ASUNTOKAUPAN KUNTOTARKASTUS

Samankaltaiset tiedostot
KUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu Lappeenranta

Sopimus kuntotarkastuksesta asuntokauppaa varten

Kosteuskartoitus RS 1

Liite kuntotarkastusraporttiin

Kuntokartoitus. Sivuja:1/24. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson. Tammisaarentie 8, Karjaa. Tutkimus pvm:

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm:

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu Lappeenranta

KUNTOTARKASTUS 1(8) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Koulutalo. Valtakatu Lappeenranta

RS-1 KOSTEUSKARTOITUS

Proj. nro 3318 Asunto Oy Jyväskylän Tavintie Tavintie 8 A JYVÄSKYLÄ

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8

TARKASTUSKÄYNTI Santaholmantie 94, Haukipudas Talo-C, huoneiston C 1 osalta

RS-1 KOSTEUSKARTOITUS

Kosteuskartoitus RS 1

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

Esa Pitkänen KY Käsämäntie 122 as LIPERI puh

KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7

KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA

Tarkastettu omakotitalo

KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA 1/5

KOSTEUSKARTOITUS. OSOITTEESSA: Verkatehtaankatu 5 A 1, Turku. TARKASTUSPÄIVÄ: TARKASTAJA: Niko Lindqvist, RKM(AMK)

KERROSTALOHUONEISTON KOSTEUSKARTOITUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

KUNTOTARKASTUS. Tarkastusraportti SISÄILMA- JA RAKENNUSTEKNISET ASIANTUNTIJAPALVELUT

Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma. Tuhkala Pyhäjärventie Kesälahti

KOHTEEN OSOITE: Nykyisessä omistuksessa lähtien.

Kuntotarkastus RS 3. Kivisillantie Kirkkonummi Vetotie 3 A FI Vantaa p Y-tunnus:

Knuuttilantie 5 B, Jalasjärvi. Rivitalorakennuksen kuntokatselmus klo 12.30

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio

Tarkastusraportti Kosteuskartoitus Työnro: Matkuntie 669, MATKU

Kuntotarkastus RS 3. Vanhankaupungintie HELSINKI Vetotie 3 A FI Vantaa p Y-tunnus:

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPPAA VARTEN

Tarkastusväli (vuotta)

Kurikantie 7, Kurikka. Liikerakennuksen kuntokatselmus klo 10.00

Kuntotarkastus. Itäpalontie Raahe

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

Markku Viljanen PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie Luvia

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA

1(10) KUNTOTARKASTUS RÖYKÄNRINNE 7, RÖYKKÄ

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7

Tarkastuskäynti. Porin kaupunki, Tekninen toimiala Mikko Muurinen, Piritta Salmi

Pirttimäki Tommi PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE

Kuntokartoitus. Sivuja:1/20. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Lehdokkikuja 5, Siuntio. Tutkimus pvm: Raportointi pvm: 1.6.

KK-Kartoitus RAPORTTI 4111/2015 1/9

MITTAUSRAPORTTI. Asunto Oy Kemin Takajärventie I 55

OMAKOTITALON KUNTOTARKASTUS

Tarkastusraportti Kosteuskartoitus Työnro: Rekolantie 64, Ypäjä

RS-1 KOSTEUSKARTOITUS

ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) tma@ako.fi

KK-Kartoitus RAPORTTI 903/2016 1/7

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero

Markku Viljanen PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN

5. Sisäänkäyntiportaat 6. Kattovedet tulevat seinän viereen maahan ja roiskuvat perustuksia vasten

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPPAA VARTEN

Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm:

Omistushistoria: Nykyiset omistajat ovat ostaneet kiinteistön vuonna Jukka Tolvanen, Mervi Pirinen ja Janne Juntunen.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/21. Vastaanottaja: Göran Pertiö. Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Haapakyläntie 19, Nummela. Tutkimus pvm: 4.5.

Kuntotarkastus. Hanhitie 2, Vantaa. Tarkastuspäivä

KK-Kartoitus RAPORTTI 601/2016 1/5

KUNTOTARKASTUKSEN OHJE ja SISÄLTÖ Omakoti- tai paritalo

HOMEKOIRATUTKIMUS. Osoite Sairaalantie 7 Asiakkaan nimi Heinäveden kunta. Raportin toimitus

Kuntokartoitus. Sivuja:1/19. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Valhallavägen 9, Mustio. Tutkimus pvm:

Mittauspöytäkirja. Sivuja:1/10. Vastaanottaja: Gun Adamsson. Mätsästäjänkuja 7 A 3, Tammisaari. Tutkimus pvm: Raportointi pvm: 14.

KUNTOARVIOISTA: Rakennustekniikka

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät Juhani Pirinen, TkT

ENSIRAPORTTI/MITTAUSRAPORTTI

Kuntokartoitus. Sivuja:1/20. Vastaanottaja: Fredrik Karlsson. Crista Berdtson. Mattilantie 119, Karkkila. Tutkimus pvm:

Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa

KK-Kartoitus RAPORTTI 1510/2015 1/9

OMAKOTITALON KUNTOTARKASTUS

Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus

KOSTEUSKARTOITUSRAPORTTI

40700 Jyväskylä

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

KK-Kartoitus RAPORTTI 106/2017 1/8

Vapaalanaukeen kentän huoltorakennus Luhtitie VANTAA. Vantaan Kaupunki / Tilakeskus Kielotie Vantaa

Vuorokausi (24h) ennen tarkastusta. Ennen tarkastusta ja sen aikana VALMISTAUTUMISOHJE KUNTOTARKASTUKSEEN. Tarvittavat asiakirjat.

Kuntotarkastus. Koisotie 4, Vantaa. Tarkastuspäivä

TYÖKOHDE. VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, alapohja Perusmuurin päällä Lattiapinnan/anturan päällä

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Köyliöntie Peipohja

As Oy Juhannusrinne. Parolantie ESPOO

Kuntokartoitus. Sivuja:1/19. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Björn-Eric Falck. Jokirannantie 21, Siuntio. Tutkimus pvm: 6.4.

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella

Håkansbölen pyykkitupa Ratsumestarintie VANTAA. Rakennetutkimus Alapohja, ulkoseinärakenteet

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä

S I S Ä I L M A T U T K I M U S

Tutkimusraportti. Rakenteiden kosteusmittaus. Tarkastuskohde: Koivukoti 2 Kuriiritie VANTAA

KK-Kartoitus RAPORTTI 6702/2016 1/8

OMAKOTITALON KUNTOTARKASTUS

VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, pinta Perusmuurin päällä Rossin päällä

MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Marko Pirttilä (PKM) Sivu 1 / 10

OMAKOTITALON KUNTOTARKASTUS

Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus

KK-Kartoitus RAPORTTI 403/2018 1/7

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TUOTANTOHALLI JA HUOLTORAKENNUS JUUAN REHU OY LUIKONLAHDENTIE 506 A JA B JUUKA

Lassila &Tikanoja Oyj Vahinkosaneeraus Martti Kuosmanen, , Vahinkokartoittaja

Transkriptio:

ASUNTOKAUPAN KUNTOTARKASTUS OSOITTEESSA: Sauvon- Kemiöntie 847, 21570 Sauvo TARKASTUSPÄIVÄ: 20.4.2015 TARKASTAJA: Mika Salminen, RI

