LUONTOSELVITYS HONKAKYLÄ LEHTIMÄENKYLÄ RISKUNMÄKI SEINÄJOEN KAUPUNKI 2010
LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Seinäjoen kaupunki on käynnistänyt Honkakylän, Lehtimäenkylän ja Riskunmäen alueilla osayleiskaavaprosessin. Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö kaavaalueella sellaisia luontoarvoja, jotka olisi huomioitava alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Työn tilaajana oli projektiarkkitehti Jyrki Kuusinen (Seinäjoen kaupunki) ja inventointityön teki FM Hannu Tuomisto huhti-elokuussa 2010. Tutkimusalueen rajaus on esitetty kartassa 1. Kartta 1. Selvitystyön tarkkuudeksi määriteltiin yleiskaavan vaatima taso so. viranomaisvaatimusten ja lainsäädännön edellyttämät inventoinnit. Inventointien perusteella kootusta raportista tuli ilmetä esiintyykö tutkimusalueella 1) luonnonsuojelulain 1096/1996 4 luvun 29 mukaisia luontotyyppejä 2) metsälain 1093/1996 3 luvun 10 mukaisia tärkeitä elinympäristöjä 3) vesilain 1961/264 1 luvun 15a, 17a mukaisia luonnontilaisina säilytettäviä kohteita 4) uhanalaisluokituksen (Rassi ym. 2000) mukaisia lajeja 5) luontodirektiivin 92/43/ETY liitteen IV (a) mukaisia lajeja 6) lintudirektiivin 79/409/ETY liitteen I mukaisia lajeja 7) tai muita huomioitavia luontoarvoja
2. LUONTODIREKTIIVIN LIITTEEN IV (a) LAJIT 2.1 Liito-orava Liito-orava (Ptreomys volans) on Euroopan Unionin luontodirektiivin (92/43/EEC) liitteessä IV (a) mainittu uhanalainen laji. Luonnonsuojelulain (ls-laki 20.12.1996/1096) 49.1 :n mukaan em. luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainitun liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen on kiellettyä. Liito-oravalle lajinomaisena käyttäytymispiirteenä on, että eläin ulostaa elinpiirillään olevien puiden tyvelle riisinjyvänkokoisia papanoita. Erityisesti ulostepapanoita löytyy suurten kuusten ja haapojen tyviltä. Koska hämäräaktiivisen liito-oravan suora havainnointi on vaikeaa, perustuu lajin elinpiirin määrittäminen papanalöytöihin. Tämän inventoinnin yhteydessä löytyneet liito-oravareviirit on esitelty kohdeluettelossa. Kohderajauksiin on otettu mukaan lajin elinpiirin ns. ydinalue. 2.2 Lepakot Kaikki Suomessa tavattavat lepakkolajit (Chiroptera) ovat luonnonsuojelulain 38 :n (Luonnonsuojelulaki 1096/1996) mukaan rahoitettuja. Lepakot kuuluvat myös EU:n luontodirektiivin (92/43/EEC) liitteessä IV (a) lueteltuihin lajeihin. Luonnonsuojelulain 49 :n mukaan lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Lepakot ovat hyönteissyöjiä, jotka saalistavat yöllä ja nukkuvat päivällä. Ne suunnistavat pimeässä lähettämiensä korkeiden ultraäänien kaikujen avulla. Lepakot tuottavat ääntä jatkuvasti liikkuessaan ja hahmottavat siten ympäristöään. Eri lajien saalistustavat ovat erilaisia. Myös ultraäänten voimakkuus ja taajuus sekä ääntelytapa vaihtelevat lajeittain. Lepakoita inventoitaessa käytetään lepakkodetektoria, joka muuntaa lepakoiden äänet ihmiskorvin kuultavaksi. Lepakoiden havainnoinnissa käytin apuna Pettersson Elektronik AB:n lepakkodetektoria D 200. Lepakkodetektori.
