Kaupunginhallitus Sivu 1 / 66. Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs.

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 1 / 66 Kokoustiedot Aika maanantai klo 15:30-17:30 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Ari Konttas, puheenjohtaja Tiina Ahlfors Tiina Elo Christina Gestrin Saara Hyrkkö Arja Juvonen Saija Äikäs Hannele Kerola Laura Kiijärvi Mia Laiho Mikko Peltokorpi Jyrki Myllärniemi Markku Sistonen, poistui klo käsittelyn ajaksi Seppo Sonkeri Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Markus Torkki Sirpa Hertell Maria Guzenina Jukka Mäkelä Aulis Majuri Sampo Suihko Olavi Louko Mauri Suuperko Timo Kuismin Reijo Tuori Satu Tyry-Salo Päivi Sutinen Mari Immonen Jari Tuominen Kimmo Sarekoski Maria Jyrkkä Riitta-Liisa Kammonen valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja, saapui klo käsittelyn aikana valtuuston II varapuheenjohtaja, poistui klo käsittelyn aikana kaupunginjohtaja talous- ja hallintojohtaja sivistystoimen johtaja teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja lakiasiainjohtaja rahoitusjohtaja viestintäjohtaja palvelujen kehittämisjohtaja kaupunginsihteeri tarkastusjohtaja henkilöstöjohtaja konserniohjauksen kehittämisjohtaja, poistui klo kaupunginsihteeri, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 2 / 66 Allekirjoitukset Ari Konttas puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Mikko Peltokorpi Saara Hyrkkö Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4 krs., Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 3 / 66 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 321 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Vuoden 2015 talousarvion ja taloussuunnitelman 6 hyväksyminen (osittain Kv-asia) (Pöydälle ) Vuoden 2014 lokakuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat 17 toimenpiteet (osittain Kv-asia) 325 Valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaali 25 (Kv-asia) 326 Kaupunginhallituksen ja sen jaostojen vaali (Kv-asia) Liikunta- ja nuorisopalvelujen merellinen ulkoilu -yksikön 30 toiminnan tarkastuksessa havaittujen puutteiden johdosta tehtävät toimenpiteet 328 Valtuustokysymys palkkatukityöstä ja 37 oppisopimuskoulutuksesta (Kv-asia) 329 Valtuustoaloite toimenpiteistä roskaamisen 43 vähentämiseksi (Kv-asia) Sääksen eli kalasääsken pesimäsaaren rauhoittaminen 46 luonnonsuojelulain 24 :n mukaiseksi suojelualueeksi Puitesopimuksen hyväksyminen kuntatekniikan 50 yhteistyöstä HSY:n ja sen jäsenkuntien kesken sekä jatkotoimenpiteet sen täytäntöönpanoksi 332 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset Päätökset ja kirjelmät 62

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 321 Kaupunginhallitus Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 322 Kaupunginhallitus Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätösehdotus Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Mikko Peltokorpi ja Saara Hyrkkö.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 323 Kaupunginhallitus Sivu 6 / / /2014 Kaupunginhallitus Vuoden 2015 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen (osittain Kv-asia) (Pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Heikkinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus hyväksyy talousarviokirjan liitteelle 2 sisältyvät talousarvion noudattamista koskevat ohjeet ja ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevan talousarviokirjan mukaisesti vuoden 2015 talousarvion ja taloussuunnitelman liitteineen, 2 hyväksyy liitteeltä ilmenevät päätösehdotukset valtuutettujen raha-asiaaloitteisiin ja toteaa aloitteet loppuun käsitellyiksi, 3 oikeuttaa kaupunginjohtajan korvaamaan talousarvioon merkityn 40 milj. euron peruspalvelujen kehittämisrahaston pääoman purun vastaavan suuruisella lainanotolla, jos lainanotto on edullisempaa kuin rahaston purku, 4 oikeuttaa Tilakeskus-liikelaitoksen johtokunnan ja teknisen lautakunnan jatkamaan vuoden 2014 talousarviossa erikseen nimettyjen keskeneräisiksi jäävien talonrakennushankkeiden sekä kiinteiden rakenteiden ja laitteiden rakentamista tai rakennuttamista niille aiemmin osoitettujen kokonaismäärärahojen rajoissa ja toteaa, että hankkeiden viivästymisistä johtuvat niille vuonna 2014 käyttämättä jääneiden määrärahavarausten aiheuttamat vaikutukset vuoden 2015 talousarvioon käsitellään erikseen talousarvion muutoksina keväällä 2015, 5 oikeuttaa konserniesikunnan tekemään talousarvioon ja taloussuunnitelmaan valtuustokäsittelystä aiheutuvat sekä muut talousarvion oikeellisuutta, informatiivisuutta tai kieliasua parantavat muutokset ja tarkennukset, jotka eivät poikkea hyväksytyn talousarvion ja taloussuunnitelman sisällöstä, eivätkä oleellisesti muuta tuloslaskelman tilikauden tulosta eikä rahoitusosaa.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 323 Kaupunginhallitus Sivu 7 / 66 Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 1 Vuoden 2015 talousarvio sekä taloussuunnitelma 2 Raha-asia-aloite 3 Kaupunginjohtajan korjaukset vuoden 2015 talousarvioon ja suunnitelmaan 4 Laskelmat neuvottelutuloksen mukaan Liite 1 neuvottelutulos 6 Liite 2 Pöytäkirjamerkinnät Neuvottelusopimus Vuoden 2015 talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen tavoitteet on valmisteltu valtuuston kesäkuussa 2014 hyväksymän Espoo tarinan valtuustokauden tavoitteiden sekä syyskuussa valtuuston hyväksymän talousarvio- ja suunnitelmakehyksen tavoitteiden mukaisesti. Kansantalouden kehitysnäkymät Suomen bruttokansantuotteen määrä laski vuonna 2013 jo toisena peräkkäisenä vuonna. Vuoden 2013 pudotus on noin 1,2 prosenttia. Myös ennakolliset tuotantoluvut vuoden 2014 alkupuolelta ovat olleet heikkoja, sillä esimerkiksi tuotannon suhdannekuvaajan työpäiväkorjattu kehitys on ollut koko kesän miinusmerkkinen edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisen heikkoa kehitys on ollut teollisuudessa ja rakentamisessa. Suomen talouden omien rakenneongelmien ja kansainvälisen talouden heikon kehityksen lisäksi yksi syy alkuvuoden heikkoon talouskehitykseen lienee Ukrainan kriisin kärjistyminen, siitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymiin. Valtiovarainministeriön tuoreen suhdanne-ennusteen mukaan EU:n pakotteilla ja Venäjän asettamilla vastapakotteilla ei ole merkittäviä suoria makrotason vaikutuksia Suomeen. Useat muut ennustelaitokset, kuten Palkansaajien tutkimuslaitos ja Nordea, ovat kuitenkin heikentäneet kuluvan vuoden suhdanne-ennusteita nimenomaan Ukrainan kriisin seurausten vuoksi. Kaikki suhdannelaitokset ovat yhtä mieltä siitä, että kriisin pitkittyessä epäsuorat vaikutukset Suomen talouteen ovat toteutuessaan merkittävät. Toisaalta muu kansainvälinen talous näyttäisi palaavan vakaammalle kasvu-uralle. Yhdysvalloissa talouskasvun ennakoidaan jatkuvan lähivuodet 3 prosentin tuntumassa ja euroalueellakin kasvu palautunee yhden prosentin lukemiin. Tiukimmin kasvun syrjässä ovat kiinni Saksa ja esimerkiksi Espanja, mutta erot euroalueen maiden välillä ovat hyvin suuret. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan BKT ei kasva tänä vuonna, vaikka ennuste pitääkin sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen. Suhdannekäänne pohjautuu paljolti nettoviennin positiiviseen vaikutukseen, sillä tavaroiden ja palvelujen viennin ennakoidaan lisääntyvän 0,4 prosenttia samalla kun tuonti supistuu. Sen sijaan yksityisen kulutuksen ei ennakoida kasvavan vuonna 2014 lainkaan