Sauvon- Kemiöntie 847, 21570 Sauvo 2(32) SISÄLLYSLUETTELO ASUNTOKAUPAN KUNTOTARKASTUS... 1 OSOITTEESSA: SAUVON- KEMIÖNTIE 847, 21570 SAUVO... 1 1 YHTEENVETO... 4 2 LÄHTÖTIEDOT... 5 2.1 OSAPUOLET:... 5 2.2 KOHDETIEDOT:... 6 2.3 TARKASTUSOLOSUHTEET... 6 2.4 MITTALAITTEET... 6 2.5 ASIAKIRJAT... 7 3 OMISTAJAN ALKUHAASTATTELU... 7 4 TARKASTAJAN HAVAINNOT... 8 4.1 ALAPOHJA JA ULKOSEINIEN ALAOSAT... 9 4.2 RAKENNUKSEN VIERUSTA, SALAOJAT JA SADEVEDET... 11 4.3 RAKENNUKSEN ULKOSEINÄT JA JULKISIVUT... 12 4.4 IKKUNAT JA ULKO-OVET... 14 4.5 VESIKATTO JA YLÄPOHJA... 16 4.6 MÄRKÄTILAT JA WC:T... 18 4.6.1 Pesutilat... 18 4.7 MUUT SISÄTILAT... 19 4.7.1 Keittiöt... 19 4.7.2 Muut tilat... 21 4.8 LVIS JÄRJESTELMÄT... 21 4.8.1 Lämmitysjärjestelmät... 21 4.8.2 Ilmanvaihtojärjestelmät... 22 4.8.3 Vesi- ja viemärijärjestelmät... 22 4.8.4 Sähköjärjestelmät... 23 5 YLEISTÄ KUNTOTARKASTUKSESTA... 27 6 TEKNISET KÄYTTÖIÄT, TARKASTUSVÄLIT JA KUNNOSSAPITOJAKSOT... 29

Sauvon- Kemiöntie 847, 21570 Sauvo 3(32) KUVIEN SISÄLLYSLUETTELO KUVA 1 SOKKELIN MAALI IRTOILEE.... 10 KUVA 2 RYÖMINTÄTILAN KATOSSA ON RUNSAASTI TUMMENTUMAA.... 10 KUVA 3. RYÖMINTÄTILASSA ON HAVAITTAVISSA KASVUSTOA.. 10 KUVA 4. LAUDOITUS ON LÄHELLÄ MAANPINTAA RAKENNUKSEN TAKANA... 10 KUVA 5. SYÖKSYTORVI PURKAA KATTOVEDET MAAN ALLA OLEVAAN PUTKEEN.... 12 KUVA 6 RAKENNUKSEN VIERUSTA VIETTÄÄ JYRKÄSTI POISPÄIN RAKENNUKSESTA.... 12 KUVA 7. MAALIPINTA ON PAIKOIN KULUNUTTA.... 13 KUVA 8 JULKISIVUVERHOILUN TAKANA EI OLE TUULETUSRAKOA.... 13 KUVA 9 IKKUNOITA ON USEALTA VUOSIKYMMENELTÄ.... 15 KUVA 10 ULKO-OVI ON PUURAKENTEINEN 1-LEHTINEN ULKO- OVI.... 15 KUVA 11 IKKUNOIDEN VESIPELTIEN- TAI LAUTOJEN TIIVEYS TULEE TARKASTAA.... 15 KUVA 12 HÄTÄPOISTUMISTIEN AUKKO YLÄKERRASSA ON LIIAN PIENI.... 15 KUVA 13 PORTAIKOSSA TAVALLINEN IKKUNA ILMAN KAIDETTA..... 15 KUVA 14 YLEISKUVAA VESIKATOLTA.... 17 KUVA 15 LUMIESTETTÄ EI OLE.... 17 KUVA 16 SAVUPIIPUN PELLITYS ON KESKEN.... 17 KUVA 17 SAVUPIIPUN YLÄOSAN RAPAUMAA.... 17 KUVA 18 RÄYSTÄÄN ALUSLAUDOITUS ON UMPINAINEN.... 17 KUVA 19 SUIHKUHUONE JA WC.... 19 KUVA 20 VEDENERISTETTÄ EI HAVAITTU.... 19 KUVA 21 KEITTIÖTÄ.... 20 KUVA 22. ALLASKAAPISSA EI HAVAITTU VUOTOJÄLKIÄ.... 20 KUVA 23 TAKKA OLOHUONEESSA.... 24 KUVA 24 VIEMÄRIN TUULETUSPUTKI KULKEE KEITTIÖN NURKASSA.... 24 KUVA 25 SAOSTUSKAIVOT. KAIVOISTA PURKU VIEREISEEN OJAAN.... 24 KUVA 26.YLÄKERRAN ASUINTILOJA.... 24 KUVA 27. RYHMÄKESKUKSESTA PUUTTUU SUOJAPELTI.... 24 KUVA 28. LÄMMINVESIVARAAJATILA PORTAIKON VIERESSÄ.... 24 KUVA 29. VIEMÄRIN TUULETUKSEN ALIPAINEVENTTIILI ON POIS PAIKOILTAAN.... 25 KUVA 30 ULKORAKENNUKSEN KATTOA ON UUSITTU.... 25 KUVA 31 ULKORAKENNUKSEN SAUNATILAT OVAT PERUSKUNTOISET.... 25 KUVA 32 ULKORAKENNUKSEN PESUHUONEEN LATTIA ON KESKEN.... 25

Sauvon- Kemiöntie 847, 21570 Sauvo 4(32) 1 YHTEENVETO Kuvaus kohteesta: Tarkastettu asuinrakennus on saadun tiedon mukaan rakennettu 1920 tai 1940-luvulla varmuutta ei tarkastuksella saatu. Rakennusta on laajennettu 1990- luvulla kuistilla. Rakennus on arkkitehtuuriltaan ja rakenteiltaan ns. perinne talo. Rakennukseen on sisustettu asuintiloja ullakolle, jossa käyttöön on otettu myös osittain sivukonttitilat. Kiinteistöön kuuluu lisäksi ulkorakennus, jossa sijaitseva pihasauna tarkastettiin hyvin pintapuoleisesti. Asuinrakennus on perustettu kalliolle osittain näkyvän luonnonkiviperustan varaan, jonka ulkopintaan on jossain vaiheessa tehty betonisokkeli. Alapohjana on matala tuulettumaton puurakenteinen alapohja. Kattomuotona on harjakatto ja vesikatteena profiilipeltikate. Rakennuksen pääasiallisena lämmitysjärjestelmänä ovat sähköpatterit ja tulisijat. Kohteeseen on lisäksi asennettu tuulikaappiin ja märkätilaan lattialämmitys sekä seinäpatterit. Rakennuksen merkittävimmät korjaukset/ kunnostukset liittyvät rakennuksen ryömintätilaan sekä märkätilojen uudistamiseen. Ryömintätilassa havaittiin ryömintätilan katon eli rakennuksen alapohjan kantavissa rakenteissa olevan näkyvää mikrobikasvustoa. Alakerran lattiarakenteet ovat osittain notkolla ja lattian eristeen määrästä ei ole tarkkaa tietoa. WC- ja pesuhuonetilan pintarakenteet ovat saavuttaneet teknisen käyttöiän. Alapohjarakenteen korjaamista suositellaan seuraavan saneerauksen yhteyteen samoin kuin märkätilan korjaamista vastaamaan nykyisiä vaatimuksia mm. vedeneristyksen osalta. Korjaushistoria: Nykyinen asukas on asunut kohteessa kertomansa mukaan noin vuodesta 1995. Asukkaan toimestaan on vaihdettu alus - ja vesikate. Lisäksi kuistin lattia on uusittu ja lisätty valokate 2000- luvun alkupuolella. Samoin varaava tulisija alakerrassa on uusittu 2000-luvun alkuvuosina. Ulkosaunan pukuhuoneen lattia on korjausvaiheessa ja hieman kesken. Sähköjä on uusittu vuosien saatossa. Näitä edeltävistä korjauksista on huonosti tietoa. Ikkunoita on vaihdettu edellisen omistajan aikana. Ikkunoita on kaikkiaan ainakin kolmelta eri vuosikymmeneltä. 1990- luvulla on tehty kuistilaajennus. Kohteessa esiintyvät seuraavat tyypilliset ns. riskirakenteet: Rakennuksen yläpohja on toteutettu osittain vesikatteen suuntaisena. Rakenne on nykyisinkin yleisesti käytetty. Riski rakenteessa liittyy puutteellisesti toimivaan tuuletukseen ja sisäilman kostean ilman tiivistymiseen rakenteisiin. Harjakolmiotilaan ei ollut näköyhteyttä, joten ei voitu varmuudella havaita, onko aluskatteen ja yläpohjan eristeen välissä ilmarakoa. Tarkastuksella saadun tiedon mukaan vesikattoa on uusimisen yhteydessä oikaistu ja vanha pärekatto poistettu jolloin vesikatteen ja lämmöneristeiden välissä on vähintäänkin suoristuskoolausten kokoinen tuuletusrako. Oleellisimmat havainnot, jotka vaativat toimenpiteitä:

