LUUMÄKI KIVIJÄRVI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 LUUMÄKI KIVIJÄRVI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Tila Haapakallio 1:16 ( ) KAAVASELOSTUS Helsinki Vireille tulo: KH:n päätös Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) Ehdotus nähtävänä (MRA 19 ) Hyväksytty valtuustossa Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, Helsinki ,

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TIIVISTELMÄ LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö ja rakentamistilanne Esihistorialliset kohteet Suunnittelutilanne Maakuntakaava Rantaosayleiskaava Rakennusjärjestys Pohjakartta YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt Yleiskaavan tavoitteet OSAYLEISKAAVAN KUVAUS Kaavan keskeinen sisältö Aluevaraukset Korttelialueet Maa- ja metsätalousalueet Vesi- ja jätehuolto KAAVAN VAIKUTUKSET PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija KARTTAAKO OY DI Pertti Hartikainen, Pakkamesatarinkatu 3, Helsinki puh , sähköp. phartikainen(a)kolumbus.fi, Kaava-alue Tila Haapakallio 1:16 Omistaja: Mitta-Loma Oy Yhteyshenkilö: Terhi Kasurinen Tervatie 11 C 9, Hollola p terhi.kasurinen@gmail.com 1

3 Sijainti 2 TIIVISTELMÄ Tilan Haapakallio alue on osoitettu voimassa olevassa yleiskaavassa loma- ja matkailualueeksi (R) kaavan laatimishetken maankäytön mukaisesti. Alue on toiminut yhtiömuotoisena loma-asuntoalueena osakkaiden omaa tarvetta varten (Mitta-Loma Oy). Alueella sijaitsee 8 pientä lomamökkiä ja kaksi rantasaunaa. Yleiskaavaa muutetaan sen johdosta, että yhtiömuotoinen yhteisomistus ei vastaa enää omistajien tarvetta ja yhteisomistusta puretaan. Yleiskaavan R-varaus ei osoita rakennusoikeuden määrää eikä rakennuslupaa voida myöntää suoraan yleiskaavan perusteella. Yleiskaava ei siten ohjaa tulevaa rakentamista muuttuvan omistustilanteen tarvetta vastaavalla tavalla. Yleiskaavaa muutetaan siten, että R-varaus poistetaan ja alue osoitetaan omarantaisten rakennuspaikkojen alueeksi (RA). Muutoksen jälkeen kaava määrittää alueen rakennusoikeuden niillä periaatteilla, joita on sovellettu voimassa olevan yleiskaavan tavanomaisiin rantarakennuspaikkoihin. Rakennusluvat voidaan silloin myöntää suoraan yleiskaavan perusteella. Tila Haapakallio on rekisteröity emätila, jonka rantaviivan todellinen ja muunnettu pituus on 250 m. Yleiskaavan mitoitusperusteella 6 rp/muunnettu ranta-km alueen laskennallinen rakennusoikeus on 1,5 rakennuspaikkaa (pyöristettynä 2 rakennuspaikkaa). Alueelle osoitetaan kaksi rantarakennuspaikkaa. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.11 Luonnonympäristö ja rakentamistilanne Kivijärven voimassa olevaa rantaosayleiskaava nojautuu sitä varten laadittuun ympäristöselvitykseen (Arto Hämäläinen, Etelä-Karjalan liitto 1996). 2

4 Käsillä oleviin kaavan muutosalueeseen ei kohdistu ympäristöselvityksissä erityisiä arvoja. Alue on kangasmetsää, joka on puustoltaan pääosin mäntyvaltaista sekametsää. Ranta on peitteinen vesirajaan asti Alueella on 8 pyöröhirsistä noin 30 m2:n suuruista lomamökkiä ja 2 rantasaunaa 3

5 Tyypillinen alueen lomamökki Rantasauna Loma-asunnot sijaitsevat m:n etäisyydellä rannasta siten, että ne eivät erotu järvimaisemassa. Ilmakuva ja peruskartta hahmottavat alueen luonnonolosuhteita ja rakentamistilannetta Esihistorialliset kohteet Muinaisjäännösrekisterin mukaan alueilla ei ole tiedossa muinaisjäännöksiä. 4

