LUONTOSELVITYS VIITALANKYLÄ-KOURA

Transkriptio

1 LUONTOSELVITYS VIITALANKYLÄ-KOURA SEINÄJOEN KAUPUNKI 2011

2 LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Seinäjoen kaupunki on käynnistänyt Kouran ja Viitalankylän alueilla osayleiskaavaprosessin. Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö kaava-alueella sellaisia luontoarvoja, jotka olisi huomioitava alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Työn tilaajana oli yleiskaavaarkkitehti Jyrki Kuusinen (Seinäjoen kaupunki) ja inventointityön teki FM Hannu Tuomisto huhti-heinäkuussa Tutkitun alueen pinta-ala oli 18,5 neliökilometriä, ja sen rajaus on esitetty kartassa 1. Viirupöllö kuuluu Kouran pesimälinnustoon.

3 Kartta 1. Inventoitu alue (punainen rajaus).

4 Selvitystyön tarkkuudeksi määriteltiin yleiskaavan vaatima taso so. viranomaisvaatimusten ja lainsäädännön edellyttämät inventoinnit. Inventointien perusteella kootusta raportista tuli ilmetä esiintyykö tutkimusalueella 1) luonnonsuojelulain 1096/ luvun 29 mukaisia luontotyyppejä 2) metsälain 1093/ luvun 10 mukaisia tärkeitä elinympäristöjä 3) vesilain 1961/264 1 luvun 15a, 17a mukaisia luonnontilaisina säilytettäviä kohteita 4) uhanalaisluokituksen (Rassi 2010) mukaisia lajeja 5) luontodirektiivin 92/43/ETY liitteen IV (a) mukaisia lajeja 6) lintudirektiivin 79/409/ETY liitteen I mukaisia lajeja 7) tai muita huomioitavia luontoarvoja 2. LUONTODIREKTIIVIN LIITTEEN IV (a) LAJIT 2.1 Liito-orava Liito-orava (Ptreomys volans) on Euroopan Unionin luontodirektiivin (92/43/EEC) liitteessä IV (a) mainittu uhanalainen laji. Luonnonsuojelulain (ls-laki /1096) 49.1 :n mukaan em. luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainitun liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen on kiellettyä. Liito-oravalle lajinomaisena käyttäytymispiirteenä on, että eläin ulostaa elinpiirillään olevien puiden tyvelle riisinjyvänkokoisia papanoita. Erityisesti ulostepapanoita löytyy suurten kuusten ja haapojen tyviltä. Koska hämäräaktiivisen liito-oravan suora havainnointi on vaikeaa, perustuu lajin elinpiirin määrittäminen papanalöytöihin. Tämän inventoinnin yhteydessä löytyneet liito-oravareviirit on esitelty kohdeluettelossa. Kohderajauksiin on otettu mukaan lajin elinpiirin ns. ydinalue. 2.2 Lepakot Kaikki Suomessa tavattavat lepakkolajit (Chiroptera) ovat luonnonsuojelulain 38 :n (Luonnonsuojelulaki 1096/1996) mukaan rahoitettuja. Lepakot kuuluvat myös EU:n luontodirektiivin (92/43/EEC) liitteessä IV (a) lueteltuihin lajeihin. Luonnonsuojelulain 49 :n mukaan lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Lepakot ovat hyönteissyöjiä, jotka saalistavat yöllä ja nukkuvat päivällä. Ne suunnistavat pimeässä lähettämiensä korkeiden ultraäänien kaikujen avulla. Lepakot tuottavat ääntä jatkuvasti liikkuessaan ja hahmottavat siten ympäristöään. Eri lajien saalistustavat ovat erilaisia. Myös ultraäänten voimakkuus ja taajuus sekä ääntelytapa vaihtelevat lajeittain. Lepakoita inventoitaessa käytetään lepakkodetektoria, joka muuntaa lepakoiden äänet ihmiskorvin kuultavaksi. Lepakoiden havainnoinnissa käytin apuna Pettersson Elektronik AB:n lepakkodetektoria D 200.