Sauvon- Kemiöntie 847, 21570 Sauvo 5(32) Ryömintätilassa on näkyviltä osin puurakenteiden pinnalla mikrobikasvustoa. Jätevesien käsittely ei täytä haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn asetusta. Savupiipun lakivalussa ja hormeissa on rapautumaa. Rakennuksen asuinhuoneisiin ei ole järjestetty hallittua ilmanvaihdon korvausilmaa. Julkisivujen laudoituksen takana ei ole pystysuuntaista tuuletusrakoa. Ulkoseinäverhouksien heikko tuulettuvuus tulee huomioida maalaushuoltojen yhteydessä. Julkisivujen maalipintaa ei saa päästää liian paksuksi. Yläpohjan tuuletusrako on matala tai sitä ei ole. Päätykolmioissa ei ole tuuletusventtiileitä. Suositeltavat jatkotutkimukset: Yläpohjan tuuletuksen toimivuus on suositeltavaa varmistaa tekemällä luukku harjakolmiotilaan. Tarkastuksen rajaukset: Yläpohjan rakenteiden tuuletuksen toimivuutta ei voitu varmistaa. Harjakolmioon ei ollut kulkuluukkua eikä vinojen yläpohjan osien katolle näköyhteyttä. 2 LÄHTÖTIEDOT Lähtötiedot on saatu sopimuksesta, alkuhaastatteluista, piirustuksista ja muista asiakirjoista. 2.1 Osapuolet: Kohteen myyjä Vs-Ulosottovirasto Tarkastaja Suomen Rakennusasiantuntijat Oy Rakennusinsinööri Mika Salminen Tarkastuksen tilaaja / ostajat Läsnä olleet (myös osan aikaa) Velallinen, työharjoittelija Jussi Pirttimäki sekä kiinteistön välittäjä Timo Piispa

Sauvon- Kemiöntie 847, 21570 Sauvo 6(32) 2.2 Kohdetiedot: Rakennuksen pinta-ala Kokonaisala n.80m2 (Ei tarkemitattu) Rakennusvuosi n. 1922 tai 1940-luvulla, laajennettu kuistilla 1990- luvulla Rakennustapa Paikalla rakennettu Pääasiallinen runkomateriaalrankarunkoinen. Runkorakenteesta ei saatu varmuutta. Hirsi tai pysty- Kerrosluku 1 ½. Perustukset Alapohjarakenteet Julkisivumateriaali Yläpohja ja vesikate Lämmöntuotto ja -jako Tulisijat Ilmanvaihtojärjestelmä Kunnallistekniikka Muuta Näkyvillä osin sokkelilla kallion varaan Puurakenteinen tuulettumaton alapohja. Lautaverhous Harjakatto. Profiilipeltikate. Tulisija x 2, sähköpatterit ja osittainen lattialämmitys. Alakerrassa varaava takka, yläkerrassa kamiina Piharakennuksessa puulämmitteinen kiuas ja pata. Painovoimainen. Oma porakaivo. Jätevedet 2xsaostuskaivo, joista purku maastoon/ avo-ojaan. * tarkennus rakennus yms osaan löytyy kyseisen rakenneosan kappaleesta * 2.3 Tarkastusolosuhteet RH % o C g/m 3 Ulkoilma 39,1 + 7,9 3,2 Sisäilma 41,1 +18,0 31,9 Tarkastusajankohta Aamupäivä klo: 09.45 alkaen Sääolosuhteet Tuulinen poutapäivä 2.4 Mittalaitteet

Sauvon- Kemiöntie 847, 21570 Sauvo 7(32) Tarkastuksessa käytettiin seuraavia mittalaitteita: Pintakosteudentunnistin; Tramex Moisture Encounter PLUS Puunkosteusmittari; Tramex Professional, Kalibroitu 3/2014. Suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittari; Rotronic HygroPalm 22, jossa mittapää HC2-C04. Mittapää kalibroitu 10/2014. 2.5 Asiakirjat Tarkastuksessa oli käytettävissä seuraavat asiakirjat: Ainoat asiakirjat kohteesta olivat sähköpiirustukset vuodelta 1989, vanha kauppakirja ja lainhuutotodistus vuodelta 2008. 3 OMISTAJAN ALKUHAASTATTELU Asukkaalla oli mahdollisuus tutustua Suoraa Oy:n asuntokaupan kuntotarkastuksen sisältökuvaukseen. Lisäksi asukkaalla / tilaajalla oli mahdollisuus tutustua Rakennustieto Oy:n laatimaan tilaajan ohjeeseen KH 90-00393 / LVI 01-10413 ja suoristusohjeeseen KH 90-00394 / LVI 10414. Tarkastuksen alussa haastateltiin kohteen asukasta hänen asumisaikanaan tehdyistä huolto- ja korjaustoimenpiteistä. Lisäksi kyseltiin mahdollisista vaurioepäilyksistä, jotta tarkastuksen aikana voitaisiin tehdä tarkempia tutkimuksia näihin kohtiin. Omistushistoria: Nykyinen asukas on asunut kohteessa n. 15 vuotta Normaalin huollon lisäksi tehdyt korjaustoimenpiteet Rakennukset vierusta, salaojat yms Julkisivu ja ulkoseinät Ei tehty. Ikkunat ja ovet Ikkunoita uusittu edellisen omistajan aikana. Vesikatto ja yläpohja Vesikate uusittu 2000- luvun alussa. Märkätilat LVIS laitteet Laajennukset Kuisti 1990- luvulla muut korjaukset Kuistin pohja ja valokate 2000-luvun alussa. Tiedossa olevia vaurioita tai puutteita Maanvastaisissa rakenteissa Ryömintätilan korkea kosteuspitoisuus. kosteusjälkiä tai muita viitteitä Kylmyyttä tai vetoisuutta Ikkunoiden sisäpinnan huurtumista LVIS laitteiden puutteita

Sauvon- Kemiöntie 847, 21570 Sauvo 8(32) Vesikaton tai räystäiden jäätymistä keskitalvella Tuhoeläin tai hyönteishavaintoja Muita havaintoja Rakennuksen käytöstä Asumattomuus Märkätilojen käyttö Tulisijojen käyttö ja nuohous Lumien pudottaminen katolta talvisin Lämmöntuotto Päivittäin. Käytetty pääasiallisena lämmön lähteenä, nuohous vuosittain. Tulisijat, sähköpatterit ja osassa tiloja lattialämpö. Ilmavaihtoputkien nuohous muuta Kohteeseen aiemmin tehtyjä tutkimuksia ja selvityksiä Radon mittaus Käyttöveden laadun tutkimus Öljysäiliön tutkimus LVIS-laitteiden tutkimuksia Haitta-aineiden tutkimuksia (asbesti yms) Kuntotarkastuksia tai - tutkimuksia Muita 4 TARKASTAJAN HAVAINNOT Huomioitavaa vanhoista rakenteista, määräyksistä sekä nykymääräyksistä Raportissa voidaan viitata nykyisiin rakentamisohjeisiin. Tämä siksi, että vuosien saatossa joidenkin aiempien ohjeiden ja määräyksien on huomattu johtavan rakenteiden suhteellisen nopeaan vaurioitumiseen, vaikka aikanaan ko. ohjeita on pidetty hyvänä rakentamistapana. Nykyiset määräykset eivät ole jälkikäteen velvoittavia, vaan kiinteistönomistajan itsensä päätettäviä. Nykyisiin rakentamisohjeisiin viittaamalla pyritään tuomaan esille kyseisen rakennusosan tärkeys, suunniteltaessa tulevaa huoltoa ja kunnossapitoa, jotta rakenteet kestäisivät yli keskimääräisen teknisen käyttöiän ja olisivat turvallisia, myös tulevaisuudessa.

