Luonnonsuojelu
|
|
- Pentti Lehtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Luonnonsuojelu Suunnittelualueella todettiin 1 linnuston suojelualue 17 mahdollista metsälain mukaista tärkeää elinympäristöä 31 luontoarvoiltaan merkittävää kohdetta 40 suojelullisesti merkittävää lintulajia 3 EU:n luontodirektiivilajia
2 Arvokkaat luontokohteet Natura alueet Suunnittelualueella ei sijaitse Natura alueita. Lähimmät Natura alueet ovat Tuoresluoman lehdot noin 10 km etelään ja Seinäjoen Paukaneva noin 15 kilometriä pohjoiseen suunnittelualueesta. Luonnonsuojelualueet Suojeluohjelmien kohteet Ote maakuntakaavasta Linnuston suojelualue Linnuston suojelualue Sauralaksonneva Honkalanneva Rengon kylän kaakkoiskulmauksessa sijaitsee pienialaisena suojelualue, joka on osa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa osoitettua Honkanevan linnuston suojelualuetta. Maakuntakaavan suojelualuemerkinnällä osoitetaan linnuston tärkeimmät pesimä- ja kerääntymisalueet. Etelä-Pohjanmaan suojelualueet yhdessä Natura verkoston kanssa muodostavat seudulle selkeitä ekologisia yhteysvyöhykkeitä. Suoalue on osa Sahaneva-Sauralaksonneva-Honkaneva-Karvasuon suoyhdistymää. Honkaneva-Sauralaksonneva on eri suotyyppien mosaiikkia, mutta pääosin se on lyhytkorsinevaa ja -rämettä. Suon laiteita on jonkin verran ojitettu, mutta pääosin suo on luonnontilainen. Suon pesimälinnustoon kuuluvat muun muassa kapustarinta, keltavästäräkki, kiuru, kuovi, liro ja töyhtöhyyppä. Suoyhdistymän alueella esiintyy myös isolepinkäistä ja riekkoa. Lintudirektiivin liitteen 1 lajeina suoalueella esiintyy kapustarinta, liro, teeri ja metso sekä uhanalaisluokituksessa silmälläpidettäviksi luokiteltuina lajeina isolepinkäinen, teeri ja metso.
3 Honkaneva on mukana valtakunnallisessa soidensuojeluohjelmassa. Honkanevan halki on valmistunut pitkospuureitti, joka yhdistää suon eteläpuolisen Honkamäen sen pohjoispuolella olevaan Sauralaksonmäkeen. Honkaneva-Sauralaksonnevan alue on kasvistollisesti, eläimistöltään, maisemallisesti ja virkistyskohteena paikallisesti erittäin merkittävä luontokohde. Metso-ohjelmakohteet Suunnittelualueella ei sijaitse Metso-ohjelmakohteita eli kohteita, jotka kuuluvat Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaan Luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit Suunnittelualueella ei havaittu luonnonsuojelulain 1096/ luvun 29 mukaisia luontotyyppejä. Vesilain mukaiset luonnontilaisina säilytettävät kohteet Suunnittelualueella ei havaittu vesilain 1961/264 1 luvun 15a ja 17a mukaisia luonnontilaisina säilytettäviä kohteita eikä vesilain 587/ luvun 11 tai 3 luvun 2 mukaisia kohteita.
4 Metsälakikohteet Metsälain 1093/ luvun 10 tärkeät elinympäristöt ovat kasvillisuuden, vesitalouden, puuston ja/tai maastonpiirteiden perusteella ympäristöstään selvästi erottuvia ympäristöjä, joita tulee hoitaa ja käyttää siten, että turvataan edellytykset biologisen monimuotoisuuden säilymiselle.
5 1. Tuomiluoman ranta-alueet Tuomiluoman ranta-alueet on jaettu viiteen osa-alueeseen kasvillisuuslajiston samankaltaisuuden perusteella. Elomaa- Jalostuskeskus Ritolantien luomanvarsi Koulu Haapamäki Jauhokoski- Savusmäki Jauhokoski - Savusmäki Tuomiluoman kasvillisuus välillä Savusmäki - Jauhokoski on lajistollisesti alueen merkittävimpiä. Luoma kulkee tuoreessa kangasmetsässä rantakasvillisuuden muuttuessa reheväksi puronvarsilehdoksi. Lehtomaisuus rajoittuu luoman rantaan muutaman metrin alueelle, käenkaali-mesiangervotyypin suurruoholehdon ollessa vallitsevana kasvillisuutena. Yleisin sanikkainen on metsäimarre, mutta myös hiirenporrasta ja metsäalvejuurta esiintyy jonkin verran. Etelä-Pohjanmaalla harvinaisempana esiintyvää sananjalkaa tavattiin muutama yksilö. Vaateliaita lehtokasveja alueelta ei löytynyt. Vesirajassa kasvaa suhteellisen runsaasti järvikortetta, ojasorsimoa, terttualpia, ulpukkaa ja vehkaa sekä paikoitellen rantamataraa ja lehtisammalia. Vedessä on vain vähän kasvillisuutta, lähinnä esiintyy isokokoista vesisammalta, isonäkinsammalta.
6 Haapamäki Tuomiluoman edetessä kohti Kyrönjokea se halkoo peltolakeuksia. Pientareilla kasvaa hyvin rehevänä ruohovartista niitty- ja ojanvarsikasvillisuutta kuten mesiangervoa, pietaryrttiä ja maitohorsmaa. Aivan rannan tuntumassa esiintyy runsaana jouhivihvilää, järvikortetta, suo-orvokkia, ulpukkaa ja viiltosaraa. Vedessä kasvaa hieman pikkulimaskaa sekä isonäkinsammalta. Tuomikylän koulu Tuomikylän koulun läheisyydessä luoma muodostaa maisemallisesti ja paikallisesti arvokkaan lammen, jonka rantamilla esiintyy myös lehtomaista kasvillisuutta. Vallitsevina piennarkasveina ovat mesiangervo ja maitohorsma. Lammen ympäristössä kasvaa myös kieloa, lehtohorsmaa, maahumalaa, savijäkkärää ja suohorsmaa. Veden tuntumassa esiintyy jouhivihvilää, kurjenmiekkaa, ratamosarpiota, suo-orvokkia, ulpukkaa, vehkaa ja viiltosaraa. Lammessa kasvaa runsaasti vesitatarta ja uistinvitaa. Koulurinteen haavikossa kasvaa villiintynyttä herukkaa ja ahomansikkaa. Ritolantien luomanvarsi Suvantolammen jälkeen luoma etenee pienialaisen kosken kautta peltolakeudelle. Ritolantien seutuvilla luomanvarren kasvillisuudessa on edelleenkin lehtomaisia piirteitä. Luoman pientareilla kasvaa runsaasti piennarlajistoa, kuten koiranputkea, lehtovirmajuurta, maitohorsmaa, mesiangervoa, ojakärsämöä ja puna-apilaa. Aivan luoman rannassa on alavia alueita, jotka ovat pitkään kevättulvien alla ja se näkyy lajistossa hentojen heinien ja vihvilöiden runsautena.