5 Lepakkodetektori. Tutkimusalueella esiintyi ainakin kaksi eri lepakkolajia; pohjanlepakko (Eptesicus nilssoni) ja vesisiippa (Myotis daubentoni). Pohjanlepakko on alueella runsaslukuinen, ja niitä esiintyi lähes kaikkialla asutuksen ja muun kulttuuriympäristön lähipiirissä. Vesisiippojen suosimaa aluetta on Nurmonjoki ranta-alueineen. Varsinaisia lepakoiden käyttämiä lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei lepakkohavainnoinnin yhteydessä löytynyt. Pohjanlepakko

6 2.3 Viitasammakko Viitasammakko (Rana arvalis) on tavallista sammakkoa (Rana temporaria) hieman pienikokoisempi aitosammakoihin (Ranide) kuuluva laji. Viitasammakko on sammakkoa teräväkuonoisempi, ja lisäksi näillä lähisukuisilla lajeilla on eroa värityksessä ja takajalan rakenteessa. Myös koiraiden kutuaikaisessa ääntelyssä on eroa. Viitasammakoiden ääntely muistuttaa uppoavan pullon pulputusta, sammakoiden ääntely on kurnutusta. Viitasammakot suosivat elinympäristöinään rantoja, tuoreita kangasmetsiä, soita ja peltoja. Kutupaikakseen ne tarvitsevat vesistöjä ja tulvarantoja. Viitasammakko on Euroopan unionin luontodirektiivin (Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, liite IV a) suojaama laji, jonka kaikenlainen häirintä ja lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on kiellettyä. Viitasammakoiden lisääntymispaikkoja ei inventoinnin yhteydessä löytynyt. Kouran kylän itäpuolella, Kivijärvellä, on kuitenkin lajin lisääntymispaikka. 3. KOHDERAJAUKSET Kukin kohde on luokiteltu; * = paikallisesti huomioitava kohde ** = paikallisesti merkittävä luontokohde *** = paikallisesti erittäin merkittävä luontokohde K = kasvistollisesti merkittävä kohde E = eläimistöltään merkittävä kohde M = maisemallisesti merkittävä kohde G = geologisesti merkittävä kohde V = virkistys ja/tai opetuskohde

7 1. Lankarin liito-oravametsä ** E,K,M vesilain 1961/264 1 luvun 15a, 17a mukaisia luonnontilaisina säilytettäviä kohteita uhanalaisluokituksen (Rassi 2010) mukaisia lajeja luontodirektiivin 92/43/ETY liitteen IV (a) mukaisia lajeja Metsäalue on puustoltaan noin 80 vuotta vanhaa tuoretta kangasmetsää. Kenttäkerroksen valtalajeina ovat mm. oravanmarja, metsätähti, metsäalvejuuri ja mesimarja. Kuvion eteläosassa kasvaa myös lehtomaista kasvillisuutta; mm. kielo, tuomi, metsäimarre ja korpi-imarre. Paikalla on liitooravan lisääntymis- ja levähdysalue. Nurmonjoen rannoilla on myös maisemallisesti hieno hakamaa. Kuvion itäreunassa on kosteikkoalue; mm. vehka ja kurjenjalka

8 Lankarin liito-oravakuusikkoa Hakamaa Lankarin eteläpuolella

9 2. Iso kuusi * K,M Maisemallisesti merkittävä iso kuusi. Kohde 2

10 3. Suuri mänty * K,M Maisemallisesti merkittävä iso mänty. Kohde 3

11 4. Kosteikko * K metsälain 1093/ luvun 10 mukaisia tärkeitä elinympäristöjä Pienialainen kosteikko/soistuma; kurjenjalka, vehka ja rahkasammallajit runsaita.

12 5. Kotasalmenmäen räme ja korpi ** K,E metsälain 1093/ luvun 10 mukaisia tärkeitä elinympäristöjä Luonnontilainen isovarpuräme, jossa on kenttäkerroksen valtalajeina tupasvilla, suopursu ja juolukka. Rämeen reunoilla ja pohjoispäässä on myös korpisuutta Kotasalmenmäen isovarpurämettä

13 Korpisuutta Kotasalmenmäen rämeen pohjoispuolella 6. Liito-oravan lisääntymis- ja /tai levähdysalue** E uhanalaisluokituksen (Rassi 2010) mukaisia lajeja luontodirektiivin 92/43/ETY liitteen IV (a) mukaisia lajeja Harvennushakattu tuore kangasmetsä, jonka valtapuina on vuotta vanhoja kuusia. Kenttäkerroksen valtalajeina ovat metsätähti, oravanmarja, metsäimarre ja mustikka. Paikalla on liito-oravan käyttämä lisääntymis- ja/tai levähdysalue. Rajautuu eteläreunastaan peltoaukeaan.

