Kaupunginhallitus 24.11.2014 Sivu 1 / 1 1775/02.02.00/2014 Kaupunginhallitus 298 3.11.2014 323 Vuoden 2015 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen (osittain Kv-asia) (Pöydälle 3.11.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Heikkinen, puh. 046 877 3187 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus hyväksyy talousarviokirjan liitteelle 2 sisältyvät talousarvion noudattamista koskevat ohjeet ja ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevan talousarviokirjan mukaisesti vuoden 2015 talousarvion ja taloussuunnitelman liitteineen, 2 hyväksyy liitteeltä ilmenevät päätösehdotukset valtuutettujen raha-asiaaloitteisiin ja toteaa aloitteet loppuun käsitellyiksi, 3 oikeuttaa kaupunginjohtajan korvaamaan talousarvioon merkityn 40 milj. euron peruspalvelujen kehittämisrahaston pääoman purun vastaavan suuruisella lainanotolla, jos lainanotto on edullisempaa kuin rahaston purku, 4 oikeuttaa Tilakeskus-liikelaitoksen johtokunnan ja teknisen lautakunnan jatkamaan vuoden 2014 talousarviossa erikseen nimettyjen keskeneräisiksi jäävien talonrakennushankkeiden sekä kiinteiden rakenteiden ja laitteiden rakentamista tai rakennuttamista niille aiemmin osoitettujen kokonaismäärärahojen rajoissa ja toteaa, että hankkeiden viivästymisistä johtuvat niille vuonna 2014 käyttämättä jääneiden määrärahavarausten aiheuttamat vaikutukset vuoden 2015 talousarvioon käsitellään erikseen talousarvion muutoksina keväällä 2015, 5 oikeuttaa konserniesikunnan tekemään talousarvioon ja taloussuunnitelmaan valtuustokäsittelystä aiheutuvat sekä muut talousarvion oikeellisuutta, informatiivisuutta tai kieliasua parantavat muutokset ja tarkennukset, jotka eivät poikkea hyväksytyn talousarvion ja taloussuunnitelman sisällöstä, eivätkä oleellisesti muuta tuloslaskelman tilikauden tulosta eikä rahoitusosaa.
Kaupunginhallitus 24.11.2014 Sivu 2 / 2 Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 1 Vuoden 2015 talousarvio sekä taloussuunnitelma 2 Raha-asia-aloite 3 Kaupunginjohtajan korjaukset vuoden 2015 talousarvioon ja suunnitelmaan 4 Laskelmat neuvottelutuloksen mukaan 17.11.2014 5 Liite 1 neuvottelutulos 6 Liite 2 Pöytäkirjamerkinnät 2015 7 Neuvottelusopimus Vuoden 2015 talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen tavoitteet on valmisteltu valtuuston kesäkuussa 2014 hyväksymän Espoo tarinan valtuustokauden tavoitteiden sekä syyskuussa valtuuston hyväksymän talousarvio- ja suunnitelmakehyksen tavoitteiden mukaisesti. Kansantalouden kehitysnäkymät Suomen bruttokansantuotteen määrä laski vuonna 2013 jo toisena peräkkäisenä vuonna. Vuoden 2013 pudotus on noin 1,2 prosenttia. Myös ennakolliset tuotantoluvut vuoden 2014 alkupuolelta ovat olleet heikkoja, sillä esimerkiksi tuotannon suhdannekuvaajan työpäiväkorjattu kehitys on ollut koko kesän miinusmerkkinen edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisen heikkoa kehitys on ollut teollisuudessa ja rakentamisessa. Suomen talouden omien rakenneongelmien ja kansainvälisen talouden heikon kehityksen lisäksi yksi syy alkuvuoden heikkoon talouskehitykseen lienee Ukrainan kriisin kärjistyminen, siitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymiin. Valtiovarainministeriön tuoreen suhdanne-ennusteen mukaan EU:n pakotteilla ja Venäjän asettamilla vastapakotteilla ei ole merkittäviä suoria makrotason vaikutuksia Suomeen. Useat muut ennustelaitokset, kuten Palkansaajien tutkimuslaitos ja Nordea, ovat kuitenkin heikentäneet kuluvan vuoden suhdanne-ennusteita nimenomaan Ukrainan kriisin seurausten vuoksi. Kaikki suhdannelaitokset ovat yhtä mieltä siitä, että kriisin pitkittyessä epäsuorat vaikutukset Suomen talouteen ovat toteutuessaan merkittävät. Toisaalta muu kansainvälinen talous näyttäisi palaavan vakaammalle kasvu-uralle. Yhdysvalloissa talouskasvun ennakoidaan jatkuvan lähivuodet 3 prosentin tuntumassa ja euroalueellakin kasvu palautunee yhden prosentin lukemiin. Tiukimmin kasvun syrjässä ovat kiinni Saksa ja esimerkiksi Espanja, mutta erot euroalueen maiden välillä ovat hyvin suuret. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan BKT ei kasva tänä vuonna, vaikka ennuste pitääkin sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen. Suhdannekäänne pohjautuu paljolti nettoviennin positiiviseen vaikutukseen, sillä tavaroiden ja palvelujen viennin ennakoidaan lisääntyvän 0,4 prosenttia samalla kun tuonti supistuu. Sen sijaan yksityisen kulutuksen ei ennakoida kasvavan vuonna 2014 lainkaan
Kaupunginhallitus 24.11.2014 Sivu 3 / 3 heikkojen ostovoima- ja työllisyysnäkymien edessä. Myös investointien arvioidaan pysyvän vuonna 2014 alamaissa, mikä johtuu muun muassa asuinrakennusinvestointien sekä kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Monet muut ennustelaitokset, kuten esimerkiksi Aktia ja Palkansaajien tutkimuslaitos, ennakoivat vuodelle 2014 tyypillisesti heikompaa yksityisen kulutuksen kehitystä, minkä seurauksena BKT:n kasvu painuu miinuksen puolelle. Toteutuessaan se olisi jo kolmas perättäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Vastaava tilanne on eletty ainoastaan 1990-luvun alun lamavuosina. Yleisesti voidaan todeta, että kansainvälisen finanssikriisin jälkeisen ajanjakson talouskasvu tulee jäämään näillä näkymin historiallisen heikolle tasolle. Vuonna 2015 talouskasvun arvioidaan laajapohjaistuvan ja piristyvän, vaikka ennustelaitosten kasvuluvut ovatkin tasoltaan hyvin vaatimattomia. Tuoreimpien ennusteiden mukaan vuoden 2015 kasvuprosentit painottuvat noin 0,5 1,5 prosentin tuntumaan (Lähde: Kuntatalous/Kommmunalekonomi 3/2014). Valtiovarainministeriön mukaan vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2 prosenttia. Yksityinen kulutus kääntyy ministeriön mukaan hienoiseen kasvuun siitä huolimatta, että kotitalouksien reaalitulot polkevat yhä paikallaan. Yleisen talouskehityksen piristymisen arvioidaan kuitenkin hälventävän kuluttajien kokemaa epävarmuutta. Ennakoitua suhdannekäännettä ajaa eteenpäin erityisesti viennin ja investointien piristyminen. Viennin kasvuksi odotetaan 4 prosenttia. Kasvuodotukset eri toimialoilla ovat hyvin samankaltaiset, sillä tuotannon odotetaan lisääntyvän niin teollisuudessa, rakentamisessa kuin palveluissakin 1 prosentin paremmalle puolelle. Talouden piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla tasollaan, eikä työllisyysasteeseenkaan odoteta merkittäviä parannuksia. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 1,5 prosenttia. Pelkästään kulutusverojen kiristykset nostavat kuluttajahintaindeksiä arviolta noin 0,5 prosenttiyksikköä vuonna 2015. Taloussuunnitelman rakenne ja sen muutokset Talousarviokirjan alkuun on sijoitettu valtuuston hyväksymät Espoo tarina sekä poikkihallinnollisten ohjelmien hyötytavoitteet Talousarvio ja suunnitelma koostuu peruskaupungin käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosan sekä liikelaitosten ja erillisten taseyksiköiden suunnitelmista. Tilakeskuksen ja taseyksiköiden toimintaja taloussuunnitelmat on sijoitettu suunnitelmaraportissa teknisen ja ympäristötoimen talousarvion yhteyteen ja muiden liikelaitosten suunnitelmat palveluliiketoimen toimialan yhteyteen.