7 Elomaa - Jalostuskeskus Elomaan ja Jalostuskeskuksen alueilla Tuomiluoma virtaa peltolakeuksien keskellä, joten luomanvarsilla kasvaa runsaasti pelto-, ojanvarsi- ja niittykasvillisuutta. Molemmilla alueilla kasvillisuutta hallitsevat kiiltolehtipaju sekä hyvin korkea, paikoitellen jopa puolitoistametrinen heinikko. Elomaan alueelta löytyy myös nykyään taantumassa olevaa ahomansikkaa. Vesirajassa kasvaa runsaasti järvikortetta, kurjenjalkaa, kurjenmiekkaa, ranta-alpia ja ulpukkaa. Vedessä esiintyy runsaana isonäkinsammalta. Jalostuskeskuksen sillan alla kasvaa runsaasti keuhko- ja hetesirppisammalta. 2. Tuomiluoman puronvarsilehto
8 Tuomiluoman varressa on Jauhokosken ja Savusmäen välillä lehtomaista kangasmetsää sekä pienialaisia puronvarsilehtoja. Lehtomaisuus rajoittuu luoman rantaan muutaman metrin alueelle käenkaali-mesiangervotyypin suurruoholehdon ollessa vallitsevana kasvillisuutena. Yleisin sanikkainen on metsäimarre, mutta myös hiirenporrasta ja metsäalvejuurta esiintyy jonkin verran. Etelä-Pohjanmaalla hieman harvinaisempana esiintyvää sananjalkaa on tavattu muutama yksilö. Vesirajassa kasvaa suhteellisen runsaasti järvikortetta, ojasorsimoa, terttualpia, ulpukkaa ja vehkaa sekä paikoitellen rantamataraa ja lehtisammalia. Vedessä esiintyy isokokoista vesisammalta, isonäkinsammalta. Alueen suojeluarvo on paikallinen. 3. Sahanevan metsä Kuva Hannu Tuomisto 2007 Sahanevan reunassa sijaitseva vanhan metsän alue kalliokumpareineen on maisemallisesti, kasvistollisesti ja eläimistöltään paikallisesti erittäin merkittävä luontokohde. Osa kalliokumpareikosta ja korvesta on metsälain suojaama. Alueen lounaiskärjessä on tervahauta. Yli satavuotinen tuoreen kangasmetsän puusto ja pökkelöt antavat alueelle aarniomaisen luonteen.
9 4. Sahantien avokallioalue 5. Harakkalanmäen korpi Sahantien pohjoispuolella sijaitseva Sahantien avokallioalue on maisemallisesti ja eläimistöltään merkittävä kalliokumpareikko karukkokangasmaastossa. Kohde on paikallisesti huomioitava luontokohde ja osa kallioalueesta on metsälain suojaama. Alue on metson ruokailumaastoa. Harakkalanmäen korpi on melko luonnontilainen kangaskorpinen korpireunus, joka on kasvistollisesti ja paikallisesti merkittävä luontokohde. Harakkalanmäen korpi Kuva Hannu Tuomisto 2007
10 6 17 Lähteet 6. 7.
11
12
13 17.
14 Muut arvokkaat luonto- kohteet
15 1-13. Avokalliot
16
17 Siirtolohkareet
18 Maisemapuut
19 21. Saaren eteläkärjessä kasvaa suuri mänty, joka on paikallisesti huomioitava luontokohde. 22. Maisemallisesti merkittävä kuusi, joka on paikallisesti huomioitava luontokohde. 23. Maisemallisesti merkittävä kuusi, joka on paikallisesti huomioitava luontokohde. 24 ja 25. Kosteikot
20 Rengonkylän silta 27. Rengonkoski 28. Ruissaari
21 26. Rengonkylän silta muodostaa maisemallisen solmukohdan ja on paikallisesti huomioitava luontokohde. Sillan kupeessa on vanhoja kivirakenteita. Rengonkylän sillan vanhoja kivipenkkejä. Hannu Tuomisto Rengonkoski, maisemallisesti ja kasvistollisesti merkittävä kohde, on Seinäjoen luontainen koskipaikka. Kyrkösjärven tekoaltaan täyttökanava haarautuu Seinäjoesta kosken kohdalla. Koskessa on vanhoja patorakennelmia. Rengonkoskea luonnehtii rehevä ranta- ja vesikasvillisuus: ahvenvita, kurjenjalka, myrkkykeiso, pietaryrtti, ranta-alpi, rantakukka, ruokohelpi, suoputki, vehka, viiltosara ja viitakastikka. Rengonkoski on paikallisesti huomioitava luontokohde. 28. Seinäjoessa sijaitsevat maisemallisesti merkittävät kolme peräkkäistä saarta ovat puustoltaan vanhaa kuusikkoa, vanhimmat puut ovat vuotiaita. Puustoiset saaret ovat paikallisesti merkittävä luontokohde.