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 323 Kaupunginhallitus Sivu 8 / 66 heikkojen ostovoima- ja työllisyysnäkymien edessä. Myös investointien arvioidaan pysyvän vuonna 2014 alamaissa, mikä johtuu muun muassa asuinrakennusinvestointien sekä kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Monet muut ennustelaitokset, kuten esimerkiksi Aktia ja Palkansaajien tutkimuslaitos, ennakoivat vuodelle 2014 tyypillisesti heikompaa yksityisen kulutuksen kehitystä, minkä seurauksena BKT:n kasvu painuu miinuksen puolelle. Toteutuessaan se olisi jo kolmas perättäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Vastaava tilanne on eletty ainoastaan 1990-luvun alun lamavuosina. Yleisesti voidaan todeta, että kansainvälisen finanssikriisin jälkeisen ajanjakson talouskasvu tulee jäämään näillä näkymin historiallisen heikolle tasolle. Vuonna 2015 talouskasvun arvioidaan laajapohjaistuvan ja piristyvän, vaikka ennustelaitosten kasvuluvut ovatkin tasoltaan hyvin vaatimattomia. Tuoreimpien ennusteiden mukaan vuoden 2015 kasvuprosentit painottuvat noin 0,5 1,5 prosentin tuntumaan (Lähde: Kuntatalous/Kommmunalekonomi 3/2014). Valtiovarainministeriön mukaan vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2 prosenttia. Yksityinen kulutus kääntyy ministeriön mukaan hienoiseen kasvuun siitä huolimatta, että kotitalouksien reaalitulot polkevat yhä paikallaan. Yleisen talouskehityksen piristymisen arvioidaan kuitenkin hälventävän kuluttajien kokemaa epävarmuutta. Ennakoitua suhdannekäännettä ajaa eteenpäin erityisesti viennin ja investointien piristyminen. Viennin kasvuksi odotetaan 4 prosenttia. Kasvuodotukset eri toimialoilla ovat hyvin samankaltaiset, sillä tuotannon odotetaan lisääntyvän niin teollisuudessa, rakentamisessa kuin palveluissakin 1 prosentin paremmalle puolelle. Talouden piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla tasollaan, eikä työllisyysasteeseenkaan odoteta merkittäviä parannuksia. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 1,5 prosenttia. Pelkästään kulutusverojen kiristykset nostavat kuluttajahintaindeksiä arviolta noin 0,5 prosenttiyksikköä vuonna Taloussuunnitelman rakenne ja sen muutokset Talousarviokirjan alkuun on sijoitettu valtuuston hyväksymät Espoo tarina sekä poikkihallinnollisten ohjelmien hyötytavoitteet Talousarvio ja suunnitelma koostuu peruskaupungin käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosan sekä liikelaitosten ja erillisten taseyksiköiden suunnitelmista. Tilakeskuksen ja taseyksiköiden toimintaja taloussuunnitelmat on sijoitettu suunnitelmaraportissa teknisen ja ympäristötoimen talousarvion yhteyteen ja muiden liikelaitosten suunnitelmat palveluliiketoimen toimialan yhteyteen.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 323 Kaupunginhallitus Sivu 9 / 66 Kaupungin toimintarakennetta on muutettu sivistystoimessa siirtämällä aikuislukio ja suomenkielinen työväenopisto Omniaan vuoden 2015 alussa. Kaupunki on investoinut ja investoi edelleen lähivuosina merkittävästi omien tytäryhtiöidensä taseisiin ja konserniyhtiöiden rooli ja vaikutus kaupungin toiminnassa ja taloudessa kasvaa. Sen vuoksi taloussuunnitelman yleisperustelujen lopussa on kerrottu kaupungin ja sen konserniyhteisöjen suunnitteilla ja käynnissä olevista investoinneista ja niiden rahoituksesta sekä Espoo-konsernin taloudellisten vastuiden kehityksestä. Toiminnan ja talouden kehitystä seurataan sekä kaupungin että konsernin tasolla. Talousarvion ja -suunnitelman liitteet sisältävät valtuuston talousarviota ja -suunnitelmaa koskevat päätökset, jotka liitetään lopulliseen taloussuunnitelmaraporttiin, talousarvion sitovuutta ja seurantaa koskevat määräykset ja kaupunginhallituksen päättämät talousarvion sitovuutta koskevat ohjeet sekä kaupunkikonsernin hankekohtaisen investointiohjelman. Talousarvion ja -suunnitelman talousperusteet Vuoden 2014 alkuperäinen talousarvio oli yli 32 milj. euroa alijäämäinen ja vuosikate noin 82 milj. euroa. Alijäämään sisältyi valtuuston talousarviopäätöksessä asettama 10 milj. euron tuottavuustavoite, joka piti päätöksen mukaan kohdistaa maaliskuun loppuun mennessä samalla kun valtuusto käsittelee talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaa. TATU-ohjelman linjaukset hyväksyttiin maaliskuussa ja samalla valtuusto tarkisti talousarviota niin, että toimintakatteen alijäämä pieneni 23,3 milj. euroa. Valtuusto tarkisti talousarviota uudelleen syyskuussa ja näiden muutosten seurauksena kaupungin toimintakate jäi 7,4 milj. euroa heikommaksi kuin alkuperäinen talousarvio. Talousarvion verorahoitusarvio jää syyskuun lopun ennusteen mukaan noin 10 milj. euroa vajaaksi, mutta rahoitustulojen arvioitua paremman kehityksen vuoksi vuosikate noussee 85 milj. euron tasolle, jolloin tilikauden alijäämäksi tulee tämän hetken arvion mukaan 28,5 milj. euroa. Mikäli toimialat viime syksyn tapaan onnistuvat loppuvuoden aikana parantamaan tulostaan, voi kaupungin tulos olla em. lukua parempi. Vuoden 2014 vuosikate on terveen taloudenpidon näkökulmasta noin 90 milj. euroa liian vähän. Vuoden 2015 alussa voimaan tulevat valtionosuusuudistuksen mukaiset valtionosuuksien määräytymis-kriteerit näyttivät vuoden 2014 kuntien lausunnoille tulleen lainvalmisteluaineiston perusteella oikeudenmukaisilta ja perustelluilta. Uudistus näytti Espoon kannalta neutraalilta myös tuloksen kannalta. Nyt kun kaupungilla on käytettävissä lähes lopulliset luvut vuoden 2015 valtionosuuksista, tulee Espoolle tilitettävien valtionosuuksien määrä lähenemään nollaa. Osittain tilanne johtuu siitä, että kiinteistövero-prosenttien alarajojen nostosta Espoolle kertyvä verotulo aiotaan ottaa kokonaan valtiolle pienentämällä vastaavasti valtionosuutta.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 323 Kaupunginhallitus Sivu 10 / 66 Taloussuunnitelmakehyksen valmistelussa kaupungin rahoitustasapainon parantamiseen liittyvät TATU-tavoitteet sisällytettiin toimialojen ja liikelaitosten kehyslukuihin. Talousarvion ja -suunnitelman toimintakate on jonkin verran parempi kuin valtuuston syyskuussa hyväksymä kehys, mikä johtuu suurimmilta osin siitä, että tuloarvioita on tavoitteellisesti jonkin verran lisätty. Vuonna 2015 ja 2016 myös määräraha-arviota on lisätty, mutta vuoden 2017 määräraha-arvioita on vastaavasti alennettu. TATUohjelman vaikutuksia ei voida kovin tarkasti yksilöidä varsinkin kun valtion rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta ja siihen liittyvästä palveluvelvoitteiden keventämisestä ei ole vielä tietoa. Joka tapauksessa taloussuunnitelman luvut sisältävät merkittävästi tuottavuuden parantamistavoitteita. Espoon väestönkasvu näyttää jatkuvan vahvana, mikä lisää palvelutarvetta. Ikääntyvän väestön määrä kasvaa tulevaisuudessa huomattavan nopeasti, mikä lisää vanhuspalvelujen tarvetta. Samanaikaisesti syntyvyys näyttää jatkuvan vahvana ja muuttoliike tuo nuoria ikäluokkia ja lapsiperheitä kaupunkiin. Kokonaisuutena palvelutarve kasvaa väestönkasvua nopeammin. Verotuloarvio suunnitelmakaudelle on tehty tammi - lokakuun tilitystietojen, vuoden 2013 verotuksesta saatujen tietojen sekä Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön yhteisen verotulojen kehitysennusteen pohjalta. Espoon omaa yritystulojen ja palkkatulojen kehitystä on arvioitu mm. väestökehitystä ja työllisyyden kehitystä koskevien tietojen ja arvioiden sekä kansantalouden kehitysarvioiden pohjalta. Kunnallisverotulojen arvio on laskettu 18,00 veroprosentin mukaan. Valtio on nostamassa vakituisen asuinrakennuksen sekä yleisen kiinteistöveron veroprosenttien alarajoja ensi vuoden alussa. Kiinteistöverojen kertymäarvio on tehty uusien alarajojen mukaisesti. Verotulojen kasvu ilman kiinteistöveron alarajojen korotusta olisi 2,8 prosenttia vuonna Alarajojen korotus ja valtionosuuden vähennys huomioon ottaen verorahoituksen kasvu on noin 2,5 prosenttia. Vuosien verotulokehitys on valtakunnallisen veroennustekehikon mukainen. Kyseisten vuosien verotuloarviota on jossain määrin nostettu kehysluvuista olettaen, että taloustilanteen mahdollisesti parantuessa Espoon kehitys olisi koko maan keskiarvoa nopeampaa. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma (TATU-ohjelma) Valtuuston hyväksymällä Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmalla katetaan kestävyysvaje ja vastataan toimintaympäristöstä yhä voimakkaammin nouseviin haasteisiin. Ohjelman avulla saavutetaan kustannus-säästöjä, lisätään tuottavuutta, karsitaan ydintehtävien ulkopuolisia tehtäviä, kasvatetaan ulkoisia tuloja ja tarkistetaan palvelutasoa. Sillä vastataan kuntasektoria koskettaviin isoihin haasteisiin mm. väestörakenteen muutokseen, väestömäärän ja sitä kautta palvelutarpeen kasvuun ja talouskasvun niukkuuteen, jotka jatkuvat yli kuluvan valtuustokauden. Ohjelman merkittävämpänä tavoitteena on tuoda

