Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki

Transkriptio

1 Ajankohtaista kasvinsuojelusta Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki

2 MANSIKKA Saksankäärökärsäkäs, uusi tuhooja mansikalle?

3 Saksankäärökärsäkäs (Neocoenorrhinus germanicus) - Keski-Euroopassa, Englannissa - 3 mm pituinen musta, kiiltävä, pitkäkärsäinen - Muistuttaa vattukärsäkästä, mutta suorat tuntosarvet - Isäntäkasveja mm. pajut, ruusut, vadelma, mansikka - Munii mansikalla kukintovarsiin, lehtiruotiin, rönsyihin, vadelmalla nuorten versojen latvoihin - Muninta voi jatkua toukokuusta heinäkuulle - Toukka kehittyy kuivuvan kukintovarren tai lehtiruodin sisällä, koteloituu maahan - Aikuistuu loppukesällä, jää talvehtimaan kotelokehtoon - Toistaiseksi melko harvinainen Suomessa, havaintoja Eteläja Keski-Suomesta 1980-luvulta alkaen - Ensimmäinen havainto mansikalla 2013, Norjassa v. 1960

4 Saksankäärökärsäkäs: isäntäkasvit Isäntäkasvi Viitteitä Pajut (Salix sp. Salicaceae) 5 Vadelmat (Rubus sp. Rosaceae) 5 Mansikat (Fragaria sp. Rosaceae) 4 Ruusut (Rosa sp. Rosaceae) 4 Kellukat (Geum sp. Rosaceae) 4 Hanhikit (Potentilla sp. Rosaceae) 4 Tammet (Quercus sp. Fagaceae) 3 Sanguisorba sp. (Rosaceae) 3 Kanukat (Cornaceae) 2

5 Saksankäärökärsäkäs (Neocoenorrhinus germanicus)

6 Saksankäärökärsäkäs (Neocoenorrhinus germanicus)

7 Kärsäkkäitä (alla): - Rapsikärsäkäs - Nirppu - Vattukärsäkäs Saksankäärökärsäkäs (vas.) - Tuntosarvet suorat (vrt. nirppu)

8 MANSIKKA Vattukärsäkkään ja peltoluteen vioituksen simulointi: torjuntakynnyksen lohkokohtainen määritysapu

9 Syötettävät tiedot: Kasvuston tiedot: 1. marjan keskim. paino, g 20 Kukintovarsia, keskim. kpl/kasvi 10 Taimia, kpl/ha Vatinäytetiedot: Kärsäkkäitä, kpl 2 Peltoluteita, kpl 2 Näytekasvien lukumäärä 100 Hinta- ja kustannustiedot: Myyntihinta, /kg, alkusato 3,0 Myyntihinta, /kg, keskisato 2,5 Myyntihinta, /kg, loppusato 2,0 Keskim. poiminta- ja myyntikulut, /kg 1,0 Torjuntakustannus, /ha: 100 Vattukärsäkkään torjunnan oletusteho, % 50 % Peltoluteen torjunnan oletusteho, % 50 %

10 Tarkentavat tiedot (oletus): Vattukärsäkäs: saaliskerroin, % 70 % Vioitus, kpl/naaras 80 Vattukärsäkkään vioituksen kohdistuminen eri marjatasoihin, % Peltolude: saaliskerroin, %: 70 % Peltoluteen vioituksen kohdistuminen eri marjatasoihin, % Peltolude: lievästi epämuotoisten osuus, % (kauppakelpoisia epämuotoisia) 50 % 1. marjat 30 % 2. marjat 20 % 3. marjat 50 % 1. marjat 30 % 2. marjat 20 % 3. marjat 80 % LS LS LS LS LS LS Yleinen riskikerroin +/- 0,2

11 Tulostiedot: SIMULOINNIN TULOS g/k-varsi g/kasvi kg/ha /ha Potentiaalinen kokonaissato: 68, marjat marjat 22, marjat 26, SIMULOINNIN TULOS G/kasvi Kg/ha /ha Ei torjuntaa, satotappio: 29, Ei torjuntaa, satotappio: vattukärsäkäs 13, Ei torjuntaa, satotappio: peltolude 15, Ruiskutus tehty, satotappio: 14, Ruiskutus tehty, satotappio: vattukärsäkäs 6, Ruiskutus tehty, satotappio: peltolude 7, Ruiskutuksen sadonlisäys 14,

12 MANSIKKA JA VADELMA Pyydyksistäkö apua vattukärsäkkään, peltoluteen ja vattukuoriaisen tarkkailuun?

13 Säiliöpyydykset - Houkutusaine mukana - Neste pohjalla (saippua- tai glykoliliuos)

14 Mansikka Peltolude, Vattukärsäkäs Vadelma - Vattukuoriainen - Vattukärsäkäs

15 Kokemuksia pyydyksistä Vattukärsäkäs - Ensimmäiset kokeilut n. 10 v sitten: ei riittävän tehokas - V ei näytä toimivan? Peltolude - Kokeissa ensi kertaa tänä keväänä - Houkuttelee varhain keväällä (huhtikuu-toukokuun alkupuoli) talvehtimasta tulevia yksilöitä - Myöhemmin keväällä ja mansikan kukinnan aikaan teho heikko? Vattukuoriainen - Kokeissa aiemmin 2000-luvulla, tulokset vaatimattomia - Uusi valmiste houkuttelee kuoriaisia etenkin varhain keväällä - Houkutusvaikutus ulottuu viljelmän ulkopuolelle ainakin reunassa - Tulkinta: jos pyydyksessä kuoriaisia, tarkkaile kuoriaisia kasvustosta