22 29. Sauralaksonneva 30. Harakkalanmäen ruohokorpi 29. Suoalue on osa Sahaneva-Sauralaksonneva-Honkaneva-Karvasuon suoyhdistymää. Honkaneva- Sauralaksonneva on eri suotyyppien mosaiikkia, mutta pääosin se on lyhytkorsinevaa ja lyhytkorsirämettä. Suon pesimälinnustoon kuuluvat muun muassa keltavästäräkki, kiuru, niittykirvinen, liro, kuovi, kapustarinta ja töyhtöhyyppä. Myös riekkoa ja isolepinläistä esiintyy suoyhdistymän alueella. 30. Harakkalanmäen pienialainen, kasvistollisesti merkittävä, ruohokorpi on paikallisesti huomioitava luontokohde. Korvessa kasvavat mm. kurjenjalka ja vehka. Korven valaistus- ja kosteusolosuhteet ovat muuttuneet ojitusten ja metsän hakkuun vuoksi. 31. Neiron perinnemaisema
23
24 Suojelullisesti merkittävä muu eläimistö Erityisesti suojeltavien esiintymät LSL 47 / LSA 21 eläinlajien Luonnonsuojelulain mukaan laji voidaan säätää uhanalaiseksi, jos sen luontainen säilyminen Suomessa on vaarantunut. Uhanalainen laji voidaan säätää erityisesti suojeltavaksi, jos sen häviämisuhka on ilmeinen. Suunnittelualueella ei havaittu erityisesti suojeltavan lajiston esiintymiä. Luontodirektiivin 92/43/ETY liitteen IV lajiston esiintymät Luontodirektiivin liitteen IV lajisto edellyttää tiukkaa suojelua. Luonnonsuojelulain 49 säädetään, että liitteen IV lajiston lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Suunnittelualueella havaittiin liitteen IV eläinlajistosta liito-orava (Pteromys volans) pohjanlepakko (Eptesicus nilssonii) vesisiippa (Myotis daubentonii) viiksisiippa (Myotis mystacinus) Uhanalaisen ja silmälläpidettävän eläinlajiston esiintymät Valtakunnallisesti ja paikallisesti uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien arviointi noudattaa vuoden 2010 uhanalaisuusarviointia ja luokitusta (Rassi ym. 2010). Lajiston uhanalaisuus on arvioitu Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) kriteeristöllä. Uhanalaisuusluokat kuvaavat lajin häviämisen todennäköisyyttä tietyllä aikavälillä. Uhanalaisiksi määritellään lajit, jotka kuuluvat luokkiin äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU). Silmälläpidettävät (NT) lajit eivät vielä täytä varsinaisen uhanalaisuuden kriteerejä, mutta niiden kohdalla uhanalaisuus on lähellä. Suunnittelualueella havaittiin uhanalaislajistosta liito-orava (Pteromys volans) Suomen kansainvälisten vastuulajien esiintymät Suomella katsotaan olevan kansainvälinen vastuu tiettyjen pohjoisten alkuperäislajien säilyttämisestä. Vastuu merkitsee muun muassa sitä, että lajin elinympäristö otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa. Lainsäädännössä määriteltyä asemaa vastuulajeilla ei ole. Suunnittelualueella havaittiin Suomen kansainvälisistä vastuulajeista liito-orava (Pteromys volans) Liito-orava Liito-orava (Pteromus volans) on Siperian taigametsien laji, jota Euroopan Unionissa esiintyy Suomen lisäksi pieniä määriä Virossa ja yksittäin Latviassa. Liito-orava on EU:n luontodirektiivilaji ja Suomessa luonnonsuojelulain 47 nojalla rauhoitettu laji. Luontodirektiivin tavoitteena on, että laji säilyy pitkällä aikavälillä luontaisessa ympäristössään eikä sen luontainen levinneisyysalue supistu. Lisäksi lajin elinympäristöjä pitää säilyä riittävästi turvaamaan kannan säilyminen pitkällä aikavälillä. Suomalaisessa uhanalaisluokituksessa liito-orava kuuluu luokkaan vaarantunut (VU). Liito-oravan uhanalaisuusluokitus ei perustu kannan kokoon, vaan kannan lähes 30 % taantumiseen. Liito-orava on myös Suomen kansainvälinen vastuulaji. Liito-orava asettuu mieluiten varttuneeseen kuusivaltaiseen metsään, jossa on järeitä kuusia ja kolohaapoja suoja- ja pesäpaikoiksi sekä riittävästi lehtipuita kuten koivuja, leppiä ja haapoja ruokailupuiksi. Kesällä liito-orava käyttää ravinnokseen pääasiassa lehtipuiden lehtiä, erityisesti haapaa ja leppää. Talven tullen lehdet korvautuvat lepän ja koivun norkoilla sekä havupuiden silmuilla. Liito-oravien reviirit ovat varsin laajoja, erityisesti koirailla, joiden elinpiirin keskimääräinen pinta-ala on noin 60 ha. Naarailla on huomattavasti pienempi reviiri, vain noin kahdeksan hehtaaria. Liito-orava käyttää lisääntymiseen ja lepäämiseen keskimäärin neljää eri pesää kesä-syyskauden aikana. Pesäkolo on yleensä käpytikan haapaan hakkaama kolo. Reviireillä on todettu olevan ydinalueita, joihin
25 liito-oravan oleskelu ja liikkuminen keskittyy. Ydinalueella ravintoa tarjoavien lehtipuiden tiheys on usein suuri. Toinen tärkeä tekijä on kolopuiden, erityisesti vanhojen haapojen, esiintyminen. Nuoret liito-oravayksilöt levittäytyvät uusille alueille säännöllisesti. Tämän vuoksi elinvoimaisen liito-oravareviirin on oltava yhteydessä laajempiin metsäalueisiin ekologisten käytävien kautta. Liito-oravanaaraan ei ole havaittu lisääntyvän alle 4 ha kokoisissa, eristyneissä, nuorten metsien, taimikoiden tai avoalueiden ympäröimissä metsälaikuissa. Suunnittelualueen liito-oravien elinpiirit sijaitsevat Rengossa, jossa on tehty runsaasti havaintoja liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueista. Elinpiirien ydinalueet ovat pääasiassa Seinäjoen länsirannalla Rengon asutusta reunustavissa vanhoissa kuusimetsissä. Kuusikkojen ja alueen peltojen reunoilla on runsaasti lehtipuustoa tarjoten liito-oraville suotuisat ruokailumaastot. Myös liito-oravalle sopivia kolopuita ja risupesiä on runsaasti. Kyrkösjärven tekoaltaaseen johtavan täyttökanavan länsipuolella oleva elinpiiri lienee yhteydessä muihin Rengon alueen elinpiireihin. Joen itärannalla tehdyt havainnot viittaavat alueen toimivan lähinnä ruokailumaastona, sillä lajille sopivia pesäkoloja ei löytynyt. Itärannan metsät ovat suurelta osin harvennettuja talousmetsiä. On mahdollista, että liito-oravat kuitenkin käyttävät pesäpaikkanaan alueen rakennuksia.
26 Suunnittelualueen liito-oravaselvitykset: Luontoselvitys Routakallio-Eskoo-Rengonkylä-Honkakylä, Hannu Tuomisto, Seinäjoen kaupunki 2007 Tuomikylän luontoselvitys, Ilmajoen kunta 2007 Liito-oravaselvitys, Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie välillä Rengonkylä-Nurmo, Hannu Tuomisto, Tiehallinto 2009 Liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueet, tiesuunnitelma, Hannu Tuomisto, maastokäynnin muistio Seinäjoen saaren liito-oravareviiri Liito-oravareviiri sijaitsee Seinäjoen pienialaisessa saaressa, joka on myös maisemallisesti paikallisesti huomioitava luontokohde. Saaren maaperä on osin häiriintynyt, kun saareen on kasattu perattua kivilouhetta viereisestä koskesta.
