Espoon Kummelivuoren liito-oravaselvitys 2016 sekä liito-oravakannan seurantaohjelma Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 20.6.2016 Rauno Yrjölä
2 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Menetelmä... 4 3 Tulokset... 5 4 Tulosten tarkastelu ja suositukset... 7 5 Seurantasuunnitelma... 8 5.1 Seurattavat muuttujat... 8 5.2 Lieventämistoimet... 8 Literature Cited... 10 Ympäristötutkimus Yrjölä Oy PL 62 01800 Klaukkala
3 1 Johdanto Kummelivuoren alue (kuva 1-1) sijaitsee Espoon länsiosassa, Kauklahdenväylä kulkee alueen keskeltä. Etelässä alue rajautuu Länsiväylään. Alueelta on aiemmin selvitetty liito-oravan esiintymistä useaan eri otteeseen otteeseen alueen kaavoituksen yhteydessä, ja alueelta on löydetty liito-oravan esiintymiä (kuva 1-2). Osa esiintymistä on ollut kriittisiä alueen kaavan kannalta, ja Espoon kaupunki, Asuntosäätiön Kiinteistöt Oy, Sato Oyj sekä Espoon Asunnot Oy hakivat Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselta poikkeuslupaa esiintymän heikentämiseen. Hakemuksessa haettiin lupaa kahden todennäköisen pesäpuun, yhden puun jonka alta on löydetty liito-oravan papanoita, sekä kahden kolopuun kaatamiselle alueen kortteleista. Hakijat esittävät myös pyrkivänsä lieventämään haittoja säilyttämällä puustoisia yhteyksiä sekä lisäämällä alueelle pönttöjä liito-oraville. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyi poikkeusluvan 9.7.2015 (päätös nro UUDELY/1386/2015) toteaa päätöksessään mm. että hakija velvoitetaan niihin liito-oravalle aiheutuvien haittojen lieventämistoimiin, jotka hakija on hakemuksessaan esittänyt ja sen lisäksi hakijan on Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla seurattava liito-oravan esiintymistä Kummelivuoren alueella vuosittain 5 vuotta rakentamistoimien aloittamisesta. Kuva 1-1. Selvitysalue vuoden 2015 ilmakuvan päällä. Kuva:Espoon kaupunki. Rakentamispaikoilta on poistettu ja kevään 2016 aikana poistetaan puustoa tehdyn hakkuusuunnitelman mukaisesti (kuva 1-3). Hakkuiden alle jää osia kahdesta ydinalueesta, joille on saatu edellä mainittu lupa heikennykselle. Hakkuusuunnitelman mukaisesti kortteleiden keskellä jäisi jäljelle puustoa liito-oravien liikkumisyhteydeksi.
4 Kuva 1-2. Kummelivuoren alueen aiemmat liitooravatiedot Espoon tietokannassa. Violetit alueet ovat ydinalueita, punaiset palloviivat liikkumisyhteyksiä. Keltaiset ympyrät ovat papanapuita, punaiset papanapuita, joissa kolo. Kuva 1-3. Kummelivuoren hakkuualueet (harmaa ja tumma rasteri). Tässä raportissa esitetään kevään 2016 tulokset liito-oravan esiintymisestä Kummelivuoren alueella sekä ehdotus vuosittaiseksi seurantaohjelmaksi. Työn on tehnyt FM Rauno Yrjölä. Espoon kaupungin puolelta työtä on ohjannut ympäristöasiantuntija Tia Lähteenmäki. 