RAPORTTI. Raija Kumpula. VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus

Transkriptio

1 RAPORTTI VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla Raija Kumpula Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus

2 Johdanto Marjanviljelyn koetilalla yksi keskeinen koetoiminnan aihe on viime vuosina ollut härmäntorjunta tunneliviljellyllä mansikalla. Kesällä 2018 koetilalla toteutettiin kaksi härmäntorjuntakoetta. Toisessa niissä testattiin Kekkilän markkinoimaa piiliuosta ja toisessa saksalaisen BioFa AG:n markkinoimaa VitiSun -nimistä tuotetta. BioFa AG markkinoi tuotteita biologiseen kasvinsuojeluun sekä orgaaniseen lannoitukseen. VitiSun sisältää kaliumbikarbonaattia ja sillä on ennaltaehkäisevä vaikutus härmään ja harmaahomeeseen erityisesti rypäleillä ja vihanneksilla. Myös omenaruven torjuntaan valmisteella on todettu olevan myönteinen vaikutus. VitiSun ruiskutuksessa sieni-itiöt hajoavat ja kuivuvat estäen kasvin infektion. Lisäksi aineen emäksinen luonne muuttaa kasvin pinnan ph-arvoa, mikä haittaa sienen kasvua. Tämän ainutlaatuisen vaikutustavan vuoksi kasveissa ei valmistajan mukaan synny resistenssiä VitiSunille. Koejärjestelyt Koe toteutettiin koetilan mansikkatunnelin takaosassa hyödyntäen TableTop- viljelypöytiä. Viljely tapahtui 0,5 m pituisissa viljelylaatikoissa. Kasvatusalustana käytettiin kookosta. Taimet kokeeseen hankittiin Marja-Suomen Laatikkopalvelun kautta. Taimityyppi oli WB -taimi ja lajikkeena Elianny, jonka tiedettiin olevan altis härmälle. Taimia istutettiin 5 kpl/laatikko. Kokeessa oli kolme koejäsentä: - kontrolli (ei käsittelyä) (vihreät ruudut) - I käsittely 3 %o VitiSun (siniset ruudut) - II käsittely 6 %o VitiSun (punaiset ruudut) Koe toteutettiin ruutukokeena, missä ruudun koko oli 10 laatikkoa (=5 rm/50 tainta). Kokeessa oli yhteensä 12 ruutua eli 600 tainta. Jokaisesta koejäsenestä oli kokeessa neljä toistoa (=kerrannetta). Koeruudut sijoitettiin 20 m pöydille satunnaisessa järjestyksessä. Jokaisella kuudella pöydällä oli kaksi koeruutua. Lisäksi pöytien päissä ja koeruutujen väleissä oli suojaruudut. Tehdyt toimenpiteet Taimet istutettiin viikolla 21 ( ). Sää oli istutusajankohtana erittäin lämmin. VitiSun - käsittelyt annettiin kasvustolle yhteensä neljä kertaa (12.6.,15.6.,20.6. ja 29.6.). Ruiskutus tehtiin akkukäyttöisellä Berthoud -merkkisellä reppuruiskulla, jossa on paineensäätömahdollisuus. Ruiskutuksessa käytettiin lippasuutinta ja 1,5 bar painetta. Kerralla levitettävä ruiskutusliuos tehtiin viiteen litraan vettä (15 g /5 l vettä (siniset) ja 30 g /5 l vettä (punaiset). Tällä määrä riitti koeruutujen käsittelyyn rivin kahdelta puolelta. Koeruutujen lannoitteena käytettiin Yaran kastelulannoitteita. Petopunkkipussit levitettiin Kastelu ja lannoitus annettiin tippukastelun kautta (2 tippua /laatikko). Aluksi johtoluku säädettiin 1, mutta nostettiin taimivaiheen jälkeen 2-2,5. Kasvustohavainnot tehtiin viikoittain. Tällöin

