Sertifioidun ja TOS-perunan vertailukoe

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Sertifioidun ja TOS-perunan vertailukoe"

Heidi Saarnio
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Sertifioidun ja TOS-perunan vertailukoe Perunatutkimuksen talvipäivät , Vaasa Juhani Rahko, ProAgria 1

2 Hankkeen idea Perunantuotannon kansallinen tuki päättyi tukielementtinä vuonna Tuen yhtenä vaatimuksena oli, että ruokaperunan ja ruokateollisuusperunan viljelijän on käytettävä istutukseen joko ifioitua siementä tai siitä enintään yhden kerran lisättyä siementä. Tuen poistumisen myötä kannustimet ifioidun siemenen käyttöön alenivat vuodesta 2012 lähtien. On uhkana, että ifioidun siemenen käyttö istutussiemenenä vähenee huomattavasti. Sertifioidun siemenen hinta on keskimäärin noin kaksinkertainen tilan oman siemenlisäyksen tuotantokustannukseen verrattuna. Tutkimuksessa selvitetään, onko ifioitu siemen hintansa väärti, eli tuottaako siihen sijoitettu raha itsensä takaisin parempana satona tai sadon korkeampana laatuna. 2

Tuen poistumisen myötä kannustimet ifioidun siemenen käyttöön alenivat vuodesta 2012 lähtien. On uhkana, että ifioidun siemenen käyttö istutussiemenenä vähenee huomattavasti.

3 Hankkeen toteutus Tutkimus toteutettiin kenttäkokeena viidellä maatilalla Maatilat sijaitsivat eri puolilla Suomen perunanviljelyalueita Viljelijät itse istuttivat siemenet ja toteuttivat kasvukauden aikaiset hoitotoimenpiteet Perunapellolle merkittiin koeruudut Kaikkia koejäseniä oli neljä kerrannetta, jossa kaikissa sama käsittely. Koeruutujen koko oli vähintään neljä perunariviä, josta kahdesta keskimmäisestä otettiin koeala joka kerranteesta Perunantutkimuslai suoritti koeruutujen sadonkorjuun ja sadon analysoinnin 3

perunanviljelyalueita Viljelijät itse istuttivat siemenet ja toteuttivat kasvukauden aikaiset hoitotoimenpiteet Perunapellolle

4 Koejäsenet 2014 Koejäsenet Koepaikka Lajike Sertifioitu TOS TOS2 TOS3 Siikajoki Opera x x Saline x x Kannus Marabel x x Melody x x Uusikaarlepyy Melody x x x Nicola x x x Kauhava Challenger x x Musica x x Karijoki Marabel x x x Musica x x Koemalli/kerranteet: Tilamitan kaistakoe / 4 kerrannetta Koeruutu: Netto koepaikasta riippuen 4,0-4,25m² 4

Opera x x Saline x x Kannus Marabel x x Melody x x Uusikaarlepyy Melody x x x Nicola x x

5 Tulokset 2014 t/ha Kokonaissato Ruokaperunakelpoisten mm sato Opera Saline Marabel Melody Melody Nicola Challenger Musica Marabel Musica Siikajoki Kannus Jepua Kauhava Karijoki 5

Ruokaperunakelpoisten 35-70 mm sato 70 60 50 40 30 20 10

6 Tulokset Rupi > 25 % Rupi % Mallon viat Muodon viat Vihertyneet Muut viat 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Opera Saline Marabel Melody Melody Nicola Challenger Musica Marabel Musica Siikajoki Kannus Jepua Kauhava Karijoki 6

7 Tulokset 2014 Sertifioitu siemenperuna tuotti satoa likimain saman verran kuin TOS-peruna, bruttona noin 51t/ha ja nettona noin 45t/ha Virus- ja bakteeritestien tulokset sekä perunaseitti olivat yleisesti ifioidulla perunalla TOS:tä paremmat Sadon seittiruven määrissä ei suuria eroja ifioidun ja kerran lisätyn TOS:n välillä, mutta 2xTOS oli jo selvästi seittirupisempaa 7

bruttona noin 51t/ha ja nettona noin 45t/ha Virus- ja bakteeritestien tulokset sekä

