KLAUKKALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAHNATIE KORT- TELI 3711 TONTTI 2 Klaukkala, Ristipakka

Transkriptio

1 Kaavatunnus 1/ Asianumero XXX/ /2017 KLAUKKALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAHNATIE KORT- TELI 3711 TONTTI 2 LUONNOS Klaukkala, Ristipakka Asemakaavan muutos koskee korttelin 3711 tonttia 2. Asemakaavan muutoksella muodostuu korttelin 3711 tontit 5 ja 6. Asemakaavan muutoksen selostus koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Liitteet: - kaavoitettava alue - tilastolomake - asemakaavakartta ja määräykset - osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vireille tulosta on ilmoitettu Nurmijärven Uutisissa Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu PL Nurmijärvi Kaavasuunnittelija Janne Oittinen Puh etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi

2 2/17 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI KAAVAN TARKOITUS TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVAN SISÄLTÖ KAAVOITUKSEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEESTA ALUEEN YLEISKUVAUS LUONTO JA MAISEMA RAKENNETTU YMPÄRISTÖ MAANOMISTUS SUUNNITTELUTILANNE VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MAAKUNTAKAAVA MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA YLEISKAAVA ASEMAKAAVA RAKENNUSJÄRJESTYS ALUETTA JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖÄ KOSKEVAT MUUT SUUNNITELMAT, PÄÄTÖKSET JA SELVITYKSET KAAVOITUKSEN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ OSALLISET SUUNNITTELU JA VUOROVAIKUTUS PÄÄTÖKSENTEKO ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ASEMAKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN JA MAAKUNTAKAAVAAN ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT, VALINTA JA PERUSTEET YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSET ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS KAAVAN RAKENNE MITOITUS YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET KORTTELIALUEET ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN VAIKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONYMPÄRISTÖÖN YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT NIMISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...17

3 3/17 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Pahnatie Kaavatunnus: Kaava-alue: Kaavan laatija: Yhteystiedot: Asemakaavan muutos koskee Klaukkalan korttelin 3711 tonttia 2 kaavasuunnittelija Janne Oittinen Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala, Asemakaavoitus PL Nurmijärvi Vireilletulopäivä: Luonnos nähtävillä: Ehdotus nähtävillä: Hyväksymispäivä: XX.XX.-XX.XX.201X XX.XX.-XX.XX.201X XX.XX.201X 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualueeseen kuuluu korttelin 3711 tontti 2 Klaukkalan Ristipakassa. Tontti sijaitsee Pahnatien varressa, Klaukkalan keskustan kaakkoispuolella. 1.3 Kaavan tarkoitus 2 Tiivistelmä Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan tontin jakaminen kahdeksi tontiksi voimassa olevan hallinnanjakosopimuksen mukaisesti. Samalla muodostuville tonteille mahdollistetaan asuinrakentaminen. Asemakaavamuutoksella tiivistetään Klaukkalan taajamarakennetta. 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos käynnistettiin maanomistajan hakemuksesta. Hanke tuli vireille Asemakaavamuutoksen luonnos oli nähtävillä XX.XX.- XX.XX.2017 ja ehdotus XX.XX.-XX.XX.201X. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta hyväksyi kaavanmuutoksen XX.XX.201X. Asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan vähäinen ja sen hyväksyy asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta. Asemakaavan muutos on tehty Nurmijärven kunnan omana työnä. 2.2 Asemakaavan sisältö Asemakaavan muutoksella kaavamerkintä ATY (erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden asunnon. Alueelle saadaan sijoittaa myös ympä-