Kaupunginhallitus 24.11.2014 Sivu 4 / 4 Kaupungin toimintarakennetta on muutettu sivistystoimessa siirtämällä aikuislukio ja suomenkielinen työväenopisto Omniaan vuoden 2015 alussa. Kaupunki on investoinut ja investoi edelleen lähivuosina merkittävästi omien tytäryhtiöidensä taseisiin ja konserniyhtiöiden rooli ja vaikutus kaupungin toiminnassa ja taloudessa kasvaa. Sen vuoksi taloussuunnitelman yleisperustelujen lopussa on kerrottu kaupungin ja sen konserniyhteisöjen suunnitteilla ja käynnissä olevista investoinneista ja niiden rahoituksesta sekä Espoo-konsernin taloudellisten vastuiden kehityksestä. Toiminnan ja talouden kehitystä seurataan sekä kaupungin että konsernin tasolla. Talousarvion ja -suunnitelman liitteet sisältävät valtuuston talousarviota ja -suunnitelmaa koskevat päätökset, jotka liitetään lopulliseen taloussuunnitelmaraporttiin, talousarvion sitovuutta ja seurantaa koskevat määräykset ja kaupunginhallituksen päättämät talousarvion sitovuutta koskevat ohjeet sekä kaupunkikonsernin hankekohtaisen investointiohjelman. Talousarvion ja -suunnitelman talousperusteet Vuoden 2014 alkuperäinen talousarvio oli yli 32 milj. euroa alijäämäinen ja vuosikate noin 82 milj. euroa. Alijäämään sisältyi valtuuston talousarviopäätöksessä asettama 10 milj. euron tuottavuustavoite, joka piti päätöksen mukaan kohdistaa maaliskuun loppuun mennessä samalla kun valtuusto käsittelee talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaa. TATU-ohjelman linjaukset hyväksyttiin maaliskuussa ja samalla valtuusto tarkisti talousarviota niin, että toimintakatteen alijäämä pieneni 23,3 milj. euroa. Valtuusto tarkisti talousarviota uudelleen syyskuussa ja näiden muutosten seurauksena kaupungin toimintakate jäi 7,4 milj. euroa heikommaksi kuin alkuperäinen talousarvio. Talousarvion verorahoitusarvio jää syyskuun lopun ennusteen mukaan noin 10 milj. euroa vajaaksi, mutta rahoitustulojen arvioitua paremman kehityksen vuoksi vuosikate noussee 85 milj. euron tasolle, jolloin tilikauden alijäämäksi tulee tämän hetken arvion mukaan 28,5 milj. euroa. Mikäli toimialat viime syksyn tapaan onnistuvat loppuvuoden aikana parantamaan tulostaan, voi kaupungin tulos olla em. lukua parempi. Vuoden 2014 vuosikate on terveen taloudenpidon näkökulmasta noin 90 milj. euroa liian vähän. Vuoden 2015 alussa voimaan tulevat valtionosuusuudistuksen mukaiset valtionosuuksien määräytymis-kriteerit näyttivät vuoden 2014 kuntien lausunnoille tulleen lainvalmisteluaineiston perusteella oikeudenmukaisilta ja perustelluilta. Uudistus näytti Espoon kannalta neutraalilta myös tuloksen kannalta. Nyt kun kaupungilla on käytettävissä lähes lopulliset luvut vuoden 2015 valtionosuuksista, tulee Espoolle tilitettävien valtionosuuksien määrä lähenemään nollaa. Osittain tilanne johtuu siitä, että kiinteistövero-prosenttien alarajojen nostosta Espoolle kertyvä verotulo aiotaan ottaa kokonaan valtiolle pienentämällä vastaavasti valtionosuutta.
