 96 Kilaherb Keskiaikainen, 100 vrk 96 Artost Myöhäinen 63 Budena Myöhäinen 127 vrk, keskipitkään varastointiin 125 Bloktor Varastolajike, vrk 125 Rodima, punakaali Varastolajike, vrk 125 Keräkaalin sadot, Sotkamo % Kokonaissato Kauppakelpoiset Kauppakelpoisuus-% Jetma Tiara Checkmate Vivaldi Consul 0 Kilaherb Artost Budena Bloktor Rodima 0 Kuvio 3. Keräkaalin sadot ja kauppakelpoisen sadon osuus kokonaissadosta, MTT Sotkamo
6 Taulukko 4. Keräkaalilajikkeiden kerän ja kannan korkeus (cm) sekä kerän tiiviys ja muoto (mitattu kauppakelpoisesta sadosta) Lajike Kerän korkeus cm Kannan korkeus cm Kerän tiiviys Kerän muoto Jetma 14,8 5,5 Löyhä Suippo Tiara 13,8 5,6 Tiivis Pyöreä Checkmate 13,8 6,7 Tiivis Pyöreä Vivaldi 14,4 6,3 Tiivis Suippo Consul 13,1 6,8 Yläosasta tiivis/alaosasta löyhä Pyöreä/litteän pyöreä Kilaherb 14,1 7,4 Yläosasta tiivis/alaosasta löyhä Suippo/litteän pyöreä Artost 12,9 6,4 Tiivis Litteän pyöreä Budena 12,7 5,3 Tiivis Suippo Bloktor 11,8 5,5 Tiivis Suippo/litteän pyöreä Rodima 15,2 6,2 Tiivis KUKKAKAALI Kukkakaali kokeessa oli kaksi lajiketta. Kukkakaalit kylvettiin 11.5 ja esikasvatettiin kasvihuoneessa. Taimet istutettiin ulos Riviväli oli 50 cm ja taimiväli 45 cm. Tuholaistorjuntakäsittelyt olivat samat kuin keräkaalilla. Myöskään kukkakaalilla ei ollut kastelua käytössä. Sato kerättiin vähitellen, korjuukertoja oli yhteensä kuusi. Määrällisesti ja laadullisesti parhaan sadon tuotti Oviedo. Jerez tuotti lähes saman sadon, mutta laatu oli huono (toukan vioittamia, harittavia, violettia väriä, karvaisuutta ja jo pienenä vanhentuneita). Lisäksi kesän kuumuus ja kuivuus luultavasti huononsi sadon laatua ja alensi sadon määrään. Molempien lajikkeiden kukinnot olivat avoimia. Taulukko 5. Kukkakaalilajikkeiden kasvuajat Lajike Siemenliikkeen tiedot Kasvuajat vrk (6 korjuu kertaa) Oviedo Aikainen, vrk 37,42,44,46,49,51 Jerez Kesä- ja alkusyksyn viljelyyn vrk 59,64,73,77,88,109
7 Kaikki yhteensä I laatu II laatu Huonot Jerez Oviedo Kuvio 4. Kukkakaalilajikkeiden sadot, MTT Sotkamo 2010 PARSAKAALI Parsakaalin lajikekokeeseen kuului viisi lajiketta. Ne kylvettiin ja istutettiin ulos samoilla etäisyyksillä ja samaan aikaan kuin kukkakaalit. Torjunta-aine käsittelyt olivat samat kuin kerä- ja kukkakaalilla. Kokeella ei ollut kastelua käytössä. Satoa korjattiin vähitellen, korjuu kertoja oli 2-4. Suurimmat I luokan hehtaarisadot tuottivat myöhäislajike Belstar ja Sirtaki, mutta niillä oli myös II luokkaa ja huonoja enemmän kuin lajikkeilla Monopoly ja Verdasco. Monopoly ja Verdasco lajikkeilla I luokan sadon osuudet kokonaissadosta olivat suurimmat. Näillä lajikkeilla myös kukinnon muoto ja kukinnon muut ominaisuudet olivat parhaat. Kuumasta ja kuivasta kesästä johtuen parsakaalit alkoivat vanhentua jo pieninä. Lajikkeet Aquiles ja Sirtaki tekivät pääsadon jälkeen sivuversoja, joita kerättiin 2-3 kertaa, sivuversojen kertasato vaihteli g.