4 4/17 ristövaikutuksiltaan pääkäyttötarkoitukseen verrattavia työtiloja. Työtilat tulee sijoittaa tontin kadunpuoleiseen reunaan.) muutetaan kaavamerkinnäksi AO2, joka sallii kaksiasuntoisen erillispientalon. Kaavamuutoksen seurauksena aiemmasta yhdestä isosta tontista muodostuu kaksi pienempää tonttia. Tonteille ei osoiteta lisää rakennusoikeutta. Tonttien tehokkuusluku on e=0.25. Asemakaavassa annetaan myös määräyksiä liikennemelun torjunnasta ja hulevesien hallinnasta. 3 Kaavoituksen lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueesta Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue (kuva 1) sijaitsee Nurmijärven Klaukkalan asemakaavaalueella, Pahnatien varressa, Klaukkalan keskustan kaakkoispuolella. Suunnittelualueen koillispuolella sijaitsee Tornimäen alue. Alueen pinta-ala on n. 0,167 ha. Tontti on rakennettu. Alueen lähiympäristössä on omakotitaloja, paritaloja ja muutama teollisuus rakennus. Kuva 1. Suunnittelualue sovitettuna ilmakuvaan Luonto ja maisema Enviro Oy:n tekemän Klaukkalan osayleiskaavan luontoselvityksen (2012 ja 2014) ja BatHousen tekemän Klaukkalan OYK-alueen lepakkoselvityksen (2010 ja 2012) mukaan asemakaavan muutosalueella ei ole havaittu suojeltavia tai arvokkaita luontokohteita. Tontti on rakennettu ja siellä on istutuksia. Suunnittelualue ei ole luokiteltu Klaukkalan osayleiskaavan maisemaselvityksessä arvokkaaksi maisema-alueeksi. Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Kaavamuutosalueen maaperä on savea (kuva 2). Tontti on kokonaisuudessaan melko tasainen. Tontin korkeus vaihtelee korkeudesta +49 m korkeu-

5 5/17 teen +52 m (N2000). Suurin osa tontista sijaitsee korkeuskäyrien +50 m ja +51 metriä (N2000) välillä. Kuva 2. Kaavamuutosalueen maaperä. Taustalla ajantasa-asemakaava Rakennettu ympäristö Kaavamuutosalue on rakennettu. Kaavamuutosalueella sijaitsee vuonna 2004 valmistunut asuinrakennus ja vuonna 2009 valmistunut teollisuusrakennus. Muutosalueen lähiympäristössä on 2000-luvulla valmistuneita omakotitaloja ja paritaloja sekä muutama teollisuusrakennus. Suunnittelualue sijaitsee taajama-alueella lähellä Klaukkalan keskustaa. Klaukkalan keskustassa on hyvät julkiset ja kaupalliset palvelut. Alueella on valmis yhdyskuntatekniikka. Tontti sijaitsee lähellä Klaukkalantietä ja osa tontista altistuu 55 db melulle. Ennusteen mukaan 55 db alue tulee laajenemaan tulevaisuudessa koskemaan melkein koko tonttia (kuva 3).

6 6/17 Kuva 3. Vaalean sinisellä viivalla nykyinen melutaso 55 db ja tumman sinisellä viivalla ennusteen mukainen melutaso 55 db Maanomistus Suunnittelualueeseen kuuluvat maa-alueet ovat yksityisen omistamaa maata. Kiinteistöä koskee hallinnanjakosopimus. Hallinnanjakosopimuksessa on määritelty kiinteistön hallinta määräosiin A, B sekä yhteiseen käyttöön varatuksi alueeksi. 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT) vuonna 2000 ja niitä on tarkistettu vuonna Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tällä hetkellä uudistettavana ja uudet tavoitteet on tarkoitus saada valtioneuvoston päätettäväksi keväällä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Maakuntakaava Hyväksytyissä maakuntakaavoissa (kuva 3) suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella. Kaava-alue kuuluu myös maakuntakaavassa määriteltyyn tiivistettävään alueeseen.

7 7/17 Kuva 4. Ote vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmästä ( ). Punainen ympyrä osoittaa suunnittelualueen likimääräisen sijainnin. Maakuntahallitus hyväksyi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksen kokonaisuudessaan lokakuussa Ehdotus oli nähtävillä , jolloin siitä oli mahdollista tehdä muistutus. Neljäs vaihemaakuntakaava käsittelee seuraavia teemoja: elinkeinot ja innovaatiotoiminta, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Neljäs maakuntakaava ei aiheuta muutoksia suunnittelualueelle (kuva 4). Kuva 5. Ote Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan epävirallisesta yhdistelmäkartasta ( ). Punainen ympyrä osoittaa suunnittelualueen likimääräisen sijainnin.