6 3.2 Suunnittelutilanne 3.21 Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Etelä-Karjalan maakuntakaavan Alueeseen ei kohdistu maakuntakaavan merkintöjä Rantaosayleiskaava Alueella on voimassa Kivijärven oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava, jonka Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen on vahvistanut Ote voimassa olevasta rantaosayleiskaavasta. Muutosalue on rajattu punaisella. Alue on osoitettu voimassa olevassa yleiskaavassa loma- ja matkailualueeksi (R). Kaavamääräyksen mukaan alue varataan loma-asutuksen, lomailun, matkailun, kurssikeskusten yms. tarpeisiin. 5

7 3.23 Rakennusjärjestys Luumäen rakennusjärjestys on tullut voimaan Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty numeerista maastokarttaa (peruskartta) ja kiinteistöjen osalta numeerista kiinteistörajakarttaa (NRK). 4 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavan laatija Pertti Hartikainen on jättänyt kunnanhallitukselle osoitetun päivätyn hakemuksen, jossa hän esittää, että kunnanhallitus ryhtyy toimenpiteisiin rantaosayleiskaavan muuttamiseksi hakemuksen liitteenä olleen OAS:n ja kaavaluonnoksen osoittamalla tavalla. Hakemuksen mukaan maanomistajat vastaavat kaavoituskustannuksista seuraavalla menettelyllä: Kaavan laatija tekee kaavan laatimista koskevan sopimuksen maanomistajien kanssa ja laskuttaa maanomistajia kaavan laatimistyöstä. Kunta laskuttaa kaavan laatijaa kaavan käsittelykustannuksista. Kaavan laatija perii kustannukset maanomistajilta. Kunnanhallitus päättää... kaavamuutoksen vireille tulosta. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.21 Osalliset Osallisia ovat alueen omistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin laadittava kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osalliset on todettu erillisessä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos pidetään yhtä aikaa nähtävänä (MRA 30 ). Kaavaehdotus pidetään nähtävänä (MRA 19 ). 4.3 Yleiskaavan tavoitteet Tilan Haapakallio alue on osoitettu voimassa olevassa yleiskaavassa loma- ja matkailualueeksi (R) kaavan laatimishetken maankäytön mukaisesti. Alue on toiminut yhtiömuotoisena loma-asuntoalueena osakkaiden omaa tarvetta varten (Mitta-Loma Oy). Alueella sijaitsee 8 loma-asuntoa ja kaksi rantasaunaa. 6

8 Yleiskaavaa muutetaan sen johdosta, että yhtiömuotoinen yhteisomistus ei vastaa enää omistajien tarvetta ja yhteisomistusta puretaan. Yleiskaavan R-varaus ei osoita rakennusoikeuden määrää eikä rakennuslupaa voida myöntää suoraan yleiskaavan perusteella. Yleiskaava ei siten ohjaa tulevaa rakentamista muuttuvan omistustilanteen tarvetta vastaavalla tavalla. Yleiskaavaa muutetaan siten, että R-varaus poistetaan ja alue osoitetaan omarantaisten rakennuspaikkojen alueeksi (RA). Muutoksen jälkeen kaava määrittää alueen rakennusoikeuden niillä periaatteilla, joita on sovellettu voimassa olevan yleiskaavan tavanomaisiin rantarakennuspaikkoihin. Rakennusluvat voidaan silloin myöntää suoraan yleiskaavan perusteella. Alueen rantaviivan muunnettu pituus on 250 m. Yleiskaavan mitoitusperusteella 6 rp/muunnettu ranta-km alueen rakennusoikeus on 2 rakennuspaikkaa. Alueelle osoitetaan kaksi rantarakennuspaikkaa. 5 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan keskeinen sisältö Tila Haapakallio on rekisteröity emätila. Voimassa olevan yleiskaavan mukaiselle R-alueelle on osoitettu kaksi omarantaisen loma-asunnon rakennuspaikkaa (RA) ja osa alueesta (n. 50 m rantaa sekä taustamaastoa) on osoitettu M-alueeksi. 5.2 Aluevaraukset 5.21 Korttelialueet Loma-asuntoalueet (RA) Kaavamääräykset säilyvät voimassa olevan osayleiskaavan mukaisina. Kaava osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän. Rakennusjärjestys määrää, että ranta-alueella sijaitsevan uuden rakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään 3000 m 2. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa seuraavasti: Yhden loma-asunnon ja yhden lisärakennuksen, joiden yhteenlaskettu kerrosala on enintään 130 kerros-m². Lisärakennuksen enimmäiskoko on 30 kerros-m² ja sen tulee olla samassa pihapiirissä lomaasunnon kanssa. Saunan, jonka enimmäiskoko on 30 kerros-m². Muita talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on enintään 180 kerros-m 2 ja rakennusten enimmäislukumäärä 5. Rakennusten vähimmäisetäisyys keskiveden mukaisesta rantaviivasta on loma-asunto 30 m 7