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 323 Kaupunginhallitus Sivu 11 / 66 tuottavuus osaksi jokapäiväistä tekemistä ja kaikkia prosesseja, jolloin jatkossa vähemmällä saavutetaan enemmän. Ohjelma toteuttaa Espoo-tarinaa ja sen avulla turvataan kaupunkikonsernin talouden tasapaino sekä mm. vahvistetaan kaupungin roolia toimia edelläkävijänä palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa ja kehitetään kaupunkirakennetta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. TATU-ohjelman täytäntöönpano on käynnistynyt ja siihen liittyvien toimenpiteiden ja projektien suunnittelu etenee hyvällä tavalla. Henkilöstö Syyskuussa 2014 kaupungin palveluksessa oli työntekijää. Talouden tasapainotus- ja tuottavuus-ohjelmaan sekä tuloskorttiin kirjattu tavoite on, ettei kaupungin henkilöstömäärä kasva vuonna Tavoitetta toteutetaan kaupunkitasoisesti ottaen huomioon ne kaupungin tehtävät, joissa työvoiman tarve kasvaa. Tällöin muissa toiminnoissa henkilöstömäärän on pienennyttävä, jotta tavoite saavutetaan. Espoon kaupunki työnantajana ja kaupungin palveluksessa oleva henkilöstö solmivat henkilöstösopimuksen, jossa on tarkoitus sopia yhteistyöstä työn tuottavuuden parantamiseksi ja kaupungin talouden tasapainottamiseksi. Tuottavuuden paranemista edistetään mm. sillä, että henkilöstön sairauspoissaolot vähenevät. Kokonaistyöhyvinvoinnin mittarina toimii työhyvinvointimatriisi ja sen lukuarvon odotetaan paranevan vuosittain. Henkilöstön osaamista kehitetään suunnitelmallisesti. Espoolaisen johtamismallin kehittämisprojekti jatkuu. Projektissa pilottiorganisaatioiksi valittujen yksiköiden kanssa kehitetään johtamiseen liittyviä näkökulmia ja työvälineitä. Pilotointia syvennetään ja projektia laajennetaan tavoitteena koko kaupunkia kattava toiminta. Johtamisen kehittämishankkeeseen liittyy myös tutkimuksellinen osuus. Tulevien vuosien työvoiman saannin varmistamiseksi kaupunki tarjoaa jatkuvasti harjoittelupaikkoja ja työmahdollisuuksia opiskelijoille. Oppisopimuskoulutusmahdollisuuksia kehitetään. Työyhteisöjen monimuotoisuutta edesautetaan rekrytoimalla maahanmuuttajia kaupungin tehtäviin tavoitteen ollessa, että maahanmuuttajataustaisten osuus kaupungin henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajien osuutta väestöstä. Tulos- ja rahoituslaskelma Koko kaupungin vertailukelpoinen ulkoisten toimintakulujen kasvu vuoden 2014 muutettuun talousarvioon on 2,5 prosenttia talousarviovuonna Huolimatta siitä, että tuottavuustavoitteita on lisätty, vuonna 2016 kulujen kasvu kiihtyy, koska eräät suuret palveluhankkeet valmistuvat vuoden 2015 lopulla ja vuonna 2016 (Espoon sairaala, elinkaarikouluja, Opinmäki, Leppävaaran Elä ja Asu, Länsimetron 1. vaihe). Tontinmyynnin ja maankäyttösopimustulojen tavoitetta on nostettu koko

