Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen

Transkriptio

1 Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen Johdanto Marjantuotanto on Suomessakin siirtymässä kiihtyvään tahtiin tunneleihin. Tunneliviljelyllä on monia etuja verrattuna perinteiseen avomaatuotantoon ja yksi tärkeimmistä on sadon ajoittamisen helpottuminen. Tunnelissa voi vaikuttaa kasvualustaan, koska tarjolla on erilaisia vaihtoehtoja. Marjanviljelyn koetilalla Suonenjoella tehtiin viljelykoe, jossa verrattiin toisiinsa kolmea erilaista Kekkilän kasvusäkkiä. Säkit sisälsivät turvetta ja turpeen ja kookoksen seoksia. Koejärjestelyt ja toteutus Koe toteutettiin kesällä Kokeessa haluttiin selvittää erilaisten kasvualustojen soveltuvuutta mansikan tunneliviljelyyn. Kokeessa mitattiin sadon määrää, juuriston muodostumista ja kasvualustan kosteutta. Kokeessa myös katsottiin, että onko säkin pakkausmateriaalilla vaikutusta mitattaviin asioihin. Kekkilän kasvusäkit saapuivat koetilalle ja ne aseteltiin samana päivänä kasvatuspöydille (Hortisteelin viljelykourut). Säkit eivät olleet heti käyttövalmiita, vaan niitä kasteltiin tippukastelua käyttäen yön yli, jotta ne turpoaisivat oikeaan olomuotoonsa. Säkkien alareunoihin tehtiin molemmin puolin kaksi viiltoreikää noin 1-2 senttimetrin korkeudelle, joista ylimääräinen vesi valui pois. Mansikantaimet istutettiin turvonneisiin säkkeihin ja lajikkeena oli Darselect (A+ taimet). Samaa koealustaa käytettiin myös eri härmäntorjunta-aineiden tehokkuuden selvittämiseen. kuva 1: Kokeessa käytetyt kasvusäkit ennen kastelua (kuva: Raija Kumpula)

2 Kuva 2: Kasvusäkkikokeen mansikkakasvustot tunnelissa (kuva: RK) Kokeessa oli kolme erilaista kasvualustaa: I. Kekkilä vihanneslevy (air boots): Sphagnum-turve, kasvuturve (rahkaturve) maatuneisuus H 1-3 von Post. (VIHREÄ SÄKKI) II. Kekkilä Grow board active control: Turveseos (vaalea rahkaturve, kookos) (RUSKEA SÄKKI) III. Kekkilä bio-muovi: vaalea rahkaturve + kookos (VALKOINEN SÄKKI) Koejäseniä kokeessa oli yhteensä 9 kpl: I a VIHREÄ SÄKKI + käsittelemätön I b RUSKEA SÄKKI + käsittelemätön I c VALKOINEN SÄKKI + käsittelemätön II a VIHREÄ SÄKKI + Signum-Teldor-Serenade (härmäntorjunta) II b RUSKEA SÄKKI + Signum-Teldor-Serenade II c VALKOINEN SÄKKI+ Signum-Teldor-Serenade III a VIHREÄ SÄKKI + Serenade x 3 III b RUSKEA SÄKKI + Serenade x 3 III c VALKOINEN SÄKKI + Serenade x 3 Yhdessä koeruudussa oli 10 kasvusäkkiä (mitat ) eli 5 rivimetriä. Yhteen säkkiin istutettiin 6 mansikan tainta eli kokeessa oli yhteensä 540 tainta. Koe suoritettiin kolmena kerranteena, mutta toistensa toisintoina ei ruutuja voi pitää, sillä II ja III ruutuihin tehtiin härmäntorjuntaruiskutukset. Kokeessa kasvusäkit laitettiin keskellä

3 kasvutunnelia oleville Hortisteelin pöydille. Ruutujen päihin jätettiin vähintään yhden säkin kokoinen suojaruutu. Sadonkorjuu aloitettiin ja viimeisin poiminta suoritettiin Poimintaa tehtiin yhteensä 11 kertaa ja sato lajiteltiin kauppakuntoisiin, härmäisiin ja huonoihin/pieniin. 10 marjan paino punnittiin alkaen (yhteensä 5 kertaa). Härmäntorjuntakäsittelyt tehtiin II ja III koejäsenille ja Kasvusäkkien kasvualustan kosteus mitattiin kerran viljelyn aikana ja se tehtiin noin puolessa välissä viljelykautta. Kokeen lopuksi, kun viimeinen sadonkorjuu oli tehty, osa kasvusäkeistä avattiin ja niistä tutkittiin juuristoa. Tulokset Viljely Viljelyä ajatellen bio-muovista valmistettu säkki on hyvin heikkorakenteinen ja käsiteltäessä se rikkoutuu hyvin herkästi. Pohdittiin myös, pitäisikö näihin säkkeihin tehdä useampi viiltoreikä poisvaluvalle vedelle, koska välillä näytti siltä, että säkki räjähtää suuren vesimäärän vuoksi. Kuva 3. Bio-muovisäkki ei ole kostutettuna kovin kestävä ja se ratkeaa helposti saumoista sekä repeilee muutenkin hyvin helposti. Taimien istutus kasvusäkkeihin oli helppoa ja nopeaa. Myös taimien kasvuun lähtö onnistui hyvin ja suurempaa paikkausistutuksen tarvetta ei ollut. Kasteluvälin säätämisessä oli jonkin verran työtä, sillä samassa tunnelissa viljeltiin mansikkaa myös laatikoissa ja niissä haihdunta oli suurempaa säkkeihin verrattuna. Käytetty lajike Darselect on härmän arka ja ensimmäiset härmän oireet ilmaantuivat kasvustoon heinäkuun puolessa välissä.