Tutkimusalueella esiintyi ainakin kaksi eri lepakkolajia; pohjanlepakko (Eptesicus nilssoni), vesisiippa (Myotis daubentoni). Pohjanlepakko on alueella runsaslukuinen, ja niitä esiintyi lähes kaikkialla asutuksen ja muun kulttuuriympäristön lähipiirissä. Vesisiippojen suosimaa aluetta on Seinäjoki ranta-alueineen 2.3 Viitasammakko Viitasammakko (Rana arvalis) on tavallista sammakkoa (Rana temporaria) hieman pienikokoisempi aitosammakoihin (Ranide) kuuluva laji. Viitasammakko on sammakkoa teräväkuonoisempi, ja lisäksi näillä lähisukuisilla lajeilla on eroa värityksessä ja takajalan rakenteessa. Myös koiraiden kutuaikaisessa ääntelyssä on eroa. Viitasammakoiden ääntely muistuttaa uppoavan pullon pulputusta, sammakoiden ääntely on kurnutusta. Viitasammakot suosivat elinympäristöinään rantoja, tuoreita kangasmetsiä, soita ja peltoja. Kutupaikakseen ne tarvitsevat vesistöjä ja tulvarantoja. Viitasammakko on Euroopan unionin luontodirektiivin (Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, liite IV a) suojaama laji, jonka kaikenlainen häirintä ja lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on kiellettyä. Tämän inventointityön yhteydessä en havainnut viitasammakoita. 3. KOHDERAJAUKSET Kukin kohde on luokiteltu; * = paikallisesti huomioitava kohde ** = paikallisesti merkittävä luontokohde *** = paikallisesti erittäin merkittävä luontokohde K = kasvistollisesti merkittävä kohde E = eläimistöltään merkittävä kohde M = maisemallisesti merkittävä kohde G = geologisesti merkittävä kohde V = virkistys ja/tai opetuskohde
1. Avokallioselänteet * M,K metsälain 1093/1996 3 luvun 10 mukaisia tärkeitä elinympäristöjä Pieniä ja puustoltaan melko luonnontilaisia avokallioselänteitä ja rämejuotteja. Valtapuuston ikä on 40-60 vuotta. Kenttäkerroksen valtalajeina on variksenmarja, juolukka ja kanerva. Kohde 1
Kohde 1 2. Kallioketo ja maisemapuut * M,K luonnonsuojelulain 1096/1996 4 luvun 29 mukaisia luontotyyppejä Pienialainen kallioketo ja kaksi maisemallisesti merkittävää mäntyä.
Kohde 2 3. Liito-oravareviiri ** E luontodirektiivin 92/43/ETY liitteen IV (a) mukaisia lajeja Asutuksen lähipiirissä oleva liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalue. Puustoltaan 60-80 vuotta vanhaa tuoretta kangasmetsää.
Kohde 3 4. Liito-oravareviiri *** E,K luontodirektiivin 92/43/ETY liitteen IV (a) mukaisia lajeja metsälain 1093/1996 3 luvun 10 mukaisia tärkeitä elinympäristöjä lintudirektiivin 79/409/ETY liitteen I mukaisia lajeja Sekapuustoinen ja osittain lehtomainen tuore kangasmetsä. Paikalla on runsaasti lehtipuita, kolopuita ja pökkelöitä. Pienialaiset korpilaikut kirjavoivat aluetta jolla on myös liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalue. Mm. palokärki ja pyy kuuluvat alueen linnustoon. Metsässä kasvaa yli sata vuotta vanhoja järeitä kuusia.
