PARAINEN HOUTSKARIN YLEISKAAVAN MUUTOS BENSTRAND, KIVIMO KAAVASELOSTUS. Maanmittari Oy Öhman

Transkriptio

1 PARAINEN HOUTSKARIN YLEISKAAVAN MUUTOS BENSTRAND, KIVIMO KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman

2 KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu Ympäristölautakunta Ehdotus nähtävänä (MRA 19 ) Kaavaehdotus hyväksyttiin kaupunginhallituksessa... Hyväksytty kaupunginvaltuustossa... 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alue ja sen sijainti Kaavamuutos koskee seuraavia kiinteistöjä Houtskarin Kivimossa: Bjenstrand (ent. Kivimon kylä), Dahlslid (ent. Kivimon kylä) ja Benstrand (ent. Roslaxin kylä). Maanomistaja on anonut Houtskarin yleiskaavan mukaisen loma-asuntotontin siirtämistä Kivimossa omistamaltaan Bjenstrandin kiinteistöstä 2-18 kiinteistölle Benstrand 2-30 ja että tontin käyttötarkoitus samalla muutetaan omakotitontiksi. Ympäristölautakunta on päättänyt että Houtskarin yleiskaavan muuttaminen voidaan aloittaa. Kaavamuutosalueen rantaviiva on n. 0,5 km ja alueen pinta-ala n. 5 ha. Kivimossa sijaitsevat kohdat, joissa rakennusoikeuksia siirretään kaavamuutoksella. 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi Houtskarin yleiskaavan muutos, Kivimo Benstrand. Kaavan tarkoitus Kaavamuutoksen tavoitteena on siirtää yksi rakennusoikeus (alueelta RA2) kiinteistöltä Dahlslid 2-19 kiinteistölle Benstrand 2-30 (A1).

3 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoitus on käynnistetty maanomistajan aloitteesta. Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu Kaavaehdotus oli MRA 19 :n mukaisesti nähtävänä Kaavaehdotus hyväksyttiin kaupunginhallituksessa... Kaavaehdotus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Osayleiskaavamuutos Kaavalla siirretään yksi rakennusoikeus (alueelta RA2) kiinteistöltä kiinteistöltä Dahlslid 2-19 kiinteistölle Benstrand 2-30 (alueeksi A1). Voimassa olevassa yleiskaavassa kiinteistön Bjenstrand talouskeskus on merkitty MU:ksi, mikä on vanhentunut. Talouskeskus merkitään kaavamuutokseen maatilan talouskeskusalueeksi (AM). Voimassa olevan kaavan venesatama (LV) sisältyy kaava-alueeseen. 2.3 Toteuttaminen Kaavan toteuttaminen on maanomistajan asia. Rakentamista koskevaa aikataulua ei ole asetettu. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Kaavamuutosalueen talouskeskus ja venesatama on ennestään rakennettu, muut alueet ovat rakentamatta. Omakotitonttiksi (A1) osoitettava alue on aikoinaan ollut rakennettu, merkkejä entisestä asutuksesta löytyy maastosta, mm. vanhoja omenapuita. Puusto on mäntyä ja eri laijien pensaikkoja.

4 Yllä olevat kuvat on otettu suurin piirtein omakotitontin (A1) päärakennuksen tulevasta paikasta, ylhäältä järjestyksessä pohjoiseen, itään, etelään ja länteen.

5 Venesatama on merkitty voimassa olevaan yleiskaavaan. Koska se sijoittuu aivan kaavaalueen yhteyteen ja palvelee sekä talouskeskusaluetta että uutta omakotitonttia se sisällytetään kaavamuutokseen. Venesatamassa (LV) on laituri ja venevaja. Näkymä talouskeskukselta venesataman suuntaan. Maatilan talouskeskuksessa on ollut asutusta kauan aikaa. Alueella on suora yhteys rantaan. Talouskeskusalueen päärakennus.

6 Talouskeskusalueen navetta ja liiteri. Dahlslidin kiinteistön RA2 alueella kasvaa pääasiassa matalaa mänty- ja leppämetsää täydennettyna eri lajien pensaikoilla. Alueen ranta on matala ja rannassa pitkään lahdelle päin kasvaa voimakasta kaislikkoa. Voimassa olevan RA2 alueen ranta kuvattuna koilliseen (yläkuva) ja lounaaseen.

