Porkkanan lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi
|
|
- Kalevi Katajakoski
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Porkkanan lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Anu Räty 1), Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, 1) Hanna Kekkonen, MTT Ruukki Kaisa Soppela, MTT Rovaniemi Porkkanan lajikekokeessa oli varhais-kesä, varasto- ja teollisuusporkkanoita. Kokeita tehtiin kasvukaudella 2011 ja 2012 lähes samoilla lajikkeilla. Testattavana oli kahden kasvukauden aikana yhteensä 14 lajiketta. Porkkanat kasvatettiin 50 cm rivivälillä. Kylvöt tehtiin vuonna 2011 Sotkamossa ja Ruukissa toukokuun 21. päivänä ja Rovaniemellä toukokuun 27. päivänä. Vuonna 2012 kylvöihin päästiin Sotkamossa 22.5, Ruukissa 25.5 ja Rovaniemellä Sato korjattiin lajikkeiden valmistumisen mukaan syyskuussa. Sato lajiteltiin neljään luokkaan: alle 50g, g, yli 250g ja huonot eli haljenneet, haaroittuneet, vioittuneet yms. Porkkana sadosta punnittiin myös juuri- ja naattisato satoindeksin laskemiseksi sekä luokasta g mitattiin juuren pituus. Kuva 1. Porkkanan lajikekoe, Ruukki 2011 (Anu Räty) Erilaiset kasvukaudet näkyivät porkkanan satotasoissa Molempina koevuosina parhaimpiin porkkanan satotasoihin päästiin Ruukissa. Kuitenkin jokaisella tutkimuspaikkakunnilla kaikki lajikkeet saivat kasvukaudella 2012 pienemmän
2 kokonaissadon kuin Poikkeuksen tähän teki Napoli, joka kasvatti satoaan 2012 Sotkamossa ja Ruukissa. Kasvukaudella 2011 varhaislajikkeista Jerada sai suurimmat kokonaissadot kaikilla paikkakunnilla. Mutta kaudella 2012 lajike ei pärjännytkään, vaan satoisimmaksi lajikkeeksi osoittautui Sotkamossa ja Ruukissa Napoli. Rovaniemellä 2012 suurimman sadon tuotti Rosalie. Varastolajikkeista 2011 Sotkamossa ja Ruukissa Maestro oli paras. Rovaniemellä Exelso sai parhaimman sadon. Lajikkeet vaihtuivat 2012, Sotkamossa paras oli Namdal ja Ruukissa Exelso. Porkkanakoko pieneni vuonna 2012 vuodesta Pienten alle 50 g porkkanoiden osuus kokonaissadosta kasvoi lähes kaikilla lajikkeilla. Vuonna 2011 isoja eli yli 250 g juuria kasvoi eniten Ruukissa. Kasvukaudella 2012 yli 250 g juuria saatiin huomattavasti vähemmän. Teollisuuslajikkeistakaan ei saatu yhtä paljon yli 250 g porkkanoita kuin edellisellä satokaudella. Juuren pituus ei paljon vaihdellut lajikkeiden välillä. Vuonna 2011 Ruukissa saatiin pisimmät ja painavimmat porkkanat. Mutta kasvukaudella 2012 porkkanoiden pituus ja paino erot tasoittuivat tutkimuspaikkakuntien välillä. Kumpanakaan kasvukautena tuholaisista ja kasvitaudeista ei ollut ongelmia, eikä torjunta-aine käsittelyjä tarvittu. Rovaniemellä 2011 ongelmaksi muodostuivat myyrät, jotka tuhosivat huomattavan osan sadosta. Lisäksi epämuodostuneita ja haaroittuneita porkkanoita esiintyi runsaasti. Nämä nostivat Rovaniemellä huonojen osuutta kaudella Vuonna 2012 Rovaniemellä saatiin tulokset vain varhaislajikkeista. Kuva 2. Jerada lajikkeen satoa Sotkamo (Anu Räty)
3 Taulukko 1: Kokeen porkkanalajikkeet ja siemententoimittajat Lajike Aikaisuus Siemenliike Rosalie Varhais HL-Vihannes Oy Circeo Varhais HL-Vihannes Oy Napoli Varhais Helle Oy Norwalk Kesä Helle Oy Jerada Varhais HL-Vihannes Oy Carboli Varasto HL-Vihannes Oy Exelso Kesä- tai varasto S.G.Nieminen Morelia Varasto HL-Vihannes Oy Merida Varasto Elomestari Oy Maestro Varasto S.G.Nieminen Namdal Varasto Helle Oy Silvano Teollisuus S.G.Nieminen Extremo Teollisuus S.G.Nieminen Olimpo Teollisuus S.G.Nieminen Taulukko 2. Porkkanan lajikekoe satotulokset () MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Sotkamo Ruukki Rovaniemi Rosalie 51,5 45,6 64,6 63,9 43,5 31,0 Circeo 60,8 35,4 67,2 61,1 58,2 20,0 Napoli 56,3 59,7 81,3 92,1 44,5 30,0 Norwalk 47,9 46,5 69,1 63,7 40,7 23,6 Jerada 77,2 49,5 109,8 60,4 59,2 29,5 Carboli 49,9 25,9 65,6 32,4 45,6 Exelso 61,9 39,1 89,8 66,5 57,7 Morelia 63,3 45,7 91,9 59,3 57,4 Merida 59,6 44,9 90,5 56,1 47,9 Maestro 70,4 40,8 93,6 48,7 47,0 Namdal 50,8 64,2 Silvano 78,8 41,9 110,4 86,1 55,4 Extremo 42,5 79,3 Olimpo 78,2 116,5 66,5
