Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Transkriptio

1 Nurmesta Tulosta -hanke Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmex-tietoisku 16 Marita Jääskeläinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa

2 Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta % säilörehusta 10 snt/kg ka säilörehun hinnassa on 5 snt/maitolitra

3 Tuotantokustannuksiin vaikuttaa Satotaso!! Konekustannukset Pellonkustannukset Muuttuvat kustannukset

4 Tuotantokustannus yleiskustann us 44 2 % rakennukset % pelto ja ojitus % koneet % Keskimääräinen säilörehun tuotantokustannus NurmiArtturi kylvö 29 2 % työ % lannoitus % kasvinsuojel u 11 1 % muut muuttuvat % Lähde NurmiArtturiaineisto Lähde ProAgria lohkotietopankki 2016

5 Säilörehun tuotantokustannukset NurmiArtturi-tiloilla tiloilla senttiä/kuiva-ainekilo Kustannukset keskimäärin Säilörehun tuotantokustannukset senttiä/kg ka Pienin tuotantokustannus Suurin tuotantokustannus Yleiskustannukset Työkustannus Rakennukset Pelto ja ojitus Koneet Muuttuvat kust.

6 Urakoinnin käyttö 35 Säilörehun tuotantokustannukset NurmiArtturitiloilla senttiä/kuiva-ainekilo Yleiskustannukset Työkustannus Rakennukset Pelto ja ojitus Koneet Muuttuvat kust. 0 Käytetään urakointia Ei käytetä urakointia

7 Hehtaarisadolla merkittävä vaikutus tuotantokustannukseen senttiä/kg ka Säilörehun tuotantokustannus y = -0,0023x + 42,124 R² = 0, satotaso, kg ka/ha

8 Hyvä sato vähentää pellon tarvetta Satotasot vaihtelivat tilojen välillä kg:sta kg:aan hehtaarilta Sama rehumäärä pienemmältä pinta-alalta säästää työtä viljelyssä ja korjuussa Urakoitsijallekin maksetaan enemmän todellisesta korjuutyöstä kuin tiellä ajosta, kun satotaso on suurempi. Mahdollisuus lisätä lehmämäärää ja maidontuotantoa litraa/ha

9 Enemmän maitoa samalla pinta-alalla alalla Meijerimaidon määrä säilörehuhehtaaria kohden Meijerimaitoa litraa/ha säilörehua Säilörehun osuus % kuiva-aineesta Säilörehusato kg ka/ha 45 Meijerimaitoa litraa/säilörehuhehtaari Säilörehun osuus % kuiva-aineesta ruokinnassa

10 Nurmien satopotentiaali käyttöön Satotason nosto tehostaa viljelyyn käytettävien panosten hyödyntämistä Sama sato pienemmältä alalta Vähemmän aikaa ja polttoainetta Yli jäävälle alalle muuta tuottoa Suurempi sato samalta alalta Vähemmän ostorehuja Enemmän eläimiä

11 Hyvä sato edellyttää pellolta hyvää kasvukuntoa Säilörehusadot vaihtelivat suuresti tilojen välillä ja varsinkin eri lohkojen välillä. Satoihin vaikuttivat pellon vesitalous, viljavuus ja ravinnetilanne. Parhaat sadot tuotettiin tiheillä ja puhtailla kasvustoilla, joilla oli tarpeen mukaan tehty täydennyskylvö ja rikkakasvien torjunta Korjuuajan oikea ajoitus vaikutti satoon Kolmen korjuun taktiikalla päästiin yli kg/ha kuiva-ainesatoihin lohkoittain tarkasteltuna

12 Hyvä sato edellyttää pellolta hyvää kasvukuntoa Peltojen kasvukunto vaihtelee Viljelytoimiin laitettavat panokset menevät hukkaan jos pellolla ei ole edellytyksiä hyvään satoon Joko kunnostaminen Vesitalous kuntoon - ojitus ph liian matala - kalkitus Ravinnetasapaino ravinnepuutosten korjaaminen Maan rakenteen parantaminen Tai pelto muuhun käyttöön

13 Säilörehun tuotantokustannuksen osuus maidontuotantokustannuksissa Keskimäärin 18,6 senttiä meijerimaitolitraa kohti Tilakohtainen vaihtelu 12,7 25,5 senttiä/meijerimaitolitra Kokonaiskustannus ruokintakustannuksissa 1,7 4,9 euroa/lehmä/päivä Pienimmän ja suurimman kustannuksen erotus Noin euroa lehmän karjassa noin euroa lehmän karjassa vuodessa Muuttuvat kustannukset keskim. 6,2 senttiä meijerimaitolitraa kohti Tilakohtainen vaihtelu 2,5 12 senttiä/meijerimaitolitra

14 Säilörehun kilpailukykyinen hinta hyvälaatuinen rehu kohtuullisen sulava rehu hyvä satotaso harkitut koneostot urakoinnin kilpailutus

15 Säilörehun tuotantokustannus selville KasviTalousosio WebWisussa Vertailutiedot lohkopankissa TuottoPehtorin mallilaskelmat Excel Ota yhteyttä, niin selvitetään tuotantokustannus!

16 Kysymyksiä?