Kaupunginhallitus 24.11.2014 Sivu 5 / 5 Taloussuunnitelmakehyksen valmistelussa kaupungin rahoitustasapainon parantamiseen liittyvät TATU-tavoitteet sisällytettiin toimialojen ja liikelaitosten kehyslukuihin. Talousarvion ja -suunnitelman toimintakate on jonkin verran parempi kuin valtuuston syyskuussa hyväksymä kehys, mikä johtuu suurimmilta osin siitä, että tuloarvioita on tavoitteellisesti jonkin verran lisätty. Vuonna 2015 ja 2016 myös määräraha-arviota on lisätty, mutta vuoden 2017 määräraha-arvioita on vastaavasti alennettu. TATUohjelman vaikutuksia ei voida kovin tarkasti yksilöidä varsinkin kun valtion rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta ja siihen liittyvästä palveluvelvoitteiden keventämisestä ei ole vielä tietoa. Joka tapauksessa taloussuunnitelman luvut sisältävät merkittävästi tuottavuuden parantamistavoitteita. Espoon väestönkasvu näyttää jatkuvan vahvana, mikä lisää palvelutarvetta. Ikääntyvän väestön määrä kasvaa tulevaisuudessa huomattavan nopeasti, mikä lisää vanhuspalvelujen tarvetta. Samanaikaisesti syntyvyys näyttää jatkuvan vahvana ja muuttoliike tuo nuoria ikäluokkia ja lapsiperheitä kaupunkiin. Kokonaisuutena palvelutarve kasvaa väestönkasvua nopeammin. Verotuloarvio suunnitelmakaudelle on tehty tammi - lokakuun tilitystietojen, vuoden 2013 verotuksesta saatujen tietojen sekä Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön yhteisen verotulojen kehitysennusteen pohjalta. Espoon omaa yritystulojen ja palkkatulojen kehitystä on arvioitu mm. väestökehitystä ja työllisyyden kehitystä koskevien tietojen ja arvioiden sekä kansantalouden kehitysarvioiden pohjalta. Kunnallisverotulojen arvio on laskettu 18,00 veroprosentin mukaan. Valtio on nostamassa vakituisen asuinrakennuksen sekä yleisen kiinteistöveron veroprosenttien alarajoja ensi vuoden alussa. Kiinteistöverojen kertymäarvio on tehty uusien alarajojen mukaisesti. Verotulojen kasvu ilman kiinteistöveron alarajojen korotusta olisi 2,8 prosenttia vuonna 2015. Alarajojen korotus ja valtionosuuden vähennys huomioon ottaen verorahoituksen kasvu on noin 2,5 prosenttia. Vuosien 2016-2017 verotulokehitys on valtakunnallisen veroennustekehikon mukainen. Kyseisten vuosien verotuloarviota on jossain määrin nostettu kehysluvuista olettaen, että taloustilanteen mahdollisesti parantuessa Espoon kehitys olisi koko maan keskiarvoa nopeampaa. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma (TATU-ohjelma) Valtuuston hyväksymällä Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmalla katetaan kestävyysvaje ja vastataan toimintaympäristöstä yhä voimakkaammin nouseviin haasteisiin. Ohjelman avulla saavutetaan kustannus-säästöjä, lisätään tuottavuutta, karsitaan ydintehtävien ulkopuolisia tehtäviä, kasvatetaan ulkoisia tuloja ja tarkistetaan palvelutasoa. Sillä vastataan kuntasektoria koskettaviin isoihin haasteisiin mm. väestörakenteen muutokseen, väestömäärän ja sitä kautta palvelutarpeen kasvuun ja talouskasvun niukkuuteen, jotka jatkuvat yli kuluvan valtuustokauden. Ohjelman merkittävämpänä tavoitteena on tuoda
Kaupunginhallitus 24.11.2014 Sivu 6 / 6 tuottavuus osaksi jokapäiväistä tekemistä ja kaikkia prosesseja, jolloin jatkossa vähemmällä saavutetaan enemmän. Ohjelma toteuttaa Espoo-tarinaa ja sen avulla turvataan kaupunkikonsernin talouden tasapaino sekä mm. vahvistetaan kaupungin roolia toimia edelläkävijänä palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa ja kehitetään kaupunkirakennetta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. TATU-ohjelman täytäntöönpano on käynnistynyt ja siihen liittyvien toimenpiteiden ja projektien suunnittelu etenee hyvällä tavalla. Henkilöstö Syyskuussa 