HANKO TJÄRUHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 18.8.2014. Korjattu27.3.2015 Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520 Helsinki p. 09-1481943, 0400-425390 sähköp: phartikainen@kolumbus.fi 1
KÄSITTELYVAIHEET Vireille tulosta ilmoitettu ympäristölautakunnan päätöksellä 11.6.2014 84. Kaava-aineisto nähtävinä 16.6.2014 alkaen (MRA 30 ). Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) 20.10.-18.11.2014 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alue ja sen sijainti Ranta-asemakaava käsittää Bengtsårin kylässä osan kiinteistöstä Tjäruholmen RN:o 1:53. Omistaja: Tjäruholmenin maanomistajakunta c/o Sakari Haapaniemi, Ratastie 4, 33450 Siivikkala Sähköp: sakari.haapaniemi@porausteam.fi 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi Tjäruholmen ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos 2
Kaavan tarkoitus Hangon kaupunginvaltuusto hyväksyi Tjäruholmenin ranta-asemakaavan 13.10.2010. Hallinto-oikeus kumosi kaavan hyväksymispäätöksen korttelin 3 osalta. HO:n päätöksestä ilmenee, että kumoamisen perusteena on korttelin 3 sijoitus. Päätöksestä voi päätellä, että mitoitus ei ole virheellinen. HO:n päätöksellä kumoutunut kortteli 3 osoitetaan MY-alueeksi. Korttelin 3 kaksi rakennuspaikkaa siirretään korttelin 5 eteläpuolelle MY-alueelle. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoitus on käynnistetty maanomistajan aloitteesta. Ympäristölautakunta päätti kaavan vireille tulosta 11.6.2014 84. Kaava-aineisto nähtävinä 16.6.2014 alkaen (MRA 30 ) Kaavaehdotus MRA 27 :n mukaisesti nähtävänä 20.10.-18.11.2014 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 2.2 Ranta-asemakaava Kaavassa on osoitettu 2 loma-asunnon rakennuspaikkaa (RA). Rakennuspaikkojen koot vaihtelevat välillä 4470 4690 m 2. Kullekin RA-rakennuspaikalle saadaan rakentaa enintään 150 kerrosala-m 2 suuruinen lomaasunto, enintään 25 kerrosala-m 2 suuruinen saunarakennus sekä talousrakennuksia, joiden yhteenlaskettu kerrosala on enintään 25 kerrosala-m 2. Muu osa kaava-alueesta on osoitettu metsätalousalueeksi, jolla on ympäristöarvoja (MY). 2.3 Toteuttaminen Alue rakennettaneen lähivuosina sen jälkeen kun ranta-asemakaava on saanut lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.11 Luonnonolot Alue on tavanomaista metsäaluetta. Puusto ulottuu ympäri saaren rantaan saakka, lukuun ottamatta eräitä kallioalueita. Alueen luonnonoloista on fil.tri Mikael von Numersin laatima ympäristöselvitys (liite 1). 3
3.12 Rakennettu ympäristö Alue on rakentamaton. 3.13 Muinaisjäännökset Alueella ei ole tiedossa muinaisjäännöksiä 3.14 Sotahistorialliset kohteet Kaava-alueella ei ole sodan aikaisia Hangon rintaman puolustuslaitteita, joista tietoa löytyy osoitteesta: http://www.hangonrintama.fi/suomi/odenso.html Copyright 2005, 2006, 2007 Kimmo Nummela 4
3.2 Suunnittelutilanne 3.21 Maakuntakaava Maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 8.11.2006. Maakuntakaavassa alueeseen ei kohdistu merkintöjä. Maakuntakaava ei ole voimassa käsillä olevalla alueella, koska alueella on oikeusvaikutteinen yleiskaava. 3.22 Yleiskaava Oikeusvaikutteinen rantayleiskaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 4.2.1987. Alue on yleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M) (seuraava kuva). 3.23 Pohjakartta Pohjakartan on laatinut Maanmittauspalvelu Kallio Oy. Pohjakartta on hyväksytty. 5
4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavoitus on käynnistetty maanomistajan aloitteesta. Ympäristölautakunta päätti kaavan vireille tulosta 11.6.2014 84. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö, suunnitteluvaiheet Kaava-aineisto nähtävinä 16.6.2014 alkaen (MRA 30 ). Kaavaehdotus MRA 27 :n mukaisesti nähtävänä 20.10.-18.11.2014. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Hangon kaupunginvaltuusto hyväksyi Tjäruholmenin ranta-asemakaavan 13.10.2010. Hallinto-oikeus kumosi kaavan hyväksymispäätöksen korttelin 3 osalta. Päätöstä HO perusteli mm. seuraavasti: Alueen etelä- ja länsirannalle sijoitettujen loma-asuntokortteleiden väliin jäävät MY- alueet eivät muodosta riittävää yhtenäistä rakentamatonta ranta-aluetta. Päätös ei näin ollen täytä ranta-asemakaavalle asetettavia sisältövaatimuksia. Päätös on maankäyttö- ja rakennuslain 73 :n 1 momentin 3 kohdan säännöksen vastainen korttelin 3 sijoituksen osalta. 6
HO:n päätöksestä ilmenee, että kumoamisen perusteena on korttelin 3 sijoitus. Päätöksestä voi päätellä, että mitoitus ei ole virheellinen. HO:n päätöksellä kumoutunut kortteli 3 osoitetaan MY-alueeksi. Korttelin 3 kaksi rakennuspaikkaa siirretään korttelin 5 eteläpuolelle MY-alueelle. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.11 Mitoitus Emätila Emätila tarkoittaa ajankohdan 31.12.1959 mukaista tilaa. Kaava-alueen emätila oli 1:8. Käytettyjä rakennusoikeuksia ovat emätilasta erotetut tilat 1:52, 1:50, 1:37, 1:35 ja 1:28 eli yhteensä 5 tonttia. Mitoittava rantaviiva Emätilan 1:8 muunnettu mitoittava rantaviiva on 2,71 km. 7
Rantaviiva on mitattu suoraviivaisesti siten, että kapeat niemet ja kapeat lahdet on oikaistu. Saaren (Farmorsören, 0,56 ha) rantaviivaa ei ole luettu mukaan rantaviivaan. Rantaviivaa on mitattu soveltaen niitä yleisiä periaatteita mitä rantayleiskaavoissa on noudatettu Etelä-Suomen rannikolla (mm. Raasepori, Parainen, Kemiönsaari, Pernaja). Mitoittava rantaviiva on esitetty seuraavassa kuvassa. Kaavan mitoitus Laillistuneen kaavan mitoitus on 11 tonttia (5+6) Käsillä olevan kaavan mitoitus on 2 tonttia eli yhteensä 13 tonttia/2,71 km. Emätilan mitoitus on siten 4,8 loma-asuntoa/mitoittava ranta-km. Mitoitus noudattaa Hangon kaupungin alueella käytettyä mitoitusnormia. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Luontoselvityksen mukaan käsillä olevalla kaava-alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Saaren erityiset luontoarvot sijaitsevat käsillä olevan kaava-alueen ulkopuolella ja ne on otettu huomioon jo laillistuneessa kaavassa. 8
5.3 Aluevaraukset Alueelle on osoitettu 2 loma-asutuksen rakennuspaikka (RA) olemassa olevien rakennuspaikkojen väliin. Kullekin rakennuspaikalle saadaan rakentaa enintään 150 kerrosala-m 2 suuruinen lomaasunto, enintään 25 kerrosala-m 2 suuruinen saunarakennus sekä talousrakennuksia, joiden yhteenlaskettu kerrosala on enintään 25 kerrosala-m 2. Rakennusten julkisivujen tulee olla puuta. Värityksen tulee olla hillitty ja soveltua maisemaan. Rakennusten kattomuodon tulee olla harjakatto. Enimmäiskerrosluku on yksi. Muu osa alueesta rantavyöhykkeestä on osoitettu metsätalousalueeksi, jolla on ympäristöarvoja (MY). MY-alueella ei saa suorittaa hakkuita siten että maisemakuva olennaisesti muuttuu. 6 KAAVAN VAIKUTUKSET 6.1 Suhde valtakunnallisiin alueiden käytön tavoitteisiin Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös tuli voimaan 1.3.2009. Alueen käyttöönotto osin loma-asutukseen ja kaavaratkaisu itsessään ei ole ristiriidassa tavoitteiden kanssa. 6.2 Liikenne ja vesihuolto Kaava-alueen venepaikat ohjataan kiinteistön rantarasiteoikeutta osoittavaan paikkaan (liite 2). Veneyhteys voi myös suuntautua kaupungin venesatamiin, josta on vuokrattavissa venepaikkoja. Rakennusluvan yhteydessä on mantereelta osoitettava kiinteistöjen tarvitsemat autopaikat. Vesiliikenteen vaikutukset vesistöön ovat syvähköjen rantaolosuhteiden takia vähäiset. Alueen rantoja ei ole tarpeen ruopata ja tuuliolosuhteet sallivat kohtalaisen pieniä laitureita. Jätevesiä ei saa johtaa mereen, vaan ne on käsiteltävä kunnan ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla. Vesikäymälää ei saa asentaa. 6.3 Vaikutus luonnonympäristöön Luontoselvityksen mukaan käsillä olevalla kaava-alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Saaren erityiset luontoarvot sijaitsevat käsillä olevan kaava-alueen ulkopuolella ja ne on otettu huomioon jo laillistuneessa kaavassa. Kaikkien rakennuspaikkojen edustalla olevat rannat ovat siinä määrin syviä, ettei ruoppaustoimiin ole tarpeen ryhtyä. Kaavan aiheuttama seudullinen veneliikenteen lisäys ei ole vaikutuksia vesiolosuhteisiin. 9
Helsingissä 18.8.2014. Korjattu 27.3.2015. KARTTAAKO OY Pertti Hartikainen dipl. ins. Liitteet 1. Luontoselvitys 2. Venepaikka-alue mantereella 3. Seurantalomake 10
Liite 1. Luontoinventointi: Hangon Tjäruholmen Tjäruholmen sijaitsee Hangonniemen pohjoispuolella aluella jota lähinnä voi kuvata sisäsaaristoksi. Inventoin saaren luonnon 9.6.2006 10.40 15.00. Ajankohta varhaiskesänä on hyvä, koska sain myös linnut kartoitettua. Tjäruholmen on isohko aikaisemmin ympärivuotisesti asuttu saari jota on laidunnettu ja jossa on ollut myös pieniä peltoja, niittyjä jne. Näistä on vielä merkkejä jäljellä mutta avoimen alueet ovat metsittyneet. Alueen saarilla on runsaasti merkkejä toisesta maailmansodasta (juoksuhautoja, poteroita jne.) eikä Tjäruholmen muodosta tästä poikkeusta. Saaren mänty- haapaja koivuvaltaiset metsät ovat nuoria (40 70 v.). Saari oli ilmeisesti lähes puuton sotavuosien jälkeen. Yleisluonteeltaan saari on sekametsävaltainen (MT, VMT tyypit). Haapaa ja koivua on ehkä tavallista enemmän. Vaahteraa on jonkun verran, ja saaren länsiosissa myös muutama tammi. Kuusia on vain harvakseltaan. lehtomaista metsää on eniten saaren kaakkoisosassa. Myös entiset pellot muuttuvat lehdoiksi. Avokalliota on kuitenkin runsaasti varsinkin keskiosissa. Täällä kasvaa pääasiassa mäntyä ja koivua sekä painanteissa haapaa. Saaren länsiosissa on kosteikkoja jossa kasvaa mm. luhtasaraa Carex vesicaria. Saaren linnusto on sopusoinnussa vaihtelevan metsäluonnon kanssa ja täten melko lajirikas. Havaitut lajit ovat seuraavat: Peipponen, pajulintu, viherpeipponen, sirittäjä, kirjosieppo, mustarastas, talitiainen, töyhtötiainen, sinitiainen, hernekerttunen, pensaskerttu, pajusirkku, västäräkki, punarinta, puunkiipijä, silkkiuikku. Pikkuluodoilla pesii merilokki ja kalalokki, sekä mahdollisesti kalatiira. Pienellä Farmorsörenillä pesii nuolihaukka. Seuraavassa esittelen kartassa 1. merkityt alueet tarkemmin. Alue 1. Viljelty alue (peltoa?) joka on muuttunut lehtomaiseksi metsäksi valtapuina tervaleppä ja haapa. Rehevä aluskasvillisuus jossa mm. Poa nemoralis, Silene dioica, Scrophularia nodosa, Geum urbanum. Ehdotetut toimenpiteet: - Alue 2. Tjäruholmenin pohjoisosa, salmi ja Farmorsören. Tjäruholmenin pohjoisosassa kasvaa mäntyä harvakseltaan. Seassa on tervaleppää ja koivua. Aluskasvillisuudessa mm. tuoksusimake Anthoxanthum odoratum ja jäkki Nardus stricta. Viimeismainittu viittaa siihen että saarta on ennen laidunnettu. Kapea salmi saattaa olla tärkeä lintupoikueille. Kaislikkoinen lahti heti salmen itäpuolella saattaa olla kalojen kutualue. Farmorsörenilla kasvaa vanhaa mäntymetsää. Saarella pesii harvinainen nuolihaukka. Ehdotetut toimenpiteet: Alue jätetään luonnontilaan. Nuolihaukan pesimäalue. 11
Alue 2. Kapea salmi sekä osa Farmorsörenista Alue 3: Alueella on haapametsää jossa on myös muutama isokokoinen haapa. Seassa on muutama vaahtera sekä koivuja. Kalliojyrkänne. Rehevä aluskasvillisuus jossa kasvaa mm. Ribes alpinum, Maianthemum bifolia, Convallaria majalis, Viola riviniana, Melica nutans, Poa nemoralis. Haapojen ja vaahterien edelleen kasvaessa alue muuttunee reheväksi ja lajirikkaaksi kallionaluslehdoksi. Ehdotetut toimenpiteet: Alue jätetään luonnontilaan. Alue 3. 12
Alue 4 Matala ruovikkoinen lahti. Lahdessa pesii silkkiuikku. Lahti on potentiaalinen kalojen kutualue sekä lintupoikueiden ruokailualue. Ehdotetut toimenpiteet: Alue jätetään luonnontilaan. Alue 4. Alue 5-6 Tjäruholmenin kaakkoisranta. Rehevää haapa- ja koivumetsää. Metsä muuttuu karummaksi lounaaseen liikuttaessa. Metsä on lehtomaisinta alueen koillisosassa (alue 5). Puut ovat korkeita ja kapeita vaikka ovatkin suhteellisen nuoria. Aluskasvillisuus lajirikasta. Tyyppilajeja ovat: Anemone nemorosa, Anthoxanthum odoratum, Anthriscus sylvestris, Campanula persicifolia, Carex digitata, Convallaria majalis, Geum urabnum, Hypericum maculatum, Lathyrus pratensis, Luzula pilosa, Maianthemum bifolia, Melampyrum sylvaticum, Poa pratensis, Poa nemoralis, Pteridium aquilinum, Ranunculus auricomus, Ribes alpinum, Rubus saxatilis, Silene dioica, Stachys palustris, Veronica chamaedrys, Viburnum opulus, Vicia sepium. Ehdotetut toimenpiteet: Tavanomaiset metsänhoidolliset toimenpiteet. Alue 5. Valoisaa koivikkoa. 13
Alue 7 Alueella kasvaa pienikasvuista mäntyä ja koivua. Aluskasvillisuudessa mm. mustikka, runsaasti kieloja Convallaria majalis, Calamagrostis epigejos, Anthoxanthum odoratum. Ehdotetut toimenpiteet: - Alue 8 Entinen niittyalue josta on vähitellen muodostunut lehto. Alueella kasvaa tervaleppää, koivua, haapaa sekä muutama suuri raita. Aluskasvillisuudessa mm. Lathyrus pratensis, Hypericum maculatum, Silene dioica ja Poa nemoralis. Ehdotetut toimenpiteet: - Alue 9 Matala ranta-alue jossa on rantaniitty, vaikkakin ruovikoitunut, ja matalia lintuluotoja. Alue muodistaa linnuille ja lintupoikueille sopivan kokonaisuuden. Alue on sopiva myös hanhille ja kahlaajille ruokailu- ja levähdyspaikkana. En käynyt luodoilla, mutta siellä pesinee kalalokki ja kalatiiroja. Rantaniityllä kasvoi mm käärmeenkieli Ophioglossum vulgatum, Potentilla anserina, Festuca arundinacea, Valeriana salina, Lysimachia vulgaris, Juncus gerardii, Centaurium littorale. Ehdotetut toimenpiteet: Alue muodostaa saaristolinnuille sopivan pesimäpaikan ja pidetään luonnontilaisena. Alue 9. 14
Alue 10 Kosteikko jossa kasvaa Carex vesicaria, Potentilla palustris, Viola paustris ja Dactylis maculata. Alue saaren linturikkaimpia: peipponen, pajulintu, punarinta, mustarastas, sirittäjä ja puunkiipijä. Ehdotetut toimenpiteet: Alue säilytetään luonnontilaisena. Alue 10. Kasvillisuus muodostuu pääasiassa luhtasarasta Carex vesicaria Alue 11 Alueella on pääasiassa kalliorantaa. karuhko sekametsä muodostuu pääasiassa männystä, haavasta ja koivusta. Ehdotetut toimenpiteet: - Alue 12. Umpeenkasvanut pelto/kostea niitty. Oja joka johtaa kosteikosta. Metsä muodostuu pääasiassa koivuista, haavoista ja lepistä. Alueesta tulee todennäköisesti ajan mittaan lehto josta saattaa tulla jopa huomattavan lajirikas. Aluskasvillisuus on hyvin rehevä ja on sekoitus niitty- ja 15
metsälajeja. Tyyppilajeja ovat: Aegopodium podagraria, Anemone nemorosa, Angelica sylvestris, Convallaria majalis, Galium album, Geum rivale, Geum urbanum, Hypericum maculatum, Lathyrus pratensis, Lysimachia vulgaris, Maianthemum bifolia, Melampyrum sylvaticum, Melica nutans, Poa nemoralis, Poa pratensis, Pteridium aquilinum, Ranunculus acris, Ranunculus auricomus, Rumex acetosa, Silene dioica, Urtica dioica, Veronica chamaedrys. Ehdotetut toimenpiteet: varovaisia metsänhoidollisia toimenpiteitä, kuten harvennus ja kuusien poisto. Tammisaaressa 10.6.2006 Mikael v. Numers, dosentti Linnankatu 33 A 20100 Turku 2 1 3 4 12 5 11 6 10 9 8 7 0 0.125 0.25 0.5 km Kartta 1. Tjäruholmen 16
Liite 2. Venepaikat
Liite 3 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 078 Hanko Täyttämispvm 28.03.2015 Kaavan nimi Tjäruholmen muutos ja laajennus Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 11.06.2014 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 2,5763 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 1,6542 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,9221 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 0,30 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 2 Ei-omarantaiset 0 Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 2 Ei-omarantaiset 0 Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 2,5763 100,0 400 0,02 1,6442 400 R yhteensä 0,9221 35,8 400 0,04 0,9221 400 M yhteensä 1,6542 64,2 0,7221 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 2,5763 100,0 400 0,02 1,6442 400 R yhteensä 0,9221 35,8 400 0,04 0,9221 400 RA 0,9221 100,0 400 0,04 0,9221 400 M yhteensä 1,6542 64,2 0,7221 MY 1,6542 100,0 0,7221