4 Kuva 4: Härmän saastuttamaa kasvustoa (kuva: RK) Sato Satotuloksia tarkasteltaessa käsittelemättömien ruutujen (I) suurin sato saatiin Kekkilän vihanneslevyssä (vihreä säkki) viljellyistä taimista. Ero muihin säkkityyppeihin oli kuitenkin pieni. Muissa käsittelyissä satomäärä vaihteli siten, että II käsittelyn saaneista ruuduista suurin sato tuli bio-muovi (valkoinen) säkeistä ja III käsittelyn saaneista ruuduista suurin sato oli ruskean säkin ruudussa. Kokonaissatomäärät (eri pöydät yhteensä) säkkityypeittäin: 1. Kekkilä vihanneslevy g 2. Kekkilä bio-muovi: g 3. Kekkilä grow board active control: g Kuva 4: Darselect -lajikkeen marjoja (kuva:rk)

5 Taulukko 1. Kekkilän vihanneslevystä saatiin suurin sato, 16 kg 105 g. Toiseksi suurin sato tuli Bio-muovisäkistä (15 kg 438 g) ja pienin sato Grow board active conrol -säkistä (15 kg 333 g). Jos otetaan huomioon II ja III -ruudut, joissa oli tehty härmäntorjuntakäsittelyt, niin kokeen tulos ei ole niin yksioikoinen. Paras sato saatiin II käsittelyn ruuduista, eritoten II c ruudusta (6,024 kg), joka siis oli bio-muovista tehty säkki. Jos tätä tulosta verrataan käsittelyn I saaneisiin ruutuihin (käsittelemättömät), niin ei voi varmuudella sanoa, että pelkällä säkin materiaalilla ja kookos-kasvualustalla olisi sadon kannalta suurta merkitystä, vaan myös härmäntorjunnalla on ollut vaikutusta saatuun tulokseen Satomäärät ja marjojen paino eri koeruuduissa 0 I a I Hyvät b I c Härmäiset II a II b Huonot II c III Yhteensä a III b(kg) III c 10 marjaa Taulukko 2. Kun verrataan II ja III kolmoskäsittelyn saaneita koeruutuja I käsittelyn saaneisiin koeruutuihin, niin voidaan sanoa, että härmän torjunnalla on vaikutusta viljelyyn satoa parantavasti enemmän kuin pelkällä kasvualustalla. II käsittelyn saaneessa koeruudussa II c (bio-muovi/kookos) satotaso oli paras, kun se taas I käsittelyn ruudussa I c (bio-muovi/kookos) sato oli huonoin.

6 Juuristo Kokeen lopussa säkit avattiin, jonka jälkeen tutkittiin juuriston kuntoa ja laajuutta. Kaikissa säkeissä juuristo oli hyvin voivaa, mutta oli selvästi havaittavissa, että säkin materiaalilla ja kasvualustan koostumuksella oli vaikutusta juuristoon. Bio-muovista valmistetussa säkissä juuristo oli kasvanut suurimmaksi ja grow board active controlsäkissä juuristo oli toiseksi laajin ja vihanneslevyssä juuret olivat pienimmät. Kuva 5. Vasemmalla bio-muovista valmistettu säkki, keskellä grow board active control- säkki ja oikeassa reunassa Kekkilän vihanneslevy. Tästä kuvasta on helposti havaittavissa missä säkissä juuristo on kasvanut parhaiten. Kasvualustan kosteus Kasvualustasta mitattiin kosteusprosentti Grodanin mittaria käyttäen (water content % v/v) Tuloksesta huomattiin, mikä säkki haihduttaa eniten kosteutta. Siitä voitiin päätellä, että käytetyllä kasvualustakoostumuksella oli vaikutusta kasvualustan kosteuteen sekä juuriston kasvuun. Esimerkiksi kookos ei pidätä vettä niin tehokkaasti kuin turve, joten sille olisi järjestettävä tiheämpi kasteluväli.

7 Kosteusprosentti (water content % v/v) Bio-muovi Kekkilä Crow board active control Kekkilä vihanneslevy Johtopäätökset Tämän kokeen tuloksien perusteella ei voida sanoa, että mikä käytetyistä kasvualustoista olisi paras mansikan tunneliviljelyyn. Saatuhin tuloksiin vaikutti myös se, miten härmää torjuttiin. Kokeen tuloksista on kuitenkin huomattavissa, että kookos on kasvualustana varsin oivallinen ratkaisu mansikanviljelyyn. Tämän kokeen tuloksia ei kuitenkaan voi yleistää, sillä viljeltävänä lajikkeena oli hyvin härmänaltis Darselect, jonka viljely kasvihuoneessakin on haastavaa ja vaatisi lähes kokoaikaisen rikityksen. Jos lajikkeena olisi ollut jokin härmää kestävä lajike, niin voi olla mahdollista, että olisimme päässeet erilaisiin tuloksiin. raportin laativat: harjoittelija Sami Tiitta HAMK ja projektipäällikkö Raija Kumpula Marjaosaamiskeskus