2 Menetelmä Tyypillisintä liito-oravan elinympäristöä ovat melko tiheät vanhat kuusikot, joissa on kolohaapoja (Sierla ym. 2004, Hanski ym. 2001). Kummelivuoren alueella on paikoin runsaasti haapoja, ja liitooravalle soveltuvaa metsää on runsaasti jäljellä etenkin alueen eteläosissa sekä Kauklahdenväylän itäpuolella. Talvella liito-oravan pääravintoa ovat haavan silmut, ja liito-oravan papanat saavat siitä kirkkaan keltaisen värin. Papanoita kertyy yöpymis- ja ruokailupaikkojen alle. Helpointa niiden löytäminen on kevättalvella, kun lumi on jo hieman sulanut, eikä kasvillisuus vielä vaikeuta etsintää. Sopiva aika on maaliskuulta toukokuulle. Kesällä ravinto muuttuu ja samalla muuttuu myös papanoiden väri. Liito-orava-alueiden luokittelu tehtiin pääosin Etelä-Espoon työssä esitetyn käsitteistön pohjalta (Ramboll Finland Oy & Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2014). Elinympäristö on liito-oravalle soveltuvaa aluetta, jossa on liito-oravalle ruokailuun, lepoon, liikkumiseen ja pesimiseen
5 soveltuvaa puustoa. Rajauksen tavoitekoko on 5-10 hehtaaria ja minimikoko 4 hehtaaria. Rajattava alue voi toimia naaraan pääasiallisena elinpiirinä tai koiraan elinpiirin ydinalueena, jolta käsin koiras liikkuu elinpiirinsä muilla alueilla. Ydinalue on kartoituksissa tunnistettu yhtenäinen osa liito-oravan elinympäristöä, jossa naaras selviää talven yli ja pystyy lisääntymään keväällä. Ydinalueella suojelutoimenpiteet ovat tiukempia kuin muualla. Soveltuva alue on liito-oravalle soveltuva elinympäristö, jossa ei nyt havaittu liito-oravia, mutta joka olosuhteiltaan soveltuu liitooravan elinpiiriksi. Yhteys on kookkaiden puiden latvusten muodostama yhteys, jota liito-orava käyttää siirtyäkseen elinympäristöjen välillä tai elinympäristön sisällä. Yhteyksien pituudet ja leveydet vaihtelevat ja yhteys voi olla osa elinympäristöä. Kaikki liito-oravalle mahdolliset esiintymisalueet alueella käytiin läpi, maastotyöt tehtiin16., 17., 24. ja 30.3.2016 Erityisesti keskityttiin iäkkäisiin kuusi-haapa-sekametsiköihin, joissa on järeitä (>25cm halkaisijaltaan) haapoja tikankoloineen. Nuoret taimikot ja hakkuut yms. jätettiin vähälle huomiolle ja niitä tarkasteltiin vain kulkuyhteyksien näkökulmasta. 3 Tulokset Kummelivuoren alueelta löytyi keväällä 2016 liito-oravan papanoita useilta alueilta (kuva3-1). Selvitysalueelle on viime vuosina rakentunut uusi kerrostaloalue ja lisää taloja on tulossa. Alue oli jo osin hakattu ensimmäisen maastokäynnin aikana. Aiempina vuosina havaittu esiintymä alueen pohjoisosassa oli nyt tyhjä, ja metsäiset yhteydet sinne ovat nykyisin heikot, sillä yhteys on vain muutaman puun varassa. Aivan alueen pohjoisreunassa olisi jäljellä kaistale liito-oravalle soveltuvaa metsää rakennustyömaan vieressä, mutta se oli myös tyhjä. Pohjoisosan kaksi aiemmin tulkittua ydinaluetta ovat heikentyneet, haapoja on kyllä jäljellä, mutta muutoin alueet ovat muuttuneet aiemmasta. Pöntötyksellä alueet voidaan ehkä saada jälleen asutuiksi. Selvitysalueen länsiosassa oleva puistoyhteys on pääosin liito-oravalle soveltumatonta mäntyvaltaista kangas- ja kalliometsää, jossa on vain muutamia haapoja ruokailupuuksi. Samankaltaista metsää on alueen keski- ja pohjoisosien kallioalueilla. Keväällä 2016 koko Kummelivuoren selvitysalueella alueella oli kolme erillistä liito-oravan elinympäristölaikkua, tosin eteläosan pientaloalueen pihapiireissä voi olla myös liito-oravan asuinpaikkoja. Nyt eteläosan talojen keskellä oleva kuusikko, jossa oli muutamia papanoita, tulkittiin kuuluvan samaan elinpiiriin kuin talojen itäpuolen havainnot. Liito-oravat pystyvät liikkumaan eteläosan pihojen kautta ongelmitta, sillä pihoissa on jäljellä riittävän vanhoja korkeita puita.