8 I luokkaa II luokka Huonot, pienet Aquiles Belstar Monopoly Sirtaki Verdasco Kuvio 5. Parsakaalin lajikekokeen sadot laatuluokittain, MTT Sotkamo 2010 Taulukko 6. Parsakaalin kasvuajat, kukinnon muoto ja muita ominaisuuksia Lajike Lajikkeen kuvaus Kasvuajat Kukan muoto Kukinto Aquiles Keskiaikainen 65 vrk 48,51,56 Tasainen/kovera Löyhä, punaisia nuppuja, epätasaisia Belstar Myöhäinen, 90 vrk 51,56 Kupera Tiivis/löyhä, punertavia, epätasaisia Monopoly 61 vrk 56,59 Kupera Tiivis, hieman erikorkuiset kukinnot, hyviä Sirtaki Aikainen, vrk 44,48,51,56 Tasainen/kupera Tiivis/löyhä, punertavia, epätasaisia, muutama onttovartinen Verdasco Kevät- ja kesäviljelyyn 56,59 Kupera Tiivis, hyvä
9 KESÄKURPITSA Kesäkurpitsa kokeessa oli kaksi lajiketta, Anissa ja President. Ne kylvettiin 24.5 ja esikasvatettiin kasvihuoneessa, jonka jälkeen istutettiin avomaalle Rivivälinä oli 1m ja taimivälinä 0,5 m. Kastelua ei ollut käytössä. Maan peruslannoituksen lisäksi annettiin lisälannoitus 9.8. Satoa korjattiin 15 kertaa välisenä aikana. Sato oli laadultaan hyvää. Lajike President saavutti suuremman I luokan sadon kuin Anissa. Pilaantuneita oli vähän ja niitä alkoi esiintyä elo-syyskuussa. Lopulta härmä levisi kasvustoon I luokka II luokka Pilaantuneet Anissa President Kuvio 6. Kesäkurpitsa lajikkeiden sadot, MTT Sotkamo. II luokkaan luokiteltiin kuuluvaksi käyrät ja pintavialliset. Pilaantuneita alkoi esiintyä elo-syyskuussa. PAVUT Kokeessa oli kaksi papu lajiketta, Primel (vihreä) ja Valdor (keltainen, vahapapu). Molemmista lajikkeista puolet esikasvatettiin kasvihuoneessa ryhmätaimina (kylvettiin 31.5) ja puolet kylvettiin suoraan avomaalle Rivivälinä oli 33 cm ja taimivälinä 7 cm.
10 Satoa korjattiin 10 kertaa. Ensimmäinen sato korjattiin heinäkuun lopussa ja viimeinen syyskuun alussa. Esikasvatetut pavut alkoivat tuottaa satoa aikaisemmin ja niistä saatiin suurempi sato kuin suoraan kylvetyistä. Kuva 2. Vahapapu Valdor, MTT Sotkamo 2010 (Kati Hoppula) Taulukko 7. Papulajikkeiden sadot, MTT Sotkamo 2010 Lajike ja kylvötapa Hyvät kg/m² Primel (esikasvatus) 2,8 Primel (suorakylvö) 2,5 Valdor (esikasvatus) 3,4 Valdor (suorakylvö) 0,8 PUNAJUURET Punajuurikokeissa kokeiltiin viittä eri lajiketta pienissä näyteruuduissa. Punajuurikkaat kylvettiin 14. kesäkuuta 33 cm:n rivivälein ja taimiväleinä oli 10 cm. Kokeella ei ollut kastelua. Sato korjattiin 9.8. Kauppakelpoisiksi luokiteltiin halkaisijaltaan yli 4 cm, laadultaan hyvät juuret. Kuoren rupisuus oli ongelmana kaikilla lajikkeilla, joka johtui ainakin osaksi kuivuudesta. Pinnan rupisuus oli suurin kauppakelpoisuutta alentava tekijä.
11 Koko sato Kauppakelpoiset Chioggia Egyptische Platronde Tardel Zeppo RZ BRH.007 F1 Kuvio 7. Punajuurilajikkeiden sadot, MTT Sotkamo 2010 Kuva 3. Punajuuri Chioggia, MTT Sotkamo 2010 (Kati Hoppula)
12 Taulukko 8. Punajuurilajikkeiden muoto ja mallon väri Lajike Muoto ja mallon väri Chioggia Egyptische Platronde Tardel Zeppo RZ BRH. 007 F1 Malto: valkoinen, selkeät punaiset renkaat Kuori vaaleampi kuin muilla, muoto litteän pyöreä Malto: Tummanpunainen, renkaat erottuivat aika selvästi, naatin tyvi oranssi, muoto litteän pyöreä Malto: Tummanpunainen, renkaat eivät erotu selvästi, muoto vaihtelee pitkulaisesta pyöreään Malto: Tummanpunainen, renkaat eivät erotu selvästi, kokovaihtelu suurta (muutama suuri ja paljon pieniä), kuoressa paljon rupia Malto: Punainen, renkaat vaaleampia eli renkaat näkyy selvästi, muoto pitkulainen KAURAJUURI JA MUSTAJUURI Kokeessa oli yksi kaurajuuri lajike ja kolme mustajuuri lajiketta. Molemmat lajit kylvettiin Kylvöksen riviväli oli 33 cm ja taimiväli 8 cm. Kastelua ei ollut käytössä. Sato korjattiin Sadosta suurin osa oli pituudeltaan alle 20 cm, haaroittuneita ja mutkaisia juuria ei esiintynyt. Aikaisempi kylvö olisi luultavasti nostanut satomääriä. Kuva 4. Mustajuuri Hoffmann s schwarze Phahl, Sotkamo2010 (Kati Hoppula)
