LUUMÄKI. KAAVASELOSTUS Luonnos. RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Pastjärvi. Tila: Rantala 1:156, kylä 428

Transkriptio

1 LUUMÄKI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Pastjärvi Tila: Rantala 1:156, kylä 428 KAAVASELOSTUS Luonnos Helsinki Vireille tulo: KH:n päätös Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) Ehdotus nähtävänä (MRA 19 ) Hyväksytty valtuustossa Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, Helsinki ,

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TIIVISTELMÄ LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelutilanne Maakuntakaava Rantaosayleiskaava Rakennusjärjestys Pohjakartta YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt Yleiskaavan tavoitteet OSAYLEISKAAVAN KUVAUS Kaavan keskeinen sisältö Aluevaraukset Korttelialueet Maa- ja metsätalousalueet Vesi- ja jätehuolto KAAVAN VAIKUTUKSET PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija KARTTAAKO OY DI Pertti Hartikainen Pakkamesatarinkatu 3, Helsinki puh , sähköp. phartikainen(a)kolumbus.fi Kaava-alue Rantaosayleiskaavan muutos koskee Pastjärven rannalla sijaitsevaa tilaa Rantala 1:156. Tilan omistajat: Paajanen, Raili Onerva, Metsäsaimaankatu 4 as. 1, Lappeenranta Huhtiniemi-Anttonen, Merja Kyllikki, Pohjantähdentie 2 T 65, Helsinki. Tilan jaosta on sovittu perinnönjaossa, mutta tilaa ei ole vielä jaettu kaavamuutostarpeen johdosta. 1

3 Sijainti 2 TIIVISTELMÄ Kaavamuutoksella siirretään yhden rakennuspaikan sijaintia siten, että kolmen rakennuspaikan ryhmästä siirretään reunimmainen rakennuspaikka tilan toiseen reunaan olemassa olevan rakennuspaikan viereen. Muutoksella edistetään perinnönjaon toteuttamista. Muutos ei kavenna yhtenäistä vapaata rantaviiva ja on muutoinkin sopusoinnussa alkuperäisen yleiskaavan tavoitteiden ja periaatteiden kanssa. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö Luumäen voimassa olevaa rantaosayleiskaavaa varten laadittiin luonnonoloja koskeva selvitys, joka on raportoitu erikseen. Selvityksen on laatinut Arto Hämäläinen Etelä-Karjalan liitosta (Luumäen luonto, Etelä-Karjalan liitto/arto Hämäläinen, 2001). Käsillä olevaan kaavan muutosalueeseen ei kohdistu luontoselvityksissä erityisiä arvoja. Rakennuspaikka siirretään talousmetsänä hoidetulle alueelle. 2

4 Esihistorialliset kohteet Tiedossa olevat kiinteät muinaisjäännökset on osoitettu voimassa olevassa osayleiskaavassa. Käsillä olevan osayleiskaavan muutosalueella kohteita ei sijaitse. Ote muinaisjäännösrekisteristä ulu=t_kohde&tunnus= Suunnittelutilanne 3.21 Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Etelä-Karjalan maakuntakaavan Alueeseen ei kohdistu maakuntakaavan merkintöjä. Ote maakuntakaavasta. Muutosalue osoitettu punaisella ympyrällä Rantaosayleiskaava Alueella on voimassa Luumäen oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava, joka on hyväksytty valtuustossa Myöhemmin kaavaan on tehty useaan otteeseen vähäisiä muutoksia. Ote voimassa olevasta rantaosayleiskaavasta. Muutosalueet on rajattu punaisella. 3

5 3.23 Rakennusjärjestys Luumäen rakennusjärjestys on astunut voimaan Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty numeerista maastokarttaa (peruskartta) ja kiinteistöjen osalta numeerista kiinteistörajakarttaa (NRK). 4 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavan laatija Pertti Hartikainen on jättänyt kunnanhallitukselle osoitetun päivätyn hakemuksen, jossa hän esittää, että kunnanhallitus ryhtyy toimenpiteisiin rantaosayleiskaavan muuttamiseksi hakemuksen liitteenä olleen OAS:n ja kaavaluonnoksen osoittamalla tavalla. Hakemuksen mukaan maanomistajat vastaat kaavoituskustannuksista seuraavalla menettelyllä: Kaavan laatija tekee kaavan laatimista koskevan sopimuksen maanomistajan kanssa ja laskuttaa maanomistajaa kaavan laatimistyöstä. Kunta laskuttaa kaavan laatijaa kaavan käsittelykustannuksista. Kaavan laatija perii kustannukset maanomistajalta. Kunnanhallitus päättää. osayleiskaavan käynnistämisestä ja hyväksyy kaavan laatijan. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.21 Osalliset Osallisia ovat alueen omistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin laadittava kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osalliset on todettu erillisessä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt Valmisteluvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66.2 ja MRA 18 ) hoidetaan kuulemismenettelynä tai erillisenä kokouksena. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos pidetään nähtävänä (MRA 30 ). ja siitä pyydettiin lausunnot. Kaavaehdotus pidetään nähtävänä (MRA 19 ) 4.3 Yleiskaavan tavoitteet Kaavamuutos tehdään maanomistajan hakemuksesta. Muutoksella siirretään yhden rakennuspaikan sijaintia. Muutos ei kavenna vapaata yhtenäistä rantaviivaa. Muutoksella edistetään perinnönjaon toteuttamista. Muutos on sopusoinnussa voimassa olevan yleiskaavan tavoitteiden kanssa. 4

6 5 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan keskeinen sisältö Kaavamuutoksella siirretään yhden rakennuspaikan sijaintia siten, että kolmen rakennuspaikan ryhmästä siirretään reunimmainen rakennuspaikka tilan toiseen reunaan olemassa olevan rakennuspaikan viereen. Muutoksella edistetään perinnönjaon toteuttamista. Muutos ei kavenna yhtenäistä vapaata rantaviiva ja on muutoinkin sopusoinnussa alkuperäisen yleiskaavan tavoitteiden ja periaatteiden kanssa. 5.2 Aluevaraukset 5.21 Korttelialueet Loma-asuntoalueet (RA) Kaavamääräykset säilyvät voimassa olevan osayleiskaavan mukaisina. Kaava osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän. Uudet rakennuspaikat on osoitettu mustalla ympyrällä. Rakennusjärjestys määrää, että ranta-alueella sijaitsevan uuden rakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään 3000 m 2. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa seuraavasti: Yhden loma-asunnon ja yhden lisärakennuksen, joiden yhteenlaskettu kerrosala on enintään 130 kerros-m². Lisärakennuksen enimmäiskoko on 30 kerros-m² ja sen tulee olla samassa pihapiirissä lomaasunnon kanssa. Saunan, jonka enimmäiskoko on 30 kerros-m². Muita talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on enintään 180 kerros-m 2 ja rakennusten enimmäislukumäärä 5. Rakennusten vähimmäisetäisyys keskiveden mukaisesta rantaviivasta on loma-asunto 30 m sauna 15 m muut rakennukset 30 m Rakennuslupaviranomainen voi myöntää etäisyyttä koskevasta määräyksestä poikkeuksen, jos se maasto-olosuhteiden johdosta on perusteltua ja rakennus sopeutuu maastoon ja maisemaan Maa- ja metsätalousalueet Kaavamääräykset säilyvät voimassa olevan kaavan mukaisina. Maa- metsätalousvaltainen alue (M) Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueelle ei saa sijoittaa rakennuksia. Määräys ei koske kaavassa osoitettua rakennusoikeutta eikä maa- ja metsätalouden rakennuksia. 5

7 5.3 Vesi- ja jätehuolto Jätevesihuollossa tulee noudattaa uutta valtioneuvoston asetusta nro 209/2011, joka käsittää talousjätevesien käsittelyä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Mitään jätevesiä ei saa päästää puhdistamatta vesistöön. Jätevesien imeyttäminen maaperään pohjavesialueilla on kielletty, maasuodattamoa voidaan yleensä käyttää. Maasuodattamon jälkeen jätevedet tulee johtaa pinta- ja pohjavesien kannalta turvalliseen paikkaan. Rakennusluvan hakemisen yhteydessä hakijan on esitettävä talousveden hankintaa ja jätevesien käsittelyä koskeva suunnitelma riittävine maaperä- ja korkeusasematietoineen. RA-aluetta koskevat seuraavat määräykset: Vesikäymälän rakentaminen on kielletty alueella, jonne ei ole kiinteää tieyhteyttä. Kompostikäymälä tai tiivispohjainen kuivakäymälä on rakennettava vähintään 30 metrin etäisyydelle keskiveden pinnan mukaisesta rantaviivasta. 6 KAAVAN VAIKUTUKSET Suhde voimassa olevan yleiskaavan tavoitteisiin Kaavaratkaisu on sopusoinnussa voimassa olevan rantaosayleiskaavan tavoitteiden ja mitoitusperusteiden kanssa. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu Kaavamuutos ei vaikuta voimassa olevan kaavan rakennusoikeuteen. Kun ratkaisu on muutoinkin alkuperäisen kaavan tavoitteiden kanssa, se ei vaaranna maanomistajien tasapulista kohtelua. Vaikutus yhtenäiseen vapaaseen rantaviivaan Rakennuspaikka siirretään kaavan mukaisen rakennuspaikan vierestä toisen rakennuspaikan viereen siten, että muutos ei vaikuta yhtenäisen vapaan rantaviivan määrään. Vaikutus luonnonoloihin ja maisemaan Alueisiin ei liity erityisiä luonnonarvoja tai maisema-arvoja Helsinki KARTTAAKO OY Pertti Hartikainen dipl. ins. Erilliset asiakirjat - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6