6 Kuva 3-1. Liito-oravan esiintymät Kummelivuoren alueella keväällä 2016. Keskiosan ydinaluetta heikennettiin keväällä 2016 Uudenmaan ELY-keskuksen luvalla ja alueen poikki tehtiin kevyen liikenteen väylä. Kolopuut ja tärkeät ravintopuut pyrittiin säilyttämään. Kauklahden väylän itäpuolella on oma selvästi rajautunut esiintymä, josta on ollut yhteys Kummelivuoren puolelle. Nyt yhteys on selvästi vaarantunut, sillä jäljellä on vain muutama korkea puu josta liito-orava oletettavasti pystyy liitämään tien yli. Osa alueella aiemmin olleista haavoista on jäänyt hakkuuaukon ympäröimiksi ja niiden kautta liikkumisyhteyttä ei enää ole.
7 Alueelle sopisi 2-3 naaraan reviiriä, mutta ne kaikki voivat olla vaikka vain yhden koiraan reviirillä. Naaraat liikkuvat yleensä pesimäpaikan lähellä, uroksilla on laajempi elinpiiri. Liito-oravakoiraat liikkuvat yön aikana muutamia satoja metrejä (keskimäärin 292m), mutta etenkin maaliskuussa kiima-aikaan liikkuvuus voi olla useita satoja metrejä (keskimäärin 749m) (Hanski ym. 2000) 4 Tulosten tarkastelu ja suositukset Vuoden 2016 tulosten perusteella liito-oravaa esiintyy edelleen Kummelivuoren alueella, vaikka osa alueesta on jo hakattu avonaiseksi ja liito-oravalle soveltuvien metsien määrä on vähentynyt. Kummelivuoren pohjois- ja koillisosista ei papanoita ei löytynyt, vaikka sieltä on aiempia havaintoja. Havaintojen perusteella alueelta rajattiin keväällä 2016 neljä ydinaluetta, joilla mahdolliset pesäpaikat sijaitsevat. Aiemmin pohjoisosista rajatuilla ydinalueilla ei havaittu nyt lainkaan papanoita. Kaksi pohjoisinta ydinaluetta ovat selvästi heikentyneet. Eteläosan kaksi ydinaluetta ovat todennäköisesti saman/samojen yksilöiden alueita, mutta kalliokumpare erottaa ne toisistaan. Kummelivuoren alueella liito-oravalle soveltuvia puustoisia liikkumisyhteyksiä on etelä- ja länsiosassa riittävästi. Alueelta pois liikkumisyhteydet ovat heikot, ja hakkuiden takia reitit Kauklahdenväylälle ja siitä yli itään ovat jääneet kapeiksi ja ovat vain muutaman puun varassa. Etelään reitin on arveltu jo aiemmin katkenneen, mutta Marinkallion alueella on havaittu jälleen talvella 2016 liito-oravan jätöksiä, joten yhteys Länsiväylän yli voi edelleen olla. Sen sijaan Marinkallio ei todennäköisesti ole yhteydessä muihin Etelä-Espoossa Länsiväylän eteläpuolella oleviin elinympäristöihin (Salomäki & Virtanen 2013). Ydinalueet ja niitä yhdistävät puustoiset yhteydet suositellaan edelleen säilytettäväksi alueen toteutuksessa. Liito-oravien säilyttämiseksi Espoon kaavoitusalueilla on esitetty suosituksena (Ramboll Finland Oy & Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2014) mm. seuraavat ohjeet: Elinympäristöjen ydinalueet (keskimäärin vähintään noin 1 hehtaari) säilytetään ja elinympäristön laatua ylläpidetään. Ydinalueella tulee säilyä riittävä määrä ravintoa ja pesäpaikkoja naaraan talvehtimista ja lisääntymistä varten. Ydinalueen ympärille