8 8/17 Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan laadinta on käynnistynyt vuoden 2016 aikana. Uusi koko Uudellemaalle laadittava maakuntakaavasta käytetään nimeä Uusimaa-kaava Nimensä mukaisesti sen aikatähtäin on vuodessa Uusimaa-kaava 2050 on kaksiportainen, eli se koostuu yleispiirteisestä pitkän aikavälin rakennekaavasta sekä tarkentavista seutukohtaisista vaihemaakuntakaavoista. Uusimaa-kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma Uusimaa-kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kerättiin palautetta Lisätietoa löytyy Uudenmaan liiton internetsivuilta Maankäytön kehityskuva 2040 Nurmijärven kunnan maankäytön kehityskuvassa 2040 alue on merkitty Klaukkalan taajama-alueeksi (kuva 5). Kuva 6. Ote Nurmijärven maankäytön kehityskuva Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Klaukkalan osayleiskaavassa (valtuusto hyväksynyt ) suunnittelualue on merkitty merkinnällä A/TP-1. A/TP-1 määrittelee sopimusalueen alueeksi jolle varataan pääosin pientaloasumista ja asuinympäristöön soveltuvia ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia toimisto-, tuotanto- ja palvelutyöpaikkoja sekä vähäisessä määrin liiketiloja varten.

9 9/17 Kuva 7. Ote Klaukkalan osayleiskaavasta ( ). Punainen ympyrä osoittaa suunnittelualueen likimääräisen sijainnin Asemakaava Suunnittelualueella (kuva 7) on voimassa Ristipakan asemakaava (3-222) vuodelta Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on erillispientalojen (ATY) korttelialuetta. Kaavanmääräyksen mukaan tontille saa rakentaa yhden asunnon. Alueelle saadaan sijoittaa myös ympäristövaikutuksiltaan pääkäyttötarkoitukseen verrattavia työtiloja. Tontin tehokkuusluku e=0.25 ja suurin sallittu kerrosluku I. Tontilla on myös määräys rakentaa kadunpuoleinen rakennus kiinni rakennusalueen reunaan. Kuva 8. Ote ajantasa-asemakaavasta ( ). Suunnittelualue on korostettu punaisella Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on tullut voimaan Aluetta ja sen lähiympäristöä koskevat muut suunnitelmat, päätök-

10 10/17 set ja selvitykset Klaukkalan osayleiskaavan laadinnan yhteydessä alueelle on tehty useita selvityksiä, joita on hyödynnetty asemakaavahankkeessa. Alueella tai sen läheisyydessä on tehty seuraavat selvitykset: Klaukkalan osayleiskaavan luontoselvitys, Enviro Oy, 2012 päivitys 2014 Historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi Klaukkalassa ja Lepsämässä, Museovirasto/Vuoristo, 2007 Klaukkalan osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus, BatHouse, 2010, 2012 Klaukkalan osayleiskaavan maisemaselvitys, Nurmijärven kunta/yleiskaavoitus, 2014 Rakennusperintöselvitys, Arkkitehtitoimisto LPV Oy, luonnos 2010 Nurmijärven arkeologinen inventointi (esihistorialliset muinaisjäännökset), Museovirasto/Seppä, Kaavoituksen vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavaa muutetaan maanomistajan aloitteesta. Asemakaavalla tiivistetään asuinaluetta ja mahdollistetaan määräosiin jaetun kiinteistön jakaminen kahdeksi erilliseksi kiinteistöksi. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti asemakaavan muutoksen vireilletulosta ( 6). Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin Nurmijärven Uutisissa julkaistulla kuulutuksella. Osallisille lähetettiin kirje, jossa ilmoitettiin kaavamuutoksen vireilletulosta ja luonnoksen nähtävilläolosta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden työntekoon tai muihin oloihin asemakaavan muutos saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat mm: alueen ja lähialueiden asukkaat, maanomistajat ja yhdistykset Nurmijärven kunnan hallinto- ja luottamuselimet yritykset: alueella toimivat yritykset, Nurmijärven Sähkö Oy, Nurmijärven Vesi, TeliaSonera Oyj, Elisa Oyj muut viranomaiset: Uudenmaan liitto, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Suunnittelu ja vuorovaikutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma käsiteltiin asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa Vireilletulosta ilmoitettiin Nurmijärven Uutisissa ja kunnan ilmoitustaululla julkaistulla kuulutuksella. Osallisille lähetettiin kirje, jossa ilmoitettiin kaavamuutoksen vireilletulosta. Aineistot ovat olleet nähtävillä kunnanvirastossa, Klaukkalan yhteispalvelupisteessä ja asemakaavoituksen internetsivuilla alkaen. Kaavaluonnos Luonnosvaiheessa asemakaavan luonnos esitellään alustavasti mm. alueen käyttötarkoitus ja rakentamisen määrä sekä laatu. Asemakaavan luonnos käsitellään asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa sekä kunnanhallituk-