13 Taulukko 9. Kaurajuuren ja mustajuuren sadot ja halkaisija, MTT Sotkamo 2010 Laji Lajike Kg/ha Halkaisija mm Kaurajuuri Kaurajuuri, Sandwich island ,8 Mustajuuri Mustajuuri, Eenåring kæmpe ,6 Mustajuuri Mustajuuri, Lange Jan ,4 Mustajuuri Mustajuuri, Hoffmann s schwarze Pfahl ,5 Kuva 5. Kaurajuuri Haferwurz, MTT Sotkamo 2010 (Kati Hoppula) LANTTU JA NAURIS Kokeessa oli viisi lanttulajiketta pienissä näyteruuduissa. Lantut kylvettiin Simolantun siementen itävyydestä oltiin epävarmoja ja se kylvettiin laatikkoon 2.6 ja taimet istutettiin peltoon Riviväli oli 33 cm ja taimiväli 15 cm. Kun suositus on suurikokoisille mukuloille 5-6 neliölle ja viljeltäessä pienempiä riviväli cm ja taimiväli noin 20 cm. Nauriita kokeessa oli neljä lajiketta. Nauriin kylvöaika oli Riviväli oli 33 cm ja taimiväli
14 10 cm. Koealalla käytettiin kaalikoiden, kirppojen ja rapsikuoriaisten torjuntaan Bioruiskutetta (pyretriini) 2.7 ja Kestacia (alfasypermetriini) Kastelua ei ollut käytössä. Lantun sato korjattiin Hehtaarisadot suuria, koska kasvusto oli ylitiheä. Todellisuudessa sadot ovat ainakin puolta pienempiä. Kokeessa halkaistiin viisi kauppakelpoista, jos kauppakelpoisia ei ollut tarpeeksi, niin loput otettiin kakkosluokasta. Lajikkeilla Wilhelmsburger ja Globus oli muutamia sisältä haljenneita ja tummuneita. Simo-lantut olivat sisältä hyviä. Nauriin sadot korjattiin lajikkeittain, Snowball ja Market express 9.8, Coldenball 11.8 ja Enon kanta Lajikkeiden Snowball ja Goldenball koko jakauma vaihteli paljon, osa oli liian suuria ja osa pieniä. Tämän takia korjuuaikaa oli vaikea määrittää. Osalla korjuu liian myöhään ja yli suuret nauriit nostivat kokonaissadon määrää. Kuoren rupisuus vähensi huomattavasti kauppakelpoisuutta kaikilla lajikkeilla. Kaikilla lajikkeilla esiintyi myös mallon tummuutta. Taulukko 10. Lanttulajikkeiden sadot laatuluokittain, MTT Sotkamo 2010 Laji Lajike Koko sato Hyvät I luokka Huonot Epämuodostuneet, halkeilleet Pienet (alle 6 cm) Lanttu Wilhelmsburger Lanttu Östgötä II Lanttu Globus Lanttu Simo Lanttu Magres Nauris Snowball Nauris Market express Nauris Enon kanta Nauris Goldenball
15 PINAATTI Kokeeseen kuului neljä eri pinaattityyppiä. Pinaateilla riviväli oli 33 cm ja taimiväli 3 cm. Pinaattityypeistä Tyee F1, Nores ja Tanskan kuningas kukkivat herkästi, sen sijaan Uuden Seelannin pinaatti ei kukkinut. Taulukko 11. Eri pinaattityyppien sato eri kylvö- ja korjuukerroittain, MTT Sotkamo 2010 Tyyppi Kylvö pvm Korjuu pvm Kukkineet (kg/m²) Kukkimaton (kg/m²) Tyee F ,11 0,88 Nores ,82 0,55 Tanskan Kuningas ,71 0,41 Tyee F ,02 0,00 Nores ,96 0,00 Tanskan Kuningas ,09 0,00 Uuden Seelannin ,00 0,71 Uuden Seelannin ,00 2,72 Uuden Seelannin ,00 1,23 Uuden Seelannin ,00 0,42 PERSILJA JA TILLI Persiljalla kokeiltiin yhtä lajiketta ja tillistä oli kaksi lajiketta. Persilja kylvettiin 11.6 ja siitä korjattiin kaksi satoa (16.8 ja 28.9). Tilli kylvettiin 10.6 ja sato korjattiin 2.8 lehtitillivaiheessa. Molemmilla lajeilla riviväli oli 33 cm ja taimiväli persiljalla 10 cm ja tilillä 5 cm. Taulukko 12. Persiljan ja tillin sadot, MTT Sotkamo 2010 Laji Lajike Kokonaissato kg/100m² Persilja Petra 208 Tilli Superdukat 31 Tilli Mammut 25
16 PALSTERNAKKA, RETIKKA JA RETIISI Retikalla ja retiisillä kokeessa oli yksi lajike ja palsternakalla kaksi. Kaikki lajit kylvettiin 14.6, riviväli 33 cm ja taimiväli 10 cm. Retiisi korjattiin Kasvuaika venyi pitkäksi ja retiisit ehtivät liian suuriksi ja halkeilivat. Kunnon satoa ei saatu. Palsternakan itäminen sekä alkukasvu oli hidasta ja kasvukausi jäi lyhyeksi. Tämän takia palsternakan mukulakoko ja sato jäivät pieneksi. Retikat kukkivat korjuu hetkellä ja sato jäi vähäiseksi. Taulukko 13. Palsternakan ja retikan korjuupäivät ja sadot, MTT Sotkamo 2010 Laji Lajike Korjuu pvm Kokosato Palsternakka White Gem Palsternakka Javelin Retikka Ronde Zwarte PILLISIPULIT Pillisipuleja oli kolme lajiketta. Ne kylvettiin Riviväli oli 25 cm ja taimiväli 5 cm. Lajike White Ishikura tuotti suurimman sadon. Taulukko 14. Pillisipulien korjuuajat, sadot kokoluokittain (halkaisija), MTT Sotkamo 2010 Lajike Korjuuaika Isot (yli1cm)kg/m² Pienet (alle 1cm) kg/m² Kokosato kg/m² White Lisbon ,6 0,0 1,6 White Ishikura ,7 0,2 1,9 Toga ,3 0,2 1,4 JÄÄVUORISALAATIT Kokeessa oli kolme jäävuorisalaattilajiketta. Riviväli 33 cm ja taimiväli 10-20cm. Jäävuorisalaattien sato korjattiin Taimiväli oli lyhyt ja tästä johtuen hehtaarisadot suuria. Brensonin kerä oli tiivis, pyöreä ja se pysyi hyvin koossa. Lisäksi Brensonin kerät olivat
