Kaavatunnus 1/15 3-337 Asianumero 753/10.02.03/2016 ASRA.ltk 8.11.2016 KLAUKKALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS VANHA MYLLYTIE Klaukkala, Harjula Asemakaavan muutos koskee korttelin 3772 tonttia 4. Asemakaavan muutoksella muodostuu korttelin 3772 tontti 4. Asemakaavan muutoksen selostus koskee 8.11.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Liitteet: - kaavoitettava alue - tilastolomake - asemakaavakartta ja määräykset - osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vireille tulosta on ilmoitettu Nurmijärven Uutisissa 7.9.2016. Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu PL 37 01900 Nurmijärvi Kaavasuunnittelija Janne Oittinen Puh. 040 317 2364 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi
2/15 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 TUNNISTETIEDOT... 3 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 3 1.3 KAAVAN TARKOITUS... 3 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 3 2.2 ASEMAKAAVAN SISÄLTÖ... 3 3 KAAVOITUKSEN LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEESTA... 4 3.1.1 ALUEEN YLEISKUVAUS... 4 3.1.2 LUONTO JA MAISEMA... 4 3.1.3 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ... 5 3.1.4 MAANOMISTUS... 5 3.2 SUUNNITTELUTILANNE... 5 3.2.1 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET... 5 3.2.2 MAAKUNTAKAAVA... 5 3.2.3 MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA 2040... 7 3.2.4 YLEISKAAVA... 7 3.2.5 ASEMAKAAVA... 8 3.2.6 RAKENNUSJÄRJESTYS... 8 3.2.7 ALUETTA JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖÄ KOSKEVAT MUUT SUUNNITELMAT, PÄÄTÖKSET JA SELVITYKSET... 8 4 KAAVOITUKSEN VAIHEET... 8 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE... 8 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 9 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 9 4.3.1 OSALLISET... 9 4.3.2 SUUNNITTELU JA VUOROVAIKUTUS... 9 4.3.3 PÄÄTÖKSENTEKO... 10 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 10 4.4.1 ASEMAKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN JA MAAKUNTAKAAVAAN... 10 4.5 YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSET... 12 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS...14 5.1 KAAVAN RAKENNE... 14 5.1.1 MITOITUS... 14 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 14 5.3 ALUEVARAUKSET... 14 5.3.1 KORTTELIALUEET... 14 5.4 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET... 14 5.4.1 VAIKUTUKSET RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN... 14 5.4.2 VAIKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONYMPÄRISTÖÖN... 14 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 14 5.6 NIMISTÖ... 14 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...15
3/15 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Vanha Myllytie Kaavatunnus: 3-337 Kaava-alue: Kaavan laatija: Yhteystiedot: Asemakaavan muutos koskee Klaukkalan korttelin 3772 tonttia 4. kaavasuunnittelija Janne Oittinen Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala, Asemakaavoitus PL 37 01901 Nurmijärvi Vireilletulopäivä: 19.4.2016 Luonnos nähtävillä: 8.-28.9.2016 Ehdotus nähtävillä: Hyväksymispäivä: xx.xx.-xx.xx.201x xx.xx.201x 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Nurmijärven Klaukkalan asemakaava-alueella, Vanha Myllytien ja Tornimäentien (rakentamaton) välisellä alueella. Suunnittelualue on kortteli 3772 tontti 4. 1.3 Kaavan tarkoitus 2 Tiivistelmä Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on tehostaa alueen maankäyttöä tiivistämällä asumista. 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos käynnistettiin kunnan aloitteesta. Hanke tuli vireille 19.4.2016. Asemakaavamuutoksen luonnos oli nähtävillä 8.9.-28.9.2016 ja ehdotus xx.xx.-xx.xx.2016. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta hyväksyi kaavanmuutoksen xx.xx.201x. Asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan vähäinen ja sen hyväksyy asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta. Asemakaavan muutos on tehty Nurmijärven kunnan omana työnä. 2.2 Asemakaavan sisältö Asemakaavan muutoksella kaavamerkintä AO1 (yksiasuntoinen erillispientalo) muutetaan kaavamerkinnäksi AO2, joka sallii kaksiasuntoisen erillipientalon. Samalla muutetaan kerroslukumäärää sallimaan kaksikerroksinen ra-