Sauvon- Kemiöntie 847, 21570 Sauvo 9(32) 4.1 Alapohja ja ulkoseinien alaosat Tasoerot ( tarkkuus ± 5 cm) cm Alueet, jossa riittämätön Maanpinta - julk. verhouksen alareuna 6-80 Rakennuksen sokkelikorkeus takana kallion ylimmässä kohdassa todella matala. Maanpinta - lattian yläpinta Maanpinta puurungon alapinta x sokkelin päältä Kosteusmittaukset rakenteiden sisältä ( tarvittaessa ) RH % C g/m 3 HAVAINNOT Näkyviltä osin sokkeli on valettu luonnonkiviperustuksen päälle ja pinta on maalattu. Paikoitellen maalaus lohkeili irti perusmuurista Sokkelin korkeus oli vähäinen rakennuksen takana johtuen kallion muodosta. Rakennuksen ryömintätilan katossa havaittiin sienikasvustoa. Lahoava ja homehtuva aines ryömintätilassa voi aiheuttaa sisäilma haittaa yläpuolen asuintiloille. Kasvuston alapohjan rakenteisiin on tehnyt yläpuolella olevan varaajan lattialle tiputellut ylivuotoputki. Nykyisellään varaajan varoventtiilin vedet on ohjattu viemäriin. Ryömintätilassa on asukkaan kertoman mukaan ollut korkea kosteus ja tilaa on pyritty tuulettamaan kesäisin. Tarkastushetkellä ryömintätilan luukku oli kiinni. TOIMENPIDESUOSITUKSET Sokkeli on suositeltavaa puhdistaa maalista irtoilevilta kohdin. Sokkelin puhdistuksen jälkeen tulee sokkeli maalata. Maalaukseen on suositeltavaa käyttää hyvin vesihöyryä läpäiseviä maaleja kuten Weber sokkelimaalia tai vastaavaa. Ryömintätilasta tulee poistaa kaikki orgaaninen jäte. Ryömintätilan siivoamisen jälkeen voidaan sokkelin sisäpinta vielä desinfioida hapettavalla desinfiointiaineella kuten vetyperoxid 5-10%. Ryömintätilan vaurioituneet puuosat tulee mahdollisuuksien mukaan poistaa tai puhdistaa. Puhdistamiseen voidaan käyttää esim. höyläämistä, jolloin puupinnat saadaan puhdistettua myös hieman pintaa syvemmältä. Tämän jälkeen puupinnat käsitellään tarkoitukseen sopivalla desinfiointi ja suoja-aineella. Mikrobivaurioituneelta alapohjanosalta tulee myös eristemateriaalit uusia. Mikrobit voivat olla haitallisia terveydellä myös kuivuneina. Ilman höyrynsulkua olevan lattiarakenteen uutena eristeenä tulisi käyttää kosteut-

Sauvon- Kemiöntie 847, 21570 Sauvo 10(32) ta sitovaa eristettä kuten ekovillaa, sahanpurua tai vastaavaa. Mineraalivillan käyttöä ei suositella. VALOKUVAT HAVAINNOISTA Kuva 1 Sokkelin maali irtoilee. Kuva 2 Ryömintätilan katossa on mikrobikasvua. Kuva 3. Ryömintätilassa on havaittavissa kasvustoa Kuva 4. Laudoitus on lähellä maanpintaa rakennuksen takana

Sauvon- Kemiöntie 847, 21570 Sauvo 11(32) 4.2 Rakennuksen vierusta, salaojat ja sadevedet Tasoerot ( tarkkuus ± 5 cm) cm Alueet, jossa riittämätön Salaojan alapinta - maanpinta xx Salaojista ei saatu havaintoja. Salaojan alapinta alin lattiataso Salaojan alapinta perustuksien alapinta HAVAINNOT xx xx Rakennus sijaitsee jyrkästi viettävän kallion päällä. Maanpinnan havaittiin olevan melko tasainen rakennuksen etupihan puolella. Suoranaista salaojan puutteellisesta toimivuudesta johtuvaa vauriota tai kosteutta ei havaittu. Kattovedet purkavat syöksytorvista rakennuksen vierustoille. Kattovesiä ohjataan maanalaisella putkituksella tai ränneillä pois rakennuksen välittömästä läheisyydestä läheisiin ojiin. Rännit ja syöksyt ovat osittain vääntyilleet tai pois paikoiltaan. Rännejä ja syöksytorvia ei ole vesikaton saneerauksen yhteydessä uusittu. Rakennuksen vierustalla ei merkittävää kasvillisuutta havaittu. TOIMENPIDESUOSITUKSET Rännit ja syöksyt tulee kunnostaa, jotta kattovedet saadaan ohjattua hallitusti pois rakennuksen vierustoilta. Kattovesien hallittu pois ohjaus on yksi tärkeimmistä rakennuksen kosteustekniseen toimivuuteen vaikuttavista seikoista. Rakennuksen vierustalla on kalliopinta lähellä maanpintaa ja rakennus on perustettu suoraan kalliolle jolloin salaojituksen rakentaminen ei ole taloudellisesti tai teknisesti järkevää. VALOKUVAT HAVAINNOISTA

Sauvon- Kemiöntie 847, 21570 Sauvo 12(32) Kuva 5. Syöksytorvi purkaa kattovedet maan alla olevaan putkeen. Kuva 6 Rakennuksen vierusta viettää jyrkästi poispäin rakennuksesta. 4.3 Rakennuksen ulkoseinät ja julkisivut HAVAINNOT Rakennuksen ulkoseinät ovat todennäköisesti rakenteeltaan perinteiset pystyrankarunkoiset vinovuorilaudalla jäykistetyt ja eristeenä on sahanpurua tai kutterilastua. Julkisivujen laudoituksen takana ei ole pystysuuntaista tuuletusrakoa. Julkisivun maalipinta on pääosin hyväkuntoinen. Etelän puoleisen päädyn maalipinta on hieman kulunut. Silmämääräisesti tarkasteltuna rakennus vaikutti ryhdikkäältä, eikä ulkoseinissä havaittu taipumia tai verhouslaudoissa kaiken kaikkiaan normaalista säärasituksen aiheuttamasta kulumisesta poikkeavaa vauriota. TOIMENPIDESUOSITUKSET Maalaushuoltojen yhteydessä ulkoseinäverhouksien heikko tuulettuvuus tulee huomioida. Julkisivujen maalipintaa ei saa päästää liian paksuksi. Maalaukseen on suositeltavaa käyttää hengittäviä maaleja kuten öljymaaleja. Päädyn puuosat tulee puhdistaa irtoavasta maalista. Irtoavan maalin puhdistamisen jälkeen on suositeltavaa pestä pääty pitkävaikutteisella homeenpesuaineella ja maalata julkisivu. VALOKUVAT HAVAINNOISTA

Sauvon- Kemiöntie 847, 21570 Sauvo 13(32) Kuva 7. Maalipinta on paikoin kulunutta. Kuva 8 Julkisivuverhoilun takana ei ole tuuletusrakoa.