Kohde 4 Kohde 4
5. Perämäki * K,M,G Pohjois-eteläsuuntainen drumliinimäki. Puustoltaan osin luonnontilaisella harjanteella on rehevää tuoretta kangasmetsää ja niukkaravinteista kuivaa kangasta. Paikoin suuria haapoja. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. yövilkkaa. Mustantakinnevan turpeenottoalue ympäröi harjannetta. Kohde 5
6. Maisemapuu * M,K Autiotalon pihapiirissä oleva järeä kuusi. Kohde 6
7. Maisemapuu * M,K Pellon ja hakkuuaukean rajalla oleva maisemallisesti merkittävä kuusi. Kohde 7
8. Tuulenpesä * K Männyssä oleva tuulenpesä. Kohde 8
9. Isovarpuräme * K,E metsälain 1093/1996 3 luvun 10 mukaisia tärkeitä elinympäristöjä lintudirektiivin 79/409/ETY liitteen I mukaisia lajeja Melko luonnontilainen isovarpuräme, jonka kenttäkerroksen valtalajeina on suopursua, juolukkaa, variksenmarjaa, kanervaa ja lakkaa. Rämeen reunat ovat osin metsänojitusten vuoksi kuivuneita. Osa rämeestä on myös raivattu pelloksi. Teerien ruokailumaastoa. Kohde 9
10. Liito-oravareviiri *** E,K,M luontodirektiivin 92/43/ETY liitteen IV (a) mukaisia lajeja lintudirektiivin 79/409/ETY liitteen I mukaisia lajeja Puustoltaan vanhaa tuoretta kangasmetsää. Paikalla on liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalue. Yli satavuotiaat järeät kuuset ja haavat ovat leimaa-antavia. Metsässä on myös kolopuita ja palokärki pesii siellä. Kohde 10
11. Korpi * K (metsälain 1093/1996 3 luvun 10 mukaisia tärkeitä elinympäristöjä) Laajahko korpialue, joka on osin kuivunut metsänojitusten vuoksi. Luonnontilaista korpea on kuitenkin jäljellä pieninä juotteina. Kohde 11
12. Lähde * K,M,V metsälain 1093/1996 3 luvun 10 mukaisia tärkeitä elinympäristöjä Korpinotkelmassa oleva lähde, josta otetaan käyttövettä. Kohde 12
13. Korpi ** K,M metsälain 1093/1996 3 luvun 10 mukaisia tärkeitä elinympäristöjä Luonnontilainen korpipainanne. Osa laajemmasta korpialueesta on ojitettu ja harvennushakattu; rajauksessa mukana luonnontilaisimpana säilynyt osa. Metsäkorte ja sarat runsaita. Kohde 13
14. Holmansaaren silokalliot * G,M Holmansaaren metsäsaarekkeen pohjoisreunalla oleva silokalliopaljastuma kertoo jääkauden jäljistä. Kohde 14
15. Holmansaaren maisemapuut * M,K luonnonsuojelulain 1096/1996 4 luvun 29 mukaisia luontotyyppejä Pellonreunassa olevia maisemallisesti merkittäviä mäntyjä. Kohde 15
16. Isonkivenmäen siirtolohkare * G,M,V Kohde 16
17. Tervahauta * M,V Vanha tervahauta. Kohde 17
18. Maisemapuu * K,M Pihapiirissä oleva maisemallisesti merkittävä mänty. Kohde 18
19. Korpi * K metsälain 1093/1996 3 luvun 10 mukaisia tärkeitä elinympäristöjä Pienialaisia korpipainanteita. Metsäkorte erittäin runsas. Kohde 19
20. Liito-oravareviiri ja koski *** E,K,M,V luontodirektiivin 92/43/ETY liitteen IV (a) mukaisia lajeja Melko luonnontilainen koskialue, jonka rannoilla kasvaa monipuolinen kasvilajisto; mm. rantakukka, osmankäämi, myrkkykeiso, ratamosarpio, ulpukka, järvikorte, korpikaisla ja ranta-alpi. Koskialueelle työntyvässä niemekkeessä on liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalue. Kasvillisuus niemekkeessä lehtomaista; mm. kielo ja lehtokuusama. Lepakot saalistavat koskialueella.
Kohde 20 Kohde 20
21. Maisemapuut * K,M luonnonsuojelulain 1096/1996 4 luvun 29 mukaisia luontotyyppejä Koskelanmäen vanhassa pihapiirissä olevia suuria kuusia. Kohde 21
22. Maisemapuu* K,M Koskelanmäen kylänraittia reunustava monihaarainen vanha mänty. Kohde 22
23. Maisemapuu * K,M Pihapiirissä oleva maisemallisesti merkittävä mänty. Kohde 23
24. Liito-oravareviiri ** E luontodirektiivin 92/43/ETY liitteen IV (a) mukaisia lajeja Koskelanmäen kylänraittia reunustava liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalue. Lajin elinpiiri koostuu pihoja reunustavista vanhoista kuusikoista, hakamaasta ja lehtipuuvaltaisesta pellonreunusmetsästä. Puuston ikä on 40-100 vuotta. Kohde 24
25. Maisemapuu * K,M luonnonsuojelulain 1096/1996 4 luvun 29 mukaisia luontotyyppejä Maisemallisesti merkittävä suuri kuusi. Kohde 25
26. Riekonmarjan kasvupaikka *** K Kasvitieteellisesti erittäin arvokas riekonmarjan esiintymispaikka. Vajaan neliömetrin alueella oleva kasvusto on lajin eteläisin kasvupaikka Suomessa. Muut esiintymät rajoittuvat Lappiin. Riekonmarja kasvaa hiekkaisella ratapenkereellä ja tienpohjalla. Seuralaiskasvina on mm. sianpuolukkaa.