2014 kaupungin palveluksessa oli 14 104 työntekijää. Talouden tasapainotus- ja tuottavuus-ohjelmaan sekä tuloskorttiin kirjattu tavoite on, ettei kaupungin henkilöstömäärä kasva vuonna 2015. Tavoitetta toteutetaan kaupunkitasoisesti ottaen huomioon ne kaupungin tehtävät, joissa työvoiman tarve kasvaa. Tällöin muissa toiminnoissa henkilöstömäärän on pienennyttävä, jotta tavoite saavutetaan. Espoon kaupunki työnantajana ja kaupungin palveluksessa oleva henkilöstö solmivat henkilöstösopimuksen, jossa on tarkoitus sopia yhteistyöstä työn tuottavuuden parantamiseksi ja kaupungin talouden tasapainottamiseksi. Tuottavuuden paranemista edistetään mm. sillä, että henkilöstön sairauspoissaolot vähenevät. Kokonaistyöhyvinvoinnin mittarina toimii työhyvinvointimatriisi ja sen lukuarvon odotetaan paranevan vuosittain. Henkilöstön osaamista kehitetään suunnitelmallisesti. Espoolaisen johtamismallin kehittämisprojekti jatkuu. Projektissa pilottiorganisaatioiksi valittujen yksiköiden kanssa kehitetään johtamiseen liittyviä näkökulmia ja työvälineitä. Pilotointia syvennetään ja projektia laajennetaan tavoitteena koko kaupunkia kattava toiminta. Johtamisen kehittämishankkeeseen liittyy myös tutkimuksellinen osuus. Tulevien vuosien työvoiman saannin varmistamiseksi kaupunki tarjoaa jatkuvasti harjoittelupaikkoja ja työmahdollisuuksia opiskelijoille. Oppisopimuskoulutusmahdollisuuksia kehitetään. Työyhteisöjen monimuotoisuutta edesautetaan rekrytoimalla maahanmuuttajia kaupungin tehtäviin tavoitteen ollessa, että maahanmuuttajataustaisten osuus kaupungin henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajien osuutta väestöstä. Tulos- ja rahoituslaskelma Koko kaupungin vertailukelpoinen ulkoisten toimintakulujen kasvu vuoden 2014 muutettuun talousarvioon on 2,5 prosenttia talousarviovuonna 2015. Huolimatta siitä, että tuottavuustavoitteita on lisätty, vuonna 2016 kulujen kasvu kiihtyy, koska eräät suuret palveluhankkeet valmistuvat vuoden 2015 lopulla ja vuonna 2016 (Espoon sairaala, elinkaarikouluja, Opinmäki, Leppävaaran Elä ja Asu, Länsimetron 1. vaihe). Tontinmyynnin ja maankäyttösopimustulojen tavoitetta on nostettu koko
Kaupunginhallitus 24.11.2014 Sivu 7 / 7 suunnitelmakaudelle, mikä vastaavasti parantaa toimintakatetta. Tuloodotuksia on mahdollista kasvattaa Länsimetron valmistumisen ja mm. Tapiolan keskustan hankkeiden etenemisen myötä. Tulojen kertymä riippuu yleisestä talouskehityksestä ja asunto- sekä toimitilamarkkinoiden kehityksestä. Kaupungin talous tulee olemaan joka tapauksessa lähivuosina erittäin kireällä heikon yleisen talous-kehityksen ja julkisen talouden kestävyysvajeen vuoksi. Vuoden 2015 vuosikatteen arvioidaan jäävän 101 milj. euron tasolle. Vuonna 2016 vuosikatteen arvioidaan olevan 114 milj. euroa. TATUtavoitteena oli vuonna 2016 saavuttaa noin 160 milj. euron vuosikate ja 2017 alkaen pitäisi päästä 180 milj. euron tasolle. Vuosien 2015 ja 2016 osalta ei päästä lähellekään tavoitetta. Vuoden 2017 vuosikate on laskelmien mukaan yli 180 milj. euroa, mutta jotta siinä onnistutaan, on valtion rakennepoliittisessa ohjelmassa luvatut palvelukevennykset toteutettava ja kaupungin omissa TATU-tavoitteissa onnistuttava. Sen lisäksi edellytyksenä on yleisen talouskehityksen paraneminen. Suunnitelman mukaisten emokaupungin investointien bruttomäärä on talousarviovuonna noin 325 milj. euroa, josta voidaan rahoittaa tulorahoituksella noin 40 prosenttia. Loppuosa katetaan peruspalvelujen kehittämisrahastoa purkamalla ja lainarahalla sekä osin valtionosuuksilla. Vuonna 2015 käytetään rahastoa 40 milj. euroa ja loput rahastosta puretaan vuonna 2016. Vuodesta 2016 lähtien on tarpeen mukaan tarkoitus