14 Kohde 6

15 7. Siirtolohkare * G Kaksi suurta siirtolohkaretta. Kohde 7

16 8. Suuri kuusi * K,M Maisemallisesti merkittävä suuri kuusi. Kohde 8

17 9. Maisemamänty * K,M luonnonsuojelulain 1096/ luvun 29 mukaisia luontotyyppejä Maisemallisesti merkittävä suuri maisemapuu kasvaa avonaisella peltoalueella. Kohde 9

18 10. Liito-oravan elinpiiri ja koski *** K,E,M metsälain 1093/ luvun 10 mukaisia tärkeitä elinympäristöjä vesilain 1961/264 1 luvun 15a, 17a mukaisia luonnontilaisina säilytettäviä kohteita uhanalaisluokituksen (Rassi 2010) mukaisia lajeja luontodirektiivin 92/43/ETY liitteen IV (a) mukaisia lajeja lintudirektiivin 79/409/ETY liitteen I mukaisia lajeja Puustoltaan yli sata vuotta vanhassa kuusikossa on liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalue. Kasvillisuus on osin jopa lehtomaista; kielo, sudenmarja, tuomi. Iso- ja pikkutalvikkia kasvaa runsaasti. Metsän halki virtaavassa uomassa on vanhoja myllyrakenteita. Kohteen länsipuolella on Nurmonjoessa kuohuva koskipaikka; vesisara, viiltosara, vehka, terttualpi, ranta-alpi, myrkkykeiso, rantamatara. Palokärjen käyttämää ruokailumaastoa. Paikalla on myös vanha tervahauta. Liito-oravan ulostepapanoita

19 Liitto-oravan pesimämetsikköä Nurmonjoen rannassa Vanhoja myllyrakenteita

20 Rehevää lehtomaista kasvillisuutta kohteella 10 Koskipaikka Nurmonjoessa

21 11. Rämeet * K metsälain 1093/ luvun 10 mukaisia tärkeitä elinympäristöjä Pienialaisia ja luonnontilaisia rämelaikkuja. Kohde 11

22 12. Korpi * K metsälain 1093/ luvun 10 mukaisia tärkeitä elinympäristöjä Paikalla on pienialainen ja luonnontilainen korpilaikku. Kohde 12

23 13. Sarakorpi * K metsälain 1093/ luvun 10 mukaisia tärkeitä elinympäristöjä Paikalla on luonnontilainen sarakorpi, jonka valtalajeina mm. pullosara, hieskoivu, tupasvilla, metsäkorte, juolukka, lakka ja isokarpalo. Kohde 13

24 14. Maisemapuut * K,M Pihapiirissä kasvavia suuria ja maisemallisesti merkittäviä kuusia. Kohde 14

25 15. Maisemapuut * K,M Maisemallisesti merkittäviä pihakuusia.

26 16. Mäenkumpare * G Lajittuneesta ja pyöristyneestä kiviaineksesta muodostunut mäenkumpare.

27 17. Siirtolohkare * G Kaatajannevan keskellä olevassa kangasmetsäsaarekkeessa sijaitseva suuri siirtolohkare. Kohde 17

28 18. Maisemapuu * K,M Pihapiirissä oleva suuri maisemakuusi. Kohde 18

29 19. Liito-oravan lisääntymis- ja/tai levähdysalue ** E uhanalaisluokituksen (Rassi 2010) mukaisia lajeja luontodirektiivin 92/43/ETY liitteen IV (a) mukaisia lajeja Pellonreunusmetsän valtapuina ovat vuotta vanhat kuuset. Paikalla on liito- oravan lisääntymis- ja tai levähdysalue. Kohde 19

30 20. Iso kataja * K,M luonnonsuojelulain 1096/ luvun 29 mukaisia luontotyyppejä Paikalla kasvaa maisemallisesti merkittävä suuri pylväskataja. Kohde 20

31 21. Maisemapuut * K,M Vanhassa pihapiirissä kasvava vanhojen kuusten ja mäntyjen ryhmä. Kohde 21

32 22. Iso maisemapuu * K,M luonnonsuojelulain 1096/ luvun 29 mukaisia luontotyyppejä Avoimella paikalla kasvava maisemallisesti merkittävä suuri kuusi.