Sauvon- Kemiöntie 847, 21570 Sauvo 14(32) 4.4 Ikkunat ja ulko-ovet HAVAINNOT Ikkunoita on kohteessa ainakin kolmelta eri vuosikymmeneltä. Osan ikkunoista voidaan olettaa olevan jopa alkuperäisiä. Uusimmat ikkunat ovat asukkaan kertoman mukaan 1990- luvun alkupuolelta olevat 3-lasiset 3-puitteiset puurakenteiset avattavat ikkunat. Uudemmissa ikkunoissa on vesipellit, vanhemmissa ikkunoissa laudat. Yläkertaan johtavan portaikon puolessa välissä oleva ikkuna ei ole turvalasia eikä ikkunan suojana ole kaidetta tms suojaa. Yläkerran hätäpoistumistikkaiden kohdalla olevan avattavan ikkunan vapaa kulkuaukko on vain n. 35 cm. Ulko-oven käynnissä ei havaittu huomautettavaa. Ikkunoiden alapuolia koestettiin pintakosteuden tunnistimella sisätiloista ikkunoiden alta. Kohonnutta kosteutta ei havaittu. Sisätiloissa ikkunoiden tiivistysmassaukset olivat hieman kovettuneita. TOIMENPIDESUOSITUKSET Ikkunoiden puuosat on suositeltavaa puhdistaa ja huoltomaalata. Lisäksi lasituslistoja ja ikkunoiden vesilautoja voidaan tarvittaessa uusia tai vaihtaa peltisiin. Portaikon ikkuna tulee vaihtaa määräysten mukaisesti turvalasiin tai varustaa kaiteella. Vaarana on jos rapuissa kompuroidaan ja potkaistaan lasi rikki. Hätäpoistumisreitti tulee tehdä suuremmaksi. Hätäpoistumiseen käytettävän aukon korkeuden tulee olla vähintään 60 cm ja leveyden 50 cm kuitenkin siten, että korkeuden ja leveyden summa on vähintään 150 cm. Varatienä käytettävä ikkuna tulee tehdä helposti avattavaksi. Suositeltavin ratkaisu olisi varustaa vieressä oleva suurempi ikkunaruutu kiinteällä avaushelalla. Ikkunoiden tiivistysmassaukset voidaan uusia esimerkiksi lasitussilikonilla tai pellavakitillä. VALOKUVAT HAVAINNOISTA

Sauvon- Kemiöntie 847, 21570 Sauvo 15(32) Kuva 9 Ikkunoita on usealta vuosikymmeneltä. Kuva 10 Ulko-ovi on puurakenteinen 1-lehtinen ulko-ovi. Kuva 11 Ikkunoiden vesipeltien- tai lautojen tiiveys Kuva 12 Hätäpoistumistien aukko yläkerrassa on tulee tarkastaa. liian pieni. Kuva 13 Portaikossa tavallinen ikkuna ilman kaidetta.

Sauvon- Kemiöntie 847, 21570 Sauvo 16(32) 4.5 Vesikatto ja yläpohja HAVAINNOT Vesikatteena on ruuvikiinnitteinen profiilipeltikate. Vesikate on asennettu 2000- luvun alussa. Asukkaan kertoman mukaan tiilikaton purun yhteydessä päre korvattiin kangasmaisella aluskatteella. Aluskate havaittiin ainakin kuistin kohdalta. Katolla ei ole lumiesteitä. Kuistin kohdalla aumakatosta puuttuu harjapelti. Päätykolmioissa ja räystään alusissa ei ole tuuletusventtiileitä tai ritilöitä. Yläpohjaan ei ole tarkastusluukkua. Yläpohjan eristepaksuutta tai tuuletuksen ilmarakoa ei näin ollen voitu havaita. Savupiipun lakivalu rapautuu ja lakivalun raudoite on alkanut ruostua. Savupiippua ei ollut varustettu sadehatulla. Savupiipun pellitys on kesken. Savupiipussa on uudet pellitykset vain piipun lyhyillä sivuilla. TOIMENPIDESUOSITUKSET Harjapelti tulee asentaa paikoilleen roskien, veden, lumen ym. kulkeutumisen estämiseksi kattorakenteisiin. Lumen kertymistä ja valumista katolle tulee lisäksi seurata. Kuistin katto voi vaurioitua, jos asuintilojen katolta putoaa suuri määrä lunta kuistin katolle. Tarvittaessa ylemmälle katolle tulle asentaa lumiesteputki. Yläpohjarakenteen tuuletusta tulee parantaa päätykolmioissa ja räystäillä hyönteisverkollisilla tuuletusventtiileillä. Venttiilit tulee asentaa päätykolmioihin lähelle harjaa ja alaräystäisiin. Vesikatolla savupiipun yläosa tulee muurata uudelleen ja lakivalu tulee uusia. Vaarana on, että rapautuvasta piipusta putoaa betonin palasia ihmisten päälle tai piippu tukkeutuu hormiin putoavasta tiilen palasta tms. Piipun pellitys tulee saattaa loppuun. Ilman kunnollista ja tiivistä pellitystä kosteus saattaa kulkeutua kattorakenteisiin ja aiheuttaa rakenteen vaurioitumisen. Savupiiput olisi suositeltavaa varustaa sadehatuilla. Sadehatut vähentävät hormien kosteusrasitusta ja hidastavat rapautumaa. VALOKUVAT HAVAINNOISTA

Sauvon- Kemiöntie 847, 21570 Sauvo 17(32) Kuva 14 Yleiskuvaa vesikatolta. Kuva 15 Lumiestettä ei ole. Kuva 16 Savupiipun pellitys on kesken. Kuva 17 Savupiipun yläosan rapaumaa. Kuva 18 Räystään aluslaudoitus on umpinainen.

Sauvon- Kemiöntie 847, 21570 Sauvo 18(32) 4.6 Märkätilat ja wc:t 4.6.1 Pesutilat Pintarakenteet ja vedeneristeet Rakennuksen suihkutilan ja WC: pintarakenteissa on käytetty laattaa ja puuverhousta. Vedeneristyksen olemassa olosta ei saatu havaintoa. Kosteusmittaukset rakenteiden sisältä ( tarvittaessa ) RH % C g/m 3 Ei katsottu tarpeelliseksi HAVAINNOT Suihkuhuoneen ilmanvaihtona on tuuletusventtiili, joka tarkasteluhetkellä oli kiinni. Lattiapinnat ja seinien alaosat tutkittiin pintakosteuden tunnistimella. Suihkua oli käytetty tai vettä laskettu lattialle hieman ennen tarkastusta, lattialla oli irtovettä. Kohonnutta kosteutta ei suihkun kastelualueen ulkopuolelta voitu havaita. Tilan tekninen käyttöikä on saavutettu. TOIMENPIDESUOSITUKSET Nykyaikaiset käyttötottumukset aiheuttavat märkätilojen rakenteille kovan kosteusrasituksen. Tilan pinnat tulisi kuivata esimerkiksi kumilastalla aina käytön jälkeen ja tilan tuulettamisesta tulee huolehtia. Jatkokäyttöä silmälläpitäen suositellaan tilan saneerausta ja mm. veden eristämisen saattamista nykymääräysten mukaiseksi VALOKUVAT HAVAINNOISTA

Sauvon- Kemiöntie 847, 21570 Sauvo 19(32) Kuva 19 Suihkuhuone ja wc. Kuva 20 Vedeneristettä ei havaittu. 4.7 Muut sisätilat Tässä kappaleessa käydään läpi muiden asuintilojen kunto. Muita asuintiloja on mm. lattiakaivottomat wc ja kodinhoitotilat, keittiö, varastot, autotalli sekä asuinhuoneet. Kappaleessa ei luetella pintarakenteita eikä niiden kuntoa ellei kysymyksessä ole rakenteellinen vaurioepäily. 4.7.1 Keittiöt HAVAINNOT Keittiössä lattiapinta koestettiin vesipisteen ja kylmälaitteiden edustoilta. Kohonnutta kostetutta ei havaittu. Astianpesukoneessa ei ollut valumasuojaa. Keittiön kalusteet ovat ikääntyneet mutta käyttökuntoiset. Allaskaapissa pohjalevyn läpivientejä ei ollut tiivistetty. TOIMENPIDESUOSITUKSET Allaskaapin alle on suositeltavaa asentaa vuotohälytin ja pohjalevyn läpiviennit tiivistää. Astianpesukoneen alle tulee asentaa valumasuoja.

Sauvon- Kemiöntie 847, 21570 Sauvo 20(32) Kuva 21 Keittiötä. Kuva 22. Allaskaapissa ei havaittu vuotojälkiä. Pohjalevyn läpivientiä ei ollut tiivistetty.