4/15 kennus. Tontin tehokkuusluku on e=0.25. Asemakaavassa annetaan myös määräyksiä liikennemelun torjunnasta ja hulevesien hallinnasta. 3 Kaavoituksen lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueesta 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue (kuva 1) sijaitsee Nurmijärven Klaukkalan asemakaavaalueella, Vanha Myllytien ja Tornimäentien (rakentamaton) välisellä alueella. Suunnittelualueen koillispuolella sijaitsee Tornimäen alue. Alueen pinta-ala on n. 1680 m 2. Tontti on rakentamaton. Alueen lähiympäristössä yksiasuntoisia omakotitaloja ja kaksiasuntoisia paritaloja. Kuva 1. Suunnittelualue sovitettuna ilmakuvaan. 3.1.2 Luonto ja maisema Enviro Oy:n tekemän Klaukkalan osayleiskaavan luontoselvityksen (2012 ja 2014) ja BatHousen tekemän Klaukkalan OYK-alueen lepakkoselvityksen (2010 ja 2012) mukaan asemakaavan muutosalueella ei ole havaittu suojeltavia tai arvokkaita luontokohteita. Tontti on metsittynyt ja siellä kasvaa pääosin koivuja. Suunnittelualue ei ole luokiteltu Klaukkalan osayleiskaavan maisemaselvityksessä arvokkaaksi maisema-alueeksi. Kaavamuutosalueen maaperä on savea (kuva 2). Tontin itäpuolella on mäki, jonka rinne ulottuu tontille. Loppuosa tontista on melko tasaista. Tontin korkeus vaihtelee mäen rinteen korkeudesta +59 m korkeuteen +56 m (N2000). Suurin osa tontista sijaitsee korkeuskäyrien +57 m ja +56 metriä (N2000) välillä.
5/15 Kuva 2. Kaavamuutosalueen maaperä. Taustalla ajantasa-asemakaava. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaavamuutosalue on rakentamaton. Muutosalueen lähiympäristössä on eri vuosikymmeninä valmistuneita yksi- ja kaksikerroksisia omakotitaloja ja paritaloja sekä yksi teollisuusrakennus. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on Nurmijärven kunnan omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT) vuonna 2000 ja niitä on tarkistettu vuonna 2008. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tällä hetkellä uudistettavana ja uudet tavoitteet on tarkoitus saada valtioneuvoston päätettäväksi keväällä 2017. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. 3.2.2 Maakuntakaava Hyväksytyissä maakuntakaavoissa (kuva 3) suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella. Suunnittelualueen itäpuolella on merkitty virkistysalue ja suunnittelualueen pohjoispuolella on merkintä tiivistettävä alue.
6/15 Kuva 3. Ote vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmästä (5.10.2016). Punainen ympyrä osoittaa suunnittelualueen likimääräisen sijainnin. Maakuntahallitus hyväksyi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksen lukuun ottamatta tuulivoiman tuotantoon soveltuvia alueita 19.9.2016. Tuulivoima-alueiden osalta käsittely siirrettiin lokakuun hallituksen kokoukseen, joka pidetään 24.10.2016. Uudenmaan liitolla on tarkoitus asettaa hyväksytty kaavaehdotus nähtäville loppuvuoden 2016 aikana. Neljäs vaihemaakuntakaava käsittelee seuraavia teemoja: elinkeinot ja innovaatiotoiminta, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Neljäs maakuntakaava ei aiheuta muutoksia suunnittelualueelle (kuva 4). Kuva 4. Ote Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan epävirallisesta yhdistelmäkartasta (5.10.2016). Punainen ympyrä osoittaa suunnittelualueen likimääräisen sijainnin.
7/15 3.2.3 Maankäytön kehityskuva 2040 Nurmijärven kunnan maankäytön kehityskuvassa 2040 alue on merkitty Klaukkalan taajama-alueeksi (kuva 5). Kuva 5. Ote Nurmijärven maankäytön kehityskuva 2040. 3.2.4 Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Klaukkalan osayleiskaavassa (valtuusto hyväksynyt 27.1.2016) suunnittelualue on merkitty pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP-1). Kuva 6. Ote Klaukkalan osayleiskaavasta (5.10.2016). Punainen ympyrä osoittaa suunnittelualueen likimääräisen sijainnin.