4 Taulukko 3. Porkkanan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo Lajike Hyvät, alle 50g Rosalie 8,9 17,7 34,6 22,0 0,0 0,0 8,0 5,9 Circeo 12,3 7,9 36,3 21,7 0,0 0,0 12,2 5,7 Napoli 5,2 16,8 40,1 34,7 0,0 0,0 11,0 8,3 Norwalk 7,9 15,6 31,5 25,2 0,0 0,0 8,5 5,7 Jerada 11,0 11,0 50,1 34,3 0,0 0,0 16,1 4,1 Carboli 7,4 2,5 40,7 17,2 0,0 0,0 1,8 6,1 Exelso 6,1 2,8 47,1 32,5 1,1 0,5 7,6 3,3 Morelia 6,1 3,6 46,0 37,7 3,6 0,0 7,5 4,4 Merida 6,7 9,6 46,0 30,5 0,9 0,0 6,1 4,8 Maestro 20,3 3,2 46,5 35,5 0,0 0,0 3,7 2,1 Namdal 5,7 34,9 0,0 10,2 Silvano 6,5 2,1 66,5 34,0 2,7 1,4 3,0 4,4 Olimpo 5,5 60,5 7,5 4,6 Extremo 2,6 33,9 1,1 5,0 Taulukko 4. Porkkanan lajikekokeen satotulokset MTT Ruukki Lajike Hyvät, alle 50g Rosalie 3,7 26,9 50,8 28,1 0,0 0,0 10,0 8,9 Circeo 3,0 14,5 47,4 36,5 4,4 0,0 12,3 10,2 Napoli 6,7 8,8 59,8 62,2 0,3 0,0 14,5 21,1 Norwalk 6,5 8,3 46,8 42,1 0,3 0,0 15,5 13,3 Jerada 2,9 2,7 81,0 45,1 2,7 0,0 23,1 12,6 Carboli 3,8 3,7 54,6 19,2 0,0 0,0 7,2 9,6 Exelso 2,8 9,2 71,6 45,9 5,4 0,0 10,0 11,4 Morelia 4,6 3,9 72,7 39,2 3,6 0,3 11,0 15,9 Merida 5,4 3,5 71,3 29,7 0,6 0,0 13,2 23,0 Maestro 4,9 3,5 74,3 35,0 2,5 0,0 11,9 10,2 Namdal 10,2 31,3 0,0 22,6 Silvano 2,7 8,6 80,4 62,9 15,4 0,0 11,9 14,3 Olimpo 2,0 88,1 18,0 8,4 Extremo 9,5 50,0 0,0 19,7
5 Taulukko 5. Porkkanan lajikekokeen satotulokset MTT Rovaniemi Lajike Hyvät, alle 50g Rosalie 15,0 24,0 12,9 2,1 0,0 0,0 15,6 4,8 Circeo 4,7 6,8 25,0 8,4 0,0 0,0 28,5 4,7 Napoli 13,1 6,5 17,1 4,8 0,0 0,0 14,3 18,2 Norwalk 21,9 11,0 9,9 2,8 0,0 0,0 8,9 9,8 Jerada 2,3 10,8 28,3 13,8 0,0 0,0 28,6 5,2 Carboli 7,4 23,7 0,0 14,4 Exelso 7,4 24,0 0,0 26,4 Morelia 9,8 33,7 0,0 14,0 Merida 7,0 19,0 0,0 21,8 Maestro 19,7 17,2 0,0 10,1 Namdal Silvano 12,7 32,5 0,3 10,1 Olimpo 2,3 34,3 0,0 29,9 Extremo Taulukko 6. Porkkanan eri kokoluokkien ja huonojen osuus prosentteina ( ) koko sadosta MTT Sotkamo Lajike Hyvät, alle 50g Rosalie 17,2 38,9 67,2 48,2 0,0 0,0 15,6 12,9 Circeo 20,3 22,4 59,8 61,4 0,0 0,0 20,0 16,2 Napoli 9,3 28,1 71,2 58,1 0,0 0,0 19,5 13,8 Norwalk 16,4 33,5 65,7 54,2 0,0 0,0 17,9 12,3 Jerada 14,2 22,2 64,9 69,4 0,0 0,0 20,9 8,4 Carboli 14,9 9,8 81,5 66,5 0,0 0,0 3,6 23,7 Exelso 9,8 7,0 76,1 83,1 1,8 1,3 12,2 8,5 Morelia 9,7 8,0 72,7 82,4 5,7 0,0 11,9 9,7 Merida 11,2 21,4 77,1 67,9 1,5 0,0 10,2 10,7 Maestro 28,8 7,9 66,0 87,0 0,0 0,0 5,3 5,1 Namdal 11,2 68,8 0,0 20,0 Silvano 8,3 5,0 84,4 81,0 3,4 3,5 3,9 10,5 Olimpo 7,1 77,4 9,6 5,9 Extremo 6,1 79,6 2,5 11,7
6 Taulukko 7. Porkkanan eri kokoluokkien ja huonojen osuus prosentteina () koko sadosta MTT Ruukki Lajike Hyvät, alle 50g Rosalie 5,8 42,04 78,6 44,0 0,0 0,0 15,6 14,0 Circeo 4,5 23,69 70,5 59,7 6,6 0,0 18,4 16,6 Napoli 8,2 9,58 73,6 67,5 0,4 0,0 17,8 22,9 Norwalk 9,3 13,04 67,8 66,1 0,4 0,0 22,5 20,8 Jerada 2,7 4,43 73,8 74,7 2,5 0,0 21,1 20,9 Carboli 5,8 11,36 83,2 59,2 0,0 0,0 11,0 29,5 Exelso 3,2 13,83 79,7 69,0 6,0 0,0 11,1 17,1 Morelia 5,0 6,65 79,1 66,1 3,9 0,5 12,0 26,7 Merida 6,0 6,23 78,8 52,9 0,6 0,0 14,6 40,9 Maestro 