27 2. Kuismintien liito-oravareviiri I Liito-oravien käyttämä metsäsaareke Kuismintien varrella (Hannu Tuomisto 2009).
28 3. Kuismintien liito-oravareviiri II 4. Liito-oravan levähdyspaikka 3. Joen länsirannalla vanhoja kuusia kasvava mäenkumpare ja sen eteläpuolella olevan vanhan pellon reunassa järeitä kuusia, joiden tyviltä havaittu 2010 runsaasti liito-oravan papanoita sekä liito-oravan käytössä oleva vanha oravanpesä. Joen itärannan reviirillä havaittiin 2010 vain muutamia yksittäisiä papanoita, vaikka keväällä 2009 papanoita oli runsaasti. 4. Liito-oravan levähdyspaikka tuoreessa kangasmetsässä, jonka puusto iältään noin 80-vuotista. Muutamien kuusten tyvellä liito-oravan papanoita, mutta sopivat pesäpaikat puuttuvat; liito-oravan levähdyspaikka. Metsäkuvion pohjoiskärjessä hieno lohkareikko. Eläimistöltään merkittävä kohde, paikallisesti huomioitava luontokohde. Liito-oravan käyttämiä ruokailupuita joen länsirannan pihapiirissä (Hannu Tuomisto 2009) Liito-oravien käyttämiä ruokailupuita joen itärannan pellonreunusmetsikössä (Hannu Tuomisto 2009)
29 5. Rengonkylän liito-oravareviirit Liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalue täyttökanavan pohjoisrannan tuoreessa kangasmetsässä, joka on puustoltaan vuotiasta metsää. Reviiri ulottuu Honkakyläntien pohjoispuolelle metsikköön ja Rengon sillan kupeessa kasvavaan kuusikkoon. Täyttökanavan rantavyöhykkeessä kasvaa runsaasti lehtipuustoa, muun muassa haaparyhmiä. Liito-oravareviiri jatkuu täyttökanavan eteläpuolen tuoreeseen kangasmetsään suunnittelualueen ulkopuolelle. Rengon sillan pohjoispuolella sijaitsevaa liitooravan elinpiiriä (Hannu Tuomisto 2009). Rengon sillan eteläpuolella sijaitsevaa liito-oravan elinpiiriä (Hannu Tuomisto 2009). Reviirin ruokailuhaapoja (Hannu Tuomisto 2009)
30 6. Ruissaaren liito-oravareviiri Seinäjoessa sijaitsevat kolme peräkkäistä saarta ovat liito-oravan lisääntymis- ja levähdysaluetta. Saaret ovat puustoltaan vanhaa kuusikkoa, vanhimmat puut vuotiaita. Rannoilla kasvaa myös lehtipuustoa. Liito-oravareviiri ulottuu Seinäjoen länsirannalle. Puustoiset saaret ovat myös maisemallisesti merkittävä luontokohde. 7. Liito-oravareviiri Liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalue. Eläimistöltään merkittävä kohde ja paikallisesti huomioitava luontokohde.
31 8. Liito-oravareviiri Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka. Maisemallisesti merkittäviä suuria kuusia ja ylispuumäntyjä. Eläimistöltään merkittävä kohde ja paikallisesti merkittävä luontokohde. 9, 10 ja 11. Liito-oravan papanalöydöskohteet Rengossa
32 Lepakko Suomen kaikki 11 lepakkolajia kuuluvat EU:n direktiivilajehin ja ovat luontodirektiivin mukaisen vahvan suojelun piirissä, luonnonsuojelulain 49 mukaan rauhoitettuja sekä monien kansainvälisten sopimusten suojaamia. Luonnonsuojelulain mukaan lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Näitä ovat sekä kesäaikaiset päiväpiilot että talvehtimispaikat. Kaikki Suomen lepakot kuuluvat pienlepakoihin ja ovat hyönteissyöjiä. Lepakot ovat yöeläimiä, jotka näkevät pimeässä lähettämiensä korkeiden ultraäänten avulla. Lepakoilla on lajityypilliset kaikuluotausäänet, joiden perusteella lajit pystytään erottamaan toisistaan. Ultraäänien tulkitsemiseksi käytetään lepakkodetektoria, joka alentaa äänet ihmiskorvalla kuultaviksi. Tyypillisesti lepakoille mieluisia ovat elinympäristöt, joissa on vanhoja rakennuksia ja kolopuita päiväpiiloiksi sekä reheviä saalistusalueita, kuten vesistöjen rantoja. Kriittisiä tekijöitä lepakoiden elinympäristössä ovat lisääntymis- ja talvehtimissuojat sekä saalistusalueiden riittävä yhtenäisyys. Talvehtimispaikoiksi soveltuvat esimerkiksi maakellarit ja luolat, jotka säilyvät kosteina ja pakkasettomina yli talven. Suurin osa lepakkolajeistamme esiintyy vain Etelä-Suomessa. Pohjanlepakko on maamme lepakoista yleisin ja sen kaikuluotausääni kantaa metriä. Vesisiippa, viiksisiippa ja isoviiksisiippa ovat myös yleisiä Suomessa. Ne asustavat metsissä ja karttavat valaistuja alueita. Siipat saalistavat pienillä aukeilla, metsäteiden varsilla ja metsänreunoissa. Niiden kaikuluotausääni kantaa metriä. Vesisiippa saalistaa vesistöjen yllä lähellä veden pintaa. Suunnittelualueen lepakkohavainnot 2011 Lepakkoselvityksen maastotyöt tehtiin suunnittelualueella Alueella havaittiin 67 pohjanlepakkoa 11 vesisiippaa
33 1. Talasmäentie
34 2. Koivurinteenkuja 3. Tuomikylän koulu 4. Pettutie
35 5. Savusmäki 6. Haapalanmäki 7. Huhtamaantie
36 8. Niemistöntie 9. Neiro 10. Välitie
37 11. Viljanmaantie 12. Kiviniementie 13. Seinäjoen saari 14. Rengontie
38 15. Rengonkylä 16. Ruissaari