Kohde 26; riekonmarja Kohde 26
27. Pitkärannanmäen lampareet * E.K Maa-aineksen otosta syntyneitä lampareita, jotka ovat runsaan vesikasvillisuuden täyttämiä. Paikalla kasvaa mm. viiltosara, vehka, järvikorte ja ratamosarpio. Kohde 27
28.Maisemapuut * K,M luonnonsuojelulain 1096/1996 4 luvun 29 mukaisia luontotyyppejä Pihapiirissä kasvavia suuria kuusia. Kohde 28
29.Maisemapuut * K,M Pihapiirissä kasvava maisemallisesti merkittävä mänty. Kohde 29
30. Maisemapuut * K,M luonnonsuojelulain 1096/1996 4 luvun 29 mukaisia luontotyyppejä Pihapiirissä kasvavia maisemallisesti merkittäviä kuusia. Kohde 30
31. Liito-oravareviiri ** E luontodirektiivin 92/43/ETY liitteen IV (a) mukaisia lajeja Puustoltaan 60-80 vuotta vanhaa tuoretta kangasmetsää, jossa kasvaa myös muutamia yli satavuotiaita ylispuukuusia. Paikalla on liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalue. Kohde 31
32. Loukasmäki *** K,E,M,G lintudirektiivin 79/409/ETY liitteen I mukaisia lajeja Pohjois-eteläsuuntainen drumliinimuodostuma. Mäenharjanteessa on myös lajittuneita ja hiekkaisia kohtia. Puusto kuivassa kangasmetsässä on 60-80 vuotta vanhaa. Loukasmäen pohjoisosissa metsät ovat nuorempia. Maisemallisesti merkittävä kohde. Mm.ampuhaukka ja teeri kuuluvat Loukasmäen linnustoon. Kohde 32
33. Karvasuo *** K,E,M,G,V lintudirektiivin 79/409/ETY liitteen I mukaisia lajeja uhanalaisluokituksen (Rassi ym. 2000) mukaisia lajeja Karvasuolla on arvokas perhoslajisto. Valtakunnallisesti uhanalaista lajistoa ovat kanervapussikoi (Coleophora pyrrhulipennella), sademittari (Hypoxystis pluviaria), luumittari (Aspitataes gilvaria) ja suovenhokas (Nola karelica). Alueellisesti uhanalaisia Karvasuon lajeja ovat mm. rämevihersiipi (Rhagades pruni), isojuuriyökkönen (Apamea monoglypha), vahakeltasiipi (Eilema cereolum) ja synkkänopsayökkönen (Sympistis funebris). Näiden lajien lisäksi suolla elää runsaasti muuta alueellisesti arvokasta perhoslajistoa. Karvasuon linnustossa ja pesimälajistossa on useita kansallisessa uhanalaisluokituksessamme ja EY:n lintudirektiivin liitteessä I mainittuja lajeja; teeri (Tetrao tetrix); Karvasuolla useita soidinpaikkoja, ruokailu- ja pesäpaikkoja metso (Tetrao urogallus); ruokailualuetta sinisuohaukka (Circus cyaneus); pesimälaji isolepinkäinen (Lanius excubitor); pesimälaji kurki (Grus grus); useita pesiviä pareja kapustarinta (Pluvialis apricaria); pesimälaji liro (Tringa glareola); pesimälaji pyy (Bonasa bonasia); ruokailualuetta Pesimälajistoon kuuluvat myös laulujoutsen (Cygnus cygnus) ja riekko (Lagopus lagopus). Alueellisesti Karvasuon riekkokanta on erittäin arvokas, koska laji on alueen muilta soilta jo hävinnyt. Karvasuon allikkoalueella on lisäksi lokkikolonia, jonka liepeillä pesii em. kahlaajalintujen lisäksi mm. töyhtöhyyppiä (Vanellus vanellus) ja pikkukuovi (Numenius phaeopus). Lokkikoloniassa pesii sekä harmaalokkeja (Larus argentatus) että kalalokkeja (Larus canus). Erittäin uhanalainen muuttohaukka (Falco peregrinus) on pesinyt Karvasuolla viimeksi 1967. voisi. Muuttohaukkoja ja niiden jättämiä saalistähteitä on havaittu Karvasuolla säännöllisesti myös sen jälkeen. Muuttoaikoina metsähanhet (Anser fabalis) ja kurjet (Grus grus) käyttävät Karvasuota levähdysalueenaan. Erityistä merkitystä Karvasuolla on kurkien syksyisenä kerääntymisalueena. Karvasuon uhanalaiseen nisäkäslajistoon kuuluu ilves (Lynx lynx). Ilvekset ovat käyttäneet suon keskiosissa olevia metsäsaarekkeita laajan elinpiirinsä tukikohtina. Ilveksiä elää paikalla Karvasuon vahvan metsäkauriskannan (Capreolus capreolus) myötä.