5,2 7,20 79,4 71,8 2,7 0,0 12,7 21,0 Namdal 15,91 48,8 0,0 35,3 Silvano 2,5 9,93 72,8 73,1 13,9 0,3 10,8 16,6 Olimpo 1,7 75,7 15,4 7,2 Extremo 12,01 63,1 0,0 24,9 Taulukko 8. Porkkanan eri kokoluokkien ja huonojen osuus prosentteina () koko sadosta MTT Rovaniemi Lajike Hyvät, alle 50g Rosalie 34,5 77,4 29,7 6,9 0,0 0,0 35,9 15,6 Circeo 8,1 34,2 42,9 42,0 0,0 0,0 49,0 23,8 Napoli 29,4 22,1 38,4 16,3 0,0 0,0 32,2 61,6 Norwalk 53,7 46,5 24,4 11,9 0,0 0,0 21,9 41,6 Jerada 3,9 36,2 47,8 46,3 0,0 0,0 48,3 17,5 Carboli 16,3 52,0 0,0 31,6 Exelso 12,8 41,5 0,0 45,7 Morelia 17,1 58,6 0,0 24,3 Merida 14,7 39,7 0,0 45,6 Maestro 42,0 36,6 0,0 21,4 Namdal Silvano 22,8 58,6 0,5 18,1 Olimpo 3,4 51,6 0,0 44,9 Extremo
7 Taulukko 9. Kauden 2011 porkkanalajikkeiden satoindeksi = juuren osuus kokonaismassasta, juuren pituus ja paino laskettu gramman porkkanoista. So = MTT Sotkamo, Ru = MTT Ruukki, Ro = MTT Rovaniemi Lajike Satoindeksi Juuren pituus (cm) Juuren paino (g) So Ru Ro So Ru Ro So Ru Ro Rosalie 0,85 0,84 0, ,1 92,0 43,3 Circeo 0,83 0,83 0, ,3 116,4 83,2 Napoli 0,82 0,81 0, ,1 96,0 71,7 Norwalk 0,83 0,79 0, ,9 83,3 63,7 Jerada 0,85 0,84 0, ,8 131,9 94,3 Carboli 0,84 0,81 0, ,8 92,7 64,1 Exelso 0,82 0,82 0, ,5 132,6 79,1 Morelia 0,82 0,81 0, ,9 119,4 85,9 Merida 0,85 0,84 0, ,0 115,6 78,5 Maestro 0,81 0,82 0, ,3 111,4 64,7 Silvano 0,79 0,76 0, ,1 143,5 75,3 Olimpo 0,79 0,76 0, ,3 140,3 88,2 Taulukko 10. Kauden 2012 porkkanalajikkeiden satoindeksi = juuren osuus kokonaismassasta, juuren pituus ja paino (keskiarvo g porkkanoista). So = MTT Sotkamo, Ru = MTT Ruukki, Ro = MTT Rovaniemi Lajike Satoindeksi Juuren pituus (cm) Juuren paino (g) So Ru Ro So Ru Ro So Ru Ro Rosalie 0,83 0,79 0,86 15,9 16,0 14,8 69,3 64,3 61,4 Circeo 0,83 0,76 0,88 16,2 16,3 15,5 76,0 75,4 71,7 Napoli 0,81 0,82 0,86 16,7 16,6 15,7 77,0 89,9 68,5 Norwalk 0,82 0,81 0,85 16,1 16,3 14,8 72,2 80,9 68,9 Jerada 0,84 0,84 0,87 16,4 18,0 16,3 83,0 108,0 67,5 Carboli 0,84 0,81 17,1 16,4 100,5 77,5 Exelso 0,80 0,78 18,3 15,8 120,4 85,5 Morelia 0,79 0,81 16,6 17,9 96,6 109,2 Merida 0,82 0,83 16,6 18,6 81,9 101,3 Maestro 0,82 0,78 16,4 15,3 97,7 99,7 Namdal 0,85 0,82 17,4 17,0 86,4 79,3 Silvano 0,78 0,77 15,6 14,0 114,3 96,7 Extremo 0,80 0,79 16,1 15,0 109,6 95,8
Keräkaalin lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi
Keräkaalin lajikekokeen 2011-2012 tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Anu Räty 1), Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, 1) etunimi.sukunimi@mtt.fi Hanna Kekkonen, MTT Ruukki Kaisa Soppela,
LisätiedotPensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki
Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki 2010-2012 Kati Hoppula (1, Kalle Hoppula (1, Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, (1 etunimi.sukunimi@mtt.fi Sirkka Luoma ja Hanna
LisätiedotVadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi
Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2008-2012 Kati Hoppula (1, Kalle Hoppula (1, Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, (1 etunimi.sukunimi@mtt.fi Sirkka Luoma ja Hanna Kekkonen,
LisätiedotVihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen
Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Kirjoittanut: Anu Räty, Tutkija MTT Sotkamo Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen -hankkeessa tehtiin vuonna 2010 lajikekokeita porkkanalla
LisätiedotVadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi
Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Kirjoittanut: Kati Hoppula, Tutkija MTT Sotkamo Vadelman tehotuotantokoe perustettiin MTT:n toimipaikoille Sotkamoon ja Rovaniemelle
LisätiedotVihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen
Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Kirjoittanut: Anu Räty, Tutkija MTT Sotkamo Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen -hankkeessa tehtiin vuonna 2010 lajikekokeita porkkanalla
LisätiedotVadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 2010
Vadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 21 Kirjoittanut: Kati Hoppula, Tutkija MTT Sotkamo Vadelman lajikekokeet perustettiin MTT:n toimipaikoille Sotkamoon ja Rovaniemelle vuonna
LisätiedotTaimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?
Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä? Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset
LisätiedotUutta vipuvoimaa kasvi- ja puutarhatuotantoon Etelä- Pohjanmaalla
Uutta vipuvoimaa kasvi- ja puutarhatuotantoon Etelä- Pohjanmaalla Vihannesosion tuloksia Pirjo Kivijärvi ja Veikko Hintikainen Hankkeen päätösseminaari 18.4.2012, Kauhajoki Vihannesosion vuoden 2011 tilakokeet
LisätiedotMarjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka
Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-
LisätiedotMansikan lajikekokeiden tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi
Mansikan lajikekokeiden tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2008 2011 Kati Hoppula 1), Kalle Hoppula 1), Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, 1) etunimi.sukunimi@mtt.fi Tarja Hietaranta,
LisätiedotMTT Ruukin alustavia. kasvukaudelta Raija Suomela ja Essi Saarinen
MTT Ruukin alustavia tutkimustuloksia kasvukaudelta 2010 Raija Suomela ja Essi Saarinen Esityksen runko Vilja-tuloksia Lajikekokeet Ruukissa, ohra ja kaura Kasvitautiainekoe Innovatiiviset rehukasvit Nurmi-tuloksia
LisätiedotKoetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo
Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Marjatsemppi-kiertue, syyskuu 2010 Hanke: Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Rahoittajat: EU:n maaseuturahasto
LisätiedotKuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia
Kuminan pellonpiennarpäivät 213 lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Jokioinen 17.6.213 Lamminkylän pelto Kuolleiden taimien määrä kpl/m2 ensimmäisenä talvena
LisätiedotMarjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka
Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen
LisätiedotMansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010
Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010 Kirjoittanut: Kati Hoppula, tutkija MTT Sotkamo Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet perustettiin MTT:n tutkimusasemille
LisätiedotVadelman pensasmaiset satotaimet
Suomalaisen marjantuotannon kilpailukyvyn parantaminen ja kestävä kehittäminen muuttuvassa ilmastossa 2010-2012 Vadelman pensasmaiset satotaimet Pauliina Palonen, Tero Tommila ja Timo Hytönen Helsingin
LisätiedotNurmen satopotentiaalista tuottavuutta
Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi ja Panu Korhonen, Maaninka Raija Suomela, Ruukki (14.3.2016 Oamk) 5.4.2016 Liminka 6.4.2016 Toholampi 1 5.4.2016 Liminka Esityksen
LisätiedotLuomuun sopivat ohralajikkeet. Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna 2012. Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT
Luomuun sopivat ohralajikkeet Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna 2012 Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT Toimijat: Iikka Minkkinen, Poke, Tarvaala: kokeiden toteutusvastuu Markku Mononen, Otava:
