9M VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi

Transkriptio

1 VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi

2 1 Vapo Oy: Lampien viitasammakkoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET Sammallampi Ahvenlampi Haukilampi Pienilampi Palolampi Korpilampi Lössänlampi 6 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 8 5 KIRJALLISUUTTA 8 Pöyry Finland Oy FM Mika Welling Yhteystiedot Itkonniemenkatu 13 B KUOPIO puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com Copyright Pöyry Finland Oy Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 2 9M JOHDANTO Työn tarkoituksena oli selvittää turvetuotantoalueiden läheisyyteen sijoittuvien lampien viitasammakkotilannetta. Lammet sijaitsevat Ilomantsin Hattuvaaran itä- ja eteläpuolella. Samalla havainnoitiin yleisellä tasolla lampien vesilinnustoa. Viitasammakko (Rana arvalis) kuuluu luontodirektiivin liitteen IV lajeihin ja se on Suomessa rauhoitettu luonnonsuojelulailla. Viitasammakkoa esiintyy lähes koko maassa ja lajin runsaus vaihtelee harvasta melko runsaaseen. Keski-Suomessa se on yleisempi kuin Etelä-Suomessa ja monin paikoin se on tavallista sammakkoa yleisempi. Viitasammakko elää kosteissa elinympäristöissä, etenkin rehevillä rannoilla ja soilla. Yleensä viitasammakon kutu alkaa Etelä-Suomessa noin 20.huhtikuuta ja pohjoiseen mentäessä myöhemmin (Terhivuo, Sierla ym mukaan). 2 ALUEET JA MENETELMÄT Kartoitetut lammet sijaitsevat noin 35 km Ilomantsin pohjoispuolella Hattuvaaran itä- ja eteläpuolella turvetuotantoalueiden läheisyydessä. Kartoitettavia lampia oli yhteensä seitsemän. Kuva 1. Selvityslampien sijainti

4 3 Viitasammakon kutuääntelyä havainnoitiin kulkemalla lammet hitaasti ympäri havainnoiden mahdollisia kutualueita ja kuunnelleen sammakoiden lajityypillistä ääntelyä. Kiertojaksot ajoitettiin mahdollisimman tyyneen ja lämpimään vuorokaudenaikaan ja käytännössä kierrot tehtiin klo välisenä aikana. Lämpötila maastotöiden aikana vaihteli pääasiassa 7-12 C välillä tuulisuuden vaihdellessa lähes tyynestä noin 3-6 m/s. Lampia hitaasti lähestyttäessä saatiin havaintoja myös lampien ja ympäröivien suoalueiden linnustosta. Maastotyöt tehtiin ja niistä vastasi FM Mika Welling. 3 3 TULOKSET 3.1 Sammallampi Sammallampi on umpeenkasvava matala lampi, jota ympäröi upottava rimpineva. Lammella käytiin kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla (6.5.) lampea lähestyttiin eteläpuolelta, mutta suon upottavuus esti lähestymästä lampea 70 m lähemmäs. Viitasammakon ääntelyä ei tuolloin lammella havaittu. Lampea ympäröivällä suolla havaittiin töyhtöhyyppä. Toisella kerralla (7.5.) lampea lähestyttiin pohjoispuolelta. Lammessa äänteli tuolloin todennäköisesti jopa kymmeniä viitasammakoita. Lisäksi lammessa havaittiin telkkäkoiras, neljä haapanaa, kaksi joutsenta ja kolme muuta sorsaa. Lammen koillispuoleisella suolla havaittiin kaksi kapustarintaa ja lammen länsipuolelta kuultiin taivaanvuohen ääntelyä (kuva 3). Kuva 2. Sammallampi

5 4 9M Kuva 3. Sammallammen, Ahvenlammen ja Haukilammen havainnot. 3.2 Ahvenlampi Ahvenlampi on melko jyrkkäreunainen suolampi, jonka rannoilla ei juurikaan ole matalia vesikasvustoisia lahtia. Lammelta ei havaittu viitasammakon ääntelyä. Lammella ei ollut myöskään vesilinnustoa. Kuva 4. Ahvenlampi

6 5 3.3 Haukilampi Haukilampi on jyrkkäreunainen suolampi, jossa on kirkas vesi. Lammen reunat ovat äkkijyrkät eikä matalia vesikasvustoisia poukamia juurikaan ole. Lammelta ei havaittu viitasammakon ääntelyä. Lammella ei ollut myöskään vesilinnustoa. 5 Kuva 5. Haukilampi 3.4 Pienilampi Pienilammella oli maastoajankohtana vielä ohut jääriite pinnassa. Lammen itärannalla on vesipumppu rakennuksineen. Lammelta ei havaittu viitasammakoiden ääntelyä. Lammella ei ollut myöskään vesilinnustoa. Kuva 6. Pienilampi

7 6 3.5 Palolampi Palolampi on jyrkkäreunainen lampi, jossa on muutamia pienialaisia saranevareunuksia. Viitasammakon ääntelyä ei lammella havaittu. Lammelta havaittiin yksi tunnistamattomaksi jäänyt kokosukeltaja. 6 Kuva 7. Palolampi 3.6 Korpilampi Korpilampi on jyrkkärantainen lampi, jossa ei juurikaan ole vesikasvustoisia poukamia. Lammelta ei havaittu viitasammakon ääntelyä eikä vesilinnustoa. Kuva 8. Korpilampi 3.7 Lössänlampi Lammen reunoilla on pienialaisia saraluhtaisia reunuksia. Viitasammakon ääntelyä ei lammella havaittu. Lammen linnustoa olivat 6 tavia sekä 4 tunnistamattomaksi jääneitä

8 7 kokosukeltajia (kuvat 9 ja 10). Lammen yli lensi seitsemän hanhen parvi, jonka jälkeen lammelle laskeutui joutsen. Lammen pohjoispuoliselta ojikkoalueelta kuultiin lukuisten teerien pulputusta. 7 Kuva 9. Pienilammen, Palolammen ja Lössänlammen havainnot Kuva 10. Lössänlammella uiskenteleva joutsen

9 8 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 8 Selvitetyistä lammista ainoastaan Sammallammelta kuultiin viitasammakoiden ääntelyä. Ääntelyn perusteella viitasammakoita on lammessa jopa kymmeniä. Lampi on matala ja runsaskasvistoinen. Muut selvitetyt lammet olivat pääasiassa jyrkkärantaisia suolampia, joissa vesikasvustoisia suojaisia kutupaikkoja oli erittäin niukasti. Maastotyön perusteella näiltä lammilta ei havaittu viitasammakkoa. 5 KIRJALLISUUTTA Luonnonsuojelulaki 1096/1996. Luontodirektiivi 1992: Neuvoston direktiivi 92/43/ETY; luonnonvaraisten elinympäristöjen ja luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta; EYVL 1992 L 206. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Sierla Liisa, Esa Lammi, Jari Mannila ja Markku Nironen (2004). Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö sarja, nro 742. Ympäristöministeriö, Helsinki s. Terhivuo Tapani, henkilökohtainen tiedonanto. Teoksessa Sierla ym (2004). Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö sarja, nro 742. Ympäristöministeriö, Helsinki s.