Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka

Transkriptio

1 Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT

2 Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen 2 Ylimaakunnallinen kehittämishanke Tavoitteena on parantaa nykyisten marjaviljelmien kannattavuutta ja kannustaa uusien marjaviljelmien perustamiseen tuomalla alueelle uusia, tehokkaita viljelymenetelmiä ja lajikkeita.

3 Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen 2 Hanke testaa marjalajien menestymistä pohjoisessa ja tarkentaa lajikkeiden viljelymenetelmiä ja viljelysuosituksia Pohjois-Suomeen. Hanke ottaa riskejä ja tekee virheet viljelijän puolesta!

4 Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen 2 Hanketta hallinnoi MTT Sotkamo Projektipäällikkönä tutkija Kati Hoppula, MTT Sotkamo Hankkeen kesto on Hankkeen budjetti Rahoitus: EU:n Maaseuturahastosta Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskusten kautta Jatkohanke Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen- hankkeelle ( ), joka rahoitettiin EU:n Maaseuturahastosta Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskusten kautta

5 Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen 2 Yhteistyökumppaneina: Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskus (Markku Kajalo, talous- ja investointilaskelmat), ProAgria Oulu (Kirsti Voho, tiedonsiirto) ja ProAgria Pohjois-Savo (Liisa Pietikäinen, tiedonsiirto) Materiaalisponsoreina Kekkilä, Puutarha Tahvoset, Marja-Suomen Taimituotanto, Peuraniemen taimitarha, Avagro ja Delta Green.

6 Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen 2 Lajike- ja viljelymenetelmäkokeita MTT Sotkamon ja MTT Ruukin tutkimusasemilla Kehitysryhmätoimintaa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan marjanviljelijöille vuosina Tilakäyntejä ja mahdollisuus puutarha-asiantuntijan palveluiden käyttöön hankkeen aikana Talous- ja investointilaskelmat, talouslaskuri: nettilevitykseen ja vapaaseen käyttöön viljelijöille ja neuvojille myös hankkeen päätyttyä

7 Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen 2 Hankkeen aikana kokeissa mukana Mansikka: 37 lajiketta Vadelma: 24 lajiketta Herukat: 18 lajiketta Pensasmustikka: 11 lajiketta Lisäksi Mansikan taimityyppikoe: Honeoye, Polka ja Rumba Herukan viljelymenetelmäkoe: tihkukastelu, rakeinen lannoitus, kastelulannoitus, mansikkamuovi

8 Pensasmustikan lajikekokeet

9 Pensasmustikat soveltuvat Pohjois-Suomessa parhaiten harrastekasveiksi suuren talvehtimisriskin ja alhaisen sadon vuoksi.

10 Pensasmustikat MTT Sotkamo ja Ruukki Sotkamo Ruukki Lajike Kg/ha Istutus 2009 Istutus 2008 Istutus 2009 Sato 2012 Sato 2013 Sato 2013 Sato 2012 Sato 2013 Siro Aino Saani Sine Alvar Tumma Hele Jorma North Blue Patriot Arto Satotulokset laskettu taimitiheydellä 5000 tainta/ha, Rovaniemellä ei saatu koevuosina satoa.

11 Pohjois-Suomeen sopivat lajikkeet Sopivat Harrastekäyttöön Lajikkeelle ominaista Sopivat Harrastekäyttöön Lajikkeelle ominaista Aino Kestävä, satoisa Jorma Korkea pensas, talvehtimisriski Siro Kestävä, satoisa North Blue Suuret marjat, talvehtimisriski Eivät sovi Pohjois- Suomeen Alvar Arto Syystä että Sato liian myöhäinen Heikko talvehtiminen Sine Pölyttäjä Tumma Matala kasvu Patriot Ei talvehdi Saani Pölyttäjä Hele Matala kasvu

12 Pensasmustikat MTT Sotkamo Sotkamo Lajike g/taimi kg/ha g/taimi kg/ha g/taimi kg/ha g/taimi kg/ha Siro* Aino Aino * Saani* Sine* Alvar Tumma* Hele* Jorma North Blue Patriot Arto ,4 2 Satotulokset laskettu taimitiheydellä 5000 tainta/ha. * istutus vuonna 2009, muilla istutus vuonna 2008

13 Pensasmustikat MTT Ruukki Ruukki Lajike g/taimi kg/ha g/taimi kg/ha g/taimi kg/ha Siro Aino Sine Saani Hele North Blue Tumma Alvar Arto Satotulokset laskettu taimitiheydellä 5000 tainta/ha. Pensasmustikat on istutettu vuonna 2009.

14