8/15 Oikeusvaikutuksettomassa Nurmijärven yleiskaavassa (hyväksytty kunnanvaltuustossa 1989) alue on pientalovaltaista aluetta (AP2). 3.2.5 Asemakaava Suunnittelualueella (kuva 7) on voimassa asemakaava, joka on vahvistettu 23.6.2010 (3-292). Aluetta koskevat kaavamääräykset ovat: AO1 erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden asunnon. Tontin tehokkuusluku e=0.25 ja suurin sallittu kerrosluku I. Kuva 7. Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualue on korostettu punaisella. 3.2.6 Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.7.2013. 3.2.7 Aluetta ja sen lähiympäristöä koskevat muut suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Klaukkalan osayleiskaavan laadinnan yhteydessä alueelle on tehty useita selvityksiä, joita on hyödynnetty asemakaavahankkeessa. Alueella tai sen läheisyydessä on tehty seuraavat selvitykset: Klaukkalan osayleiskaavan luontoselvitys, Enviro Oy, 2012 päivitys 2014 Historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi Klaukkalassa ja Lepsämässä, Museovirasto/Vuoristo, 2007 Klaukkalan osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus, BatHouse, 2010, 2012 Klaukkalan osayleiskaavan maisemaselvitys, Nurmijärven kunta/yleiskaavoitus, 2014 Rakennusperintöselvitys, Arkkitehtitoimisto LPV Oy, luonnos 2010 Nurmijärven arkeologinen inventointi (esihistorialliset muinaisjäännökset), Museovirasto/Seppä, 2006 4 Kaavoituksen vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavaa muutetaan Nurmijärven kunnan aloitteesta. Asemakaavalla edistetään alueen toteutumista ja tiivistetään asuinaluetta.
9/15 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti asemakaavan muutoksen vireilletulosta 19.4.2016 ( 32). Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin Nurmijärven Uutisissa 7.9.2016 julkaistulla kuulutuksella. Osallisille lähetettiin kirje, jossa ilmoitettiin kaavamuutoksen vireilletulosta ja luonnoksen nähtävilläolosta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden työntekoon tai muihin oloihin asemakaavan muutos saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat mm: alueen ja lähialueiden asukkaat, maanomistajat ja yhdistykset Nurmijärven kunnan hallinto- ja luottamuselimet yritykset: alueella toimivat yritykset, Nurmijärven Sähkö Oy, Nurmijärven Vesi, TeliaSonera Oyj, Elisa Oyj muut viranomaiset: Uudenmaan liitto, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 4.3.2 Suunnittelu ja vuorovaikutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavan muutosluonnos käsiteltiin asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa 19.4.2016. Vireilletulosta ilmoitettiin Nurmijärven Uutisissa ja kunnan ilmoitustaululla julkaistulla kuulutuksella 5.9.2016. Osallisille lähetettiin kirje, jossa ilmoitettiin kaavamuutoksen vireilletulosta ja kaavaluonnoksen nähtävilläolosta. Kaavamuutoksen aineistot ovat olleet nähtävillä kunnanvirastossa, Klaukkalan yhteispalvelupisteessä ja asemakaavoituksen internetsivuilla 8.9.2016 alkaen. Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä 8.-28.9.2016. Asemakaavan muutosluonnoksesta ei saatu nähtävilläoloaikana yhtään kirjallista mielipidettä tai lausuntoa. Kaavaehdotus Luonnoksesta saadun palautteen perusteella laaditaan asemakaavanmuutosehdotus, joka käsitellään asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville 30 vrk:n ajaksi, jolloin osalliset voivat esittää mielipiteensä laatimalla kirjallisen muistutuksen. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta käsittelee asemakaavaehdotuksesta saadut muistutukset, lausunnot ja asemakaavayksikön laatimat vastineet sekä niiden pohjalta kaavaehdotukseen tehdyt muutokset. Jos muutokset ovat olennaisia, ehdotus käsitellään uudestaan lautakunnassa sekä asetetaan uudestaan nähtäville 30 vrk:n ajaksi. Asemakaavan muutosehdotus oli julkisesti nähtävillä xx.x.-xx.x.2016. Siitä saatiin X kpl lausuntoja ja x kpl muistutuksia. Kaavan hyväksyminen Asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan vähäinen ja sen hyväksyy asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta.