Kohde 33
Kohteet 33 ja 32
34. Vasikkamäki ** M,E,K,G lintudirektiivin 79/409/ETY liitteen I mukaisia lajeja Pohjois-eteläsuuntainen drumliinimuodostuma. Mäenharjanteessa on myös lajittuneita ja hiekkaisia kohtia, joista on otettu maa-ainesta. Rehevillä alarinteillä on tuoretta kangasmetsää ja keskiselänteellä niukkaravinteisempaa kuivaa kangasta. Osa metsistä on vanhaa, osa nuorta ja/tai harvennushakattua. Mm. palokärki, tuulihaukka ja teeri kuuluvat metsän linnustoon. Kohde 34
35. Vanha metsä * E,K lintudirektiivin 79/409/ETY liitteen I mukaisia lajeja Pienialainen ja luonnontilainen tuore kangasmetsä. Mm. helmipöllö ja varpuspöllö kuuluvat paikan pesimälajistoon. Kohde 35
36. Maisemapuu * K,M Maisemallisesti merkittävä iso haapa. Kohde 36
37. Maisemapuu * K,M Paikalla kasvaa maisemallisesti merkittävä iso kuusi. Kohde 37
38. Maisemapuut * K,M luonnonsuojelulain 1096/1996 4 luvun 29 mukaisia luontotyyppejä Pihapiirissä kasvavia maisemallisesti merkittäviä kuusia. Kohde 38
39. Kolopuumetsikkö * E,K lintudirektiivin 79/409/ETY liitteen I mukaisia lajeja Pieni mäenkumpare, jossa kasvaa järeitä ylispuumäntyjä. Männyissä olevissa pesäkoloissa pesii mm. palokärki ja helmipöllö. Kohde 39
40. Liito-oravareviiri ja korpi *** K,E,V luontodirektiivin 92/43/ETY liitteen IV (a) mukaisia lajeja metsälain 1093/1996 3 luvun 10 mukaisia tärkeitä elinympäristöjä lintudirektiivin 79/409/ETY liitteen I mukaisia lajeja Koninojan eteläpuolella oleva metsä- ja suoalue. Osa tuoreesta kangasmetsästä on harvennushakattua, osa varsin luonnontilaista. Paikalla on useita luonnontilaisia korpilaikkuja ja liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalue. Palokärki ja tiltaltti kuuluvat metsän linnustoon.
Kohde 40; korpi Kohde 40; liito-oravan papanoita
41. Pienialainen korpi ja neva * K metsälain 1093/1996 3 luvun 10 mukaisia tärkeitä elinympäristöjä Pienialaisia korpi- ja nevalaikkuja, joissa kurjenjalka, juolukka ja viiltosara valtalajeina. Kohde 41
42. Maisemapuu * K,M Maisemallisesti merkittävä iso kuusi. Kohde 42
43. Kuntoradan lampareet * K,E Maa-aineksen otosta syntyneet lampareet ovat maisemoituneet luonnontilaisen kaltaisiksi. Lampareissa monipuolinen vesikasvillisuus; mm. viiltosara, uistinvita, ratamosarpio ja mutaluikka. Kohde 43
44. Rinnoonkallion selänteet * K,M,V metsälain 1093/1996 3 luvun 10 mukaisia tärkeitä elinympäristöjä Luonnontilaisia avokallioselänteistä ja rämejuotteja kuntoradan varrella. Kohde 44