Sauvon- Kemiöntie 847, 21570 Sauvo 21(32) 4.7.2 Muut tilat HAVAINNOT Asuintilojen pintoja on saneerattu pikku hiljaa. Pintaremontin yhteydessä on asennettu n. 5 cm paksuinen lisäeriste ulkoseinien sisäpintaan. Pintaremontit olivat kesken. Pintakosteuden tunnistimella asuintilojen pintoja koestettiin lähinnä ikkunoiden nurkilta. Kohonnutta kosteutta ei havaittu. Eteisen lattiassa on useita irtonaisia tai rikki olevia laattoja rikkoutuneen pintabetonivalun päällä. Tuulikaapin lattian havaittiin olevan epätasainen ja irti olevien laattojen alta lattian betoni oli rikki ja murentui. TOIMENPIDESUOSITUKSET Pintasaneerausten viimeistelyt on suositeltavaa saattaa loppuun. Saneerauksia tehtäessä on suositeltavaa aina poistaa mahdolliset vanhat pinnat ja tarkastaa taustalle jäävät rakenteet. Tällöin voidaan lisätä esimerkiksi lisää eristettä painuneen tilalla tms. eikä epäselvää rakenteiden kunnosta toteutustavasta jää. Eteisen laatoitus ja pintavalettu betonilaatta on suositeltavaa poistaa kokonaan. Todennäköistä on, että havaitut vauriot on aiheuttanut laatan puutteellinen raudoitus. Uusimisen yhteydessä voidaan laatan alle tarvittaessa lisätä eristystä. 4.8 LVIS järjestelmät 4.8.1 Lämmitysjärjestelmät HAVAINNOT Kohteen pääasiallisena lämmitysjärjestelmänä on takka ja seinäpatterit sekä märkätiloissa lattialämmitys. Yläkerrassa on puulämmitteinen kamina. Tulisijojen kipinäpellit olivat irtonaiset. Lämmin käyttövesi lämmitetään sähkötoimisessa varaajassa porraskäytävän sivussa olevassa tilassa. Varaaja on Kaukora Oy:n valmistama Jäspi VLP-220 vuodelta 1988. Varaajien teknisenä käyttöikänä pidetään 30v, joten varaaja on teknisen käyttöikänsä lopussa. Tilassa sijaitsee myös porakaivopumpun laitteisto. Tilassa ei ole lattiakaivoa vaan varaajan varoventtiilistä vedet ohjataan putkella viemäriin.

Sauvon- Kemiöntie 847, 21570 Sauvo 22(32) TOIMENPIDESUOSITUKSET Kipinäpellit tulee kiinnittää alustaansa paloturvallisuuden lisäämiseksi. Hormien vuotuisesta nuohouksesta tulee huolehtia. Lämminvesivaraajatilaan suositellaan asennettavaksi lattiakaivo mahdollisen vesivuodon tai -vahingon varalta. Lisäksi varaajan alle tulisi asentaa vuotosuojakaukalo tai vastaava. Lämminvesivaraajan uusimiseen tulee varautua. Varaaja on jo ikääntynyt. Sähkötoimisia lämmityslaitteita uusitaan tarvittaessa. 4.8.2 Ilmanvaihtojärjestelmät HAVAINNOT Kohteessa on painovoimainen ilmanvaihto. Painovoimainen ilmanvaihto toimii talvella tyydyttävästi ja kesällä heikosti. Varsinaista korvausilmaa ei asuinhuoneisiin ole järjestetty. TOIMENPIDESUOSITUKSET Asuinhuoneisiin olisi suositeltavaa asentaa korvausilmaventtiilit. Korvausilmareitti voidaan todennäköisesti asentaa ikkunan rakenteisiin rakoventtiilinä tai ikkunan yläpuolelle fresh- venttiilillä. Painovoimainen tuuletus edellyttää tyypillisesti myös ikkunoiden kautta tehtävää tuuletusta varsinkin kesäaikoina. Rakennusta olisikin suositeltavaa tuulettaa aina kun se on mahdollista. Talviaikaankin tulisi järjestää läpiveto vähintään kerran viikossa. 4.8.3 Vesi- ja viemärijärjestelmät HAVAINNOT Käyttövesi tulee kuistin alla sijaitsevasta porakaivosta. Kaivon veden laatua ei ole lähivuosina tutkittu. Rakennuksen viemäröinti on toteutettu kahdella saostuskaivolla, joista purku avoojaan/ maastoon. Viemärin tuuletusputken ulosviennistä ei saatu havaintoa. Lämminvesivaraajan tilassa tuuletusputken alipaineventtiili oli pois paikoiltaan. TOIMENPIDESUOSITUKSET

Sauvon- Kemiöntie 847, 21570 Sauvo 23(32) Kaivoveden laatu tulisi tutkia aina vuosittain. Jätevesien käsittely tulee saattaa täyttämään jätevesiasetuksen määräykset ennen siirtymäajan loppua. Tuuletusputken alipaineventtiili tulee asentaa takaisin paikoilleen, jottei viemärin haju kulkeudu asuintiloihin. Yläkertaan johtavan viemärin tuuletusputken sijainti tulee selvittää. Viemärin tuuletusputken päässä tulisi olla yksi suuntainen venttiili tai putki tulisi johtaa vesikaton yläpuolelle ulkoilmaan. 4.8.4 Sähköjärjestelmät HAVAINNOT Sähköjä on uusittu saneerauksen yhteydessä. Asennukset olivat vielä vähän kesken. Suojalevy oli pois paikoiltaan yläkerrassa olevasta ryhmäkeskuksesta. Toiminnallista puutetta sähköissä ei havaittu. TOIMENPIDESUOSITUKSET Sähköistykset tulee tarkastaa sähköalan ammattilaisella, asentaa suojalevy paikoilleen ja tehdä puuttuvat asennukset valmiiksi. VALOKUVAT HAVAINNOISTA

Sauvon- Kemiöntie 847, 21570 Sauvo 24(32) Kuva 23 Takka olohuoneessa. Kuva 24 Viemärin tuuletusputki kulkee keittiön nurkassa yläkertaan. Putkea ei havaittu vesikatolta eikä yläkerrasta. Putki päättyy rakenteiden sisälle eikä varmuutta yksisuuntaisen venttiilin olemassaolosta ole. Kuva 25 Saostuskaivot. Kaivoista purku viereiseen ojaan. Kuva 26.Yläkerran asuintiloja. Kuva 27. Ryhmäkeskuksesta puuttuu suojapelti. Kuva 28. Lämminvesivaraajatila portaikon vieres-

Sauvon- Kemiöntie 847, 21570 Sauvo 25(32) sä. Kuva 29. Viemärin tuuletuksen alipaineventtiili on pois paikoiltaan. Kuva 30 Ulkorakennuksen kattoa on uusittu. Kuva 31 Ulkorakennuksen saunatilat ovat peruskuntoiset. Kuva 32 Ulkorakennuksen pesuhuoneen lattia on kesken. SUOMEN RAKENNUSASIANTUNTIJAT OY Turussa 23.4.2015 Mika Salminen, RI p. 0400 716 678 e-mail; mika.salminen@suoraa.fi

Sauvon- Kemiöntie 847, 21570 Sauvo 26(32) Liitteet: 1. Yleistä kuntotarkastuksesta