käyttää Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston arvioitua tuottoa valtuuston päätöksillä. Käytöksi on kirjattu taloussuunnitelman laskelmiin 7 milj. euroa vuodelle 2016 ja 15 milj. euroa vuodelle 2017. Rahaston pääomaa ei vähennetä ja mikäli verorahoitus jatkossa riittää investointien rahoitukseen, ko. rahaston tuottoa ei käytetä. Lainanhoitokustannukset on laskettu olettaen, että korkotaso pysyy lähivuodet kohtuullisen alhaisena. Nopean velkaantumisen vuoksi korkokustannusten arvioidaan olevan vuonna 2017 yhteensä 17,4 milj. euroa eli yli nelinkertaiset vuoden 2014 tasoon verrattuna. Tilikauden tulos tulee tilinpäätösennusteen mukaan vuonna 2014 olemaan noin 28 milj. euroa alijäämäinen. Talousarviovuoden 2015 tulos tulee olemaan arvion mukaan noin 18,5 milj. euroa alijäämäinen. Vuoden 2016 tulos on lähes yhtä heikko. Vuonna 2014 talousarviolainaa on nostettu yhteensä 117 milj. euroa ja lyhennykset ovat 44 milj. euroa. Lainakanta on vuoden lopussa 284 milj. euroa eli 1 074 euroa/asukas. Vuonna 2015 otetaan uutta lainaa 213 milj. euroa ja lainaa on vuoden lopussa 436 milj. euroa eli 1 621 euroa/asukas. Lainamäärä kasvaa jatkovuosina voimakkaasti ja sitä on vuoden 2017 lopussa 706 milj. euroa eli 2 550 euroa/asukas. Rahoitustarvetta lisää merkittävästi yhtiömuotoisten toimitilojen lainanlyhennysten ja korkojen aiheuttama vuokrien (rahoitusvastikkeiden) nousu vuodesta 2016 alkaen.
Kaupunginhallitus 24.11.2014 Sivu 8 / 8 Konsernin investoinnit ja niiden rahoitus Taloussuunnitelman investointiosassa esitetään ne investointisuunnitelmat, joista valtuusto päättää taloussuunnitelman yhteydessä. Taloussuunnitelman yleisperusteluissa olevassa tekstissä on käsitelty koko Espoo-konsernin investointiohjelmaa ja investointien rahoitusta, koska hyvin merkittävä osa toimitila- ja infrarakentamisesta toteutetaan tytäryhtiöiden ja PKS-yhteisöjen taseisiin. Espoo-konsernin emoyhteisö Espoon kaupunki muodostuu viidestä toimialasta, kahdeksasta liikelaitoksesta sekä kahdesta taseyksiköstä. Emoyhteisön lisäksi konserniin kuuluvat kaupungin yli 50 prosenttisesti omistamat tytäryhteisöt, 20-50 prosentin omistusosuuden osakkuusyhteisöt sekä kuntayhtymät, joissa kaupunki on osallisena. Valtuusto määrittelee konserniyhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Espoo-strategian yhteydessä ja tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle osana seurantaa. Tulostavoitteet ja toiminnalliset tavoitteet määritellään merkittävimmille yhteisöille. Vuonna 2015 tulosja/tai toiminnallisia tavoitteita on asetettu Espoon Asunnot Oy:lle, Omnialle, HSL:lle, HSY:lle, HUS:lle sekä Länsimetrolle. Tulostavoitteiden seuranta on vastuutettu tuloskorttien avulla eri toimialoille. Seuranta tapahtuu kaupungin normaalien talouden ja toiminnan seurantajärjestelmien mukaisesti. Investoinnit Konsernin investointiohjelma suunnitelmakaudella 2015-2019 on edellisvuosien tapaan mittava. Konserni investoi kauden aikana yhteensä noin 2,9 mrd. eurolla. Vuonna 2015 investointitaso kasvaa noin 100 milj. euroa edellisvuodesta ja on kaikkiaan yli 700 milj. euroa. Suunnitelmakauden investoinnit painottuvat voimakkaasti vuosille 2015-2016, jolloin meneillään on samanaikaisesti suuria rakennus-hankkeita. Kauden 2015-2019 investoinnit ovat keskimäärin 580 milj. euroa vuodessa. Vuosien 2015-2019 investointiohjelma perustuu Espoo-tarinan linjauksiin ja tavoitteisiin, jotka suuntaavat investointien painopisteitä sekä alueiden kehittämiseen ja liikenneyhteyksien parantamiseen että uusien toimitilojen rakentamiseen ja olemassa olevan rakennuskannan peruskorjaukseen. Merkittäviä hankekokonaisuuksia ovat Länsimetron rakentaminen, metron