7 Alueen ilmakuvapaikasta, johon rakennuspaikka siirretään. Merkinnät on sijoitettu olemassa olevien (AM) tai suunniteltujen rakennusten (A1) paikoille. 3.2 Suunnittelutilanne Yleiskaava Houtskarin yleiskaavassa vuodelta 2000 ne kiinteistöjen alueet, jotka sisältyvät kaavamuutokseen on osoitettu loma-asutusalueeksi (RA2, venesatama (LV) ja muilta osoin maaseutuelinkeinoalueeksi (M) ja maaseutuelinkeinoalueeksi, jolla on maisemaarvoja (MU). RA2 alueella on kaksi rakennusoikeutta. Maaseutuelinkeinoalueilla M ja MU sijaitsee maanomistajan maatilakeskus asuntorakennuksineen ja tuotantorakennuksineen. RA2 alue on rakentamaton.

8 Ote voimassa Houtskarin yleiskaavasta, jossa kaavamuutoksen kohteena olevat alueet on rengastettu puneella. Turunmaan maakuntakaavassa ei ole kaava-aluetta koskevia varauksia. Pohjakartta Pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen maastotietokantaa ja numeerista rajakartta-aineistoa. 4 YLEISKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUVAIHEET 4.1 Sunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavahanke on käynnistetty maanomistajan aloitteesta. Ympäristölautakuna hyväksyi suunnittelun aloittamisen Osallistuminen ja yhteistyö, suunnitteluvaiheet Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu Ympäristölautakunta on hyväksynyt kaavamuutoksen Kaavaehdotus oli MRA 19 :n mukaisesti nähtävänä Kaavaehdotus hyväksyttiin kaupunginhallituksessa... Kaavaehdotus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa. 4.3 Osayleiskaavamuutoksen tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on siirtää kaksi rakennusoikeutta (RA2) kiinteistöltä Dahlslid 2-19, toinen rakennusoikeus (RA1) kiinteitstölle Bjenstrand 2-18 ja toinen (A1) kiinteistölle Benstrand RANTAYLEISKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS Kaavan rakenne ja mitoitus Kaavamuutos ei suhteessa voimassa olevaan kaavaan aiheuta olennaisia rakenteellisia muutoksia. Rakennuspaikkojen (rakennusoikeuksien) lukumäärä ei muutu. Yksi rakennusoikeus (toinen alueesta RA2) siirretään toiseen paikkaan siten, että se rajoittuu maanomistajan maatilakeskukseen ja alueen venesatamaan. MY alue, joka voimassa olevassa kaavassa on osin RA2 aluetta, pidentää rakentamattoman yhtenäisen rantaviivan.

9 Tällä tavoin yhtenäinen rakentamaton rantaviiva tulee hieman pidemmäksi kuin voimassa olevassa yleiskaavassa. Aluevaraukset Yksi rakennusoikeus on osoitettu asuntoalueeksi (A1). Tälle alueelle voidaan rakentaa asuintaloja talousrakennuksineen sekä rakennuksia elinkeinotoimintaa varten. Merkintään liittyvä luku osoittaa, että alue saa muodostaa vain yhden rakennuspaikan. Asuinrakennuksen enimmäisala on 300 k-m2 ja talousrakennusten yhteensä enintään 200 k-m2. Maanomistajan tilakeskus osoitetaan maatilan talouskeskusalueeksi (AM). Alueelle saadaan rakentaa asuintaloja talousrakennuksineen sekä rakennuksia maatilatoimintaa ja sen sivuelinkeinoja varten. Asuinrakennuksen enimmäisala on 300 k-m2 ja talous- ja muiden rakennusten kerrosala yhteensä enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. LV alueelle voidaan rakennusjärjestyksen mukaisesti rakentaa pienveneliikennettä, palveluja, elinkeinotoimintoja ja yhdysliikennettä palvelevia rakennuksia, laitteita ja rakennelmia. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kulttuurimaiseman edistämiseen. Alue, josta rakennusoikeus siirretään, osoitetaan maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on maisemallista merkitystä (MY). Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden ja muun elinkeinotoiminnan harjoittamiseen. 6 KAAVAN VAIKUTUKSET Suhde valtakunnallisiin alueiden käytön tavoitteisiin Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Kaavamuutoksella ei ole rakenteellisia, sosiaalisia, muita tähän verrattavia vaikutuksia. Kaavamuutos ei ole ristiriidassa tavoitteiden kanssa. Liikenne ja vesihuolto Jätevesiä ei saa johtaa mereen, vaan ne on käsiteltävä kaupungin ympäristöviranomaisen vahvistamalla tavalla. Kaava-alueella on ennestään kiinteät tieyhteydet.. Vaikutus luonnonympäristöön Alueille, johon kaavamuutoksella osoitetaan rakentamista, ei ole uhanalaisia lajeja eikä muita merkittäviä luontoarvoja. Hanko, ; korrigerat Sten Öhman dipl.ins.