Sauvon- Kemiöntie 847, 21570 Sauvo 27(32) 5 YLEISTÄ KUNTOTARKASTUKSESTA YLEISTÄ TARKASTUKSEN SISÄLLÖSTÄ Havaintojen ja johtopäätöksien lukuohje ja tulkinta Havainnot ovat tarkastajan havaintoja. Jos havainnossa viitataan omistajan tms. kertomaan, niin siitä on selkeä maininta tekstissä. Mahdolliset viittaukset normistoihin, määräyksiin tai teknisiin käyttöikätaulukoihin on esitetty kursiivitekstillä. Raporttia ei voi käyttää yksinään korjaustyöselityksenä. Aina ennen mahdollisien vaurioiden tai puutteiden korjauksiin ryhtymistä on tehtävä riittävät kuntotutkimukset, jossa vaurion tai puutteen laajuus ja vakavuus selvitetään tarkemmin. Raportissa viitataan useasti teknisiin käyttöikiin. Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton (rakentaminen tai uusinta) jälkeistä aikaa. Keskimääräinen tekninen käyttöikä, on ikä, jonka jälkeen rakennusosa tai laite on suositeltava uusia. Keskimääräinen tekninen käyttöikä voi vaihdella useita vuosia, koska materiaaleissa on alkujaan jo laadullisia poikkeamia. Lisäksi olosuhteen vaihtelevat rakennuspaikan ja muiden tekijöiden seurauksena. Myös rakennusosien huollossa ja kunnossapidossa on suuria poikkeamia. Yleisesti voidaan kuitenkin todeta, että rakennusosa tai laite on suositeltavaa uusia mieluummin hieman ennenaikaisesti kuin liian myöhään. Pahimmillaan rakennusosan jo hajottua, (vrt vesikatto tai putkisto) korjauksessa joudutaan korjaamaan ja uusimaan myös viereisiä rakennusosia. Suunnitelmallisella ja ennakoivalla korjaustoimenpiteillä säästetään pitkässä juoksussa, jopa 25-30% ylläpitokustannuksissa ( VTT tutkimus vuodelta 1997 ) Keskimääräiset tekniset käyttöikätaulukot yleisimmille rakennusosille ja laitteille löytyvät raportin lopusta. Taulukot perustuvat alalla yleisesti käytössä olevaan käyttöikätaulukkoon KH 90-00403. Raportissa voidaan viitata nykyisiin rakentamisohjeisiin. Tämä siksi, että eri vuosikymmenillä on rakennettu sen aikaisen ohjeistuksen ja tietämyksen mukaisesti. Vuosien saatossa joidenkin ohjeiden ja määräyksien osalta on huomattu niiden johtavan rakenteiden suhteellisen nopeaan vaurioitumiseen. Nykyiset määräykset eivät ole kuitenkaan jälkikäteen velvoittavia vaan kiinteistönomistajan itsensä päätettäviä. Nykyisiin rakentamisohjeisiin viittaamalla pyritään tuomaan esille kyseisen rakennusosan tärkeys, suunniteltaessa tulevaa huoltoa ja kunnossapitoa, jotta rakenteet kestäisivät yli keskimääräisen teknisen käyttöiän ja olisivat turvallisia, myös tulevaisuudessa. Jotta raportin lukija ymmärtäisi kuntotarkastuksen sisällön ja periaatteet, tulisi lukijan tutustua myös Rakennustieto Oy:n julkaisemaan KH 90-00393 Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä Tilaajan ohjeeseen. Ohje on ollut tilaajan nähtävillä tarkastuksen yhteydessä. Tilaajanohje on saatavissa mm. Rakennustiedon kirja- ja nettikaupasta. Tilaajan ohjeessa on esitetty mm. tarkastuksen sisältö, epävarmuustekijät, vastuut ja rajaukset. Kuntotarkastustilauksen yhteydessä tilaajalle on toimitettu myös SUORAA tuotekuvaus, jossa on määritelty lyhyesti kuntotarkastuksen suoritustapa. Kuntotarkastus on suoritettu pääosin pintapuolisesti, aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin noudattaen KH 90-00394 Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä suoritusohjetta ja SUORAAn tuotekuvausta. Suoritusohje on saatavissa mm. Rakennustiedon kirjakaupoista. SUORAA avaa tarvittaessa myös rakenteita tarkastuksen yhteydessä tuotekuvauksen mukaisesti, jotta rakenteen todellisesta kunnosta saataisiin lisätietoa. Kuntotarkastusraportti perustuu kohteesta tehtyihin havaintoihin sekä tarkastuksen yhteydessä asiakirjoista, omistajalta, isännöitsijältä tai käyttäjältä saatuihin tietoihin. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota

Sauvon- Kemiöntie 847, 21570 Sauvo 28(32) rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumisterveellisyyteen oleellisesti vaikuttaviin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Kuntotarkastuksesta huolimatta ei voida pois sulkea sitä mahdollisuutta, että rakennuksessa voi esiintyä piileviä vaurioita, joita ei tarkastusmenetelmien tai -olosuhteiden rajoissa ja tarkastuksen pääasiallisen pintapuolisuuden vuoksi ole voitu havaita. Kuntotarkastusmenettelyllä ei yleensä voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa, toimivuutta tai olemassaoloa. Sisäisiä piileviä vaurioita välttämättä voida havaita, ellei niistä ole kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Epäilyttävissä tapauksissa esitetään lisätutkimustarve, mikäli rakenteiden kunto olisi syytä selvittää tarkemmin. Kuntotarkastusraportissa esitettyjen lisätutkimussuositusten perusteena on tarkastajan kohteessa tekemä riskihavainto tai yleisesti käytössä oleva tieto kyseisen rakenteen vaurioriskialttiudesta. Lisä- tai jatkotutkimussuosituksien noudattaminen on tärkeää, jotta rakenteiden todellinen kunto saadaan selvitettyä eikä kaupan osapuolille jää epäselvyyttä rakennuksen mahdollisista korjaustarpeista. Raportissa suositellut tutkimukset tai tarkastukset suoritetaan eri tilauksesta, mikäli ne eivät kuulu KH 90-00394 Suoritusohjeen mukaan kuntotarkastuksen sisältöön. Rakennuksissa saattaa olla myös osia, joita ei ole voitu tarkastaa, koska niihin ei ollut pääsyä tai ne olivat lumipeitteen alla. Nämä osat jäävät tarkastuksen ulkopuolelle, koska tarkastusraportti koskee vain tilannetta tarkastushetkellä. Niiden tarkastuttaminen tilanteen tai olosuhteiden salliessa on yleensä myös suositeltavaa. Laatoitetuissa lattia- ja seinäpinnoissa esiintyy tavanomaisesti kosteutta kosteudentunnistimella havainnoitaessa jos pinnat ovat olleet säännöllisesti roiskevedelle alttiina. Kyseiset kosteushavainnot eivät välttämättä tarkoita kosteusvaurioita tai korjaustarvetta. Mikäli laatoituksen alla on toimiva kosteuden- tai vedeneriste, saattaa kosteus olla pelkästään laattojen ja eristeen välissä, mikä on laattapinnoitteelle ominaista. Vedeneristeiden olemassaoloa tai kuntoa ei pintapuolisessa tarkastelussa, kuten kuntotarkastuksessa voida yleensä selvittää. Tilanteessa, jolloin märkätilat ovat olleet hyvin pitkään käyttämättöminä, ei kosteudentunnistimella voida arvioida rakenteiden sisällä mahdollisesti piileviä kosteusvaurioituneita rakenteita eikä rakenteen kosteusteknistä toimivuutta normaalin käytön aikana. RAKENNUKSISSA ESIITYVÄT HAITTA-AINEET ASBESTI RAKENNUSMATERIAALEISSA Asbestin käyttö rakentamisessa on ajoittunut pääasiassa ajanjaksolle 1940 1990, minä aikana useat suomalaiset rakennusmateriaalit ovat sisältäneet asbestia. Suomen rakennusaineteollisuus lopetti asbestipitoisten tuotteiden valmistuksen 1988 jälkeen. Asbestipitoisten tuotteiden maahantuonti, valmistus ja myynti on ollut kiellettyä 1.1.1993 alkaen. Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa on kielletty kokonaan 1.1.1994. Asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei ole terveydelle haitallinen, mikäli rakennusmateriaali on ehjä eikä siitä irtoa asbestikuituja hengitysilmaan. Ehjä, rakenteessa oleva, asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei normaalitapauksessa aiheuta mitään toimenpiteitä. Asbestin olemassaolo tulee huomioida, mikäli rakennusta korjataan ja asbestia sisältäviä materiaaleja puretaan tai työstetään, sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. RADON Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy yleisesti. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko Säteilyturvakeskuksesta tai kun-