3 mitattiin kasvualustan johtoluku ja kosteus (Grodanin mittari) sekä tehtiin muut havainnot. Kasvualustan kosteus pysyi hyvin % tietämissä. Johtoluvun mitatut arvot jäivät alle 1 tai olivat hiukan sen päälle. Kimalaispesä tuotiin pölyttämään kasvustoa. Kasvustosta tehtiin härmähavaintoja satokaudella. Marjat poimittiin ruuduittain kolmeen eri laatuluokkaan: hyvät, huonot ja härmäiset. Tulokset Kukinta onnistui hyvin ja sadonkorjuu aloitettiin eli n. 50 pv kuluttua istutuksesta. Poimintakertoja oli yhteensä 9 kpl aikavälillä Kypsyminen tapahtui nopeasti lämpimästä säästä johtuen. Suurin sato kerättiin poiminnassa. Kasvuston härmäisyyttä arvioitiin kasvukaudella. Koeruutujen lehdistön härmäisyyttä arvioitiin kolme kertaa silmämääräisesti ruuduittain asteikolla 1-6. Lehtien härmäisyydessä ei havaittu eroja eri käsittelyjen välillä. Marjoissa esiintyi härmää jokaisella poimintakerralla. Heinäkuun loppua kohti härmäisten marjojen osuus lisääntyi huomattavasti ja elokuun alun poimintakerroilla härmäisiä marjoja oli suurin osa kaikissa koejäsenissä. Eniten härmäisiä marjoja oli kontrolliruudussa, mutta ero käsiteltyihin ruutuihin oli vähäinen. kuva 1. Härmäisiä marjoja Elianny -lajikkeessa (kuva RK). Koeruuduista kerättiin yhteensä satoa 162,7 kg eli 271 g/taimi. Sato lajiteltiin kerättäessä kolmeen laatuluokkaan: kauppakelpoiset, huonot (esim. muotovirheet ym.) sekä härmäiset. Kokonaissadosta huonojen osuus oli 3,1 % ja härmäisten 46 %. Sato näihin laatuluokkiin jakaantui kaavion 1 osoittamalla tavalla.

4 Sato eri laatuluokittain kontrolli käsittely I käsittely II kauppakelpoiset huonot härmäiset kaavio 1. Elianny -lajikkeen sadon jakautuminen eri laatuluokkiin eri koejäsenissä. Satoerot koejäsenten välillä olivat pienet. Suurin kauppakelpoinen sato saatiin I käsittelystä. Siinä oli myös vähiten härmäisiä marjoja. Koe päätettiin syyskuun alussa. Laatikot kannettiin tunnelin ulkopuolelle koejäsenittäin ja kasvustojen härmäisyyttä arvioitiin vielä siinä. Koejäsenten välillä ei havaittu suuria eroja kasvuston lehtien härmäisyydessä. kuva 2. Käsittely I ruutujen kasvustoa. kuva 3. Kontrolliruutujen kasvustoa sadonkorjuun jälkeen kuva 4. Käsittely II kasvustoa

5 Johtopäätökset Kaliumbikarbonaatin käyttö on yksi mahdollisuus tunnelimansikan härmäntorjunnassa. Aine toimii ennakoivasti, joten ruiskutus tulee aloittaa tarpeeksi aikaisin jo ennen kasvulehtien puhkeamista. Ruotsin opintomatkalla opimme, että teho on paras, kun lehti on vielä supussa. Kiinnitteen käyttö parantaa aineen tehoa. Tässä kokeessa saimme VitiSun -valmisteella ainoastaan vähäinen vaikutus härmän esiintyvyyteen. Useiden kasvinsuojeluaineissa käytettyjen tehoaineiden jäädessä pois markkinoilta viljelyssä tarvitaan korvaavia aineita. VitiSun -voisi olla yksi sellainen. Siksi sen testaamista kannattaa jatkaa.