39 Viitasammakko Viitasammakko (Rana arvalis) on tavallista sammakkoa (Rana temporaria) hieman pienempi aitosammakoihin kuuluva laji. Laji ei yleisesti ole vähenemässä eikä uhattuna, mutta paikallisesti populaatiot voivat olla vaarassa elinympäristöjen häviämisen ja huononemisen, erityisesti vesistöjen saastumisen seurauksena. Viitasammakon tapaa varmimmin merenlahtien ja järvien rantamilta, räme- ja aapasoilta sekä soistuneilta metsämailta, kosteilta niityiltä, viidoilta, kedoilta ja puutarhoista. Viitasammakon esiintymisen tärkein edellytys on luhtaisten rantojen olemassaolo elinalueella. Viitasammakko ei kude mataliin, helposti kuivuviin ojiin tai allikoihin. Viitasammakko suosii talvehtimispaikkana suurempia lampia ja järviä talvehtien ilmeisesti yksinomaan vesien pohjassa. Viitasammakko on paikkauskollinen ja käyttää samoja talvehtimispaikkoja vuodesta toiseen. Keväisin viitasammakot vaeltavat talvehtimispaikoilta lisääntymisalueille ja syksyllä takaisin. Reitin katkaisevat esteet, kuten tiealueet, lisäävät aikuisten yksilöiden kuolleisuutta merkittävästi. Viitasammakolle hyviä ekologisia käytäviä ovat ojien ja purojen varret sekä laajat, yhtenäiset metsäalueet. Suunnittelualueen potentiaalinen viitasammakoiden elinalue on Tuomiluoman suvannon luhtaiset rannat Tuomikylän koulun läheisyydessä. Viitasammakkoselvityksen maastotyöt tehtiin yöaikaan 2.5, 5.5 ja Suunnittelualueen lähin viitasammakkoesiintymä sijaitsee Kyrkösjärven täyttökanavan suistossa. potentiaalinen viitasammakon esiintymisalue Suunnittelualueen lähin viitasammakkoesiintymä Kyrkösjärven täyttökanavan suistossa
40 Suojelullisesti merkittävä linnusto suunnittelualueella Lintudirektiivilajit EU EU:n lintudirektiivin 79/409/ETY mukaan jäsenvaltioiden on turvattava liitteen I lintulajien eloonjääminen ja lisääntyminen niiden levinneisyysalueella. Mainittujen lintulajien elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin riittävän moninaisuuden ja laajuuden säilyttämiseksi, ylläpitämiseksi tai palauttamiseksi. Pesivänä todetut liitteen 1 lintulajit Muut suunnittelualueella todetut liitteen 1 lintulajit Bonasia bonsai Lyrurus tetrix Tetrao urogallus Crex crex Bubo bubo Strix uralensis Aegolius funerus Drycopus martius Lanius collurio Cygnus cygnus Haliaeetus abicill Circus cyaneus Aquila chrysaetos Grus grus Pluvialis apricaria Philomachus pugnas Tringa glareola Larus miniatus Glaucidium passerinum Picoides tridactylus Emberiza hortulana Pyy Teeri Metso Ruisrääkkä Huuhkaja Viirupöllö Helmipöllö Palokärki Pikkulepinkäinen Laulujoutsen Merikotka Sinisuohaukka Maakotka Kurki Kapustarinta Suokukko Liro Pikkulokki Varpuspöllö Pohjantikka Peltosirkku Suomen erityisvastuulajit EVA Suomen erityisvastuulajit ovat Euroopan laajuisesti uhanalaisia ja taantuneita lintuja, joiden levinneisyys EU:ssa on keskittynyt Suomen alueelle. Suomen vastuulajeja ovat erityisesti boreaalisten havumetsien, soiden, vähäravinteisten järvien sekä Itämeren ja suurten jokien rantojen lintulajeja. Vastuu merkitsee lähinnä, että lajin seurantaa ja tutkimusta on tehostettava ja lajin elinympäristö tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa.
41 Pesivänä todetut Suomen erityisvastuulajit Muut suunnittelualueella todetut Suomen erityisvastuulajit Bucephala clangula Telkkä Lyrurus tetrix Teeri Tetrao urogallus Metso Numenius arquata Isokuovi Tringa nebularia Valkoviklo Actitis hypoleucos Rantasipi Bubo bubo Huuhkaja Aegolius funerus Helmipöllö Phoenicurus phoenicurus Leppälintu Cygnus cygnus Laulujoutsen Mergus merganser Isokoskelo Tringa glareola Liro Larus miniatus Pikkulokki Larus fuscus Selkälokki Glaucidium passerinum Varpuspöllö Picoides tridactylus Pohjantikka Valtakunnallisesti uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit UHEX Suomen eliölajiston uhanalaisuus arvioidaan kymmenen vuoden välein, viimeisin arviointi on vuodelta Arvioinnin tuloksena julkaistaan Suomen lajien punainen lista, jossa luetellaan kaikki hävinneet, uhanalaiset, silmälläpidettävät ja puutteellisesti tunnetut lajit. Uhanalaisuusluokitus perustuu kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) kriteereihin: LC Säilyvä Hyvin tunnettu laji, jonka kanta on runsas tai vakaa NT VU EN CR Silmälläpidettävä Vaarantunut Erittäin uhanalainen Äärimmäisen uhanalainen Lajit eivät ole vielä uhanalaisia, mutta lajien pesimäkantojen vähenemisen vuoksi lajien esiintymistä tarkkaillaan. Lajiin kohdistuu suuri uhka hävitä luonnosta keskipitkällä aikavälillä. Lajiin kohdistuu erittäin suuri uhka hävitä luonnosta lähitulevaisuudessa. Lajiin kohdistuu äärimmäisen suuri välitön uhka hävitä luonnosta. Silmälläpidettävät lajit NT Pesivänä todetut silmälläpidettävät lajit NT Vaarantuneet lajit VU Anser fabalis Mergus merganser Lagopus lagopus Larus ridipundus Anthus pratensis Plectrophenax nivalis Lyrurus tetrix Tetrao urogallus Actitis hypoleucos Bubo bubo Aegolius funerus Jynx torquiula Cardopadus erythrinus Haliaeetus abicill Circus cyaneus Aquila chrysaetos Larus fuscus Motacilla flava Metsähanhi Isokoskelo Riekko Naurulokki Niittykirvinen Pulmunen Teeri Metso Rantasipi Huuhkaja Helmipöllö Käenpiika Punavarpunen Merikotka Sinisuohaukka Maakotka Selkälokki Keltavästäräkki