16 VADELMA Vatunäkämäpunkin biologinen torjunta unta vai totta? EUBerry hankkeen osatutkimus: Maarit Voimasen opinnäytetyö

17 KOEJÄRJESTELYT Kausihuone ja avomaa vertailu - Koekasvit ruukuissa, 7 kpl/kerranne Vadelmalajikkeet Glen Ample ja Maurin makea Torjuntaeliö: Amblyseius (Neoseiulus) cucumeris petopunkki - Levitys 6 kertaa kauden aikana, kpl/kasvi - Yhteensä petopunkkeja 280 kpl/kasvi Lehtitarkastukset sato- ja kasvuversoista

18 Petopunkit

19 GLEN AMPLE, TUNNELI - Vatunäkämäpunkkipopulaation kehitys Kuvio 6 Vatunäkämäpunkkimäärät Glen Ample satoversoissa tunnelissa Kuvio 8 Vatunäkämäpunkkimäärät Glen Ample kasvuversoissa tunnelissa

20 GLEN AMPLE, AVOMAA - Vatunäkämäpunkkipopulaation kehitys Kuvio 7 Vatunäkämäpunkkimäärät Glen Ample satoversoissa avomaalla Kuvio 9 Vatunäkämäpunkkimäärät Glen Ample kasvuversoissa avomaalla

21 MAURIN MAKEA, TUNNELI - Vatunäkämäpunkkipopulaation kehitys Kuvio 10 Vatunäkämäpunkkimäärät Maurin Makea satoversoissa tunnelissa Kuvio 12 Vatunäkämäpunkkimäärät Maurin Makea kasvuversoissa tunnelissa

22 MAURIN MAKEA, AVOMAA - Vatunäkämäpunkkipopulaation kehitys Kuvio 11 Vatunäkämäpunkkimäärät Maurin Makea satoversoissa avomaalla Kuvio 13 Vatunäkämäpunkkimäärät Maurin Makea kasvuversoissa avomaalla

23 PETOPUNKIT, KOKO KOEALUE - Petopunkkipopulaation kehitys Kuvio 21 Petopunkkimäärät Glen Ample kasvustossa koko koealueella Kuvio 22 Petopunkkimäärät Maurin Makea kasvustossa koko koealueella

24 VATUNÄKÄMÄPUNKIT, KAIKKI YHTEENSÄ - Vertailu lajikkeiden ja koealueiden välillä - Huomioi eri asteikko Kuvio 15 Vatunäkämäpunkkimäärät Glen Amplelajikkeella Kuvio 16 Vatunäkämäpunkkimäärät Maurin Makea- lajikkeella

25 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ o Vatunäkämäpunkki lisääntyy kausihuoneessa monin verroin avomaahan verrattuna o Maurin Makealla ero avomaan ja kausihuoneen välillä on suurempi kuin Glen Amplella o Amblyseius cucumeris -petopunkeilla on äkämäpunkkien lisääntymistä hillitsevä vaikutus kausihuoneessa, avomaalla vaikutusta ei havaittu o Vihannespunkki ei lisääntynyt haitallisesti koealueilla o Torjuntaeliöiden levitysmäärää/kertoja tulisi voida vähentää, levitystekniikkaa kausihuoneessa on kehitettävä o Luontaisesti esiintyvät petopunkit ja punkkisääsket vaikuttivat myös sekä vatunäkämäpunkiin että etenkin vihannespunkkiin

26 Vatunäkämäpunkin torjuntakoe syksyllä 2012: Ruiskutus , runsas nestemäärä (1 l/rivim.) Koejäsenet: Kumulus (rikki 80%), 0.5 % liuos Rypsiöljy 4% + Mäntynestesaippua 4% 100 % Vatunäkämäpunkin kuolleisuus Tarkastus huhtikuussa % 80 % 60 % 77 % 61 % 40 % 20 % 6 % 0 % Kontrolli Rypsiöljy+saippua 4% + 4% Rypsiöljy+saippua 4% + 4% Rikki (80%), 0,5 % liuos

27 Ongelmia kausihuoneessa: Rikkilannos ja Carbon Kick Booster (rypsiöljy) vaikuttavat punkkeihin, Mutta: Syntyykö vioituksia helteisellä säällä? Vas. punkki- ja virusvioitusta Glen Amplella, oik. kausihuoneessa mahdollisia ruiskutusvioituksia keväällä 2013 Kuva: Liisa Pietikäinen

28 Oireet: Punkin aiheuttama: laajat vaaleat alueet RLBV aiheuttama: erilliset täplä- ja rengaslaikut? Yhteisvaikutus: lehtiläiskä?

29 Vatunäkämäpunkki - Talvehtii silmujen suojassa - Lisääntyminen alkaa silmujen puhjettua - Aiheuttaa oireita etenkin Glen Ample lajikkeella - Levittää vadelman lehtiläiskävirusta RLBV (Raspberry Leaf Blotch Virus) - Kemiallinen torjunta vaikeaa

30 Punkkien biologinen torjunta, koe Jokioisilla - Neoseiulus barkeri: vatunäkämäpunkki Neoseiulus cucumeris: vatunäkämäpunkki Phytoseiulus persimilis: vihannespunkki 2011 Luontaisesti vadelmalla esiintyviä punkkipetoja: - Phytoseius macropilis - Arthrocnodax spp. - Feltiella spp.

31 Asteikko: 0 = 0 kpl/silmu 1 = 1-10 kpl/silmu 2 = kpl/silmu 3 = >50 kpl/silmu Lajikkeet ja vatunäkämäpunkki MTT Mikkeli 2011 MIKKELI, Karilan lajikekenttä s