asemaseutujen kehittäminen, koulujen peruskorjausohjelma, yli 65- vuotiaan väestönosan palvelutarpeen kasvuun varautuminen, T3-alueen kehittäminen sekä Suurpellon alueen toteuttaminen. Espoon Asunnot Oy rakennuttaa vuosittain uusia vuokra-asuntoja valtuuston asettaman tavoitteen mukaisesti. Kunnallistekniikan rakentamisessa korostuu Länsimetron rakentamiseen liittyvä kaupunkirakenteen kehittäminen koko metrokäytävän varrella. Muita painopistealueita ovat aluekeskusten kehittäminen ja kaupunkirakenteen kehittymisen edellyttämät liikenneväylien ja joukkoliikenteen hankkeet sekä jo rakennettujen pientaloalueiden
Kaupunginhallitus 24.11.2014 Sivu 9 / 9 kunnallistekniikan jälkeenjääneisyyden poistaminen ja uusien pientaloalueiden kunnallistekniikan rakentaminen. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) investoi vesijohto- ja viemäriverkostoon Espoon alueella yhteistyössä kaupungin kanssa valmistellun investointiohjelman mukaisesti. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan sisältyvät Liikenneviraston ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa yhteistyössä toteutettavat strategiset seudulliset hankkeet ajoitetaan sovitulla tavalla ja hankkeisiin osoitetaan kaupungin rahoitusosuus, kun hankkeiden toteuttaminen sitä edellyttää. Yhteishankkeiden ajoitus ja toteutus ovat sidoksissa valtion budjettiin ja rahoituspäätöksiin. Merkittävimpiä seudullisia hankkeita Espoon alueella ovat Länsimetron jatko Kivenlahteen, jonka rakentaminen käynnistyy vuoden 2014 lopulla, sekä Kaupunkiradan jatkaminen Leppävaarasta Kauklahteen. Kaupunki ja sen omistamat kiinteistöyhtiöt toteuttavat palvelutilojen investointeja suunnitelmakaudella yhteensä noin 608 milj. eurolla, mikä on keskimäärin 122 milj. euroa vuodessa. Tilahankkeiden osuus konsernin kokonaisinvestoinneista on noin kolmannes. Toimitilainvestointeja toteutetaan palveluverkon kehittämisen tavoitteiden mukaisesti niin, että kasvavan väestön palvelut voidaan järjestää. Kaupungin palveluyksiköitä sijoitetaan tavoitteen mukaan raideyhteyksien ja muiden joukkoliikenneyhteyksien varteen. TATU-ohjelman linjausten mukaisesti tavoitteena on myös lisätä sähköistä asiointia, parantaa tilojen käyttöasteita ja tehostaa palvelutuotannon tilankäyttöä. Toimitilarakentamisessa painottuu käytössä olevien toimitilojen peruskorjaus, johon kohdistuu yli puolet rakentamisesta. Tärkeitä kohteita ovat teknisen peruskorjauksen tarpeessa olevat sekä sisäilmaongelmista kärsivät palvelutilat. Korjaus- ja uudisrakentaminen suunnitellaan ja toteutetaan niin, että energiatehokkuusvaatimukset toteutuvat ja olemassa olevat kosteusvauriot korjataan, eikä uusia enää päästetä syntymään. Espoon väestö kasvaa ja ikärakenne vanhenee nopeasti suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään. Kasvavan väestön tarpeisiin on edelleen rakennettava uusia kouluja ja päiväkoteja, mutta väestön ikärakenteen vanheneminen on jo selvästi muuttanut ja tulee jatkossakin muuttamaan toimitila-rakentamisen painotuksia ja edellyttää yli 65-vuotiaan väestönosan tarvitsemien palvelujen lisäämistä ja uusien palvelutilojen rakentamista. Espoossa on varauduttu ikääntymispoliittisen ohjelman ja valtakunnallisten laatusuositusten mukaisesti lähivuosina ennakoituun ikääntyneiden määrän kasvuun mm. Elä ja asu -konseptin mukaisilla seniorikeskuksilla, joita toteutetaan eri puolille Espoota. Ikäihmisten asuntoja toteutetaan jatkuvasti myös muiden kuin kaupungin toimesta. Myös Espoon sairaalahanke vastaa valmistuessaan lisääntyvään palvelukysyntään. Kaupunginhallitus jätti asian pöydälle 3.11.2014 ja pyysi siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksen kokouksessa 24.11.2014.