42 Erittäin uhanalaiset lajit EN Cinclus cinclus Oenanthe oenanthe Philomachus pugnas Sternula albifrons Emberiza hortulana Koskikara Kivitasku Suokukko Muuttoaikaan suunnittelualueella mahdollisesti tavattava pohjoisten avosoiden ja rantaniittyjen uhanalaislaji, jonka kanta on viime vuosina voimakkaasti taantunut. Suunnittelualueella tavattiin noin 30 yksilön suokukkoparvi Pettutiellä Pikkutiira Harvinainen pesimälaji Perämeren alavilla rannoilla. Pikkutiira on tavattu Kyrkösjärven tekoaltaan täyttökanavan suistossa luontoselvityksen yhteydessä (Hannu Tuomisto 2007). Pikkutiira ei kuulu suiston pesimälajistoon. Peltosirkku Romahdusmaisesti vähentynyt peltosirkku on ollut yksi maatalousympäristömme peruslajeista. Peltosirkkukanta on taantunut parinkymmenen vuoden aikana noin 80 %. Pistelaskennassa 2011 havaittiin yksi laulava koiras Tuomikylässä. Lajien alueellinen uhanalaisuus AU Suomen ympäristöhallinto on määritellyt alueellisesti uhanalaiset lintulajit. Ilmajoki kuuluu alueellisessa uhanalaisuusarvioinnissa vyöhykkeeseen 3a keskiboreaalinen Pohjanmaa. Lajien alueellinen uhanalaisuusluokitus: + Esiintyy alueella, ei ole uhanalainen RT Uhanalainen alueellisesti - Ei havaintoa alueella tai vain satunnainen havainto RE Hävinnyt alueelta Alueellisesti uhanalaiset lajit RT Anser fabalis Lagopus lagopus Tetrao urogallus Tringa glareola Fringilla montifringilla Metsähanhi Riekko Metso Liro Järripeippo Luonnonsuojelulain 47 nojalla uhanalaiset ja erityisesti suojeltavat lintulajit LSA Luonnonsuojelulain 47 mukaan laji voidaan säätää uhanalaiseksi, jos sen luontainen säilyminen Suomessa on vaarantunut. Luonnonsuojeluasetuksessa on lueteltu 37 lintulajia, joista 18 lajia on määritelty erityisesti suojeltaviksi. Uhanalaiset lajit Circus cyaneus Sinisuohaukka Sinisuohaukka saalisteli koko kesän 2011 Pettutien ympäristössä. Larus fuscus Motacilla flava Cinclus cinclus Selkälokki Selkälokkia havaitaan säännöllisesti ruokailemassa ja lepäilemässä Tuomikylän pelloilla. Pääasiallinen ruokailupaikka on Laskunmäen jätehuoltokeskus. Keltavästäräkki Keltavästäräkki esiintyy Tuomikylässä lähinnä muuttoaikoina. Lähimmät pesivät keltavästäräkit todettu Kyrkösjärvellä. Koskikara Suunnittelualueelta yksi havainto koskikarasta Letonojasta talvelta 2008.
43 Oenanthe oenanthe Kivitasku Yksi havainto kivitaskusta keväältä 2009 Tuomikylän Pitkäkujalta. Erityisesti suojeltavat lajit Haliaeetus abicill Merikotka Laskunmäen jätehuoltokeskuksen alueella saalistelevasta merikotkasta on havaintoja myös suunnittelualueelta, muun muassa Pettutien varressa havaittu puun latvassa Aquila chrysaetos Sternula albifrons Maakotka Havaittu Ämmänperkiössä suunnittelualueen x osassa. Kivenmaasta suunnittelualueen x suunnalta on havaintoja kesältä-syksyltä Pikkutiira Havaittu 2007 luontoselvityksen yhteydessä Kyrkösjärven täyttökanavan suistossa
44 Yhteenveto suunnittelualueen suojelullisesti merkittävistä lintulajeista Lintulaji EU EVA UHEX AU Uhanal. LSA Erit.suoj. Esiintyminen tutkimusalueella Laulujoutsen X X ravinnon hankinta Metsähanhi NT NT RT muuttoaikana Telkkä X pesii Isokoskelo X LC NT ravinnon hankinta Pyy X pesii Riekko LC NT RT talvihavaintoja Teeri X NT NT pesii Metso X NT NT RT pesii Merikotka X VU VU X saalistaa Sinisuohaukka X NT VU X saalistaa Maakotka X VU VU X saalistaa Ruisrääkkä X X seitsemän reviiriä 2011 Kurki X ravinnon hankinta Kapustarinta X muuttoaikana Suokukko X NT EN muuttoaikana Isokuovi X pesii Valkoviklo X pesii Liro X X RT muuttoaikana Rantasipi X LC NT pesii Naurulokki VU NT ravinnon hankinta Selkälokki X VU VU X ravinnon hankinta Pikkulokki X X ravinnon hankinta Pikkutiira EN EN X täyttökanavan suistossa 2007 Huuhkaja X X LC NT neljä paria pesii Varpuspöllö X X talvihavaintoja Viirupöllö X pesii hyvinä myyrävuosina Helmipöllö X X LC NT pesii hyvinä myyrävuosina Käenpiika VU NT pesii Palokärki X pesii Pohjantikka X X havaittu, harvinainen Niittykirvinen LC NT muuttoaikana Keltavästäräkki LC VU X muuttoaikana Koskikara NT VU X yksi talvihavainto Kivitasku NT VU X yksi havainto keväältä 2009 Leppälintu X pesii Pikkulepinkäinen X pesii satunnaisesti Järripeippo RT muuttoaikana, talvihavaintoja Punavarpunen LC NT pesii Pulmunen LC NT - muuttoaikana Peltosirkku X VU EN X yksi laulava koiras 2011
45 Suojelullisesti merkittävien lintulajien havaitut reviirit Telkkä Ruisrääkkä Rantasipi Käenpiika Satakieli Pensassirkkalintu Viitakerttunen Luhtakerttunen Punavarpunen Peltosirkku
KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS
KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän luontokartoituksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen Kivennevan alueella sellaisia luontoarvoja, jotka olisi huomioitava
LisätiedotLUONTOSELVITYS HONKAKYLÄ LEHTIMÄENKYLÄ RISKUNMÄKI
LUONTOSELVITYS HONKAKYLÄ LEHTIMÄENKYLÄ RISKUNMÄKI SEINÄJOEN KAUPUNKI 2010 LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Seinäjoen kaupunki on käynnistänyt Honkakylän, Lehtimäenkylän ja Riskunmäen alueilla osayleiskaavaprosessin.
LisätiedotItäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY
Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen
LisätiedotKinnulan Pitkäjärven ranta-asemakaavan vaikutukset Natura-alueeseen Seläntauksen suot FI
LIITE 8 2015 Kinnulan Pitkäjärven ranta-asemakaavan vaikutukset Natura-alueeseen Seläntauksen suot FI0900057 Petri Parkko 4.12.2015 1. Natura 2000-arvioinnin taustoja UPM Metsä suunnittelee seitsemän lomakiinteistön
LisätiedotSisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset
LisätiedotLUONTOSELVITYS Seinäjoen Kyrkösjärven itäranta
LUONTOSELVITYS Seinäjoen Kyrkösjärven itäranta Pöyry Finland Oy 2011 1. YLEISTÄ Tämän luontoinventoinnin tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen Kyrkösjärven itärannalla (Kartta 1) sellaisia
LisätiedotTANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS
TANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 TANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla Tanskanlakson
LisätiedotTuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotKRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS
KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS Kristiinankaupunki EY 22091 D SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3 2 LIITO-ORAVA...3 3 AINEISTO
LisätiedotLUONTOSELVITYS VIITALANKYLÄ-KOURA
LUONTOSELVITYS VIITALANKYLÄ-KOURA SEINÄJOEN KAUPUNKI 2011 LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Seinäjoen kaupunki on käynnistänyt Kouran ja Viitalankylän alueilla osayleiskaavaprosessin. Tämän luontoselvityksen tarkoituksena
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Lapuan eteläosassa aivan Hirvijärven tekoaltaan pohjoispuolella
LisätiedotLUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:
LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa Sijainti Matolamminneva-Räntäjärven alue sijaitsee Virtain pohjoisosassa,
LisätiedotPIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010
PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 Marko Vauhkonen 1.8.2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotLAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ
Vaasan kaupunki, kaavoitus LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ TILANNE 18.6.2018 1. YLEISTÄ Vaasan Laajametsän suurteollisuualueen yleis- ja asemakaava-alueille on tehty
LisätiedotMegatuuli Oy. Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY
Megatuuli Oy Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 13/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3
LisätiedotÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS
Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asiakijatyyppi Ra portti Päivämäärä 24.1.2015 0 ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS c RAM B&L ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE PETOLINTUJEN
LisätiedotKankaan liito-oravaselvitys
Kankaan liito-oravaselvitys 2017 Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 4.7.2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1 Liito-oravan suojelu... 3 1.2 Liito-oravan biologiaa... 3 2.
LisätiedotLinnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä
1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotTETOMIN TUULIVOIMA- HANKKEEN LIITO- ORAVASELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Loviisa Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 22.2.2019 Viite 1510045839 TETOMIN TUULIVOIMA- HANKKEEN LIITO- ORAVASELVITYS TETOMIN TUULIVOIMAHANKKEEN LIITO- ORAVASELVITYS Päivämäärä
LisätiedotSisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet
LisätiedotHEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009
HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 18.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 4 SUOSITUKSET...
LisätiedotLintukankaan liito-oravaselvitys 2017
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2017 Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 21.9.2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1 Liito-oravan suojelu... 3 1.2 Liito-oravan biologiaa...
LisätiedotNostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys
Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:
LisätiedotHEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526
HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 12.6.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY Liito-oravaselvitys 1 12.6.2006 Hepoluhdan alue 488-C7526 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 YLEISKUVA... 1 3 LIITO-ORAVA...
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.
TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT
LisätiedotLIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016
TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja
LisätiedotMUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
FCG Finnish Consulting Group Oy Viitasaaren kaupunki MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Luonto- ja maisemaselvitys 0703-D4235 1.11.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 1.11.2009
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotLUOMANMUTKAN LUONTOSELVITYS
LUOMANMUTKAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 LUOMANMUTKAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän luontokartoituksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungissa
LisätiedotPyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011
Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja
LisätiedotLiito-oravaselvitys Kauniainen 2008
Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien
LisätiedotIlmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Lakeuden luontokartoitus Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
LisätiedotLUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO
LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO SEINÄJOEN KAUPUNKI 2015 LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungissa Satamonmäen ja Jäniskallion
LisätiedotValtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Viitasammakkoselvitys
16T-4 Valtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Viitasammakkoselvitys Hanna Suominen 20.6.2017 20.6.2017 1 (10) SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 VIITASAMMAKKO... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT...
LisätiedotMT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa
MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1
LisätiedotVt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie. Liito-oravaselvitys. Tiehallinto
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie Liito-oravaselvitys Tiehallinto 2009 1 Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie välillä Rengonkylä-Nurmo; liito-oravaselvitys 1. Yleistä Liito-oravaa (Pteromys volans) koskevat
LisätiedotLiito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on
LisätiedotTuusulan Rantamo-Seittelin linnusto
Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80
LisätiedotHuhtasuon keskustan liito-oravaselvitys
Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen
LisätiedotAinolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio
1 Sami Mäkikyrö 10.10.2013 Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio Luontoselvitys, Natura-tarveharkinta 2 SISÄLLYS 1. Johdanto....3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat..3 2.1.Luonnonsuojeluohjelmat....3
LisätiedotLEPAKKOSELVITYS NURMON ERITASOLIITTYMÄ
LEPAKKOSELVITYS NURMON ERITASOLIITTYMÄ SEINÄJOEN KAUPUNKI 2009 1. Yleistä Seinäjoen kaupungin (51.) Nurmon ja (56.) Keski-Nurmon kaupunginosien kortteliin 1057(osa) sekä maatalous-, virkistys-, katu- ja
LisätiedotVUORES, ISOKUUSI II LIITO-ORAVASELVITYS
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 4.4.2014 VUORES, ISOKUUSI II LIITO-ORAVASELVITYS LIITO-ORAVASELVITYS Tarkastus 4.4.2014 Päivämäärä 4.4.2014 Laatija Tiina
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotLITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS
Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll
LisätiedotKONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS
Vastaanottaja UPM tuulivoima Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 24.9.2013 KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 24.9.2013 Laatijat Tarkastanut Kuvaus Emilia Osmala Tarja Ojala Liito-oravaselvitys
LisätiedotHyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1
Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Tämä tiivistelmä perustuu yksityiskohtaiseen raporttiin Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella kesinä 2006 ja 2007 tehdyistä luontoselvityksistä.