11 11/17 sessa, minkä jälkeen se on nähtävillä 21 vrk:n ajan. Tänä aikana asemakaavan luonnoksesta ja muusta aineistosta voi esittää mielipiteitä kirjallisesti. Kaavaluonnoksesta pyydetään kirjalliset lausunnot viranomaistahoilta. Asemakaavan muutosluonnos käsiteltiin asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa XX.XX.201X ( XX). Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä XX.XX.-XX.XX.201X. Siitä saatiin X kpl lausuntoja ja x kpl mielipiteitä. Kaavaehdotus Luonnoksesta saadun palautteen perusteella laaditaan asemakaavanmuutosehdotus, joka käsitellään asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville 30 vrk:n ajaksi, jolloin osalliset voivat esittää mielipiteensä laatimalla kirjallisen muistutuksen. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta käsittelee asemakaavaehdotuksesta saadut muistutukset, lausunnot ja asemakaavayksikön laatimat vastineet sekä niiden pohjalta kaavaehdotukseen tehdyt muutokset. Jos muutokset ovat olennaisia, ehdotus käsitellään uudestaan lautakunnassa sekä asetetaan uudestaan nähtäville 30 vrk:n ajaksi. Asemakaavan muutosehdotus käsiteltiin asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa XX.XX.201X ( XX). Asemakaavan muutosehdotus oli julkisesti nähtävillä XX.XX.-XX.XX.201X. Siitä saatiin X kpl lausuntoja ja X kpl muistutuksia. Kaavan hyväksyminen Asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan vähäinen ja sen hyväksyy asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta Päätöksenteko Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta ( 6) päätti ilmoittaa asemakaavanmuutoksen vireille tulleeksi. XX.XX.201X Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta ( XX) päätti hyväksyä asemakaavan muutosluonnoksen sekä asettaa suunnitteluaineiston MRA 30 :n mukaisessa tarkoituksessa nähtäville 21 päivän ajaksi. XX.XX.201X Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta ( XX) päätti hyväksyä asemakaavan muutosehdotuksen ja asettaa sen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti 30 vrk:n ajaksi. XX.XX.201X Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta ( XX) päätti hyväksyä asemakaavan muutoksen. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa määräosiin jaetun kiinteistön jakaminen kahdeksi erilliseksi kiinteistöksi. Asemakaavalla on myös tavoitteena tiivistää olemassa olevaa asuinaluetta. Suunnittelutilanne asettaa tavoitteita asemakaavalle. Koska asemakaavoitettavalla alueella ei ole lainvoimaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, asemakaavan selostuksessa on lisäksi esitettävä selvitys kaavan suhteesta valta-

12 12/17 kunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan sekä otettava soveltuvin osin huomioon yleiskaavan sisältövaatimukset Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on mm. varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Lisäksi ne auttavat saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain sekä alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys. Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet toteutuvat asemakaavan muutoksessa. Seuraavassa on esitetty arvio valtioneuvoston päättämistä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT) vuodelta 2000 (tarkistettu vuonna 2008) huomioon ottamisesta tässä kaavahankkeessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: 1) Toimiva aluerakenne 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6) Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ( ) ja valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta ( ) määrittelee seuraavaa (lainauksessa lailla tarkoitetaan maankäyttö- ja rakennuslakia): Yleistavoitteisiin on tarkoitettu sovellettavaksi lain 24 :n 2 momentissa määriteltyjä, alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeusvaikutuksia vain yleispiirteisen kaavoituksen osalta. Yleistavoitteilta ei siten ole tarkoitettu käytettäväksi asemakaavojen eikä rakentamista ja maankäyttöä tietyllä alueella suoraan ohjaavien yleiskaavojen sisällön oikeudelliseen arviointiin. Erityistavoitteisiin on tarkoitettu sovellettavaksi maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentissa määriteltyjä, alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeusvaikutuksia kaikkien kaavojen osalta, mikäli tavoitetta ei ole kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Tämän perusteella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteista asemakaavaa koskevat vain määrätyt erityistavoitteet. Toimiva aluerakenne Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Samalla on huomioitava muun yhdyskuntarakenteen, elinympäristön laadun ja ympäristöarvojen asettamat vaatimukset. Suunnittelualueella ei ole maanpuolustuksen tai rajavalvonnan alueita. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu

13 13/17 Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Asemakaavan muutoksella ei vähennetä asunto- tai työpaikkarakentamiseen tarjolla olevaa tonttimaata. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Asemakaavalla mahdollistetaan edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Asemakaavan muutos ei vähennä viheralueita. Yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin Asemakaavassa annetaan määräyksiä hulevesien hallinnasta. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Pilaantuneen maa-alueen puhdistustarve on selvitettävä ennen ryhtymistä kaavan toteuttamistoimiin. Maa- ja kallioperän soveltuvuus on otettu huomioon. Klaukkalan osayleiskaavassa alueella ei ole todettu olevan pilaantuneita maa-alueita. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Kaavamääräyksissä on huomioitu Klaukkalantiestä aiheutuva liikennemelu ja sen torjuntaan on annettu määräys. Kyseessä on jo olemassa oleva asuinalue. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Asemakaavan muutosalueella ei ole ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittäviä ja yhtenäisiä luonnonalueita. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Alueidenkäytössä on edistettävä matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta ja turvattava edellytykset julkiselle liikenteelle sekä eri liikennemuotojen yhteistyön kehittämiselle. Alueidenkäytön suunnittelussa on varattava riittävät alueet tavara- ja henkilöliikenteen terminaalien ja matkakeskusten toimintaa ja kehittämistä varten. Nopean liikenteen junaratayhteyksiä toteutettaessa on huolehdittava lähi- ja taajamaliikenteen toimintaedellytyksistä. Asemakaavalla ei oteta kantaa kyseiseen erityistavoitteeseen. Asemakaavan muutos koskee vain yhtä tonttia. Helsingin seudun erityiskysymykset Riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi alueidenkäytössä on varmistettava tonttimaan riittävyys

14 14/17 Asemakaavalla lisätään Klaukkalan alueelle asumiseen soveltuvaa tonttimaata. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Tämä kohta valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista koskee vain rannikkoalueen, Lapin tunturialueiden ja Vuoksen vesistöalueen säilymistä luontoja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina. Kaava-alue ei sijaitse millään näistä alueista. Maakuntakaava Hyväksytyissä maakuntakaavoissa suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella. Kaava-alue kuuluu myös maakuntakaavassa määriteltyyn tiivistettävään alueeseen. Kohdassa on nähtävissä voimassa olevien maakuntakaavojen epävirallinen yhdistelmäkartta. Asemakaava on voimassa olevien maakuntakaavojen mukainen. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot, valinta ja perusteet Asemakaavan tultua vireille kunta laati kaksi vaihtoehtoa tontin jakamisesta. Toinen vaihtoehto perustui hallinnanjakosopimuksessa esitettyyn jakoon ja toinen perustui tontilla olemassa oleviin ratkaisuihin. Koska tontilla on voimassa hallinnanjakosopimus, joka jakaa tontin hallinnan määräosiin A ja B sekä yhteiseen käyttöön jaetuksi alueeksi, pitää tontin jaon tapahtua pintaalaltaan tasan puoliksi. Asemakaavan luonnosvaiheessa päädyttiin jakamaan tontti hallinnanjakosopimuksen mukaan. Suunnittelualue sijaitsee 55 db melualueella. 55 db pidetään ohjearvona olemassa olevilla asuinalueilla ulkona päivällä (valtioneuvoston päätös n:o 993/1992). Asemakaavassa on tämän takia annettu määräyksiä meluntorjunnasta. Olemassa olevien rakennusten sijoittelu todennäköisesti vaikuttaa melua estävästi piha-alueiden melutasoon. Suunnittelualue on jo rakennettu. 4.6 Yleiskaavan sisältövaatimukset Kaava-alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Nurmijärven kunnanvaltuusto on hyväksynyt Klaukkalan osayleiskaavan. Kunnanvaltuuston päätöksestä valitettiin Helsingin hallintooikeuteen. Tällöin asemakaavaa laadittaessa on soveltuvin osin otettava huomioon yleiskaavan sisältövaatimukset. Klaukkalan osayleiskaavassa on huomioitu yleiskaavan sisältövaatimukset. MRL 39 määrittelee seuraavat asiat huomioitaviksi yleiskaavaa laadittaessa: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saavutettavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;

