LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö

Transkriptio

1 LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö

2 LUONTAINEN UUDISTAMINEN Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsiä on uudistettu noin hehtaaria vuosittain. Luontaisesti on uudistettu hehtaaria vuodessa. Luontaisen uudistamisen osuus on ollut viimeisimpinä vuosina laskussa. Vuonna 2000 luontaista uudistamista tehtiin hehtaarilla.

3 TUTKIMUKSEN TAUSTA Männyn siementen kehittymisessä on useita vaiheita, jotka määräävät siemensadon suuruutta ja laatua. kukkasilmujen muodostuminen kukinta pölytys siementen tuleentuminen

4 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Selvittää männyn siemensadon määrän ja laadun pitkäaikaista vaihtelua Pohjois-Suomessa. Metsiköt sijaitsivat Kittilässä ja Rovaniemellä Metsiköiden perustiedot: Metsikkö Runkoluku/ ha Pohjapintaala m 2 /ha Keskipituus m Keskiläpimitta cm Ikä Korkeus Rovaniemi Rovaniemi Kittilä Kittilä

5 SIEMENSADON MÄÄRÄ Tutkimusmetsiköissä männyn siemensatoa on mitattu vuodesta 1960 alkaen. Toinen Rovaniemen metsikkö alkaen vuodesta m2 ruutu / 0,5 m2 suppilo 15 suppiloa / metsikkö Siementen kokonaismäärä laskettiin. Ilmastotiedot käytettiin Ilmatieteenlaitoksen mittaustietoja vuotuiset heinäkuun keskilämpötilat ja lämpösummat

6 SIEMENSADON LAATU Siemensadon laatua on tutkittu vuodesta 1986 alkaen Fin Forelialla. Tutkimusaineistona käytettiin vuosina kerätyistä männyn kävyistä karistettuja siemeneriä. Metsiköt, joista kävyt kerättiin, vaihtelivat vuosittain. Kävyt on kerätty pääosin syyskuun puolivälin ja joulukuun lopun välillä. Karistus 40 asteessa. Siemensadon odotettu itävyys määritettiin röntgenanalyysillä.

7 TULOKSET Metsiköiden siemensadon pitkäaikainen keskiarvo oli 77 siementä/neliömetri. Siemensadon määrä vaihteli runsaasti vuosittain. Rovaniemen metsiköissä siementä/neliömetri keskimäärin 93 siementä/neliömetri keskimäärin vuodessa 1,9 kg/ha Kittilän metsiköissä siementä/neliömetri keskimäärin 63 siementä/neliömetri keskimäärin vuodessa 0,9 kg/ha

8 MÄNNYN SIEMENSADON MÄÄRÄN VAIHTELU ROVANIEMI

9 MÄNNYN SIEMENSADON VUOSITTAINEN VAIHTELU KITTILÄ

10 MÄNNYN SIEMENSADON LAATU Paikkakunta N Min Max Keskiarvo Keskihajonta Kittilä Odotettu itävyys % 86 % 51 % 23% Tyhjät siemenet % 55 % 17 % 8 % Kuolleet simenet % 97 % 32 % 20 % Rovanimi Odotettu itävyys % 82 % 54 % 19 % Tyhjät siemenet 97 4 % 47 % 19 % 9 % Kuolleet siemenet 97 6 % 79 % 26 % 16 %

11 Tulosten mukaan lämpösumman tulee kohota 800 asteeseen, jotta siemensadon odotettu itävyys olisi yli 50 %. männyn siementen odotettu itävyys vaihtelee %, jos lämpösumma jää noin 600 asteeseen siementen tuleentumisvuonna.

12 MÄNNYN SIEMENSADON LAATU Männyn siemensadon laadunvaihtelua selitti parhaiten tuleentumisvuoden lämpösumma (40 %). siementen tuleentumisvuoden heinäkuun keskilämpötila tyhjien siementen osuus metsikön korkeus merenpinnasta Nämä tekijät yhdessä selittivät 52 % männyn siemensadon laadunvaihtelusta.

13 Määrällisesti hyviä siemensatoja on männyllä harvoin. Nyt saatujen tulosten mukaan 100 siementä/neliömetri ylittyi Rovaniemellä 18 kertaa ja Kittilässä vain 9 kertaa aikavälillä Aiempien tutkimusten perusteella tarvitaan vähintään 100 siementä neliömetrille, jotta luontainen uudistaminen tuottaisi täystiheän taimikon (Seppänen & Parviainen 1994).

14 JOHTOPÄÄTÖKSET Siemensadon laadunvaihtelu hankaloittaa luontaista uudistamista. Siemensadon laatu vaihtelee paljon vuodesta toiseen ja eri metsiköiden kesken samanakin vuonna. ilmastolliset tekijät pölytyksen onnistuminen Tulokset osoittivat, että laadullisesti ja määrällisesti hyvät siemenvuodet eivät aina satu yhtäaikaisesti. Tässä tutkimuksessa korrelaatioita siemensadon määrän ja laadun osalta ei laskettu, koska määrä- ja laatutiedot ovat eri metsiköistä.

15 SALLA JA SAVUKOSKI Aineisto tutkimukseen saatiin Metsähallituksen Forelia Oy:ltä. Aineistona käytettiin Sallan ja Savukosken kuntien alueelta kerättyjen näytteiden röntgenanalyysillä määritetyn männyn siemensadon odotetun itävyyden tuloksia vuosilta Käpynäytteiden ja määrä vaihteli vuosittain Röntgenanalyysillä määritetty siemensadon odotettu itävyys on määritetty kaikkiaan Sallasta 124 käpynäytteestä ja Savukoskelta 191.

16 SALLAN JA SAVUKOSKEN TULOKSET Röntgenanalyysillä määritetty männyn siemensadon odotettu itävyys oli keskimäärin 57 % Itä-Lapissa vuosina Sallassa siemensadon röntgenanalyysillä määritetyn siemensadon odotetun itävyyden keskiarvo oli 59 %, vaihdellen vuosittain 28 prosentista 68 prosenttiin. Metsikkökohtaisesti heikoimmillaan siemensadon odotettu itävyys jäi 8 %:iin ja korkein siemensadon odotettu itävyysprosentti oli 89 %.

17 SALLAN JA SAVUKOSKEN TULOKSET Savukoskella siemensadon odotettu itävyys oli keskimäärin 56 %. Metsikkökohtainen laadunvaihtelu vuosittain oli suurta. Esimerkiksi vuonna 1988 siementen odotettu itävyys kohosi parhaillaan 80 %:iin, mutta jäi vain 5 %:iin heikoimmin tuleentuneen metsikön näytteessä.

18 SIEMENSADON LAATU SALLASSA JA SAVUKOSKELLA

19 JOHTOPÄÄTÖKSET Tulokset eivät tue väittämää männyn siemensadon suhteellisen tasaisesta laadusta. Luontainen uudistaminen on epävarmaa. siemensadon määrä ja laatu Luontainen uudistamiseen liittyvä hakkuu tulee tehdä ennen hyvää siemenvuotta. ennusteet maanmuokkaus

20 LÄHTEET Hilli, A., Hokkanen, T., Hyvönen, J. & Sutinen, M-L Long-term variation in Scots pine seed crop size and quality in northern Finland. Scandinavian Journal of Forest Research 23: Metsätilastolliset vuosikirjat Parviainen, J. & Seppänen, P Metsien ekologinen kestävyys ja metsänkasvatusvaihtoehdot. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 511.