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 323 Kaupunginhallitus Sivu 12 / 66 suunnitelmakaudelle, mikä vastaavasti parantaa toimintakatetta. Tuloodotuksia on mahdollista kasvattaa Länsimetron valmistumisen ja mm. Tapiolan keskustan hankkeiden etenemisen myötä. Tulojen kertymä riippuu yleisestä talouskehityksestä ja asunto- sekä toimitilamarkkinoiden kehityksestä. Kaupungin talous tulee olemaan joka tapauksessa lähivuosina erittäin kireällä heikon yleisen talous-kehityksen ja julkisen talouden kestävyysvajeen vuoksi. Vuoden 2015 vuosikatteen arvioidaan jäävän 101 milj. euron tasolle. Vuonna 2016 vuosikatteen arvioidaan olevan 114 milj. euroa. TATUtavoitteena oli vuonna 2016 saavuttaa noin 160 milj. euron vuosikate ja 2017 alkaen pitäisi päästä 180 milj. euron tasolle. Vuosien 2015 ja 2016 osalta ei päästä lähellekään tavoitetta. Vuoden 2017 vuosikate on laskelmien mukaan yli 180 milj. euroa, mutta jotta siinä onnistutaan, on valtion rakennepoliittisessa ohjelmassa luvatut palvelukevennykset toteutettava ja kaupungin omissa TATU-tavoitteissa onnistuttava. Sen lisäksi edellytyksenä on yleisen talouskehityksen paraneminen. Suunnitelman mukaisten emokaupungin investointien bruttomäärä on talousarviovuonna noin 325 milj. euroa, josta voidaan rahoittaa tulorahoituksella noin 40 prosenttia. Loppuosa katetaan peruspalvelujen kehittämisrahastoa purkamalla ja lainarahalla sekä osin valtionosuuksilla. Vuonna 2015 käytetään rahastoa 40 milj. euroa ja loput rahastosta puretaan vuonna Vuodesta 2016 lähtien on tarpeen mukaan tarkoitus käyttää Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston arvioitua tuottoa valtuuston päätöksillä. Käytöksi on kirjattu taloussuunnitelman laskelmiin 7 milj. euroa vuodelle 2016 ja 15 milj. euroa vuodelle Rahaston pääomaa ei vähennetä ja mikäli verorahoitus jatkossa riittää investointien rahoitukseen, ko. rahaston tuottoa ei käytetä. Lainanhoitokustannukset on laskettu olettaen, että korkotaso pysyy lähivuodet kohtuullisen alhaisena. Nopean velkaantumisen vuoksi korkokustannusten arvioidaan olevan vuonna 2017 yhteensä 17,4 milj. euroa eli yli nelinkertaiset vuoden 2014 tasoon verrattuna. Tilikauden tulos tulee tilinpäätösennusteen mukaan vuonna 2014 olemaan noin 28 milj. euroa alijäämäinen. Talousarviovuoden 2015 tulos tulee olemaan arvion mukaan noin 18,5 milj. euroa alijäämäinen. Vuoden 2016 tulos on lähes yhtä heikko. Vuonna 2014 talousarviolainaa on nostettu yhteensä 117 milj. euroa ja lyhennykset ovat 44 milj. euroa. Lainakanta on vuoden lopussa 284 milj. euroa eli euroa/asukas. Vuonna 2015 otetaan uutta lainaa 213 milj. euroa ja lainaa on vuoden lopussa 436 milj. euroa eli euroa/asukas. Lainamäärä kasvaa jatkovuosina voimakkaasti ja sitä on vuoden 2017 lopussa 706 milj. euroa eli euroa/asukas. Rahoitustarvetta lisää merkittävästi yhtiömuotoisten toimitilojen lainanlyhennysten ja korkojen aiheuttama vuokrien (rahoitusvastikkeiden) nousu vuodesta 2016 alkaen.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 323 Kaupunginhallitus Sivu 13 / 66 Konsernin investoinnit ja niiden rahoitus Taloussuunnitelman investointiosassa esitetään ne investointisuunnitelmat, joista valtuusto päättää taloussuunnitelman yhteydessä. Taloussuunnitelman yleisperusteluissa olevassa tekstissä on käsitelty koko Espoo-konsernin investointiohjelmaa ja investointien rahoitusta, koska hyvin merkittävä osa toimitila- ja infrarakentamisesta toteutetaan tytäryhtiöiden ja PKS-yhteisöjen taseisiin. Espoo-konsernin emoyhteisö Espoon kaupunki muodostuu viidestä toimialasta, kahdeksasta liikelaitoksesta sekä kahdesta taseyksiköstä. Emoyhteisön lisäksi konserniin kuuluvat kaupungin yli 50 prosenttisesti omistamat tytäryhteisöt, prosentin omistusosuuden osakkuusyhteisöt sekä kuntayhtymät, joissa kaupunki on osallisena. Valtuusto määrittelee konserniyhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Espoo-strategian yhteydessä ja tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle osana seurantaa. Tulostavoitteet ja toiminnalliset tavoitteet määritellään merkittävimmille yhteisöille. Vuonna 2015 tulosja/tai toiminnallisia tavoitteita on asetettu Espoon Asunnot Oy:lle, Omnialle, HSL:lle, HSY:lle, HUS:lle sekä Länsimetrolle. Tulostavoitteiden seuranta on vastuutettu tuloskorttien avulla eri toimialoille. Seuranta tapahtuu kaupungin normaalien talouden ja toiminnan seurantajärjestelmien mukaisesti. Investoinnit Konsernin investointiohjelma suunnitelmakaudella on edellisvuosien tapaan mittava. Konserni investoi kauden aikana yhteensä noin 2,9 mrd. eurolla. Vuonna 2015 investointitaso kasvaa noin 100 milj. euroa edellisvuodesta ja on kaikkiaan yli 700 milj. euroa. Suunnitelmakauden investoinnit painottuvat voimakkaasti vuosille , jolloin meneillään on samanaikaisesti suuria rakennus-hankkeita. Kauden investoinnit ovat keskimäärin 580 milj. euroa vuodessa. Vuosien investointiohjelma perustuu Espoo-tarinan linjauksiin ja tavoitteisiin, jotka suuntaavat investointien painopisteitä sekä alueiden kehittämiseen ja liikenneyhteyksien parantamiseen että uusien toimitilojen rakentamiseen ja olemassa olevan rakennuskannan peruskorjaukseen. Merkittäviä hankekokonaisuuksia ovat Länsimetron rakentaminen, metron asemaseutujen kehittäminen, koulujen peruskorjausohjelma, yli 65- vuotiaan väestönosan palvelutarpeen kasvuun varautuminen, T3-alueen kehittäminen sekä Suurpellon alueen toteuttaminen. Espoon Asunnot Oy rakennuttaa vuosittain uusia vuokra-asuntoja valtuuston asettaman tavoitteen mukaisesti. Kunnallistekniikan rakentamisessa korostuu Länsimetron rakentamiseen liittyvä kaupunkirakenteen kehittäminen koko metrokäytävän varrella. Muita painopistealueita ovat aluekeskusten kehittäminen ja kaupunkirakenteen kehittymisen edellyttämät liikenneväylien ja joukkoliikenteen hankkeet sekä jo rakennettujen pientaloalueiden

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 323 Kaupunginhallitus Sivu 14 / 66 kunnallistekniikan jälkeenjääneisyyden poistaminen ja uusien pientaloalueiden kunnallistekniikan rakentaminen. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) investoi vesijohto- ja viemäriverkostoon Espoon alueella yhteistyössä kaupungin kanssa valmistellun investointiohjelman mukaisesti. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan sisältyvät Liikenneviraston ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa yhteistyössä toteutettavat strategiset seudulliset hankkeet ajoitetaan sovitulla tavalla ja hankkeisiin osoitetaan kaupungin rahoitusosuus, kun hankkeiden toteuttaminen sitä edellyttää. Yhteishankkeiden ajoitus ja toteutus ovat sidoksissa valtion budjettiin ja rahoituspäätöksiin. Merkittävimpiä seudullisia hankkeita Espoon alueella ovat Länsimetron jatko Kivenlahteen, jonka rakentaminen käynnistyy vuoden 2014 lopulla, sekä Kaupunkiradan jatkaminen Leppävaarasta Kauklahteen. Kaupunki ja sen omistamat kiinteistöyhtiöt toteuttavat palvelutilojen investointeja suunnitelmakaudella yhteensä noin 608 milj. eurolla, mikä on keskimäärin 122 milj. euroa vuodessa. Tilahankkeiden osuus konsernin kokonaisinvestoinneista on noin kolmannes. Toimitilainvestointeja toteutetaan palveluverkon kehittämisen tavoitteiden mukaisesti niin, että kasvavan väestön palvelut voidaan järjestää. Kaupungin palveluyksiköitä sijoitetaan tavoitteen mukaan raideyhteyksien ja muiden joukkoliikenneyhteyksien varteen. TATU-ohjelman linjausten mukaisesti tavoitteena on myös lisätä sähköistä asiointia, parantaa tilojen käyttöasteita ja tehostaa palvelutuotannon tilankäyttöä. Toimitilarakentamisessa painottuu käytössä olevien toimitilojen peruskorjaus, johon kohdistuu yli puolet rakentamisesta. Tärkeitä kohteita ovat teknisen peruskorjauksen tarpeessa olevat sekä sisäilmaongelmista kärsivät palvelutilat. Korjaus- ja uudisrakentaminen suunnitellaan ja toteutetaan niin, että energiatehokkuusvaatimukset toteutuvat ja olemassa olevat kosteusvauriot korjataan, eikä uusia enää päästetä syntymään. Espoon väestö kasvaa ja ikärakenne vanhenee nopeasti suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään. Kasvavan väestön tarpeisiin on edelleen rakennettava uusia kouluja ja päiväkoteja, mutta väestön ikärakenteen vanheneminen on jo selvästi muuttanut ja tulee jatkossakin muuttamaan toimitila-rakentamisen painotuksia ja edellyttää yli 65-vuotiaan väestönosan tarvitsemien palvelujen lisäämistä ja uusien palvelutilojen rakentamista. Espoossa on varauduttu ikääntymispoliittisen ohjelman ja valtakunnallisten laatusuositusten mukaisesti lähivuosina ennakoituun ikääntyneiden määrän kasvuun mm. Elä ja asu -konseptin mukaisilla seniorikeskuksilla, joita toteutetaan eri puolille Espoota. Ikäihmisten asuntoja toteutetaan jatkuvasti myös muiden kuin kaupungin toimesta. Myös Espoon sairaalahanke vastaa valmistuessaan lisääntyvään palvelukysyntään. Kaupunginhallitus jätti asian pöydälle ja pyysi siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksen kokouksessa

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 323 Kaupunginhallitus Sivu 15 / 66 Pöydällä olon aikana valtuuston neuvottelutoimikunta on käsitellyt kaupunginjohtajan ehdotusta talousarvioksi ja -suunnitelmaksi kolmessa kokouksessa ja päätynyt liitteenä olevaan sopimukseen ja neuvottelutulokseen, jonka kaikkien valtuustoryhmien neuvottelijat hyväksyivät. Neuvottelusopimukseen sisältyy myös liitteenä oleva kaupunginjohtajan korjauslista. Neuvottelusopimukseen sisältyy 36 pöytäkirjamerkintää, joita neuvottelutoimikunta edellyttää seurattavan vuoden 2015 aikana. Neuvotteluissa sovittujen lisäysten katteeksi on merkitty lainanoton lisäystä sekä korkomenojen lisäystä. Liitteenä on muutoksilla tarkistettu koko kaupungin tulos- ja rahoituslaskelma. Kaupunginjohtaja esittää tehtäväksi taloussuunnitelmaehdotukseen neuvottelutuloksen sekä korjauslistan mukaiset muutokset. Talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta on pyydetty henkilöstötoimikunnan lausunto. Henkilöstötoimikunta on käsitellyt suunnitelmaehdotusta ja merkinnyt ehdotuksen tiedokseen. Esittelyaineistoon on lisätty liitteiksi neuvottelusopimus liitteineen sekä koko kaupungin tulos- ja rahoituslaskelma. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus hyväksyy talousarviokirjan liitteelle 2 sisältyvät talousarvion noudattamista koskevat ohjeet ja ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevan talousarviokirjan mukaisesti vuoden 2015 talousarvion ja taloussuunnitelman liitteineen, 2 hyväksyy liitteeltä ilmenevät päätösehdotukset valtuutettujen raha-asiaaloitteisiin ja toteaa aloitteet loppuun käsitellyiksi, 3 oikeuttaa kaupunginjohtajan korvaamaan talousarvioon merkityn 40 milj. euron peruspalvelujen kehittämisrahaston pääoman purun vastaavan suuruisella lainanotolla, jos lainanotto on edullisempaa kuin rahaston purku, 4 oikeuttaa Tilakeskus-liikelaitoksen johtokunnan ja teknisen lautakunnan jatkamaan vuoden 2014 talousarviossa erikseen nimettyjen keskeneräisiksi jäävien talonrakennushankkeiden sekä kiinteiden rakenteiden ja laitteiden rakentamista tai rakennuttamista niille aiemmin osoitettujen kokonaismäärärahojen rajoissa ja toteaa, että hankkeiden viivästymisistä johtuvat niille vuonna 2014 käyttämättä jääneiden määrärahavarausten aiheuttamat vaikutukset vuoden 2015 talousarvioon käsitellään erikseen talousarvion muutoksina keväällä 2015,

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 323 Kaupunginhallitus Sivu 16 / 66 5 oikeuttaa konserniesikunnan tekemään talousarvioon ja taloussuunnitelmaan valtuustokäsittelystä aiheutuvat sekä muut talousarvion oikeellisuutta, informatiivisuutta tai kieliasua parantavat muutokset ja tarkennukset, jotka eivät poikkea hyväksytyn talousarvion ja taloussuunnitelman sisällöstä, eivätkä oleellisesti muuta tuloslaskelman tilikauden tulosta eikä rahoitusosaa. Käsittely Asia käsiteltiin pykälän 317 jälkeen. Puheenjohtaja Sistosen kannattamana teki seuraavan ehdotuksen: Kaupunginhallitus jättää vuoden 2015 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen pöydälle ja pyytää siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksen kokouksessa Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti vuoden 2015 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen pöydälle ja pyytää siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksen kokouksessa Tiedoksi

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 324 Kaupunginhallitus Sivu 17 / / / Vuoden 2014 lokakuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh Pekka Heikkinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus siirtää - omaisuuslajilta 91 aineettomat hyödykkeet yleishallinto euroa kustannuspaikalle Sosiaali- ja terveystoimi sekä euroa kustannuspaikalle Muut tekniset ja ympäristöpalvelut - Ta-kohdalta tulosyksikkö 29 Soten esikunta euroa tehtäväalueelle 912 Aineettomat hyödykkeet sekä ta-kohdalta 952 Koneet ja kalusto euroa tulosyksikköön 25 Terveyspalvelut. - Hankkeista Yleiset tiet (941 -AA) 1,3 milj. euroa hankkeille Liikenneväylien perusparantaminen (941 -AE) ja 0,55 milj. euroa hankkeille Pääkadut (941 -AB). Lisäksi kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 merkitsee vuoden 2014 lokakuun kuukausiraportin tiedoksi 2 hyväksyy poikkeamat seuraavien tulostavoitteiden toteutumisessa: Resurssit ja johtaminen: - Kaupungin tuottavuus paranee vähintään 1 %. (konserniesikunta) - Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. (konserniesikunta) - Omistajapolitiikka, konserniohjeet ja muut konserniin liittyvät pääohjeistukset ovat käytössä. (konserniesikunta) - Kaupungin sisäiset roolit ja vastuut tukevat omistajapolitiikkaa ja konserniohjausta (konserniesikunta) - Tuottavuus paranee vähintään 1 % (sosiaali- ja terveystoimi) - Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen (sosiaali- ja terveystoimi) Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys: - Espoon elinkeino-ohjelma on laadittu yhdessä keskeisten sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa. (konserniesikunta)

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 324 Kaupunginhallitus Sivu 18 / 66 Liikelaitokset: - Tilakeskus: Liikelaitoksen vuoden 2014 tulostavoite on 7,6 milj. euroa ylijäämäinen tulos - Espoo Kaupunkitekniikka liikelaitos: Liikelaitoksen tulos on positiivinen 3 hyväksyy seuraavat määrärahojen ja tuloarvioiden muutokset - 24 Vanhusten palvelut, määrärahan lisäys euroa - 25 Terveyspalvelut, määrärahan lisäys euroa - 27 Perhe- ja sosiaalipalvelut, määrärahan lisäys euroa - 29 Esikunta, määrärahan vähennys euroa - 45 Rakennuslautakunta, tuloarvion lisäys euroa - 92 Maa-alueet, määrärahan lisäys euroa - 92 Maa-alueet, tuloarvion vähennys euroa - Tilakeskus, tilakeskus tulostavoitteen alentaminen euroon - Tapiolan taseyksikkö, tuloarvion vähennys euroa 4 merkitsee tarkastuslautakunnan lausunnon kuukausiraportista tiedoksi. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 8 Vuoden 2014 lokakuun kuukausiraportti 9 Tulostavoitteiden toteutumistiedot Poikkeamat talousarviossa ja tulostavoitteissa tuodaan valtuuston käsittelyyn talousarviovuoden aikana ja lokakuun kuukausiraportin yhteydessä. Esitetyt muutokset ja poikkeamat perustuvat toimialojen ennusteisiin ja esityksiin. Tilinpäätöksen ennakkotieto tuodaan valtuustolle tiedoksi alkuvuodesta, jonka yhteydessä raportoidaan mahdolliset muutokset lokakuun kuukausiraportissa esitettyihin ennusteisiin ja poikkeamiin. 1 Merkittävimmät muutokset Seurantaraportti I:een (31.7. tilanne) Valtuusto käsitteli syyskuussa Seurantaraportti I:n (heinäkuun lopun tilanne), jonka jälkeen kaupungin vuosikate- ja tulosennuste ovat tarkentuneet. Tämän hetken arvion mukaan vuosikate ja tilikauden tulosennuste ovat lähes 30 milj. euroa parempi kuin heinäkuun lopun tilanteessa. Merkittävimmät tulosta parantavat tekijät, joiden ennuste on muuttunut seuraavasti:

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 324 Kaupunginhallitus Sivu 19 / 66 - maanmyyntivoittojen ennusteen parantuminen 5,7 milj. eurolla, - verotuloennusteen parantuminen 6 milj. eurolla, - rahoitustuottoennusteen parantuminen 12,6 milj. eurolla - henkilöstökulujen ennusteen parantuminen 10 milj. eurolla. Maanmyyntivoittoja arvioidaan kertyvän yhteensä 19,7 milj. euroa, mikä on 5,7 milj. euroa enemmän, kuin heinäkuun lopun arvio. Arvio perustuu loppuvuodelle sovittuihin kauppoihin. Huomioitavaa on, että Seurantaraportti I:n yhteydessä valtuusto pienensi maanmyyntituloarviota 24 milj. eurosta 14 milj. euroon. Verotuloja arvioidaan kertyvän tänä vuonna noin 1 328,6 milj. euroa, joten verotuloarvio jää vajaaksi n. 8 milj. euroa. Ennuste on kuitenkin 6 milj. euroa parempi, kuin heinäkuun lopun tilanteessa. Rahoitustuottojen ennuste on n. 54 milj. euroa, mikä on n. 12,6 milj. euroa parempi kuin heinäkuun tilanteessa. Rahoitustuotot johtuvat suotuisasta markkinakehityksestä, mutta erityisesti talousarvioon merkitystä 40 milj. euron rahaston purusta. Peruspalveluiden kehittämisrahaston purku kohdistui pääosin valtioiden lainoihin. Nämä sijoitukset ovat olleet kauimmin salkussa, joten tältä osin realisoitunut tuotto on ollut ennakoitua suurempaa. Henkilöstökuluissa määrärahoja ennustetaan säästyvän, sillä niihin on käyttösuunnitelmassa varattu selvästi enemmän määrärahaa kuin mihin nykyinen henkilöstömäärä ja palkkakehitys johtavat. Merkittävimmät tulosta heikentävät tekijät, joiden ennuste on muuttunut: - palvelujen ostojen ylityksen kasvaminen 5 milj. eurolla, - avustusten ylityksen kasvaminen 2 milj. eurolla. Ylitykset kohdistuvat alkuvuoden mukaisesti edelleen erikoissairaanhoitoon ja toimeentulotukeen. 2 Lokakuun kuukausiraportti Kaupungin vuosikate- ja tulosennuste Toimialojen lokakuun lopun ennusteen mukaan kaupungin vuosikate tulee olemaan 87,9 milj. euroa ja tilikauden tulos 24,2 milj. euroa alijäämäinen. Vuosikate on toteutumassa n. 5,7 milj. euroa ja tulos n.7,7 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempana. Näin ollen alkuperäinen talousarvio on toteutumassa varsin hyvin, vaikka vuoden mittaan on tehty melko suuria talousarviomuutoksia. Vaihtelut toimialojen talousarvion toteutumisessa ovat tosin olleet merkittäviä. Tuloksen muodostumisessa on toki joitakin riskitekijöitä mm. maanmyyntiin liittyen, mutta toisaalta joitakin tulo- ja menoeriä on ennusteissa arvioitu siten, että lopullinen koko