10/15 4.3.3 Päätöksenteko 19.4.2016 Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta ( 32) päätti ilmoittaa asemakaavanmuutoksen vireille tulleeksi ja hyväksyä asemakaavan muutosluonnoksen sekä asettaa suunnitteluaineiston MRA 30 :n mukaisessa tarkoituksessa nähtäville 21 päivän ajaksi. xx.xx.201x Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta ( XX) päätti hyväksyä asemakaavan muutosehdotuksen ja asettaa sen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti 30 vrk:n ajaksi. xx.xx.201x Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta ( XX) päätti hyväksyä asemakaavan muutoksen. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on monipuolistaa Klaukkalan tonttitarjontaa sekä parantaa asemakaavoitetun alueen toteutumista. Suunnittelutilanne asettaa tavoitteita asemakaavalle. Koska asemakaavoitettavalla alueella ei ole lainvoimaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, asemakaavan selostuksessa on lisäksi esitettävä selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan sekä otettava soveltuvin osin huomioon yleiskaavan sisältövaatimukset. 4.4.1 Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on mm. varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Lisäksi ne auttavat saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain sekä alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys. Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet toteutuvat asemakaavan muutoksessa. Seuraavassa on esitetty arvio valtioneuvoston päättämistä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT) vuodelta 2000 (tarkistettu vuonna 2008) huomioon ottamisesta tässä kaavahankkeessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: 1) Toimiva aluerakenne 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6) Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (30.11.2000) ja valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta (13.11.2008) määrittelee seuraavaa (lainauksessa lailla tarkoitetaan maankäyttö- ja rakennuslakia): Yleistavoitteisiin on tarkoitettu sovellettavaksi lain 24 :n 2 momentissa määriteltyjä, alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeusvaikutuksia vain
11/15 yleispiirteisen kaavoituksen osalta. Yleistavoitteilta ei siten ole tarkoitettu käytettäväksi asemakaavojen eikä rakentamista ja maankäyttöä tietyllä alueella suoraan ohjaavien yleiskaavojen sisällön oikeudelliseen arviointiin. Erityistavoitteisiin on tarkoitettu sovellettavaksi maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentissa määriteltyjä, alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeusvaikutuksia kaikkien kaavojen osalta, mikäli tavoitetta ei ole kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Tämän perusteella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteista asemakaavaa koskevat vain määrätyt erityistavoitteet. Toimiva aluerakenne Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Samalla on huomioitava muun yhdyskuntarakenteen, elinympäristön laadun ja ympäristöarvojen asettamat vaatimukset. Suunnittelualueella ei ole maanpuolustuksen tai rajavalvonnan alueita. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Asemakaavan muutoksella ei vähennetä asunto- tai työpaikkarakentamiseen tarjolla olevaa tonttimaata. Asemakaavan muutos mahdollistaa monipuolisemman tonttitarjonnan. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Asemakaavalla mahdollistetaan edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Asemakaavan muutos ei vähennä viheralueita. Yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin Asemakaavassa annetaan määräyksiä hulevesien hallinnasta. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Pilaantuneen maa-alueen puhdistustarve on selvitettävä ennen ryhtymistä kaavan toteuttamistoimiin. Maa- ja kallioperän soveltuvuus on otettu huomioon. Klaukkalan osayleiskaavassa alueella ei ole todettu olevan pilaantuneita maa-alueita. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Kaavamääräyksissä on liikennemelua koskeva määräys.
12/15 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Asemakaavan muutosalueella ei ole ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittäviä ja yhtenäisiä luonnonalueita. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Alueidenkäytössä on edistettävä matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta ja turvattava edellytykset julkiselle liikenteelle sekä eri liikennemuotojen yhteistyön kehittämiselle. Alueidenkäytön suunnittelussa on varattava riittävät alueet tavara- ja henkilöliikenteen terminaalien ja matkakeskusten toimintaa ja kehittämistä varten. Nopean liikenteen junaratayhteyksiä toteutettaessa on huolehdittava lähi- ja taajamaliikenteen toimintaedellytyksistä. Asemakaavalla ei oteta kantaa kyseiseen erityistavoitteeseen. Asemakaavan muutos koskee vain yhtä tonttia. Helsingin seudun erityiskysymykset Riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi alueidenkäytössä on varmistettava tonttimaan riittävyys Asemakaavalla monipuolistetaan Klaukkalan alueen tonttitarjontaa. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Tämä kohta valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista koskee vain rannikkoalueen, Lapin tunturialueiden ja Vuoksen vesistöalueen säilymistä luontoja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina. Kaava-alue ei sijaitse millään näistä alueista. Maakuntakaava Hyväksytyissä maakuntakaavoissa suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella. Suunnittelualueen itäpuolella on merkitty virkistysalue ja suunnittelualueen pohjoispuolella on merkintä tiivistettävä alue. Kohdassa 3.2.2 on nähtävissä voimassa olevien maakuntakaavojen epävirallinen yhdistelmäkartta. Asemakaava on voimassa olevien maakuntakaavojen mukainen. 