9 sauna 15 m muut rakennukset 30 m Rakennuslupaviranomainen voi myöntää etäisyyttä koskevasta määräyksestä poikkeuksen, jos se maasto-olosuhteiden johdosta on perusteltua ja rakennus sopeutuu maastoon ja maisemaan. Rakennuspaikan rakennusoikeutta koskevien määräysten estämättä saa olemassa olevaa rakennusta peruskorjata tai rakennus korvata uudella vastaavalla rakennuksella, mikäli se soveltuu paikalle Maa- ja metsätalousalueet Kaavamääräykset säilyvät voimassa olevan kaavan mukaisina. Maa- metsätalousvaltainen alue (M) Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueelle ei saa sijoittaa rakennuksia. Määräys ei koske kaavassa osoitettua rakennusoikeutta eikä maa- ja metsätalouden rakennuksia. Tässä kaavamuutoksessa ei ole osoitettu kaavamääräyksen tarkoittamaa rakennusoikeutta. 5.3 Vesi- ja jätehuolto Jätevesihuollossa tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta nro 157/2017, joka käsittää talousjätevesien käsittelyä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Mitään jätevesiä ei saa päästää puhdistamatta vesistöön. Jätevesien imeyttäminen maaperään pohjavesialueilla on kielletty, maasuodattamoa voidaan yleensä käyttää. Maasuodattamon jälkeen jätevedet tulee johtaa pinta- ja pohjavesien kannalta turvalliseen paikkaan. Rakennusluvan hakemisen yhteydessä hakijan on esitettävä talousveden hankintaa ja jätevesien käsittelyä koskeva suunnitelma riittävine maaperä- ja korkeusasematietoineen. RA-aluetta koskevat seuraavat määräykset: Vesikäymälän rakentaminen on kielletty alueella, jonne ei ole kiinteää tieyhteyttä. Kompostikäymälä tai tiivispohjainen kuivakäymälä on rakennettava vähintään 30 metrin etäisyydelle keskiveden pinnan mukaisesta rantaviivasta. 6 KAAVAN VAIKUTUKSET Suhde voimassa olevan yleiskaavan tavoitteisiin Kaavaratkaisu on sopusoinnussa voimassa olevan rantaosayleiskaavan tavoitteiden ja mitoitusperusteiden kanssa. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu Tila Haapakallio on rekisteröity emätila, jonka rantaviivan todellinen ja muunnettu pituus on 250 m. Yleiskaavan mitoitusperusteella 6 rp/muunnettu ranta-km alueen laskennallinen rakennusoikeus on 1,5 rakennuspaikkaa (pyöristettynä 2 rakennuspaikkaa). 8

10 Kaava on sopusoinnussa voimassa olevan yleiskaavan tavoitteiden ja mitoitusperusteiden kanssa. Ratkaisu ei siten vaaranna maanomistajien tasapuolista kohtelua. Vaikutus yhtenäiseen rakentamattomaan rantaviivaan Voimassa olevassa yleiskaavassa tilan koko rantaviiva (n. 250 m) on osoitettu R-alueeksi, mutta kaavamuutoksella osa siitä (n. 50 m) muutetaan M-alueeksi. M-alue on niin suppea, että sillä ei kuitenkaan ole merkitystä yhtenäisen rakentamattoman rannan kannalta. Vaikutus luonnonoloihin ja maisemaan Kaavaratkaisulla ei ole merkitystä luonnonoloihin ja maisemakuvaan, sillä kysymys on rakennetusta alueesta. KARTTAAKO OY Pertti Hartikainen dipl. ins. Erilliset asiakirjat - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma