Espoon kaupunki Pöytäkirja 68. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Sivu 1 / / /2013 Kaupunginhallitus Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) hyötytavoitteiden ja linjausten hyväksyminen sekä talousarvion tarkistus (Kv-asia) (Pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Heikkinen, puh Jorma Valve, puh Samuli Skyttä, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 1 talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteet ja linjaukset selostustekstin mukaisesti, 2 vuoden 2014 talousarvion tuloarvioiden, määrärahojen ja liikelaitosten tulosten muutokset liitteen mukaisesti. Käsittely Puheenjohtaja Myllärniemen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. 1 TATU - linjaukset ja toimenpiteet TATU talousarviomuutokset 2014 Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman tausta ja yhteys Espoo-tarinaan Vuosien taloussuunnitelman valmistelun aikana kävi ilmeiseksi, että kaupungin rahoituksen epätasapaino pahenee oleellisesti suunnitelmakauden aikana. Väestörakenteen muuttuessa palvelutarpeet kasvavat väestökasvua nopeammin. Vuonna 2008 alkanut talouden taantuma on orastavan nousun jälkeen kääntynyt uudeksi laskuksi ja johtanut osaltaan siihen, että Suomen julkisen talouden kestävyysvaje on

2 Kaupunginhallitus Sivu 2 / 2 pahentunut. Valtiontalouden velkaantumiskehityksen johdosta kuntien valtionosuusrahoitusta on leikattu ja leikataan vuoteen 2017 saakka. Julkinen velka nousee sille tasolle, että pitkälläkään aikavälillä rahoitus ei riitä hyvinvointipalvelujen järjestämiseen nykyisellä toimintatavalla. Valtio valmisteli ja julkaisi marraskuun lopulla 2013 rakennepaketin, jossa kirjatuilla toimenpiteillä kuntasektorin kustannustasoa pitäisi voida laskea kaksi miljardia euroa vuoteen 2017 mennessä. Tästä puolet pitäisi saada kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä ja toinen puoli kuntien omilla toimenpiteillä mukaan lukien veron korotukset. Valtio suunnittelee parhaillaan kestävyysvajeen kattamiseksi lisätoimia. Niiden suuruudesta ja ajoituksesta päätetään tarkemmin kehysriihessä maaliskuun lopulla. Taloudellinen toimintaympäristö, kestävä kehitys, tietoyhteiskuntakehitys, kaupungistuminen ja ikääntyminen ovat Espoon suuria haasteita, kuten Espoo-tarinassa todetaan. Aiempina vuosikymmeninä haasteet on ratkaistu taloudellisen kasvun avulla, nyt finanssi- ja eurokriisin aikana se ei onnistu. Yleisesti on ennakoitu, että kasvu tulee olemaan pitkään hidasta. Lähivuosien hidas talouskasvu pakottaa laittamaan kehityskohteita tärkeysjärjestykseen ja tekemään valintoja. Toimintaa on tehostettava pitkäjänteisesti. Palvelutarjonnan kriittinen arviointi tulee olemaan osa talouden tasapainotustoimenpiteiden kokonaisuutta. Espoo-tarinasta on johdettu päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. Resurssit ja johtaminen -näkökulman päämääränä on Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Päämäärän osalta on asetettu seuraavat valtuustokauden tavoitteet: - Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa - Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla - Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Valtuusto päättäessään vuoden 2014 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta kehotti kaupunginhallitusta valmistelemaan vuosille taloussuunnitelman yleisperusteluissa kuvatun toiminnan ja talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman, joka tuodaan valtuuston käsiteltäväksi viimeistään maaliskuussa 2014 ja samalla tuomaan valtuuston käsittelyyn ehdotuksen talousarvion ja taloussuunnitelman tarkistamiseksi ohjelman perusteella. TATU-ohjelma toteutetaan Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen (EsPro) mallin mukaisesti. Tämä päätös TATU-ohjelman hyötytavoitteista ja linjauksista korvaa EsPro-malliin sisältyvän ohjelmakuvauksen. Ohjelmasuunnitelma tuodaan valtuuston päätettäväksi

3 Kaupunginhallitus Sivu 3 / 3 TATU-ohjelman hyötytavoitteet TATU-ohjelmalla parannetaan kaupungin talouden tasapainoa ja tuottavuutta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Ohjelmalla katetaan kestävyysvaje ja vastataan toimintaympäristöstä yhä voimakkaammin nouseviin haasteisiin. Ohjelman avulla saavutetaan kustannussäästöjä, lisätään tuottavuutta, karsitaan ydintehtävien ulkopuolisia tehtäviä, kasvatetaan ulkoisia tuloja ja tarkistetaan palvelutasoa. Sillä vastataan Espoota koskettaviin isoihin haasteisiin mm. väestörakenteen muutokseen, väestömäärään ja sitä kautta palvelutarpeen kasvuun sekä talouskasvun niukkuuteen, jotka jatkuvat yli kuluvan valtuustokauden. Ohjelma toteuttaa Espoo-tarinaa ja sen avulla turvataan kaupunkikonsernin talouden tasapaino sekä mm. vahvistetaan kaupungin roolia toimia edelläkävijänä palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa ja kehitetään kaupunkirakennetta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästi. Tuottavuuden parantaminen tuodaan osaksi jokapäiväistä tekemistä ja kaikkia prosesseja, jolloin jatkossa vähemmällä saavutetaan enemmän. Ohjelman toteutuksessa huolehditaan siitä, että Espoon peruspalvelut ja henkilöstön työhyvinvointi säilyvät hyvällä tasolla. Näitä arvioidaan asukas- ja asiakastyytyväisyysmittauksella ja tyhy-matriisilla. Ohjelman hyötytavoite on kestävä rahoitustasapaino, joka kuvataan seuraavasti: - Käyttötalouden mitoitus on sellainen, että rahoitusasema pysyy pitkällä aikaväillä hyvänä. - Investointikyky säilyy riittävänä pitkällä aikavälillä. - Rahastojen käyttö on optimaalista. - Velkamäärien ja pitkäaikaisten vastuiden kehitys on kohtuullista. - Verotuksen taso on kohtuullinen. Kestävän rahoitustasapainon saavuttamiseksi asetetaan seuraavat tavoitteet: Kaupungin vuosikatteen tavoitetaso on 180 milj. euroa. - Ohjelman tavoitelaskelmien mukaan 150 milj. euroa vuonna 2016 ja 180 milj. euroa vuonna Vuosikatetarpeessa huomioidaan kaupungin poistojen kasvu. (poistot 150 milj. euroa v. 2020) - Kaupungin investointikatto (nettoinvestoinnit, pl. Länsimetro) vuodesta 2016 vuoteen 2020 on 180 milj. euroa. - Investointien suunnittelussa on mukana myös yhtiöihin tehtävät investoinnit ja vuokrahankkeet, joiden osalta päätökset tehdään osana investointisuunnittelua. - Tarkastelu kehysohjeen ja kehyksen valmistelun yhteydessä.

4 Kaupunginhallitus Sivu 4 / 4 Kaupungin lainakanta on enintään euroa / asukas. Konsernin lainakanta (pl. Espoon Asunnot ja HSY) on enintään euroa /asukas. Tuottavuus ja rahoitustasapaino paranee keskimäärin 2,4 % (n. 33 milj. euroa) vuosittain kaudella TATU-ohjelman pääelementit Ohjelman lähtökohtana ovat ohjelmakokonaisuuden tavoitteiden johtaminen Espoo-tarinasta ja ohjelman toteuttaminen osana normaalia linjajohtamista ja toiminnan kehittämistä. Osa ohjelmasta tullaan toteuttamaan kaupunkitasoisina ja osa toimialojen projekteina ja kehitystoimenpiteinä. Kaupunki suhtautuu kriittisesti hankkeisiin ja projekteihin, jotka eivät edistä Espoo-tarinan toteutusta eivätkä lisää tuottavuutta. TATU-ohjelman pääelementit ovat: 1. Kestävä rahoitustasapaino 2. Tasapainotustoimenpiteet 2.1. Taksojen ja maksujen tarkistukset 2.2. Tulopohja ja verotaso 2.3. Palvelutaso ja -tarjonta 2.4. Johtaminen ja henkilöstöohjaus 3. Tuottavuuden parantaminen 3.1. Palvelujen järjestäminen 3.2. Tilojen käytön tehostaminen ja toimitilainvestoinnit 3.3. Toiminnan ja palvelutuotannon kehittäminen 3.4. Konserniyhteisöjen ohjaus 3.5. Maankäytön tehostaminen TATU-ohjelman linjaukset Edellä kuvattujen talouden tasapainon ja tuottavuuden parantamisen pääelementtien osalta on laadittu seuraavat linjaukset. Linjausten sisältöä on tarkennettu liitteessä. Taksojen ja maksujen tarkistukset - Maksurahoitusta lisätään osana tulopohjaa. - Lakiperusteisten palvelumaksujen ja taksojen osalta peritään maksut normin ylärajan mukaan. - Määritetään ei-lakisääteisten maksullisten palvelujen taksataso suhteessa tuotantokustannuksiin ja Helsingin seudun taksatasoon. - Selvitetään, mitkä maksuttomat palvelut tulisi muuttaa maksullisiksi.

5 Kaupunginhallitus Sivu 5 / 5 Tulopohja ja verotaso - Kaupungin kilpailukykyä yritysten sijoittumispaikkana kehitetään aktiivisesti. - Kaupunkia kehitetään hyvänä asumispaikkana. - Asukkaiden määrä kasvaa 4000 asukkaalla vuosittain. - Verotuksen taso säilytetään kilpailukykyisenä suhteessa Helsingin seutuun samalla varmistaen rahoitustasapaino. Palvelutaso ja -tarjonta - Palvelutasoa tarkistetaan valtion rakennepoliittisen ohjelman päätösten mukaisesti. - Taloudellisesti kestävää palvelutasoa määritellään kuutoskaupunkien yhteistyönä. Johtaminen ja henkilöstöohjaus - Henkilöstön käytön ohjausta tehostetaan. - Pääsopijajärjestöjen kanssa tehdään henkilöstösopimus. Palvelujen järjestäminen - Palvelujen järjestämisessä käytetään kustannusvaikuttavia tuotantotapoja. - Palveluverkon uudistamista jatketaan palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2020 mukaisesti. - Keskitetty palvelutarjonta painottuu kaupunkikeskuksiin. Tilojen käytön tehostaminen ja toimitilainvestoinnit - Tilakustannukset/asukas laskee vuoden 2013 tilanteesta vuosittain yhdellä prosentilla. - Toimitilojen rakennushankkeet eivät kasva tarveselvitysvaiheen jälkeen. - Rakennetaan arjen sujuvuuden turvaavaa peruslaatua. - Energiatehokkuus paranee vuoteen 2020 mennessä rakentamisen ja tilojen käytön parantamisen avulla. - Tarpeettomista tiloista luovutaan. Toiminnan ja palvelutuotannon kehittäminen - Arjen sujuminen - ICT:n avulla paremmat ja kustannustehokkaammat palvelut - Oman toiminnan jatkuva parantaminen - Samoilla resursseilla enemmän palveluja - Toimialarajojen yli meneviä prosesseja tehostetaan.

6 Kaupunginhallitus Sivu 6 / 6 Konserniyhteisöjen ohjaus - Konserniohjauksella varmistetaan konserniyhteisöjen tuottavuuden paraneminen. - Konsernirakennetta tiivistetään ja tehostetaan. - Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyötä omistajaohjauksessa sekä yhteistyötä konserniyhteisöjen hallitusjäsenten kanssa vahvistetaan. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Maankäytön tehostaminen - Tiivistetään kaupunkirakennetta. - Kaavoituksen työohjelman kohteita priorisoidaan niin, että kaavoitettavista kohteista ja alueista saatavat tulot kattavat vähintään alueen katujen ja kunnallistekniikan kustannukset. - Maankäytön suunnittelun ja toteutuksen prosessia nopeutetaan siten, että hankkeet toteutuvat ja niistä saatavat hyödyt realisoituvat nopeammin. Vuoden 2014 talousarvion tarkistus Taloussuunnitelmasta päättäessään valtuusto edellytti myös, että TATUohjelman yhteydessä tuodaan käsiteltäväksi vuoden 2014 talousarvion tarkistus. Kaupunginjohtaja on antanut käyttösuunnitelmien valmistelua varten ohjeen, että em. talousarvion tarkistus otetaan huomioon vuoden 2014 käyttösuunnitelmien valmistelussa. Valmistelutavoitteena on ollut, että vuoden 2014 toimintakatteen alijäämää voitaisiin parantaa valtuuston joulukuussa päättämän 10 milj. euron lisäksi 15 milj. eurolla. Käyttötalouden vuoden 2013 tilinpäätöksen kokonaislukujen valossa vuoden 2014 talousarvio on siinä määrin runsas, että ehdotettu tarkistus ei vaaranna tämän vuoden talousarvion tavoitteiden toteuttamista. Määrärahojen ja tuloarvioiden muutosehdotukset perusteluineen ovat liitteenä. Ne parantavat kaupungin toimintakatetta yhteensä 24,53 milj.euroa. Talousarvion tarkistus on tehty neuvotellen toimialojen esikuntien kanssa. Sosiaali- ja terveystoimi on raportoinut merkittävistä määrärahojen lisäystarpeesta erikoissairaanhoitoon ja toimeentulotukeen. Niitä ei ole huomioitu tässä esityksessä vaan ko. toimintojen kulukehityksen syitä selvitetään ja ennusteita tarkistetaan niin, että määrärahamielessä niihin voidaan ottaa kantaa toukokuussa, kun seuraavan suunnitelmakauden kehyksen valmistelu käynnistetään. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä

7 Kaupunginhallitus Sivu 7 / 7 Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 1 talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteet ja linjaukset selostustekstin mukaisesti, 2 vuoden 2014 talousarvion tuloarvioiden, määrärahojen ja liikelaitosten tulosten muutokset liitteen mukaisesti. Käsittely Puheenjohtaja Lehtolan kannattamana ehdotti, että kaupunginhallitus jättää asian pöydälle ja pyytää siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asiaa voidaan käsitellä kaupunginhallituksen kokouksessa. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen yksimielisesti hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti asian pöydälle ja pyytää siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asiaa voidaan käsitellä kaupunginhallituksen kokouksessa. Tiedoksi

8 Kaupunginhallitus Sivu 8 / 8