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 324 Kaupunginhallitus Sivu 20 / 66 kaupungin vuosikate ja tulos saattavat kohota hieman nykyistä arviota paremmaksi. Huomioitavaa on kuitenkin se, että tulosta on parantanut rahoitustuottojen ennakoitua parempi kertyminen. Varsinainen toimintakate (toimintatuottojen ja kulujen erotus, joka osoittaa paljonko jää verovaroin katettavaksi toimintamenoista) on toteutumassa 8 milj. euroa alkuperäistä talousarviota heikompana. Syynä siihen ovat lähinnä erikoissairaanhoito ja toimeentulotuki, jotka ovat kasvaneet merkittävästi viime vuodesta. Verorahoitus Lokakuun loppuun mennessä verotuloja on tilitetty yhteensä 1 187,5 milj. euroa, mikä on 38,9 milj. euroa (3,4 %) enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana. Ansiotulojen kunnallisveroja on tilitetty 1 041,3 milj. euroa, eli 25,3 milj. euroa (2,5 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Yhteisöveroa on tilitetty 105,1 milj. euroa, mikä on 11,1 milj. euroa (11,8 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Arvion mukaan verotuloja kertyy noin 1 328,6 milj. euroa, joten verotuloarvio jää vajaaksi noin 8 milj. euroa. Verotulojen kasvu tälle vuodelle tulee olemaan ainoastaan n. 1,6 %. Marraskuussa valmistuu verovuoden 2013 verotus ja tilityksessä oikaistaan kyseisen verovuoden verotus. Espoon osalta oikaisu on -21,2 milj. euroa. Joulukuussa oikaistaan kuluvan vuoden verotus ja mm. kuntaryhmän ja kuntien omat jako-osuudet tarkistetaan. Ennakkotietojen mukaan kuntaryhmän jako-osuus olisi pienenemässä ja Espoon osalta oikaisu olisi negatiivinen. Valtionosuuspäätösten mukaan Espoon valtion-osuudet ovat kuluvalle vuodelle 29,4 milj. euroa. Tämä on noin 2 milj. euroa vähemmän kuin talousarviossa ennakoitiin. Toimintatuotot ja -kulut Ulkoisia toimintatuloja tulee ennusteen mukaan kertymään 267 milj. euroa, joka on 4,2 % eli 11,7 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Lokakuun loppuun mennessä toimintatuottoja on kertynyt vain 178 milj. euroa, joten tuottokertymä painottuu loppuvuodelle, suurelta osin maakauppojen takia. Maksutuottojen ennuste on 108,6 milj. euroa ja se tulee toteutumaan n. 1,5 milj. euroa pienempänä kuin viime vuonna. Myös myyntituottojen ennuste 58,5 milj. euroa on jäämässä n. 4 milj. euroa viime vuodesta. Muut tuotot 38,5 milj. euroa ovat toteutumassa 10 milj. euroa pienempinä kuin viime vuonna. Maksutuotot ovat mm. asiakas- ja palvelumaksuja sekä maankäyttömaksuja. Myyntituotot sisältävät pääosin tuloja muilta

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 324 Kaupunginhallitus Sivu 21 / 66 julkisyhteisöiltä, urakka- ja laskutustyöstä sekä rakennuspalveluista. Muut tuotot sisältävät mm. maanmyyntivoitot. Ulkoiset toimintamenot tulevat toimialojen ennusteiden mukaan olemaan n milj. euroa ja ne ovat kasvaneet hieman viime vuotta maltillisemmin. Kokonaiskasvu on n. 4,8 %. Toimintamenojen tiliryhmissä on kuitenkin merkittäviä eroja, sillä henkilöstökulujen kasvun arvioidaan olevan tälle vuodelle n. 3,3 % kun vastaavasti sekä palveluiden ostot että avustukset ovat kasvamassa yli 6 % viime vuodesta. Tähän vaikuttavat erityisesti erikoissairaanhoidon kustannukset ja toimeentulotukiavustukset, joihin on vuoden aikana lisätty merkittävästi määrärahaa ja joiden käyttö on edelleen ylittämässä talousarvion loppuvuoden osalta. Ulkoisten toimintatulojen toteutuessa pienempänä kuin viime vuonna ja verotulojen kasvaessa ainoastaan 1,6 %, on toimintamenojen lähes 5 %:n kasvu edelleen liian suuri. Tämä aiheuttaa tulojen ja menojen vakavan epätasapainon. Henkilöstö Henkilöstömittareiden perusteella, kaupungin asukas- ja asiakasmäärän kasvaessa, henkilöstön työn tuottavuus on parantunut. Kaupungin henkilöstömäärä oli lokakuun lopussa henkilöä. Vuotta aikaisemmin henkilöstömäärä oli Henkilöstömäärän kasvu on tasaantunut huomattavasti kesästä ja alkusyksystä. Vuoden aikana tapahtuneesta henkilöstömäärän kasvusta lähes kaikki on kohdentunut sosiaali- ja terveystoimeen. Palveluliiketoimen henkilöstömäärä on laskenut vuoden aikana selvästi. Työpanosta ei ole siirretty omalta henkilöstöltä vuokratyövoimalla korvattavaksi, sillä vuokratyövoimakustannukset laskivat vuoden takaisesta lähes 11 prosenttia. Myös henkilöstön ylitöiden määrä on vuoden kuluessa laskenut edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspoissaolojen määrä on jatkanut laskuaan, tosin hitaammin kuin aiemmin. Palkkasumman kasvu oli lokakuussa 2,5 %, mikä on alle vastaavan ajankohdan kasvun edellisvuotena. Avointen työpaikkojen määrän lasku jatkui ja osaavan työvoiman saanti työvoimapula-aloille keskimäärin parani. Investoinnit Muutetussa talousarviossa investointeihin on varattu 395,4 milj. euroa, mutta investointimenojen toteuma lokakuun lopussa oli vain 230,4 milj. euroa. Kuluvan vuoden toteumakertymän ja tiedossa olevien siirtymien perusteella voidaan investointien kokonaismääräksi arvioida korkeintaan 302 milj. euroa. Vuodenvaihteen yli jatkuvien kunnallistekniikan ja talonrakennushankkeiden eteneminen ja ensi vuodelle siirtyvien