17 tasakokoisia ja huonoja ei ollut. Sonette ja Antartica olivat avoimia, epäsäännöllisen muotoisia ja helposti hajoavia. Taulukko 15. Jäävuorisalaattien sadot, MTT Sotkamo 2010 Lajike yli 120g alle 120g Huonot Brenson Sonette Antartica MUUT SALAATIT Lisäksi pienillä koeruuduilla kasvatettiin pinaattikiinankaalia, sinappikaalia, sareptansinappia ja lehtimangoldia. Pinaattikiinankaali lajike, Black summer F1, kylvettiin 14.6, mutta itävyys oli huono. Pinaattikiinankaali kylvettiin 28.7 uudelleen, tällöin itävyys oli vähän parempi, mutta sato oli kuitenkin vähäistä. Sinappikaali, Vild. maskrosbladig- lajike, kylvettiin myös 14.6, mutta kukki jo 27.7 (kasvuajaksi tuli 5 viikkoa) ja kunnon satoa ei saatu. Sareptansinappin, Pizzo-lajike kylvettiin Sen taimista suurin osa ehti kukkimaan eli kunnon satoa ei saatu. Lehtimangoldin Orange Fantasia-lajike kasvoi hyvin. Sen lehtisatoa kerättiin muutamia kertoja, mutta satomittauksia ei tehty. RYVÄSSIPULI Kokeilimme myös kahden ryvässipulilajikkeen kasvatusta pienellä koeruudulla. Istukkaat laitettiin maahan 10.6 ja sato korjattiin 1.9. Riviväli oli 33 cm ja taimiväli 10 cm. Sato punnittiin sekä tuoreena naatteineen että kuivattuna ilman naatteja. Lajike SPK saavutti suuremman sadon kuin lajike A Taulukko 16. Ryvässipulien sadot, MTT Sotkamo 2010 Lajike Tuoreena varsineen Kuivattu, varret poistettu A SPK
Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen
Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Kirjoittanut: Anu Räty, Tutkija MTT Sotkamo Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen -hankkeessa tehtiin vuonna 2010 lajikekokeita porkkanalla
LisätiedotPorkkanan lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi
Porkkanan lajikekokeen 2011-2012 tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Anu Räty 1), Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, 1) etunimi.sukunimi@mtt.fi Hanna Kekkonen, MTT Ruukki Kaisa Soppela,
LisätiedotAvomaan vihannesviljely
Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan
LisätiedotKeräkaalin lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi
Keräkaalin lajikekokeen 2011-2012 tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Anu Räty 1), Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, 1) etunimi.sukunimi@mtt.fi Hanna Kekkonen, MTT Ruukki Kaisa Soppela,
LisätiedotJäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011
Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita
LisätiedotKeräkaali. Keräkaali Premiere
Bourbon F1 Tuotekoodi: 111001 100s 4,50 Castello F1 NiZ Tuotekoodi: 111101 100S 5.00 Coronet F1 Tuotekoodi: 111201 50s 4,50 Hyvänlaatuinen ja satoisa kesälajike. Muistuttaa ominaisuuksiltaan Balbroa. Kerä
LisätiedotHOITO-OHJEET. Viljelylaatikot
HOITO-OHJEET Viljelylaatikot Viljelylaatikoiden malleja Viljeltävistä kasveista yleistä Tarkista siemenien tuoteselosteesta tarvitseeko esikasvatusta, erityistä lämpöä (kasvihuone), soveltuuko avomaalle
LisätiedotMansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010
Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010 Kirjoittanut: Kati Hoppula, tutkija MTT Sotkamo Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet perustettiin MTT:n tutkimusasemille
LisätiedotKeltasipuli Borettana
Uutuus Retiisi-sekoitus Tuotekoodi: 132171 500s 3,60 Uutuus Kaurajuuri Tuotekoodi: 116651 60s 4,50 Uutuus Retikka Rex Tuotekoodi: 132741 200s 1,60 Keltainen, violetti ja valkoinen ja puna-valkoinen retiisi.