rajataan säilytettävä ja elinympäristönä ylläpidettävä metsäinen elinympäristöalue (5-10 hehtaaria, minimissään 4 hehtaaria). Alue rajataan mahdollisimman yhtenäisenä suosien tunnistettuja liito-oravalle soveltuvia alueita. Ydinalueilta säilytetään tavoitteellisesti vähintään kaksi yhteyttä elinympäristöverkoston muille alueille, tärkeissä solmukohdissa säilytetään kolme yhteyttä. Alueelliset yhteydet muualle Espooseen säilytetään ja niiden toimivuutta parannetaan. Soveltuvaa elinympäristöä säilytetään mahdollisimman laajasti tunnettujen elinympäristöalueiden yhteydessä ja viherverkoston osana. Soveltuvat alueet tukevat ydin- ja elinympäristöalueiden säilymistä ja laatua sekä mahdollistavat liito-oravien elinpiirien siirtymisen ja uusien elinpiirien syntymisen sekä kannan säilymisen pitkällä aikavälillä.
8 5 Seurantasuunnitelma Uudenmaan ELY-keskuksen päätöksen mukaisesti seurantasuunnitelma laaditaan viiden vuoden ajalle. Seurannan tavoitteena on osoittaa, säilyykö liito-orava alueella vai katoaako se sieltä rakentamisen takia. Seuranta suunnitelmassa otetaan kantaa myös lievennystoimiin, jollainen voi olla esimerkiksi pönttöjen lisääminen alueelle. 5.1 Seurattavat muuttujat Jotta seuranta antaisi yksiselitteisen tuloksen liito-oravan säilymisestä alueella, muotoillaan tutkittavat ja mahdollisesti tilastollisesti testattavat asiat hypoteeseiksi. Tavallisesti seurannoissa nk, nollahypoteeseiksi (h 0 )asetetaan se tilanne, että muutosta ei tapahdu, ja seurannan loputtua tätä tarkastellaan sitä hypoteesi vasten, että muutosta tapahtui. Kummelivuoren liito-oravapopulaation seurannassa asetetaan seuraavat nollahypoteesit, jotka testataan seurantajakson jälkeen: 1) liito-orava esiintyy kummelivuoren alueella (kyllä/ei) 2) liito-oravien elinpiirien määrä ja pinta-ala pysyvät ennallaan 3) todennäköisten pesäpaikkojen määrä säilyy ennallaan 4) liikkumisyhteydet laikkujen välillä säilyvät Testaamisessa käytettään tilastollisia testejä, jos mahdollista. Ainakin numeeristen muuttujien, kuten papanapuiden määrän, todennäköisten pesäpaikkojen määrän, elinympäristöjen määrän ja elinympäristöjen pinta-alan muutokset suhteessa ajan kulumiseen voidaan testata esimerkiksi Mann-Kendallin Trend testillä tai lineaarisella mallilla. Viisi vuotta on riittävän pitkä aika, että testi antaa tuloksen, jos suuntaus on selvä. 5.2 Lieventämistoimet Seurannan yhtenä tavoitteena on estää liito-oravan katoaminen Kummelivuoren alueelta. Siksi alueella voidaan tehdä aktiivisia toimia, jotka lieventävät rakentamisen ja lisääntyvän ihmispaineen aiheuttamaa haittaa. Pesäpaikkojen menetystä voidaan kompensoida asentamalla alueelle liito-oravien lisääntymis- tai levähdyspaikaksi soveltuvia pönttöjä. Pöntötyksestä on julkaistu artikkeli ainakin Japanissa esiintyvän liito-oravan alalajin osalta ja siellä suositeltiin noin 2 pönttöä hehtaaria kohti pesäpaikoiksi reviirille (Suzuki & Yanagawa 