Biokalvokoe -väliraportti. Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki Raija Kumpula

Transkriptio

1 Biokalvokoe -väliraportti Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki Raija Kumpula Sivu

2 1. johdanto Erilaisten katteiden käyttö on yleistä marjojen ja vihannesten viljelyssä. Niiden käytöllä pyritään vähentämään lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä. Yleisin katemateriaali on musta muovi, mutta se on käytön jälkeen haitallinen ja kallis jäte pellolla. Vaihtoehtoisia katteita on tutkittu vuosikausia; uusimpina vaihtoehtoina ovat erilaiset biohajoavat materiaalit. Biohajoava materiaali kykenee läpikäymään tietyissä ympäristöolosuhteissa hajoamisprosessin, joka johtaa hiilidioksidin, veden, metaanin, biomassan ja suolojen vapautumiseen. Materiaalin biohajoavuutta määritettäessä on tärkeää huomioida ympäristötekijöihin liittyvät vaatimukset ja hajoamiseen kuluva aika. Biokalvot ovat tuottavuuden ja ympäristön kannalta tehokas vaihtoehto perinteisille muovikalvoille. Sen käyttö alentaa työvoimakustannuksia ja sen ympäristövaikutukset ovat vähäisemmät. Myös uusi ympäristökorvausjärjestelmä suosii biokalvojen käyttöä. Sivu

3 2. koejärjestelyt Marjanviljelyn koetilalla Suonenjoella järjestettiin kesällä 2015 kenttäkoe biohajoavilla kalvoilla, missä oli neljä koejäsentä: 1) Italialaisen G.Valotan ja Avagron markkinoima 0,015 mm paksuinen 1- vuotisille kasveille tarkoitettu kalvo 2) Avagron markkinoima (G.Valota) samanlainen kalvo, mutta mikrorei ítetty 3) Avagron markkinoima (G.Valota) 0,03 mm paksuinen monivuotisille kasveille tarkoitettu kalvo 4) BioAgri AgriMarketin markkinoima monivuotisten kasvien kalvo (0.03 mm) Koejärjestelyt: Jokaista kokeessa ollutta kalvoa levitettiin n. 40 m rivi Marjaosaamiskeskuksen penkintekokonetta käyttäen. Kalvoon tehtiin rei ät istutusta varten käsin levityksen jälkeen. Tihkuletku vedettiin penkkeihin samanaikaisesti kalvon kanssa. Penkit tehtiin ja mansikan taimet istutettiin 5.6. (Malwina, Vissersin lajikkeet, Graminorin numerokannat, satotaimia). Riveille tehtiin kesän aikana normaalit kasvinsuojelutoimenpiteet ja kasvukauden loppupuolella joka toinen riviväli ruiskutettiin Reglonella rönsyjen hävittämiseksi. Sivu

4 3. olosuhteet Sääolosuhteet: Penkintekoaikaan ja sen jälkeen maa oli melko kuivaa ja taimien kasvuun lähtö turvattiin sadettamalla niitä päältä. Suurimmat sateet alkoivat kesäkuun puolivälin jälkeen ja niitä jatkui elokuun alkuun saakka. Kesäheinäkuun lämpötilat jäivät normaalivuosien alapuolelle; elo- ja syyskuu sen sijaan olivat tavanomaista lämpimämmät. Biokalvot säilyivät kaikissa riveissä suhteellisen ehjinä aina syyskuulle saakka. Maa oli lähes kivetön penkkejä tehtäessä, mikä ei aiheuttanut vahingoittanut levitettävää kalvoa. Kasvukauden aikana tehtävät hoitotyöt mm. rivivälien niitto tai rikkakasvien poisto sen sijaan saattoivat helposti aiheuttaa kalvon reikiintymisen. Myös kasvukaudelle sattuneet rankkasateet saattoivat nopeuttaa kalvojen reikiintymistä. Marjanpoiminnassa tai muissa kasvukauden aikaisissa työvaiheissa ei juurikaan havaittu eroja perinteiseen mustaan muoviin verrattuna. Ainoastaan biokalvojen mekaanista vioittamista piti välttää enemmän kuin muovikatteessa viljeltäessä. Sivu

5 4. kuvia Biokalvo, 1-vuotinen Avagro; kalvoissa oli erikokoisia reikiä syyskuun lopulla kuvat:eeva Leppänen Sivu

6 4. kuvia Biokalvo Avagro 1-vuotinen mikroreiítetty kuvat: Eeva Leppänen Sivu

7 4.kuvia Biokalvo Avagro, monivuotinen; kalvo oli suhteellisen ehjä syyskuun lopulla kuvat:eeva Leppänen Sivu

8 Biokalvo AgriMarket, monivuotinen kuva: Eeva Leppänen Sivu

9 5. johtopäätökset Kokeessa olleet biokalvot osoittautuivat kestävämmiksi kuin ennakkoon odotimme. Myös kalvojen levittäminen penkintekokoneella oli yllättävän helppoa. Kestävimmiksi osoittautuivat monivuotiset kalvot, jotka olivat melko ehjät vielä kasvukauden loputtua. Yksivuotisissa kalvoissa sen sijaan oli siinä vaiheessa suuriakin reikiä. Tehdyt kasvinsuojelutoimenpiteet eivät näyttäneet vaikuttavan kalvojen kuntoon eikä myöskään kemiallisesti tehty rönsyjen poisto lisännyt kalvon reikiintymistä. Koetta jatketaan vielä seuraavana kesänä, jolloin saadaan tietoa kalvojen talvenkestävyydestä. Sivu