LisätiedotTAMMIKUU SATOKAUSI SUOMESSA. Satovuosi: VIHANNES- HEDELMÄT JUUREKSET KAALIT LEHTI- VIHANNEKSET PALKOKASVIT SIPULIT MUUT VIHANNEKSET HEDELMÄT
MIKUU SATOKAUSI JAT & 9 3 Joel Kanerva, infograafikko.fi 015 MIKUU SATOKAUSI JAT & 9 3 Joel Kanerva, infograafikko.fi 015 SATOKAUSI LISKUU JAT & 9 3 Joel Kanerva, infograafikko.fi 015 TIKUU SATOKAUSI Rucola
LisätiedotKuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3) Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT
LisätiedotPensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki
Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki 2010-2012 Kati Hoppula (1, Kalle Hoppula (1, Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, (1 etunimi.sukunimi@mtt.fi Sirkka Luoma ja Hanna
LisätiedotVadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi
Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Kirjoittanut: Kati Hoppula, Tutkija MTT Sotkamo Vadelman tehotuotantokoe perustettiin MTT:n toimipaikoille Sotkamoon ja Rovaniemelle
LisätiedotLuomu- ja IP-kasvistuotannon kehittäminen EKOkas Lajikekokeet; tuloskooste 2013
2014 Luomu- ja IP-kasvistuotannon kehittäminen EKOkas Lajikekokeet; tuloskooste 2013 Kuva: Hanna Avikainen Veikko Hintikainen, Anne Tillanen, Pirjo Kivijärvi ja Anne Rahkonen, MTT Hanna Avikainen ja Mari
LisätiedotKASVISTASE 2008 Kotimaiset Kasvikset ry:n arvio kasvisten kulutuksesta
KASVISTASE 2008 KASVISTASE 2008 Kotimaiset Kasvikset ry:n arvio kasvisten Kulutuksen arviointiin on käytetty in Kuluttajapaneelin tuotekohtaisia tietoja kotitalouksien vihannesostoista vähittäismyymälöissä.
LisätiedotVadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 2010
Vadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 21 Kirjoittanut: Kati Hoppula, Tutkija MTT Sotkamo Vadelman lajikekokeet perustettiin MTT:n toimipaikoille Sotkamoon ja Rovaniemelle vuonna
LisätiedotKuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia
Kuminan pellonpiennarpäivät 213 lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Jokioinen 17.6.213 Lamminkylän pelto Kuolleiden taimien määrä kpl/m2 ensimmäisenä talvena
LisätiedotMARJAOSAAMISKESKUS. Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2011 Kesä 2009
MARJAOSAAMISKESKUS Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2011 Kesä 2009 AIKAISET LAJIKKEET... 2 Zumba (FF 06-01 )...
LisätiedotRaportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI
Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta 18 Raija Kumpula Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI Johdanto Marjanviljelyn koetilalle perustettiin Uusien mansikkalajikkeiden viljelykoe
LisätiedotAKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään
CHARMAY FAIRYTALE SALOME SW MAGNIFIC MIRELLA SEVERI PIONEER Ylivoimainen MAXIMUS kaurasadontuottaja Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä
LisätiedotRapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva
Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva Veikko Hintikainen, Pirjo Kivijärvi, Anne Tillanen, Hanna Avikainen, Mari Mäki Kasvisseminaari 13.2.2014, Mikkeli Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Mikä
LisätiedotPuutarhamarttailua Pavut vuoden 2018 vihannes
Puutarhamarttailua Pavut vuoden 2018 vihannes Marttaliitto ry Miksi papuja kannattaa kasvattaa? Papujen kasvatus on ekoteko: palkokasvit ylläpitävät maan kasvukuntoa, parantavat maan rakennetta ja sitovat
LisätiedotKuminaa yksin vai suojakasvin kanssa
Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset Voidaanko kuminaa viljellä
LisätiedotVUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua. Marttaliitto 2019
VUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua Marttaliitto 2019 VÄRIKKÄÄT JUURIKKAAT Juurikkaiden suku Beta vulgaris on vuoden 2019 vihannes. Juurikkaisiin kuuluvat punajuurikas sekä kelta-, raita- ja valkojuurikas
LisätiedotMARINADEJA SALAATEILLE
MARINADEJA SALAATEILLE 1. Perusmarinadi 3,5 dl sokeria 3,5 dl omenaviinietikkaa 3 dl öljyä - keitä marinadin aineksia muutama minuutti. Kaada kuuma liemi salaatin päälle. Anna maustua n. 1 vrk - voit myös
LisätiedotKASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET
LIITE 1. VIHANNEKSIEN RAVINTOKOOSTUMUS KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET Taulukko 1. Lehtivihannesten, sipulien, juuresten, palkokasvien ja mukulakasvien energiapitoisuudet. KASVISTEN ENERGIA KJ Kcal PITOISUUDET
LisätiedotRAPORTTI. Raija Kumpula. VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus
RAPORTTI VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla Raija Kumpula Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus Johdanto Marjanviljelyn koetilalla yksi keskeinen koetoiminnan aihe on
LisätiedotGrowCamp. - täydellinen kasvimaa. Kasvata itse
GrowCamp - täydellinen kasvimaa Kasvata itse innostava harra stus ei etanoita terveellisiä tuotteita oma sta piha sta vi Kasvata itse! Yhä useampi kasvattaa omat vihanneksensa. On sanoinkuvaamattoman ihanaa
LisätiedotKorjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla
Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Auvo Sairanen ja Perttu Virkajärvi MTT Maaninka 12.12.2014 Kenttäkokeen tavoitteet Tavoitteena
LisätiedotYLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON
1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi
LisätiedotLajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta
Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta Arjo Kangas & Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Lajikekoe MTT Jokioinen
LisätiedotVadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi
Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2008-2012 Kati Hoppula (1, Kalle Hoppula (1, Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, (1 etunimi.sukunimi@mtt.fi Sirkka Luoma ja Hanna Kekkonen,
LisätiedotAMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä
Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.