2013). Pönttöjä ei kannata asettaa liian tiheästi, sillä yksilöiden reviirikäyttäytymisen takia iso osa pöntöistä voi jäädä käyttämättä. Pönttöjen ripustuskorkeudeksi tutkimuksen mukaan riittää noin 3 metriä. Kummelivuoren alueelle esitetään asetettavaksi jokaiselle elinpiirille kaksi pönttöä, jotka voidaan sijoittaa elinpiirille hieman kauemmas olemassa olevista pesistä eri puolille elinpiiriä. Yhteensä alueelle voidaan sijoittaa esimerkiksi 10-15 pönttöä. Ehdotetut paikat on esitetty kuvassa 5-1. Pöntöistä kannattaa tehdä sellaisia, että niihin voi käydä katsomassa ja toteamassa onko liitoorava pesinyt niissä, vai ovatko ne olleet lintujen käytössä. Pönttöjen (kuten muidenkin pesäpaikkojen) alle ei välttämättä kerry yhtään papanoita, jos yksilöiden mieluista
9 papanointipaikka on muualla. Silloin pönttö voidaan tulkita asumattomaksi, vaikka se oikeasti olisikin käytössä. Kuva 5-1. Mahdollisia sijoitettavien pesäpönttöjen paikkoja. Lisäksi kartassa on korostettu kriittiset liikkumisyhteydet, joita säilymistä tulee seurata.
10 Nykyisten elinpiirien lisäksi ehdotetaan pönttöjä sijoitettavaksi myös sellaisille laikuille, joista liito-oravaa ei vuonna 2016 havaittu, mutta joissa on sopivaa puustoa. Tällä tavoin voidaan saada elinpiirien määrää tai ainakin laajuutta kasvatettua. Lisäksi pohjoisosan molemmille aiemmin todetuille ydinalueille, jotka ovat heikentyneet, laitetaan pönttöjä. Liikkumisyhteyksien turvaamiseksi seurantajakson aikana saattaa tulla tarve parantaa yhteyksiä, jos puita kaatuu tai yhteydet arvellaan muuten liian heikoiksi. Täysikasvuisia puita ei nopeasti paikoille pysty kasvattamaan, mutta liikkumiseen saattaa kelvata esimerkiksi hybridihaapojen tai isotuomipihlajien rivistöt ajoteiden reunoilla. Istuttamisten tarve tulee harkita ensimmäisen kerran jo vuoden 2016 kesän lopulla, kun alueen kaikki puiden kaadot on tehty. Literature Cited Hanski, I., Henttonen, H., Liukko, U.-M., Meriluoto, M. & Mäkelä, A. 2001: Liito-oravan (Pteromys volans) biologia ja suojelu Suomessa. --- Suomen ympäristö 459. Hanski, I. K., Stevens, P. C., Ihalempiä, P. & Selonen, V. 2000: Home-range size, movements, and nest-site use in the Siberian flying squirrel, Pteromys volans. --- Journal of Mammalogy 81:798-- 809. Ramboll Finland Oy & Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2014: Selvitys liito-oravien ja maankäytön suunnittelun yhteensovituksesta Espoonlahden ja Matinkylän alueilla. --- Kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja. Salomäki, P. & Virtanen, T. 2013: Espoonlahden ja Matinkylän suuralueiden liitooravaelinympäristöjen ja yhteyksien kartoitus 2012-2013. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. --- Suomen ympäristö 742. Suzuki, K. & Yanagawa, H. 2013: Efficient placement of nest boxes for Siberian flying squirrels Pteromys volans. Effects of cavity density and nest box installation height. --- Wildlife Biology 19:217--221.