4.5 Yleiskaavan sisältövaatimukset Kaava-alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Nurmijärven kunnanvaltuusto on 27.1.2016 6 hyväksynyt Klaukkalan osayleiskaavan. Kunnanvaltuuston päätöksestä on valitettu Helsingin hallintooikeuteen. Tällöin asemakaavaa laadittaessa on soveltuvin osin otettava huomioon yleiskaavan sisältövaatimukset. Klaukkalan osayleiskaavassa on huomioitu yleiskaavan sisältövaatimukset. MRL 39 määrittelee seuraavat asiat huomioitaviksi yleiskaavaa laadittaessa: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saavutettavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;
13/15 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonvarojen vaaliminen; sekä 9) virkistysalueiden soveltuvien alueiden riittävyys. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys. Suunnittelualue sijaitsee taajama-alueella lähellä Klaukkalan keskustaa. Klaukkalan keskustassa on hyvät julkiset ja kaupalliset palvelut. Kaavamuutos ei aiheuta merkittävää muutosta yhdyskuntarakenteeseen. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan jo olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen entistä tiiviimpi asuminen. Asemakaavan muutosalue tukeutuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Asumisen tarpeet ja palveluiden saavutettavuus. Asemakaavan muutos sijaitsee valmiiksi rakennetulla alueella, jossa on palvelut valmiina. Klaukkalan keskusta sijaitsee noin 2,5 km päässä. Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Suunnittelualueelta on mahdollista kulkea kevyen liikenteen väyliä pitkin Klaukkalan keskustaan. Suunnittelualueen läheisyydessä kulkee paikallisliikenteen bussit. Suunnittelualueen läheisyyteen on rakennettu valmiiksi kunnallistekniikka. Alue tukeutuu jo olemassa olevaan kunnallistekniikkaan. Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön. Asemakaava mahdollistaa rakentamisen joka soveltuu eri väestönryhmille. Asemakaavassa annetaan määräyksiä mm. meluntorjunnasta. Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset. Asemakaavan muutos ei tuo muutoksia kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Ympäristöhaittojen vähentäminen. Asemakaavassa on annettu määräyksiä meluntorjunnasta. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonvarojen vaaliminen. Suunnittelualueella ei ole erityisiä arvoja rakennetun ympäristön, maiseman tai luonnonvarojen osalta. Virkistysalueiden soveltuvien alueiden riittävyys. Asemakaavan muutos ei vähennä kaavassa osoitettujen virkistysalueiden määrää.
14/15 5 Asemakaavan muutoksen kuvaus 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Kaavamuutoksen pinta-ala on noin 1680 m 2 joka on kokonaan erillispientalojen korttelialuetta (AO2). Asemakaavalla muodostuu yksi tontti, jonka tehokkuusluku on e=0,25. Kokonaisrakennusoikeutta on 420 k-m 2. Tontille saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavassa annetaan määräyksiä puiden istuttamisesta ja säilyttämisestä. Tontin alueet, joita ei rakenneta, tulee istuttaa ja pitää hoidetussa kunnossa. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Kaavamuutoksessa muodostuu yksi AO2 tontti (erillipientalojen korttelialue). Tontille saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen. Kerrosluku on II ja tehokkuusluku on e=0,25. Lisäksi kaavamääräyksissä on määräyksiä mm. hulevesistä ja meluntorjunnasta. Tontin rakennusoikeus on 420 k-m 2. 5.4 Asemakaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaavan muutos eheyttää alueen rakennetta. Asemakaavalla edistetään asuinrakennuksen toteutumista tyhjälle tontille. Asemakaavassa määrätään mm. tontin huoltamisesta, puiden määrästä ja rakennusten rakennustavasta. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutosalueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Asemakaavan tontti on metsittynyttä. Asemakaavan toteutumisen yhteydessä tontti raivataan ja sen luonne muuttuu rakennetuksi asuintontiksi. 5.5 Ympäristön häiriötekijät 5.6 Nimistö Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsee Lahnuksentie, joka saattaa aiheuttaa melua suunnittelualueelle. Melusta johtuen kaavassa on annettu määräyksiä meluntorjunnasta. Alueen nimistö säilyy ennallaan.
15/15 6 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista aloittaa asemakaavan vahvistumisen jälkeen. Nurmijärvellä 8.11.2016 Juha Oksanen suunnittelupäällikkö Janne Oittinen kaavasuunnittelija kaavan laatija
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 543 Nurmijärvi Täyttämispvm 03.03.2016 Kaavan nimi KLAUKKALA, Vanha Myllytie K3772 T4 Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 5433337 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,1680 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,1680 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0,1680 100,0 420 0,25 0,0000 0 A yhteensä 0,1680 100,0 420 0,25 0,0000 0 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0,1680 100,0 420 0,25 0,0000 0 A yhteensä 0,1680 100,0 420 0,25 0,0000 0 AO1-0,1680-420 AO2 0,1680 100,0 420 0,25 0,1680 420 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä