RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 PADASJOKI KEULAINMETSÄ Keulainniemi RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Helsinki Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty kunnanvaltuustossa Saanut lain voiman Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, Helsinki p , phartikainen@kolumbus.fi

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen määrittely ja sijainti Alue sijaitsee Padasjoen kunnan Jokioisten kylässä Päijänteen Harmoistenlahden pohjoisrannalla Keulaimenkärjessä Sirkottimentien päässä (viereinen kuva). Ranta-asemakaavan muutos koskee kahta kaavan mukaista rakennuspaikkaa (RA) sekä vähäisessä määrin maa- ja metsätalousaluetta (MT). Muutosalueen pinta-ala on n. 1,2 ha ja siihen sisältyy rantaviivaa noin 130 m. Muutos koskee osaa tilasta Keulainniemi , jonka pinta-ala on n 30 ha. Tila Keulainniemi ja kaavamuutosalue 1.2 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alueen määrittely ja sijainti Sisällysluettelo LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö ja maisema Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Ranta-asemakaava

3 2.24 Rakennusjärjestys Rakennuskiellot Pohjakartta RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt Ranta-asemakaavan tavoitteet RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS Mitoitus Aluevaraukset Korttelialueet Tieyhteydet Vesi- ja jätehuolto KAAVAN VAIKUTUKSET Suhde maakuntakaavaan Suhde yleiskaavaa Luonnonarvot, maisemakuva, vapaa rantaviiva Maanomistajien tasapuolinen kohtelu LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.11 Luonnonympäristö ja maisema Ranta-asemakaavan muutos koskee kahta voimassa olevan asemakaavan mukaista rakennuspaikkaa sekä vähäisessä määrin maa- ja metsätalousaluetta. Alueelle on rakennettu yksi lomaasunto talousrakennuksineen, jotka sijoittuvat kyseisten kahden rakennuspaikan alueelle. Alue on moreeniharjannetta, jossa on vankka havupuuvaltainen puusto. Ranta ja muukin osa korttelialueesta on säilytetty luonnonmukaisena (myös kohdan kuvat) 2

4 2.12 Rakennettu ympäristö Rakennuskanta Alueella on loma-asunto, sauna ja neljä muuta talousrakennusta, joista yksi (metsätaloutta palveleva kalustovaja) sijaitsee ranta-asemakaavan mukaisella MT-alueella Kalustovaja sisääntulotien varressa 40 m rannasta Sauna sijaitsee 35 m:n etäisyydellä rannasta Autokatos ja varasto 45 m rannasta Aitta 55 m rannasta Aitta 55 m rannasta Rannassa on venekatos 3

5 Ilmakuva osoittaa alueen peitteisyyttä Muinaisjäännökset Museoviraston muinaisjäännösrekisterin perusteella alueella ei ole tiedossa muinaisjäännöksiä Palvelut Etäisyys Kuhmoisten kirkonkylän palveluihin on noin 15 km ja Padasjoen kirkonkylän palveluihin noin 25 km Maanomistus Omistaja: Anne Nenonen ja Matti Nenonen, Terijoentie 6, ESPOO, p (Matti Nenonen) 2.2 Suunnittelutilanne 4

6 2.21 Maakuntakaava Maakuntakaava ei ole voimassa käsillä olevalla alueella, koska alueella on voimassa oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Alueeseen ei kohdistu maakuntakaavan merkintöjä Yleiskaava Alueella on oikeusvaikutteinen Päijänteen osayleiskaava, joka vahvistettiin Hämeen ympäristökeskuksessa ja Osayleiskaavassa alue on osoitettu voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisesti loma-asuntoalueeksi merkinnällä RA/r. Alue rajautuu alueeseen, joka on osoitettu arvokkaaksi maisema-alueeksi (ma). RA/r-alueen rakennusoikeus on yleiskaavassa määritetty seuraavasti: Merkintä RA/r osoittaa ne alueet, joiden rakennusoikeus on määritelty rantakaavassa. Alueen sisällä oleva ympyrä (o) osoittaa vahvistetun rantakaavan mukaisen rakennuspaikan. Rantavyöhykkeen puuston hoidosta yleiskaavaa määrää seuraavaa: Rantavyöhykkeillä on säilytettävä ja ylläpidettävä riittävä puusto ja muu kasvillisuus, jolla varmistetaan rakennusten sopeutuminen ympäristöön ja rantavyöhykkeen luonnonmukainen toiminta. Vesihuollosta yleiskaava määrää seuraavaa: Rakennusluvan käsittelyn yhteydessä on luvan hakijan selvitettävä ja varmistettava puhtaan käyttöveden hankinta. Mitään jätevesiä ei käsiteltynäkään saa johtaa suoraan vesistöön. Mikäli voidaan osoittaa, että jätevesien keräily ja puhdistus esim. pienpuhdistamoilla ja/tai jätevesien imeytys- ja suodatusjärjestelmillä voidaan hoitaa aiheuttamatta vaaraa pohjatai pintavesien pilaantumiselle ja aiheuttamatta haittaa naapureille tai muulle ympäristölle voidaan jätevedet käsitellä myös paikallisesti. Vesikäymälän rakentamiseen vaaditaan aina erillinen hakijan toimesta laadittuihin riittäviin selvityksiin pohjautuva lupa. Kuivakäymälä- ja muiden jätteiden poiskuljetus tai kompostointi on varmistettava asianmukaisella tavalla. 5

7 Pesuvedet on käsiteltävä siten, ettei aiheuteta vaaraa pinta- tai pohjavesien pilaantumiselle Ranta-asemakaava Alueella on voimassa vahvistettu Keulainmetsän ranta-asemakaava (kaavan muutos). Ranta-asemakaavan muutos koskee loma-asuntoaluetta (RA) ja vähäisessä määrin maatalousaluetta (MT) sekä MT-alueella sijaitsevaa ohjeellista yhteiskäyttöistä tiealuetta ( yk T). Voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaan rakennuspaikalle saadaan rakentaa yhden perheen loma-asunto sauna talousrakennus. Rakennusten enimmäislukumäärä on kolme ja niiden yhteenlaskettu kerrosala on 100 m Rakennusjärjestys Kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty valtuustossa Rakennuskiellot Alueelle ei ole tehty rakennuskieltopäätöstä Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty ranta-asemakaavan pohjakarttaa, joka on hyväksytty Kaavan laatija on täydentänyt kartalta puuttuvat rakennukset ja kiinteistöt maastomittauksen ja maanmittauslaitoksen numeerisen kiinteistöaineiston perusteella. 6

8 3 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Ranta-asemakaavan muutos on käynnistetty maanomistajan aloitteesta. Tavoitteena on, että rakennuspaikan rakennusoikeus on sopusoinnussa Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaavan rakennusoikeuden kanssa. Muutos nojautuu maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimukseen ja siihen logiikkaan, että rakennusoikeus ei saa riippua siitä kaavamuodosta, jolla rakennuspaikasta on päätetty. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö 3.21 Osalliset Osallisia ovat alueen omistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin laadittava kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Käsillä olevassa kaavassa osallisten määrä on vähäinen, koska muutokset olemassa olevaan tilanteeseen ovat vähäiset. Osalliset on selvitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa Vireilletulo Padasjoen kunnanhallitus tekee kaavan vireille tuloa koskevan päätöksen. ja asettaa OAS:n sekä ranta-asemakaavan muuttamista koskevan luonnoksen yhtä aikaa nähtäville MRA 30 :n mukaisesti Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt Valmisteluvaiheen viranomaisneuvottelu (MRA 26 ) järjestetään tarvittaessa. Ranta-asemakaavaluonnos pidetään MRA 30 :n mukaisesti nähtävänä välisen ajan. Ranta-asemakaavan muuttamista koskeva ehdotus pidetään MRA 27 :n mukaisesti nähtävänä Padasjoen kunnantoimistolla välisen ajan. 3.3 Ranta-asemakaavan tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslaki asettaa ranta-asemakaavalle seuraavat erityiset sisältövaatimukset (MRL 73 ): Ranta-alueilla on katsottava, että: suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön; luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon; ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Maanomistajien asettamat tavoitteet 7

9 Ranta-asemakaavaa on tarkoitus muuttaa siten, että rakennuspaikkojen rakennusoikeus on sopusoinnussa Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaavan rakennusoikeuden kanssa. Muutos nojautuu maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimukseen ja siihen logiikkaan, että rakennusoikeus ei saa riippua siitä kaavamuodosta, jolla rakennuspaikasta on päätetty. Vastaava muutoksia Päijänteen osayleiskaavan alueella on tehty jo useita. Lisäksi rakennuspaikkoja laajennetaan taustamaastoon siten, että metsätalouden tarvetta varten MT-alueelle rakennettu kalustovaja sisältyy rakennuspaikkaan. Sen seurauksena kalustovaja luetaan mukaan rakennuspaikan rakennusoikeuteen. 4 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Mitoitus Alueelle on osoitettu voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisesti kaksi loma-asunnon rakennuspaikkaa. Rakennuspaikkojen rantaviivan pituus on voimassa olevan ranta-asemakaavan mukainen. Korttelialueen pinta-ala kasvaa noin 4290 m 2. Muutos kaventaa vastaavasti metsätalousaluetta (MT). Ratkaisu ei kavenna voimassa olevan ranta-asemakaavan vapaata rantaviivaa. Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa rakennuspaikan yhteenlaskettu rakennusoikeus on 100 kerrosm 2 (kohta 2.23). Kaavamuutoksen seurauksena rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus on osayleiskaavan mukaisesti 250 kerros-m 2. Rakennuspaikalla saa olla voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisesti yksi asunto ja yksi sauna. Rakennusten enimmäislukumäärä on osayleiskaavan mukaisesti viisi, kun se voimassa olevassa ranta-asemakaavassa on kolme. Ranta-asemakaavan muutosalueen rantaviiva ja pinta-ala on seuraava: Rantaviiva m Pinta-ala ha Loma-asuntoalue (RA) 130 1, Aluevaraukset 4.21 Korttelialueet Rannalle on osoitettu kaksi loma-asunnon rakennuspaikkaa (RA), joiden välirajan paikka on ohjeellinen. Siitä voidaan tarvittaessa poiketa. Rakennuspaikkojen koot ovat: 7330 m 2 ja 4690 m 2. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon, vierasmajan, saunan ja muita talousrakennuksia. Rakennusten enimmäislukumäärä on viisi. Rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus on 250 kerrosala-m 2. Rakennusten enimmäiskoko on - loma-asunto 150 kerrosala-m 2 - vierasmajan 40 kerrosala-m 2 - sauna 25 kerrosala-m 2 Rakennusten vähimmäisetäisyys keskiveden mukaisesta rantaviivasta on: - loma-asuntorakennus 25 m - sauna 10 m - muut rakennukset 30 m. 8

10 4.24 Tieyhteydet Rakennuspaikoille johtaa voimassa olevan ranta-asemakaavan mukainen tieyhteys. 4.3 Vesi- ja jätehuolto Aluetta koskevat seuraavat jätevesien käsittelyä koskevat määräykset. Jätevesien käsittelyssä ja johtamisessa tulee noudattaa ympäristönsuojelulakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä ja voimassa olevia kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä sekä terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymiä ohjeita. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen. Jätevedet tulee käsitellä sellaisella tekniikalla, ettei jätevesistä missään olosuhteissa aiheudu haittaa tai vaaraa pohjavedelle tai järven veden laadulle. 5 KAAVAN VAIKUTUKSET 5.1 Suhde maakuntakaavaan Maakuntakaavassa (kohta 2.21) alueeseen ei kohdistu aluevarauksia tai muitakaan merkintöjä. 5.2 Suhde yleiskaavaa Kaava toteuttaa yleiskaavan tarkoituksen. 5.3 Luonnonarvot, maisemakuva, vapaa rantaviiva Rakennuspaikan rakennusoikeuden korotuksella ei ole sanottavaa merkitystä luonnonolosuhteiden kannalta, koska kysymys on rakennetuista rakennuspaikoista, kaava sallii edelleen vain yhden asunnon ja yhden saunan, saunaa lukuun ottamatta rakennusten vähimmäisetäisyys rannasta on suurempi kuin voimassa olevassa ranta-asemakaavassa, jossa vähimmäisetäisyys rannasta on m saunalla 15 m. kaavaratkaisu ei kavenna vapaata rantaviivaa. 5.4 Maanomistajien tasapuolinen kohtelu Voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisen rakennusoikeuden korottaminen on merkittävä periaateratkaisu. Vastaavia rakennuspaikan rakennusoikeuden korottamista koskevia muutoksia on Päijänteen osayleiskaavan alueella on tehty jo useita. Näillä on jo luotu muutoksia koskeva linjaratkaisu. Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa rakennuspaikan yhteenlaskettu rakennusoikeus on 100 kerros-m 2 (kohta 2.23). Kaavamuutoksen seurauksena rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus osayleiskaavan mukaisesti 250 kerros-m 2. Rakennuspaikalla saa olla voimassa olevan rantaasemakaavan mukaisesti yksi asunto ja yksi sauna. Rakennusten enimmäislukumäärä on osayleiskaavan mukaisesti viisi, kun se voimassa olevassa ranta-asemakaavassa on kolme. Kaikilla niillä Päijänteen rantaosayleiskaavan mukaisilla loma-asunnon rakennuspaikoilla, joissa ei ole voimassa ranta-asemakaavaa, rakennusoikeus määräytyy yleiskaavan mukaisesti. Rakennusoikeus on pääsääntöisesti 7 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin vähintään 130 m 2 ja 9

11 korkeintaan 250 m 2. Rakennusoikeus koskee vanhoja, ilman kaavaa rakennettuja rakennuspaikkoja ja uusia osayleiskaavan perusteella rakennettavia rakennuspaikkoja. Vanhojen rakennuspaikkojen rakennusoikeus on kohonnut osayleiskaavan perusteella. Osa näistä vanhoista rakennuspaikoista on rakennettu ympäristökeskuksen (lääninhallituksen) poikkeamisluvan perusteella, jolloin on päätetty enimmäisrakennusoikeudesta. Myös näiden rakennuspaikkojen rakennusoikeus on suurentunut osayleiskaavan perusteella. Vanhoissa ranta-asemakaavoissa rakennusoikeus on yleensä pienempi kuin uudemmissa kaavoissa. Tämä johtuu mm. tarpeiden muuttumisesta ja väestön vaurastumisesta. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun kannalta ei voi olla oikein, että rakennuspaikan rakennusoikeus riippuu kaavamuodosta tai kaavan laatimisajankohdasta silloin kun kysymys on samasta vesistöalueesta ja luonnonoloiltaan samantyyppisistä alueista. Edellä olevan perusteella ja koska kaavaratkaisu on sopusoinnussa yleiskaavan periaatteiden kanssa, käsillä oleva kaavamuutos ei vaaranna maanomistajien tasapuolista kohtelua. KARTTAAKO OY Pertti Hartikainen dipl. ins. Liitteet 1 Seurantalomake Erilliset asiakirjat Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10

12 Asemakaavan seurantalomake Liite 1 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 576 Padasjoki Täyttämispvm Kaavan nimi Keulainniemi ranta-asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 1,2020 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,2012 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 0,13 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 2 Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1, , ,04 0, R yhteensä 1, , ,04 0, M yhteensä -0, Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1, , ,04 0, R yhteensä 1, , ,04 0, RA 1, , ,04 0, M yhteensä -0, MT -0,4290 0