8 Kolmen koevuoden yhteenveto Koejäseniä kokeessa yhteensä 29 koejäsenparia eli saman paikkakunnan ja lajikkeen ifioitu, TOS (ja mahdollisesti TOS2, TOS3) TOS-peruna on tuotettu kolmella tilalla erillisillä lisäyslohkoilla, ja kahdella tilalla ruokaperunalohkoilla. Kaikki kuitenkin kokolajittelivat TOS-perunan erikseen ennen idätystä

tuotettu kolmella tilalla erillisillä lisäyslohkoilla, ja kahdella tilalla

9 Kolmen koevuoden yhteenveto, kasvustotarkkailut Lehti- ja mukulanäytteiden sekä kasvustotarkastusten yhteenlaskettu viruspitoisuus ifioidulla keskimäärin 7,1 % ja TOS:llä 11,3 %. Viruspitoisuus kasvoi lisäysvuosien myötä. Virusta oli huomattavasti eniten v. 2012, ja lajikkeiden välillä oli suuret vaihtelut Kasvustotarkkailuissa arvioitu tyvimädän määrä oli keskiarvona ifioidulla 2,6 % ja TOS:llä 3,9 % Kasvuston seittipitoisuuden määrittelyssä on ollut eri koevuosina ja eri paikkakunnilla hieman erilaiset arviointimenetelmät, joten niistä ei koota keskiarvoa

2012, ja lajikkeiden välillä oli suuret vaihtelut Kasvustotarkkailuissa arvioitu tyvimädän määrä oli keskiarvona ifioidulla 2,6 % ja TOS:llä

10 Kolmen koevuoden yhteenveto, sadon laatu Sadon seittiruven määrissä ifioidulla ja kerran lisätyllä sadolla ei ollut eroa. Seittirupisten määrä oli sekä ifioidussa TOS:ssä noin 20 %. (Näistä suurimmassa osassa oli alle 1 % seitin peittämää alaa). Seittirupisuuden vuoksi ei hylätty ruokaperunakelpoisuuden laatuanalyysissä. Mutta kun vertasi ifioitua kaksi tai kolme kertaa lisättyyn satoon, lisäysvuosien myötä seittirupi lisääntyi 1. koevuotena tutkittiin mukulanäytteistä sadon ravinnepitoisuus, ja ifioidulla siemenellä istutussa sadossa oli enemmän magnesiumia ja kalsiumia

Seittirupisuuden vuoksi ei hylätty ruokaperunakelpoisuuden laatuanalyysissä.

11 Kolmen koevuoden yhteenveto, sato Ei montaa tilastollisesti merkittävää satoeroa yhteensä koejäsenten välillä Brutadosta 2 koejäsenparin osalta ifioidulla oli tilastollisesti merkitsevästi parempi sato ja yhden koejäsenparin osalta TOS:n hyväksi Ruokaperunakelpoisesta (netto)sadosta tilastollisesti merkitseviä eroja saatiin 4 koejäsenparin osalta, kaikki ifioidulla istutetun hyväksi 2012 TOS:n ruokaperunakelpoinen sato oli 87 % ifioituun verrattuna. Vuonna 2013 vastaava luku 92% ja % Keskimäärin TOS tuotti 95 % ruokaperunakelpoista satoa ifioidulla istutettuun verrattuna Brutatoa TOS tuotti 98,2% ifioituun verrattuna

saatiin 4 koejäsenparin osalta, kaikki ifioidulla istutetun hyväksi 2012 TOS:n ruokaperunakelpoinen sato oli 87 % ifioituun verrattuna.

12 Kolmen koevuoden yhteenveto, sato Tuloksista hylätty 2013 viljelty Velox-lajike Koska kolmen vuoden aikana oli vain 9 koejäsentä jotka oli lisätty useammin kuin kerran (TOS2, TOS3), ei kannata tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä kuinka monta prosenttia siemenkanta taantuu lisäysvuosien kasvaessa Sadon taantuminen on lajikekohtaista, näyttäisi että Challengerin sato taantuu nopeimmin siemenlisäysvuosien kasvaessa. Myös Marabel antoi ruokaperunakelpoisen sadon taantumisesta viitteitä. Kokeessa ei huomioitu oliko ifioidun tai tilan oman siemenen varsistoa tuhottu edellisellä kasvukaudella. Myöskään siemenlisäyslohkojen viljelykiertoja ei otettu huomioon. Nämä tekijät ovat kuitenkin todennäköisesti vaikuttaneet siemenkannan elinvoimaisuuteen

taantuu nopeimmin siemenlisäysvuosien kasvaessa. Myös Marabel antoi ruokaperunakelpoisen sadon taantumisesta viitteitä.

Samankaltaiset tiedostot

Perunantutkimuslaitoksen tutkimuksia 1983 2014

Perunantutkimuslaitoksen tutkimuksia 1983 2014 Vuoden 2014 tutkimustuloksia Tärkkelysperunan lajikekoe, Ylistaro Tärkkelysperunan lajikekoe, Kokemäki Sertifioidun ja TOS-perunan vertailu Ruokaperunan lannoitusohjelmat