LisätiedotPerunaseitti ja sen torjunta
Perunaseitti ja sen torjunta Jepua 1983 Hahkiala 1998 Kullan seittiongelma Halkeilleet mukulat perunan lajikekokeissa K-koetila 1991-2001 % 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Bintje Kulta Kokeen k.a. 0 1991 1992
LisätiedotRaportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI
Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta 18 Raija Kumpula Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI Johdanto Marjanviljelyn koetilalle perustettiin Uusien mansikkalajikkeiden viljelykoe
LisätiedotJäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011
Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita
LisätiedotSyysrypsin viljely Antti Tuulos
Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto
LisätiedotVihannesten lajikevalinta käyttötarkoituksen mukaan
Maa- ja elintarviketalous 136 Vihannesten lajikevalinta käyttötarkoituksen mukaan Marja Kallela, Petri Vanhala, Terhi Suojala-Ahlfors ja Hanna Kairikko Kasvintuotanto Maa- ja elintarviketalous 136 73 s.
LisätiedotKuminaa yksin vai suojakasvin kanssa
Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset Voidaanko kuminaa viljellä
LisätiedotAbbas Aflatuni Lauri Jauhiainen Kylvötavan ja -tiheyden vaikutus porkkanasatoon
Abbas Aflatuni Lauri Jauhiainen Kylvötavan ja -tiheyden vaikutus porkkanasatoon Abbas Aflatuni Lauri Jauhiainen Maatalouden tutkimuskeskus, Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema, 92400 Ruukki, puh. (08) 271371
Lisätiedot8771 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET
Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Varastoporkkana Kauppakelpoinen sato 10665 kg/0,3 ha, tuotantokustannus 0,822 /kg 0,30 ha (C2 ja C2 pohjoinen) TUOTOT määrä [kpl,h,
Lisätiedot19755 19755 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET
Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Porkkana Vaihtoehto II. Varhaisporkkanan viljely ilman harsokatetta Kauppakelpoinen sato 35550 kg/ha, tuotantokustannus 0,519
LisätiedotLuomu- ja IP-kasvistuotannon kehittäminen EKOkas Lajikekokeet; tuloskooste 2013
2014 Luomu- ja IP-kasvistuotannon kehittäminen EKOkas Lajikekokeet; tuloskooste 2013 Kuva: Hanna Avikainen Veikko Hintikainen, Anne Tillanen, Pirjo Kivijärvi ja Anne Rahkonen, MTT Hanna Avikainen ja Mari
LisätiedotAKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään
CHARMAY FAIRYTALE SALOME SW MAGNIFIC MIRELLA SEVERI PIONEER Ylivoimainen MAXIMUS kaurasadontuottaja Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä
LisätiedotKasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista
Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,
LisätiedotRapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva
Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva Veikko Hintikainen, Pirjo Kivijärvi, Anne Tillanen, Hanna Avikainen, Mari Mäki Kasvisseminaari 13.2.2014, Mikkeli Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Mikä
LisätiedotLähiruokaa markkinoille loppuraportti 1.4.2006-31.12.2007
2008 Lähiruokaa markkinoille loppuraportti 1.4.2006-31.12.2007 Ulla Lehtinen Oulun yliopisto 3/26/2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKKEEN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT... 3 2. HANKEEN PERUSTIEDOT... 3 3. TAVOITTEET...
LisätiedotAMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä
Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.
LisätiedotLAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN
LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 2.3.2011 Boreal / Satu Pura BOREALIN RUIS-, ÖLJY- JA PALKOKASVIEN LAJIKEUUTUUDET Syysruis Reetta BOR Evolo BOR (hybridi) Kevätrypsi
LisätiedotLajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta
Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta Arjo Kangas & Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Lajikekoe MTT Jokioinen
LisätiedotPerunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen
Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.
LisätiedotAlustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua
Alustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua Lauri Jauhiainen ja Oiva Niemeläinen Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat ja biotuotanto Suomen Nurmiyhdistyksen vuosikokous 30.8.2016 Luke/Tike satotilaston
LisätiedotTyppi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa
LisätiedotSyysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
LisätiedotMarjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma
Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT 2014 Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen
LisätiedotMansikan aitouskoetulokset vuonna 2015
Hannu Tiainen ja Juho Hautsalo Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015 Suvetar LUKE Laukaan toimipiste Viljelijätiedote Laukaa 2016 MANSIKAN AITOUSKOETULOKSET VUONNA 2015 Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN. Kuopio Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy
ILMASTONMUUTOS JA KASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN Kuopio 20.11.2014 Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy SUOMEN ILMASTON ERITYISPIIRTEET KASVINVILJELYLLE Pitkä päivä Sademäärä
LisätiedotLajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Ohran lajikekokeet 2012 Ohran lajikekokeet 2006-2011 Kauran lajikekokeet 2012
LisätiedotRypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita
Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Miia Kuisma tutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus 3.3.2011 1 3.3.2011 M. Kuisma: Rypsi luomuviljelyssä Sisältö Rypsinviljelyn kehitys Suomessa Rypsin rooli luomutuotannossa
LisätiedotKumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa
Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina suojakasvissa
LisätiedotRuukista Essi Saarinen & Raija Suomela. Kuva: Maria Honkakoski
Virallisten lajikekokeiden tuloksia Ruukista 2011 Essi Saarinen & Raija Suomela Kuva: Maria Honkakoski MTT Ruukin ohrakoe 2011 Kuuma kesä Osin poutiva lohko Tauteja esiintyi i paljon 10 lajiketta Ei tautitorjunta
LisätiedotLajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet
LisätiedotNurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle
Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Marika Laurila, Arto Huuskonen ja Sirkka Luoma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie
LisätiedotKuminan perustaminen suojakasviin
Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan viljelypäivät 2012 Riihimäki (28.1) ja Loimaa (30.1.) Kumina suojakasvissa KOE 1 V 2009 perustettu koe Jokioisiin,
LisätiedotHerukkalajikkeet. Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula. MTT Sotkamo
Herukkalajikkeet Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula MTT Sotkamo Hanke: Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen 2 Rahoittajat: EU:n maaseuturahasto / Kainuun
LisätiedotAvomaan vihannesviljely
Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan
LisätiedotNurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi
Nurmen perustaminen Anu Ellä & Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi Pohdittavaa - Kuka syö suojakasvin? - Miten suojakasvi korjataan ja varastoidaan ja millä
LisätiedotMarjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka
Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen
LisätiedotKasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi
Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi
LisätiedotNurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus
Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,
LisätiedotKeräkaali. Keräkaali Premiere
Bourbon F1 Tuotekoodi: 111001 100s 4,50 Castello F1 NiZ Tuotekoodi: 111101 100S 5.00 Coronet F1 Tuotekoodi: 111201 50s 4,50 Hyvänlaatuinen ja satoisa kesälajike. Muistuttaa ominaisuuksiltaan Balbroa. Kerä
LisätiedotKalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Kalium porraskokeen tuloksia 2013-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Maaperän Kalium-pitoisuus Vuoden 2012 yhteenvedosta voidaan todeta, että juurikasmaiden kaliumin (K) määrä on karkean arvion
LisätiedotTutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia
Tutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MMT Erikoistutkija, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Kuminaviljelyttäjien tilaisuudet kevät 213 Esitykset sekä muutakin
LisätiedotJuha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset
Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset Kasvuohjelma kokeet - Siemen nurmi Viljan laatutulokset -TJP
LisätiedotMaissin soveltuvuus rehukasviksi Keski-Suomessa
Maissin soveltuvuus rehukasviksi Keski-Suomessa Arto Huuskonen 1), Essi Saarinen 1), Perttu Virkajärvi 2), Maarit Hyrkäs 2), Markku Niskanen 3) ja Raija Suomela 1) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus,
LisätiedotKuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä
Liite 20.3.2006 63. vuosikerta Numero 1 Sivu 13 Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä Marjo Keskitalo, MTT Kuminan viljely yleistyy Suomessa edelleen. Satoa tästä erikoiskasvista saadaan parhaiten,
LisätiedotLuomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia
Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Arja Nykänen / Kaisa Matilainen ProAgria Etelä-Savo/ ProAgria Pohjois-Karjala p. 0400 452 089 / p. 040 3012423 Yleistä lajikevalinnasta Sadon käyttötarkoitus
LisätiedotAikaiset keräkaalilajikkeet. Pikkuistukassipulin viljely muovihuoneessa ja avo maalla
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS POHJOIS-POHJANMAAN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 6 AVOMAAN VIHANNESVILJELY Sirkka Luoma & Heikki Hakkola Aikaiset keräkaalilajikkeet Pikkuistukassipulin viljely muovihuoneessa ja avo
LisätiedotKILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN
KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään
LisätiedotKasvintuotanto kannattaa
Kasvintuotanto kannattaa Loppuseminaari Havaintokoetoiminnan satoa vuosilta 2011-2013 Pirjo Kivijärvi ja Kari Narinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Puh. 040 828 8254 pirjo.kivijarvi@mtt.fi Havaintokoetoiminta
LisätiedotKarhunvadelman viljely
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Karhunvadelman viljely Erikoismarjojen viljely 25.4. ja 9.5.2018 Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä Onko karhunvadelmalle kysyntää?