Kaupunginhallitus 24.11.2014 Sivu 10 / 10 Pöydällä olon aikana valtuuston neuvottelutoimikunta on käsitellyt kaupunginjohtajan ehdotusta talousarvioksi ja -suunnitelmaksi kolmessa kokouksessa ja päätynyt liitteenä olevaan sopimukseen ja neuvottelutulokseen, jonka kaikkien valtuustoryhmien neuvottelijat hyväksyivät. Neuvottelusopimukseen sisältyy myös liitteenä oleva kaupunginjohtajan korjauslista. Neuvottelusopimukseen sisältyy 36 pöytäkirjamerkintää, joita neuvottelutoimikunta edellyttää seurattavan vuoden 2015 aikana. Neuvotteluissa sovittujen lisäysten katteeksi on merkitty lainanoton lisäystä sekä korkomenojen lisäystä. Liitteenä on muutoksilla tarkistettu koko kaupungin tulos- ja rahoituslaskelma. Kaupunginjohtaja esittää tehtäväksi taloussuunnitelmaehdotukseen neuvottelutuloksen sekä korjauslistan mukaiset muutokset. Talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta on pyydetty henkilöstötoimikunnan lausunto. Henkilöstötoimikunta on käsitellyt suunnitelmaehdotusta 5.11.2014 ja merkinnyt ehdotuksen tiedokseen. Esittelyaineistoon on lisätty liitteiksi neuvottelusopimus liitteineen sekä koko kaupungin tulos- ja rahoituslaskelma. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 3.11.2014 298 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus hyväksyy talousarviokirjan liitteelle 2 sisältyvät talousarvion noudattamista koskevat ohjeet ja ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevan talousarviokirjan mukaisesti vuoden 2015 talousarvion ja taloussuunnitelman liitteineen, 2 hyväksyy liitteeltä ilmenevät päätösehdotukset valtuutettujen raha-asiaaloitteisiin ja toteaa aloitteet loppuun käsitellyiksi, 3 oikeuttaa kaupunginjohtajan korvaamaan talousarvioon merkityn 40 milj. euron peruspalvelujen kehittämisrahaston pääoman purun vastaavan suuruisella lainanotolla, jos lainanotto on edullisempaa kuin rahaston purku, 4 oikeuttaa Tilakeskus-liikelaitoksen johtokunnan ja teknisen lautakunnan jatkamaan vuoden 2014 talousarviossa erikseen nimettyjen keskeneräisiksi jäävien talonrakennushankkeiden sekä kiinteiden rakenteiden ja laitteiden rakentamista tai rakennuttamista niille aiemmin osoitettujen kokonaismäärärahojen rajoissa ja toteaa, että hankkeiden viivästymisistä johtuvat niille vuonna 2014 käyttämättä jääneiden määrärahavarausten aiheuttamat vaikutukset vuoden 2015 talousarvioon käsitellään erikseen talousarvion muutoksina keväällä 2015,
Kaupunginhallitus 24.11.2014 Sivu 11 / 11 5 oikeuttaa konserniesikunnan tekemään talousarvioon ja taloussuunnitelmaan valtuustokäsittelystä aiheutuvat sekä muut talousarvion oikeellisuutta, informatiivisuutta tai kieliasua parantavat muutokset ja tarkennukset, jotka eivät poikkea hyväksytyn talousarvion ja taloussuunnitelman sisällöstä, eivätkä oleellisesti muuta tuloslaskelman tilikauden tulosta eikä rahoitusosaa. Käsittely Asia käsiteltiin pykälän 317 jälkeen. Puheenjohtaja Sistosen kannattamana teki seuraavan ehdotuksen: Kaupunginhallitus jättää vuoden 2015 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen pöydälle ja pyytää siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksen kokouksessa 24.11.2014. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti vuoden 2015 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen pöydälle ja pyytää siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksen kokouksessa 24.11.2014. Tiedoksi
Kaupunginhallitus 24.11.2014 Sivu 12 / 12