LisätiedotPUUTARHAMARTAN POP UP
PUUTARHAMARTAN POP UP Viikko 14/2016 VUODEN 2016 VIHANNES KUKKIVAT KAALIT Parsakaali (broccoli) Kukkakaalit Valkoisia ja värikkäitä lajikkeita Vihreä kukkakaali (parsakukkakaali) Romanescu KUKKIVAT KAALIT
LisätiedotTaimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?
Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä? Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset
LisätiedotVihannesviljelijämatka Hollantiin 28. 30.9.2010 vihannesten lajikejalostajien esittelykentille
Vihannesviljelijämatka Hollantiin 28. 30.9.2010 vihannesten lajikejalostajien esittelykentille Matkaraportti 14.10.2010 Satafood Kehittämisyhdistys ry Jaana Laurila Merja Mäkinen Kaija Vesanen Manner-Suomen
LisätiedotMarjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka
Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen
LisätiedotSyysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
LisätiedotVihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus
Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto, Puutarhatuotanto terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Luonnonvarakeskus
LisätiedotFosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa
Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa Kari Ylivainio, Risto Uusitalo, Terhi Suojala-Ahlfors MITEN KESTÄVYYTTÄ VILJELYYN? Pellon kasvukunto, ravinnetalous ja rikkakasvien hallinta keinoja peltokasvien
LisätiedotKehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden mahdollista pidentävää vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening
LisätiedotKeitetty Quinoa / Kvinoa
Keitetty Quinoa / Kvinoa 1. Huuhtele ja valuta quinoa huolella. 2. Laita quinoa kattilaan ja lisää vettä suhteessa 1 osa quinoaa ja 2 osaa vettä. 3. Kuumenna kiehuvaksi, lisää ripaus suolaa ja anna kypsyä
LisätiedotTietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen
Tietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista 216-217 Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen Sivu 1 28.3.218 Tietoja ja kokemuksia koetilalla 216-17 viljellyistä mansikkalajikkeista
LisätiedotSyökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?
Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?
LisätiedotNuorten ideoista kasvaa parempi huominen!
Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen! YOUNG PEOPLE FOR YOUNG PEOPLE -hankkeen toiminnan ytimenä on nuorten ideoiden kuuleminen. Minipuutarha-info aloittelevalle kotipuutarhurille on esimerkki nuorten
LisätiedotLähiruokaa markkinoille loppuraportti 1.4.2006-31.12.2007
2008 Lähiruokaa markkinoille loppuraportti 1.4.2006-31.12.2007 Ulla Lehtinen Oulun yliopisto 3/26/2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKKEEN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT... 3 2. HANKEEN PERUSTIEDOT... 3 3. TAVOITTEET...
LisätiedotPUUTARHANTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDOTE
Maatalouden tutkimuskeskus PUUTARHANTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDOTE N:o 3 Avomaan vihannesviljely Raili Pessala LANTUN LAJIKEKOE VUOSINA 1971-1973 LEHTISELLERIN LAJIKEKOE VUOSINA 1971-1973 PINAATTILAJIKKEITA
LisätiedotPerunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen
Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.
Lisätiedot2462891-9 TASEKIRJA 1.1.2013 31.12.2014
2462891-9 TASEKIRJA 1.1.2013 31.12.2014 Livonsaaren Osuuspuutarha 2462891-9 Tilinpäätös 31.12.2013 Sisällysluettelo 1 Toimintakertomus 2 Tase 3 Tuloslaskelma 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 5 Tilikirjaluettelo
LisätiedotRikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra
Rikkatorjuntakoe Lohko 6, Ohra Yleisselvitys kokeen tarkoituksesta Kokeen tarkoitus on tutkia yksi- ja monivuotisten rikkakasvien esiintymistä sekä runsastumista usean vuoden aikana. Luonnonmukaisessa
LisätiedotVäreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä
Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Kasvikset voi jakaa karkeasti viiteen Värikkäät kasvikset sisältävät puolustuskykyä parantavia aineita. väriryhmään, joilla kullakin on oma tehtävä. Väreillä
LisätiedotAbbas Aflatuni Lauri Jauhiainen Kylvötavan ja -tiheyden vaikutus porkkanasatoon
Abbas Aflatuni Lauri Jauhiainen Kylvötavan ja -tiheyden vaikutus porkkanasatoon Abbas Aflatuni Lauri Jauhiainen Maatalouden tutkimuskeskus, Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema, 92400 Ruukki, puh. (08) 271371
LisätiedotVihannesten lannoitustutkimus Lukessa v
Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v. 2014-2016 Vihannesviljelypäivä, Laitila 27.1.2016 Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus, Piikkiö terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Taustalla Tiedon puute: vihanneksilta
LisätiedotKokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä
Kokemuksia ja tuloksia kesältä 2015 - katsaus Ravinneresurssikokeeseen Hannu Känkänen, Luke Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä Pellot usein syksyisin paljaina Muokkaus voi kuitenkin olla perusteltua
LisätiedotVadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa.