33 23. Liito-oravan elinpiiri ** E uhanalaisluokituksen (Rassi 2010) mukaisia lajeja luontodirektiivin 92/43/ETY liitteen IV (a) mukaisia lajeja Puustoltaan vuotta vanhaa kuusivaltaista tuoretta kangasmetsää. Lehtipuustoisia kasvillisuuslaikkuja ja pesäpönttöjä on runsaasti. Paikalla on liito-oravan lisääntymis- ja /tai levähdyspaikka. Kohde23

34 24. Iso maisemapuu * K,M Maisemallisesti merkittävä suuri kuusi. Kohde 24

35 25. Iso maisemapuu * K,M Maisemallisesti merkittävä suuri kuusi. Kohde 25

36 26. Jokivarsimetsä * K,M metsälain 1093/ luvun 10 mukaisia tärkeitä elinympäristöjä Maisemallisesti merkittävä jokivarsimetsä, jossa runsaasti suuria haapoja. Kohde 26

37 27. Iso maisemapuu * K Maisemallisesti merkittävä iso haapa. Kohde 27

38 28. Liito-oravan elinpiiri * E uhanalaisluokituksen (Rassi 2010) mukaisia lajeja luontodirektiivin 92/43/ETY liitteen IV (a) mukaisia lajeja Paikalla on liito-oravan levähdysalue. Puustoltaan vuotta vanhaa jokivarsimetsää on harvennushakattu. Kohde 28

39 29. Liito-oravan elinpiiri * E,M uhanalaisluokituksen (Rassi 2010) mukaisia lajeja luontodirektiivin 92/43/ETY liitteen IV (a) mukaisia lajeja Kapea metsäsaareke Nurmonjoen rannassa on puustoltaan sata vuotta vanhaa kuusikkoa. Lehtipuustoa on runsaasti. Paikalla on liito-oravan lisääntymis- ja/tai levähdysalue. Kohde 29

40 30. Kissankäpälän kasvupaikka * K Paikalla on osittain umpeenkasvanut ja rehevöitynyt vanha keto. Alueellisesti taantuneen kissankäpälän kasvupaikka. Kissankäpälä

41 31. Liito-oravan lisääntymis- ja/tai levähdysalue* E,M uhanalaisluokituksen (Rassi 2010) mukaisia lajeja luontodirektiivin 92/43/ETY liitteen IV (a) mukaisia lajeja Paikalla on liito-oravan levähdysalue. Puustona ovat vuotta vanhat kuuset. Kohde 31

42 32. Puro * K,M metsälain 1093/ luvun 10 mukaisia tärkeitä elinympäristöjä Pieneltä osaltaan luonnontilainen purouoma. Kohde 32

43 33. Metsäsaareke * K,M luonnonsuojelulain 1096/ luvun 29 mukaisia luontotyyppejä Maisemallisesti merkittävä puustoinen metsäsaareke. Kohde 33

44 34. Liito-oravan lisääntymis- ja/tai levähdysalue ** K,E,M uhanalaisluokituksen (Rassi 2010) mukaisia lajeja luontodirektiivin 92/43/ETY liitteen IV (a) mukaisia lajeja Puustoltaan yli sata vuotta vanhaa tuoretta kangasmetsää. Kenttäkerroksen valtalajeina ovat mesimarja, metsäalvejuuri, lillukka, metsäimarre, oravanmarja, metsätähti, vanamo ja metsäkorte. Paikalla on liito-oravan lisääntymis- ja/tai levähdysalue. Kohde 34

45 35. Liito-oravan lisääntymis- ja/tai levähdysalue * E,M uhanalaisluokituksen (Rassi 2010) mukaisia lajeja luontodirektiivin 92/43/ETY liitteen IV (a) mukaisia lajeja Pienialaisessa jokivarsikuusikossa on liito-oravan levähdysalue. Liito-oravan papanoita kohteella 35