15 15/17 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonvarojen vaaliminen; sekä 9) virkistysalueiden soveltuvien alueiden riittävyys. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys. Suunnittelualue sijaitsee taajama-alueella lähellä Klaukkalan keskustaa. Klaukkalan keskustassa on hyvät julkiset ja kaupalliset palvelut. Kaavamuutos ei aiheuta merkittävää muutosta yhdyskuntarakenteeseen. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan jo olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen entistä tiiviimpi asuminen. Asemakaavan muutosalue tukeutuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Asumisen tarpeet ja palveluiden saavutettavuus. Asemakaavan muutos sijaitsee valmiiksi rakennetulla alueella, jossa on palvelut valmiina. Klaukkalan keskusta sijaitsee noin 1,5 km päässä. Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Suunnittelualueelta on mahdollista kulkea kevyen liikenteen väyliä pitkin Klaukkalan keskustaan. Suunnittelualueen läheisyydessä kulkee paikallisliikenteen bussit. Suunnittelualueen läheisyyteen on rakennettu valmiiksi kunnallistekniikka. Alue tukeutuu jo olemassa olevaan kunnallistekniikkaan. Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön. Asemakaava mahdollistaa rakentamisen joka soveltuu eri väestönryhmille. Asemakaavassa annetaan määräyksiä mm. meluntorjunnasta. Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset. Asemakaavan muutos ei tuo muutoksia kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Ympäristöhaittojen vähentäminen. Asemakaavassa on annettu määräyksiä meluntorjunnasta ja hulevesien hallinnasta. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonvarojen vaaliminen. Suunnittelualueella ei ole erityisiä arvoja rakennetun ympäristön, maiseman tai luonnonvarojen osalta. Virkistysalueiden soveltuvien alueiden riittävyys. Asemakaavan muutos ei vähennä kaavassa osoitettujen virkistysalueiden määrää.

16 16/17 5 Asemakaavan muutoksen kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Kaavamuutoksen pinta-ala on noin 1672 m 2. Kaavamuutoksen pinta-ala jakautuu kahteen 836 m 2 tonttiin. Toisella tontilla on sallittu yksiasuntoinen erillispientalo (AO1) ja toisella tontilla on sallittu kaksiasuntoinen erillipientalo (AO2). Molemmilla tonteilla tehokkuusluku on e=0,25. Kokonaisrakennusoikeutta on 418 k-m Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavassa annetaan määräyksiä puiden istuttamisesta ja säilyttämisestä. Tontin alueet, joita ei rakenneta, tulee istuttaa ja pitää hoidetussa kunnossa. Asemakaavassa annetaan myös määräyksiä rakentamisen sopeuttamisesta jo olemassa olevaan ympäristöön. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Kaavamuutoksessa muodostuu kaksi AO2 -tonttia. AO2 -tontille saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen. Kerrosluku tonteilla on I ja tehokkuusluku on e=0.25. Lisäksi kaavamääräyksissä on määräyksiä hulevesien hallinnasta, meluntorjunnasta ja kaupunkikuvallisia määräyksiä. 5.4 Asemakaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaavan muutos tiivistää alueen rakennetta. Asemakaava-alueen rakennukset ovat jo rakennettu, joten muutos rakennettuun ympäristöön ei ole merkittävä. Asemakaavassa määrätään mm. tontin huoltamisesta, puiden määrästä ja rakennusten ulkonäöstä Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutosalueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Nykyinen tontti on rakennettu. 5.5 Ympäristön häiriötekijät 5.6 Nimistö Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsee Klaukkalantie, joka saattaa aiheuttaa melua suunnittelualueelle. Melusta johtuen kaavassa on annettu määräyksiä meluntorjunnasta. Alueen nimistö säilyy ennallaan.

17 17/17 6 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista aloittaa asemakaavan vahvistumisen jälkeen. Tontin halkominen on mahdollista suorittaa asemakaavan saatua lainvoiman. Nurmijärvellä Juha Oksanen suunnittelupäällikkö Janne Oittinen kaavasuunnittelija kaavan laatija