(Artikkeli julkaistu aiemmin Puutarha- ja Kauppa-lehdessä, päivitetty 2011) Vadelman kausihuonetuotanto kannattaa Teksti: Kalle Hoppula, Markku Kajalo ja Kati Hoppula Kuvat: Kati Hoppula Vadelma tuottaa
LisätiedotKasvintuotanto kannattaa
Kasvintuotanto kannattaa Loppuseminaari Havaintokoetoiminnan satoa vuosilta 2011-2013 Pirjo Kivijärvi ja Kari Narinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Puh. 040 828 8254 pirjo.kivijarvi@mtt.fi Havaintokoetoiminta
LisätiedotAikaiset keräkaalilajikkeet. Pikkuistukassipulin viljely muovihuoneessa ja avo maalla
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS POHJOIS-POHJANMAAN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 6 AVOMAAN VIHANNESVILJELY Sirkka Luoma & Heikki Hakkola Aikaiset keräkaalilajikkeet Pikkuistukassipulin viljely muovihuoneessa ja avo
LisätiedotMTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 21/84 SEIJA LEHTINEN Puutarhaosasto Avomaavihannesten lannoitus- ja kastelukokeet 1978-1983 JOKIOINEN 1984 ISSN 0359-7652 .& MAATALOUDEN 7UTKIMUSKESKUS TIEDOTE 21/84
LisätiedotEtelä-Savo ruokamaakuntana mitä täällä tuotetaan? Mikkelin Tiedepäivät Mikkelin kaupunginkirjasto
mitä täällä tuotetaan? Mikkelin Tiedepäivät 4.-6.4.2017 Mikkelin kaupunginkirjasto Ruralia-instituutti /Riitta Kaipainen www.helsinki.fi/ruralia 4.4.2017 1 Etelä-Savo - väestö: 151 562 as. - pinta-ala:
LisätiedotLajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet
LisätiedotPUUTARHANTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDOTE
Maatalouden tutkimuskeskus PUUTARHANTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDOTE N:o 14 Avomaan vihannesviljely Irma Hupila & Raili Pessala PORKKANAN KYLVÖ PLANET JUNIORILLA JA MINI-NIBEXILLA Raili Pessala PURJON TAIMIKASVATUS
Lisätiedotsähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@berner.fi www.hl-vihannes.fi
2 Berner Oy Viljelijän Berner Eteläranta 4B 00130 Helsinki Varasto: Katriinantie 20 01530 Vantaa sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@berner.fi www.hl-vihannes.fi verkkokauppa: www.viljelijänberner.fi Myynti
LisätiedotKasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista
Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 1215. Laki. kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1998 N:o 1215 1221 SISÄLLYS N:o Sivu 1215 Laki kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain muuttamisesta
LisätiedotDigikasvio. Oleg ja Konsta 8E
Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera
LisätiedotKauppa- ja teollisuusministeriön asetus
530 N:o 178 N:o 178 Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus eräiden torjunta-aineiden enimmäismääristä hedelmissä ja vihanneksissa sekä viljoissa, munissa ja munavalmisteissa annetun kauppa- ja teollisuusministeriön
LisätiedotRuohosipulin lajikkeet ja viljelytekniikka avomaalla
MTT:n selvityksiä 31 Ruohosipulin lajikkeet ja viljelytekniikka avomaalla Terhi Suojala Kasvintuotanto MTT:n selvityksiä 31 26 s. Ruohosipulin lajikkeet ja viljelytekniikka avomaalla Terhi Suojala Maa-
LisätiedotOhjeita vihannesten virkkaamiseen / Tanja Rantanen, Marketta Rahikainen (Kädentaitomartat)
Ohjeita vihannesten virkkaamiseen / Tanja Rantanen, Marketta Rahikainen (Kädentaitomartat) Yleistä vihannesten virkkauksesta: Vihannekset virkataan spiraalina, toisin sanoen siirrytään ilman ketjusilmukoita
Lisätiedot1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan
1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen 2 Uusia keinoja lajikevalintaan Timo Hytönen Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Esitys Tausta Mansikan kasvukierto
LisätiedotMansikan aitouskoetulokset vuonna 2015
Hannu Tiainen ja Juho Hautsalo Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015 Suvetar LUKE Laukaan toimipiste Viljelijätiedote Laukaa 2016 MANSIKAN AITOUSKOETULOKSET VUONNA 2015 Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotKM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN. #Kaura8000. Knowledge grows
Knowledge grows KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN Miten kasitonnari tehdään? Millaisia satoja kauralla satokisoissa on saatu? Miten suuret sadot tehdään? Millaisia satoja muualla maailmassa kauralla saadaan?
LisätiedotSekoita pohjaksi kahta erilaista salaattia Lisäksi muita kasviksia makusi mukaan; Ruokaisassa salaatissa voi olla lisäksi osana;
Sekoita pohjaksi kahta erilaista salaattia Lisäksi muita kasviksia makusi mukaan; avocadoa ituja auringonkukan versoja mungpapuja idätettyinä kaalia raakana, tai höyrytettynä kukkakaalia, parsakaalia kurkkua
LisätiedotMarjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma
Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT 2014 Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen
LisätiedotVadelman pensasmaiset satotaimet
Suomalaisen marjantuotannon kilpailukyvyn parantaminen ja kestävä kehittäminen muuttuvassa ilmastossa 2010-2012 Vadelman pensasmaiset satotaimet Pauliina Palonen, Tero Tommila ja Timo Hytönen Helsingin
LisätiedotMARJAKIERTUE 2015 KASVINSUOJELUKUULUMISET
MARJAKIERTUE 2015 KASVINSUOJELUKUULUMISET Minni Tapola 040 568 11 65 Minni.tapola@bayer.com CONTENT CHAPTER I Kuulumisia Bayerilta Organisaatio kasvanut Minni Tapola erikoiskasvien ks, viljan tautiaineet
LisätiedotTutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia
Tutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MMT Erikoistutkija, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Kuminaviljelyttäjien tilaisuudet kevät 213 Esitykset sekä muutakin
LisätiedotKarhunvadelman viljely
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Karhunvadelman viljely Erikoismarjojen viljely 25.4. ja 9.5.2018 Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä Onko karhunvadelmalle kysyntää?
LisätiedotPahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna
Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna 16.01.2018 Luonnonvarakeskus Pahkahometta voi esiintyä miltei kaikilla kaksisirkkaisilla kasvilajeilla Pahkahome on yksi moniisäntäisimpiä
LisätiedotPerunaseitti ja sen torjunta
Perunaseitti ja sen torjunta Jepua 1983 Hahkiala 1998 Kullan seittiongelma Halkeilleet mukulat perunan lajikekokeissa K-koetila 1991-2001 % 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Bintje Kulta Kokeen k.a. 0 1991 1992
LisätiedotTyppi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa
LisätiedotMTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKMUSKESKUS Tiedote 2/83 SRKKA LUOMA JA HEKK HAKKOLA PohjoisPohjanmaan koeasema Avomaan vihanneskasvien lajikekokeiden tuloksia vuosilta 97982 JOKONEN 983 SSN 03597652 MAATALOUDEN TUTKMUSKESKUS
LisätiedotKuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,
LisätiedotAgrimarket- Viljelijäristeily
Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012
LisätiedotKotimaisen luomusipulin tuotannon haasteita
Kotimaisen luomusipulin tuotannon haasteita Sari Iivonen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti 12.12.2013 1 Luomusipulin tuotanto Suomessa Luomutuotanto 2013 Etelä-Savo, ha Koko Suomi, ha Peruna 6,0
LisätiedotPalkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet
LisätiedotMatkakertomus. Norja, Tanska, Saksa
Matkakertomus Norja, Tanska, Saksa 18.-21.9.2017 Hans OlavMoskvil, Nykirke -2 ha avomaalla, 4,8 ha tunneleissa, kaikki maapenkeissä - taimimäärä noin 33 000 kpl/ha - esim. Malwinan satotaso 1. vuosi 15
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225
LisätiedotKuminan kasvattaminen Suomessa
Kumina kasvina kaksivuotinen kasvi ensimmäisenä vuotena lehtiruusuke ja porkkanamainen juuri toisena vuotena kasvi kukkii ja muodostaa siemenet sarjakukkainen aromikasvi kuminaöljy antaa maun, (karvoni)
LisätiedotKoetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo
Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Marjatsemppi-kiertue, syyskuu 2010 Hanke: Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Rahoittajat: EU:n maaseuturahasto
LisätiedotSyysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
LisätiedotJättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.
Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se
LisätiedotHyötyviljelyn. Perusteet. Kasvimaan ja keittiöpuutarhan perustaminen ja hoito
Hyötyviljelyn Perusteet Kasvimaan ja keittiöpuutarhan perustaminen ja hoito Kasvimaat ja keittiötarhat Vinkki: Palsta-alueilla näet, että viljellä voi monella tavalla ja tyylillä. Kasvimaan perustaminen
LisätiedotMinor use (vähäiset käyttötarkoitukset)-käyttöohjeet kasvitautien torjuntaan.
Signum 10.7.2013 /Minor use 1 (6) SIGNUM Kasvitautien torjuntaan Minor use (vähäiset käyttötarkoitukset)-käyttöohjeet kasvitautien torjuntaan. Perustuu kasvinsuojeluaineasetuksen 51 artiklaan. Tehoaineet:
LisätiedotSyysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala
Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta
Lisätiedot30 vuotta siemenestä laatikkoon
Tuote- ja palvelukuvasto 2014 30 vuotta siemenestä laatikkoon 2 YHTEYSTIEDOT YLI 30-VUOTIAS HL-VIHANNES ON AINUTLAATUINEN VIHANNESVILJELIJÖI- DEN LUOTTOPARTNERI HL-Vihanneksen osaava henkilökunta on yhdessä
LisätiedotSjT:n ankeroistutkimusten aineistoa Marja Turakainen ja Susanna Muurinen
SjT:n ankeroistutkimusten aineistoa 15.-16.11.2016 Marja Turakainen ja Susanna Muurinen Ankeroisen elinkierto 1. Kysta, jossa munia 2. Infektoiva toukka (J2) 3. Juureen tunkeutunut toukka. Toukka imee
LisätiedotSyysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala
Syysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Seurantakokeen taustaa: Seurattiin 5 tilan syysrypsilohkojen kehitystä keväästä
LisätiedotMarjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka
Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-
LisätiedotEn ole erityisen hyvä ruuanlaittaja.
Oraksen soppavihko En ole erityisen hyvä ruuanlaittaja. Miksi siis kukaan lukisi ruokaohjeitani? No juuri siksi! Jos minä osaan laittaa nämä ruuat, sitten osaa kyllä lähes kuka tahansa. Tässä vihkosessa
LisätiedotUUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Katse syyshoitoon Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta Mikkeli 3.11.2017 Matala V. 2006: Mansikan viljely Syyshoito eli sadonkorjuun jälkeiset
Lisätiedot