46 36. Korpi * K metsälain 1093/ luvun 10 mukaisia tärkeitä elinympäristöjä Pienialainen luonnontilainen korpi. Kohde 36

47 37. Liito-oravan lisääntymis- ja/tai levähdysalue ** E,M uhanalaisluokituksen (Rassi 2010) mukaisia lajeja luontodirektiivin 92/43/ETY liitteen IV (a) mukaisia lajeja lintudirektiivin 79/409/ETY liitteen I mukaisia lajeja Pellonreunusmetsä, jossa on liito-oravan lisääntymis- ja/tai levähdysalue. Valtapuuston muodostavat yli sata vuotta vanhat kuuset. Muutamia suuria ylispuumäntyjä. Palokärki ja tiltaltti pesivät alueella. Kohde 37

48 38. Siirtolohkare * G,M Maisemallisesti merkittävä siirtolohkareiden ryhmä. Kohde 38

49 39. Siirtolohkare * G,M Maisemallisesti merkittävä siirtolohkare. Kohde 39

50 40. Isovarpuräme ** K Eteläosastaan ojitetun rämeen pohjoisosa on luonnontilainen ja sen kenttäkerroksen valtalajeja ovat tupasvilla, juolukka, suokukka, variksenmarja ja vaivaiskoivu. Kohde 40

51 41. Liito-oravan elinpiiri ** E uhanalaisluokituksen (Rassi 2010) mukaisia lajeja luontodirektiivin 92/43/ETY liitteen IV (a) mukaisia lajeja lintudirektiivin 79/409/ETY liitteen I mukaisia lajeja Puustoltaan vuotta vanhoja tuoreita kangasmetsiä. Paikalla on liito-oravan lisääntymis- ja/tai levähdysalue. Palokärki ja tiltaltti pesivät alueella. Kohde 41

52 42. Liito-oravan elinpiiri *** K,E,M uhanalaisluokituksen (Rassi 2010) mukaisia lajeja luontodirektiivin 92/43/ETY liitteen IV (a) mukaisia lajeja lintudirektiivin 79/409/ETY liitteen I mukaisia lajeja Puustoltaan yli sata vuotta vanhaa tuoretta kangasmetsää, jossa on liito-oravan lisääntymis- ja/tai levähdysalue. Metsässä runsaasti kolopuita ja suuria haapoja.

53 Kohde 42 Järeät haavat ovat tärkeitä ravinto- ja pesäpuita liito-oraville.

54 43. Maisemapuut * K,M Maisemallisesti merkittäviä pihakuusia. Kohde 43

55 44. Maisemakuuset * K,M Maisemallisesti merkittäviä pihakuusia. 44. Neva ** K Hirvijärven tekoaltaan täyttökanavan kupeessa oleva lyhytkorsineva ja isovarpuräme. Rajauksessa on mukana suon luonnontilaisin osa. Tupasvilla, suokukka, vaivaiskoivu ja juolukka ovat runsaina kenttäkerroksessa.

56 Kohde Veneskosken liito-oravan lisääntymis- ja/tai levähdysalue ** E,K luontodirektiivin 92/43/ETY liitteen IV (a) mukaisia lajeja lintudirektiivin 79/409/ETY liitteen I mukaisia lajeja metsälain 1093/ luvun 10 mukaisia tärkeitä elinympäristöjä Tuore kangasmetsä, jossa on osin lehtomaisuutta ja korpisuutta. Valtapuina ovat vuotta vanhat kuuset, mutta paikalla kasvaa myös vanhoja yli 150 vuotta vanhoja ylispuumäntyjä. Pensaskerroksessa kasvaa korpipaatsamaa. Muutamat vanhat ojat ovat osin kuivattaneet korpipainanteita. Paikalla on liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalue. Palokärki, pohjantikka ja tiltaltti pesivät ja/tai ruokailevat alueella.

57 Kohteen 45 vanhassa metsässä on runsas linnusto 46. Pellonreunusmetsä * M,K,E Kapea vyöhyke osin lehtomaista tuoretta kangasmetsää muodostaa maisemallisesti arvokaan kohteen. Yli 100 vuotta vanhojen kuusten juurilla kettujen ja supikoirien käyttämä pesäluolasto. Kenttäkerroksessa on runsaasti sudenmarjaa.

58 Pesäluolasto