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotRistijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen
Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys 2016 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Maastossa havaitut lajit 4 Havaitut EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit, EVA-lajit sekä
LisätiedotSeinäjoen eteläisen yleiskaavan laajennus. -viitasammakot (Rana arvalis) Seinäjoen kaupunki
Seinäjoen eteläisen yleiskaavan laajennus -viitasammakot (Rana arvalis) Seinäjoen kaupunki 2008 Seinäjoen eteläisen yleiskaavan laajennus viitasammakot (Rana arvalis) Hannu Tuomisto, FM Yleistä Viitasammmakko
LisätiedotGOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys
TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012 16UEC0227 30.11.2012 GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus Suhangon täydentävä linnustoselvitys Gold Field Arctic Platinum Oy Suhangon täydentävä
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotIlmajoen kunta Kaavoitustoimi Raimo Laurila
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Raimo Laurila Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet
LisätiedotESPOON MARINKALLION LIITO-ORAVASELVITYS Tekijät: Teemu Virtanen, Paula Salomäki
ESPOON MARINKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2012 Tekijät: Teemu Virtanen, Paula Salomäki 1 Johdanto... 3 2 Liito-oravan biologia ja suojelu lyhyesti... 3 3 Menetelmät... 3 4 Tulokset... 4 5 Yhteenveto... 4
LisätiedotSisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Luontoselvityksen tarkoitus Tuulivoima-alueet Alueiden sijainti 4 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 7 Maanpeite 8 Pohjavesialueet 9 Tuulivoima-alueet
LisätiedotKESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011
KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita,
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotVIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotStorträsket-Furusbacken
Storträsket-Furusbacken Pinta-ala: 19,1 ha Omistaja: Mustasaaren kunta Kaavatilanne: Tuovila-Granholmsbacken osa-yleiskaavassa alue on virkistysaluetta (V/s), suurin osa on myös osa-yleiskaavan luo-aluetta.
LisätiedotKattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotVESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ
VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ Teemu Virtanen Paula Salomäki 8.10.2012 Biologitoimisto Vihervaara Oy PL 140 70101 Kuopio info@biologitoimisto.fi 1 1 Kasvillisuus...2
LisätiedotPYHÄJOEN LUONTOSELVITYS 16USP0052.BA723M 31.1.2012. PYHÄJOEN KUNTA Pyhäjoen keskustan osayleiskaavan luontoselvitys
PYHÄJOEN LUONTOSELVITYS 16USP0052.BA723M 31.1.2012 PYHÄJOEN KUNTA Pyhäjoen keskustan osayleiskaavan luontoselvitys 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää
LisätiedotLIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotUhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015
Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,
LisätiedotTikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys
Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 25.7.2018 1. Selvitysalue Selvitysalue (1,6 ha) sijaitsee Tikkalassa päiväkoti-koulun
LisätiedotLiitteet: Liitekartta nro 1: Lehmihaantien määräalueen luontotyypit
Johdanto Liito- Sisällys 1 3 Liito- liito-!"#$%& %(!$ %!&' 2 3 2.1 Yleistä 3 2.2 3 *+,"!-./01!(%##))"!"# 2.3 3 3 Kasvillisuus- ja 4 3.1 Kasvillisuus- ja luontot##))"!"#$ & %!&' luontotyypi2(3%!" 7:140!2"
LisätiedotAjankohtaista luonnonsuojelussa
Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä
LisätiedotSavonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys
Savonlinnan kaupunki 2014 Savonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys Petri Parkko 12.5.2014 1 1. Taustoja Kaupunki on ostanut Nojanmaan peltojen alueen yksityiseltä maanomistajalta. Alueella
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotHYRYNSALMEN ILLEVAARAN SUUNNI- TELLUN TUULIPUISTOALUEEN LIITO- ORAVASELVITYS
Päivämäärä 27.10.2015 ABO WIND OY HYRYNSALMEN ILLEVAARAN SUUNNI- TELLUN TUULIPUISTOALUEEN LIITO- ORAVASELVITYS Päivämäärä 27.10.2015 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Johanna
LisätiedotIlmajoen kunta. Linnustoselvitys. Tuomikylä Renko Pojanluoma. Tapio Sadeharju Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry
Ilmajoen kunta Linnustoselvitys 2011 Tuomikylä Renko Pojanluoma Tapio Sadeharju Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry 1 Sisällysluettelo Johdanto...3 Tutkimusmenetelmät...3 Linnuston yleispiirteet...3
LisätiedotSisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Luontoselvitys
LisätiedotENKKELI, HÄMEENLINNA LIITO-ORAVASELVITYS
Vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 9.6.2016 ENKKELI, HÄMEENLINNA LIITO-ORAVASELVITYS LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 9.6.2016 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kaisa
LisätiedotStorörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO
Storörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO Storörenin asemakaava-alueen luonto 30.10.2008 2 1. YLEISKUVAUS 3 2. TULOKSET 3 2.1 Kasvillisuus 3 2.2 Linnusto 6 2.3 Lepakot 7 2.4
LisätiedotSavonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:
Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee
LisätiedotLUONTOSELVITYS NURMO
LUONTOSELVITYS NURMO SEINÄJOEN KAUPUNKI 2015 LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Seinäjoen kaupunki on käynnistänyt Nurmon keskustan alueella osayleiskaavaprosessin. Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää,
LisätiedotLINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi
LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset
LisätiedotSisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Yleiskuvaus 3 Sijainti 5 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 6 Maanpeite 7 Pohjavesialueet 7 Selvitysalueen luontokohteet
LisätiedotENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija
ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija HEINÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Kuittila...
LisätiedotSALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
LisätiedotKuohun osayleiskaavan liito oravaselvityksen täydennys 2019
Kuohun osayleiskaavan liito oravaselvityksen täydennys 2019 Anne Laita Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 4.4.2019 2 1. Johdanto Tämä selvitys on toteutettu Kuohun osayleiskaavan pohjatiedoksi.
LisätiedotLAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos
RAPORTTI LIITE 3 20.10.2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot
LisätiedotRataskadun alueen liitooravaselvitys
Rataskadun alueen liitooravaselvitys 2017 Huittisten kaupunki 21.3.2017 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Liito-oravaselvitys. 3 2.1 Yleistä liito-oravasta 3 2.2
LisätiedotRauman kaupunki. Rauman Maanpään liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Rauman kaupunki Rauman Maanpään liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 1/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 4
LisätiedotVANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotLIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa
LIITO-ORAVA Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Turussa ja Porissa Olli Mattila, Varsinais-Suomen ELY-keskus 22.12.2016 1 Liito-oravan suojelu Liito-orava (Pteromys volans) on Suomessa vaarantunut
LisätiedotKortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys
Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...
LisätiedotNOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018. Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys Pekka Rintamäki
NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018 Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys 2018 Pekka Rintamäki 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä... 5 2. Johdanto... 6 3. Tutkimusalue ja menetelmät...
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotSENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen
Lisätiedot