Sauvon- Kemiöntie 847, 21570 Sauvo 29(32) nan rakennusvalvontavirastosta. Mikäli kohde sijaitsee radon-alueella, on yleensä suositeltavaa selvittää, onko kohteessa tai kohteen ympäristössä mitattu kohonneita radonpitoisuuksia. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu radonmittauksia. MIKROBIKASVUSTO Mikäli rakenteissa on kosteutta tai kosteusvaurioita, voi rakenteissa mahdollisesti olla mikrobikasvustoa (kansanomaisesti hometta ). Mikrobikasvusto rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voi olla terveyshaitta tai esimerkiksi pelkästään ulkonäköhaitta. Mahdollinen haitallisuus riippuu mm. mikrobikasvuston sijainnista, laajuudesta ja lajistosta. Rakenteiden suhteellisen kosteuden ollessa pitkäaikaisesti yli 70 % RH ovat olosuhteet mikrobikasvuston syntymiselle olemassa. KUNTOTARKASTAJAN VASTUU, VIRHEEN OIKAISEMINEN JA KUNTOTARKASTUKSESTA REKLAMOINTI Kuluttajalle suoritettavassa kuntotarkastuksessa kuntotarkastajan vastuu määräytyy kuluttajansuojalain mukaisesti. Yritykselle suoritettavassa kuntotarkastuksessa suositellaan noudatettavaksi Konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE 1995. Tarkemmin tarkastuksen osapuolten vastuista on kerrottu kuntotarkastuksen tilaajan ohjeessa (KH 90-00393, luku 8). Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa tapahtunut virhe. Kaikista virheistä tilaajan tulee reklamoida kirjallisesti kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (yleensä neljän kuukauden kuluessa virheen havaitsemisesta tai siitä, kun se olisi pitänyt havaita). 6 TEKNISET KÄYTTÖIÄT, TARKASTUSVÄLIT JA KUNNOSSAPITOJAKSOT Käsitteet Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen kestävyydestä ja on yleistävä. Tarkastusväli on aikaväli, jonka kuluttua rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen kunto ja toimivuus on tarkastettava. Tarkastusvälien tulee olla sellaisia, että tarkastuskohde pysyy kunnossa tarkastusten välisen ajan. Kunnossapitojaksolla tarkoitetaan keskimääräistä aikaväliä, jonka jälkeen määrätty kunnossapitotoimenpide toistetaan. Kunnossapito on rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen korjaamista osittain uusimalla, täydentämällä, kunnostamalla tai pinnoittamalla.

Sauvon- Kemiöntie 847, 21570 Sauvo 30(32) Nimike Tekninen käyttöikä / v Tarkastusväli / v Kunnossapitojakso / v RAKENNUSTEKNISET JÄRJESTELMÄT TAI MATERIAALIT Piha-alueen rakenteet Salaojajärjestelmä, rakennettu ennen vuotta 1999 40 2 5 Salaojajärjestelmä, rakennettu v. 1999 jälkeen 50 2 5 Piha-alueen asfalttipinnoitteet 20 5-12 Betoniset pihakiveykset 25 4-10 Perusmuurin vedeneristys kumibitumikermieriste 30 Perusmuurin vedeneristys kuumabitumisively 20 Perusmuurin vedeneristys - muovinen perusmuurilevy 50 Roudaneristys (perusmuurin ulkopuolinen) 50 Alapohjarakenteet Maanvarainen betonilaatta, yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru, ei lämmöneristettä betonilaatan alapuolella 40 5-10 Maanvarainen betonilaatta, yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru, lämmöneriste myös betonilaatan alapuolella 50 5-10 Kantava betonilaatta - yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru, ei alapuolista lämmöneristettä 40 5-10 Puurakenteinen kantava alapohja (ns. rossipohja) 50 5 Julkisivut Lautaverhous 50 5 5-20 Rappaus 50 5 10-20 Metallilevyverhous 40 5 15-20 Kuitusementtilevy 50 5 20 Ikkunat ja ulko-ovet Puuikkunat 50 2 6-10 Puu-alumiini-ikkuna 60 5 10 Puu-ulko-ovet 40 5-15 Parvekkeet ja terassit Puurakenteiset parvekkeet 50 5-20 Puiset pihatasot ja ulkoterassit 20 12 kk Vesikatot ja vesikaton varusteet Kumibitumikermi, 1-kerroskate, kalteva katto kuten harjakatto tms. 25 1 10 Kumibitumikermi, 2-kerroskate, tasakatto 30 1 10 Kumibitumikermi, 2-kerroskate, kalteva katto kuten harjakatto tms. 30 1 10 Kumibitumikermi, 3-kerroskate 35 1 10 Bitumikermikate (käyttöikä saavutettu, poistunut tuotannosta 1980- luvulla) saavutettu Sinkitty ja maalattu rivipeltikate 60 1-5 10-15

Sauvon- Kemiöntie 847, 21570 Sauvo 31(32) Profiilipeltikate 40 5 10-15 Tiilikate 45 5 10 Kuitusementtikate 30 1 5-10 Räystäskourut ja syöksytorvet 25-40 12 kk 10 Kattokuvut 30 3 5-7 Kattoikkunat 50 5 5-7 Kuivien tilojen pinnoitteet Lattia, muovimatto, vinyylilaatta, korkkipinnoite tai linoleum 30 Lattia, tekstiilimatto 20 Keraaminen laatta 50 Lattia, lautaparketti 25 5-15 Lattia, alustaansa liimattu parketti tai lautalattia 40 5-15 Lattialaminaatti 15 Seinien maalaus ja tapetointi 20 Kattopinnoitteiden pintakäsittely 30 Märkätilojen lattiarakenteet ja -pinnoitteet Muovimatto 20 3 5-10 Kosteussulkusively ja laatoitus 15 3 Bitumivedeneriste ja laatoitus 30 3 Nykyaikainen vedeneriste ja laatoitus, rakennettu v. 1999 jälkeen 30 3 Märkätilojen seinärakenteet ja -pinnoitteet Kosteussulkusively, levyrakenne ja laatoitus 15 3 tarvittaessa Kosteussulkusively, kiviainesrakenne ja laatoitus 18 3 tarvittaessa Vedeneriste ja laatoitus 30 3 tarvittaessa Muovitapetti 12 3 Muovipinnoitettu pelti 30 3 Pesuhuoneen panelointi 12 3 Saunan panelointi 20 3 Märkätilojen kattopinnoitteet Katon pintakäsittely (pesuhuone, kylpyhuone tms.) 20 5 10-15 Kiintokalusteet Kuivissa tiloissa olevat kaapistot 25 Märkätilojen kaapistot 15 LVI-TEKNISET JÄRJESTELMÄT TAI MATERIAALIT Öljysäiliö, muovia, sisätiloissa 50 10 10 Öljysäiliö, muovia, maassa 40 10 10 Öljysäiliö, terästä, sisätiloissa 40 10 10 Öljysäiliö, terästä, maassa betonibunkkerissa 30 10 10 Öljysäiliö, terästä, ulkona 40 10 10 Savupiiput, tiilipiippu, 50 12 kk Savupiiput, elementeistä tehty keraaminen piippu 50 12 kk

Sauvon- Kemiöntie 847, 21570 Sauvo 32(32) Lämmitysputkisto, teräsputket, lattialämmitys saavutettu Lämmitysputkisto, kupariputket, lattialämmitys märkätilassa 40 12 kk Lämmitysputkisto, muovipinnoitetut kupariputket, lattialämmitys 50 12 kk Lämmitysputkisto, muovi- ja komposiittiputket 50 12 kk Käyttövedenlämmittimet 20-30 Vesijohdot, kupariputket 40-50 10-15 Vesijohdot, muoviputket 50 10-15 Vesijohdot, galvanoidut teräsputket (käyttöikä saavutettu) saavutettu Jätevesiviemärit, valurautaputket 50 Jätevesiviemärit, muovi- tai komposiittiputket 50 Niiden rakenteiden osalta, joita ei ole mainittu tässä taulukossa, löytyy lisätietoa Rakennustietosäätiön julkaisemasta käyttöikäjaksotusohjeesta (KH 90-00403)