LisätiedotHerukat: Taimet ja lajikkeet
Herukat: Taimet ja lajikkeet Kalle Hoppula Kati Hoppula 23.1.2017 Herukoiden taimityypit Juurtumaton lepotilainen pistokas viljelijä juurruttaa itse Hintataso 30-75 snt/kpl, lisenssimaksu määrittää hintaa.
LisätiedotAjankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA
Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA Raija Suomela 23.4.2013 Raija Suomela Nurmesta Satoa Perustaminen Korjuustrategia Kasvilajit ja lajikkeet Täystiheä kasvusto Lannoitus Karjanlanta ja
LisätiedotAjankohtaista kasvinsuojelusta
Ajankohtaista kasvinsuojelusta Porvoo 9.3.2011 petri.lintukangas@berner.fi Berner Kasvinsuojelu palveluksessasi Käytännön Maamies 13/2010 ennuste 2010 2011 379 % kasvuprosentti Kasvinsuojeluaineiden
LisätiedotTIEDOTE 5/94 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. Lannoitustavan vaikutus porkkana-, peruna- ja ohralajikkeiden satoon ja sadon laatuun RIITTA KEMPPAINEN
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 5/94 RIITTA KEMPPAINEN Lannoitustavan vaikutus porkkana-, peruna- ja ohralajikkeiden satoon ja sadon laatuun Komposti- ja väkilannoituksen vertailu Jokioinen 1994 ISSN
LisätiedotVihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus
Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto, Puutarhatuotanto terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Luonnonvarakeskus
Lisätiedot20329 20329 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET
Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Talvivalkosipuli (varastovalkosipuli) 0,5 ha (C2 ja C2 pohjoinen) TUOTOT määrä [kpl,h, kg, m 3 ] hinta [ /h, /ha, /kg] Yht. [
LisätiedotHedelmän- ja marjanviljely
Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta
LisätiedotHerukat ja karviainen Ydinkasviaineiston aitouskoe 2010
Herukat ja karviainen Ydinkasviaineiston aitouskoe 2010 Juho Hautsalo Hannu Tiainen tammikuussa 2016 1 Suomen varmennetussa taimituotannossa noudatetaan Maa- ja metsätalousministeriön asetusta (MMM 9/2006)
LisätiedotSyysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
LisätiedotViljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista 2013 Miika Hartikainen, MTT Ruukki Säätiedot Ohran lajikekokeet Kauran lajikekokeet Vehnän lajikekokeet KERE: Greening Effect tautiainekoe KERE: Tautitorjuntakokeet
LisätiedotKylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita
Kylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari 25.3.2014 Jokioinen,
LisätiedotKorjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla
Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Auvo Sairanen ja Perttu Virkajärvi MTT Maaninka 12.12.2014 Kenttäkokeen tavoitteet Tavoitteena
LisätiedotOnko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016
Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016 UusiRaHa hankkeen seminaari Hyvinkää, Hyria, 9.3.2017 Hannu Känkänen, Luke Italianraiheinän lajikekoe 9 maatilalla Uudellamaalla
LisätiedotUUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN
UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea
LisätiedotKasvukauden 2017 haasteet Uudellamaalla. Vihti
Kasvukauden 2017 haasteet Uudellamaalla Vihti 2.11.2017 Haasteellisin kasvukausi vuosikymmeniin? Kolea ja kuiva startti kasvukauteen, hidas peltojen kuivuminen Kylvöille kuitenkin ajallaan Myöhäisempien
LisätiedotValkuaisrehu kokeiden satotuloksia 2017
Kainuun maatalous Valkuaisrehu (KaiVa) hanke Valkuaisrehu kokeiden satotuloksia 2017 Pellonpiennarpäivä KAO Seppälä 8.8.2018 Luke Kainuu Katja Keränen / Asiantuntija, aluehankkeet / 0295326235 Anu Räty
LisätiedotKokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä
Kokemuksia ja tuloksia kesältä 2015 - katsaus Ravinneresurssikokeeseen Hannu Känkänen, Luke Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä Pellot usein syksyisin paljaina Muokkaus voi kuitenkin olla perusteltua
LisätiedotMatkaraportti Opintomatka Ruotsiin
Matkaraportti Opintomatka Ruotsiin 26.-28.6.2018 Pirkanmaan Ymppi-hanke järjesti kesäkuussa kahden päivän opintomatkan Ruotsiin. Opintomatkalle osallistui 19 henkilöä. Opintomatkalla vietettiin yksi päivä
LisätiedotMALLASOHRA- JA MYLLYVILJALAJIKKEET. Jaakko Laurinen Boreal Kasvinjalostus Oy
MALLASOHRA- JA MYLLYVILJALAJIKKEET Jaakko Laurinen Boreal Kasvinjalostus Oy ILMASTONMUUTOS HAASTAA VILJELYN MITEN VARAUTUA? Ilmasto lämpenee, kasvukausi pitenee, mutta sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ilmastokestävyyttä
LisätiedotCalciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013
Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi
LisätiedotEila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari
Ravinnetaseilla typpitalous kuntoon (Typpitaselaskuri) Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari 13.3.2019 Tavoite Mitä uutta tietoa? Kehitetään
LisätiedotIMI-kestävät rypsilajikkeet
IMI-kestävät rypsilajikkeet Unto Tulisalo ja Kati Lassi Helsingin yliopisto, soveltavan biologian laitos kehittäjänä BASF Ag Lähde: www.agro.basf.com rikkakasvien torjuntaan käytetään tiettyjä imidatsolinoniherbisidejä
LisätiedotMTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 21/84 SEIJA LEHTINEN Puutarhaosasto Avomaavihannesten lannoitus- ja kastelukokeet 1978-1983 JOKIOINEN 1984 ISSN 0359-7652 .& MAATALOUDEN 7UTKIMUSKESKUS TIEDOTE 21/84
LisätiedotTärkkelysperuna proteiinintuottajana -
Tärkkelysperuna proteiinintuottajana - TUOVA- ja PPP-hankkeiden satoa Perunatutkimuksen talvipäivät 12.2.2019 Anna Sipilä Perunantutkimuslaitos Peruna valkuaiskasvi? Perunan proteiinisato: 2 % x 40 t/ha
LisätiedotMTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 17/84 RAILI PESSALA Puutarhaosasto HEIKKI HAKKOLA Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema ARVI VALMARI Lapin tutkimusasema Kylvöajan merkitys porkkanan viljelyssä JOKIOINEN
LisätiedotKokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä
Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi
LisätiedotMarjasinikuusama. Lonicera caerulea var. edulis. var. kamtschatica
Marjasinikuusama Lonicera caerulea var. edulis Lonicera caerulea var. kamtschatica Alkuperä ja hakusanat 2 Haskaps, Blue Honeysuckle, Honeyberry haskap Japani honeyberry Venäjä kamtschatica ja edulis Venäläiset
LisätiedotPAIKALLISKOETOIMISTON TIEDOTE N:o 8
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS PAIKALLISKOETOIMISTON TIEDOTE N:o 8 Pirkko Manninen, Kyllikki Sampolahti ja Helvi Marjanen: Lantun, porkkanan ja punajuurikkaan satoisuus paikalliskokeissa. Koetuloksia vuosilta
LisätiedotRikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra
Rikkatorjuntakoe Lohko 6, Ohra Yleisselvitys kokeen tarkoituksesta Kokeen tarkoitus on tutkia yksi- ja monivuotisten rikkakasvien esiintymistä sekä runsastumista usean vuoden aikana. Luonnonmukaisessa
LisätiedotKausihuoneviljelyllä lisää kannattavuutta mansikan tuotantoon?
Kalle Hoppula ja Markku Kajalo MTT ( artikkeli aiemmin julkaistu Puutarha- ja Kauppalehdessä, päivitetty 2011) Kausihuoneviljelyllä lisää kannattavuutta mansikan tuotantoon? Isossa-Britanniassa nopeasti
LisätiedotMaissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen
Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille
LisätiedotUUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Katse syyshoitoon Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta Mikkeli 3.11.2017 Matala V. 2006: Mansikan viljely Syyshoito eli sadonkorjuun jälkeiset
Lisätiedot