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 324 Kaupunginhallitus Sivu 22 / 66 määrärahojen summa tarkentuu vuoden loppua kohden. Varsinkin tilahankkeissa on suuria projekteja, joiden aloittaminen on viivästynyt ja osa vuodelle 2014 varatuista määrärahoista siirtyy vuodelle Espoo-tarinan toteutuminen Espoo-tarinassa on vuodelle 2014 asetettu yhteensä 30 tulostavoitetta, joista 7 tulostavoitteen osalta arvioidaan, ettei tavoitteeseen tulla täysin pääsemään loppuvuoden aikana tai tavoite toteutuu aikataulustaan myöhässä. Suurin osa tulostavoitteiden poikkeamista koskee johtaminen ja resurssit -näkökulmaa. Kolmen tulostavoitteen osalta arviointikriteerit on määritelty siten, että tavoitteen toteutumistieto on arvioitavissa vasta tilinpäätöksen ennakkotiedon yhteydessä. 4 Talousarvion muutosehdotukset ICT-määrärahojen kohdentaminen Tietohallinnon johtoryhmä on kokouksessaan esittänyt määrärahan kohdentamista palvelusetelien ja ostopalvelujen sähköistämisen edellyttämien tietojärjestelmäratkaisujen (PSOP) kehittämiseen sekä rakennus- ja kiinteistötietojen käsittelyn uudistamiseen. PSOP-projektissa toteutetaan tietojärjestelmäratkaisu, joka mahdollistaa kunnan yksityisiltä palveluntuottajilta joko palvelusetelillä tai ostopalveluna hankkimien palvelujen kokonaisprosessin sähköistämisen ja osittaisen automatisoinnin. Tavoitetila huomioi asiakkaan aktiivisena toimijana ja sähköisten asiointipalvelujen käyttäjänä sekä yksityisten palveluntuottajien sujuvaa ja tehokasta palvelutuotantoa koskevat tarpeet. Espoon rakennus- ja kiinteistötunnuksia käsitteleviin tietojärjestelmiin tehdään valtakunnallisen pysyvän rakennustunnuksen ja uuden kiinteistötunnuksen käytöönoton vaatimat muutokset. Sosiaali- ja terveystoimi Toimialan tulojen arvioidaan toteutuvan suunnitellusti. Toimialan menojen arvioidaan ylittyvän noin 5,1 milj. eurolla. Vanhusten palveluissa ylitykseksi ennakoidaan 0,8 milj. euroa. Espoon uuden sairaalan ICT- investointien menojen kirjaamisohje aiheuttaa ylityksen. Kyse on teknisestä ylityksestä, kun em. ICT-menot kirjataan käyttötalouden kautta investointiosaan. Terveyspalveluissa määrärahojen arvioidaan ylittyvän noin 4,9 milj. eurolla. Hus erikoissairaanhoidon menot ylittyvät noin 4,5 milj. eurolla ja sisäiset erät noin 0,3 milj. eurolla. Perhe- ja sosiaalipalvelujen menojen ennakoidaan ylittyvän työmarkkinatuen kuntaosuudessa, toimeentulotuessa ja kuljetuspalvelutuessa yhteensä noin 0,4 milj. eurolla. Esikunnasta säästynee ICT- hankinnoista ja henkilöstökuluista yhteensä noin 1 milj. euroa. Esikunnan käyttötalousmäärärahoihin on varattu hyvinvointipalvelujen verkkoneuvontapalvelu -järjestelmän hankintaan euroa, joka esitetään investointina siirrettäväksi tehtäväalueelle 912 Aineettomat hyödykkeet. Tehtäväalueelle 952 Koneet ja kalusto on

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 324 Kaupunginhallitus Sivu 23 / 66 varattu suun terveydenhuollon investointeihin yhteensä euroa, joista esitetään tarkentuneen kirjausohjeen perusteella siirrettäväksi käyttötalousmenoksi katsottava osa euroa terveyspalvelujen tulosyksikköön. Rakennuslautakunta Rakennuslautakunnan muutettu tuloarvio on 4,302 milj. euroa. Tuloja on kertynyt 5,458 milj. euroa. Tulojen arvioidaan ylittyvän 1,2 milj. euroa muutettuun talousarvioon verrattuna. Tulot kertyvät pääosin ulkoisista maksutuloista. Tulokertymään vaikuttaa rakennustoiminnan vilkkaus sekä suurten hankkeiden määrä. Kasvu aiheutuu viime vuoden suurista hankkeista, mm. Espoon sairaala -hankkeesta, joista osa laskutettiin vuoden 2014 puolella sekä vuoden 2013 kesäkuun alusta voimaan tulleesta taksasta, jossa lupamaksuja korotettiin pääkaupunkiseudun kuntien tasolle. 92 Maa-alueet Maanhankintaan on muutetussa talousarviossa varattu 56,42 milj. euroa. Maanhankintojen on lokakuun loppuun mennessä käytetty 53,9 milj. euroa. Jäljellä oleva määräraha 2,5 milj. euroa on maankäyttösopimuksin ja ostopäätöksin sidottu. Tämän vuoden loppuun asti voimassa oleva yksityisille maanomistajille suunnattu vapautus myyntivoiton verosta on lisännyt tarjontaa ja useita neuvotteluja on vielä vireillä. Jotta tilanne voidaan maanhankinnassa hyödyntää, maanhankintarahaa tarvitaan lisää 3 milj. euroa. Maanmyynnissä hankintamenon osuus kirjataan investointituloksi ja myyntivoitto käyttötaloustuloksi. Talousarviossa hankintamenon tulotavoitteeksi on määritelty 1,1 milj. euroa. Tänä vuonna luovutettavilla kohteilla hankintamenot ovat noin 0,25 milj. euroa. Talousarvion tulotavoitetta ei saavuteta. Kiinteät rakenteet ja laitteet Mikäli nimetyn hankkeen määrärahan käyttö alittuu, säästyvän määrärahan käytöstä päättää kaupunginhallitus. Mikäli hankkeen kustannusarvio ylittää taloussuunnitelmassa olevan määrärahan hankkeen kustannusarvion nousun takia, voi kaupunginhallitus siirtää kohteelle määrärahaa sellaisilta hankkeilta, joiden rakentamiskustannuksissa syntyy vastaavasti kokonaissäästöä verrattuna voimassa olevaan investointiohjelmaan. Tekninen lautakunta on Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden (94) käyttösuunnitelman tarkistamisen yhteydessä tehnyt kaupunginhallitukselle esityksen, että Yleisistä teistä (941 -AA) siirretään 1,3 milj. euroa Liikenneväylien perusparantamiseen (941 -AE) ja 0,55 milj. euroa Pääkatuihin (941 -AB).

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 324 Kaupunginhallitus Sivu 24 / 66 Tilakeskus-liikelaitos Liikelaitoksen tulostavoite on 7,6 milj. euroa. Ennustetaan, että liikelaitoksen tulostavoite ei toteudu ja tulokseksi muodostuu 5,3 milj. euroa. Pääasiallinen syy ennustettuun tulostavoitteen alittumiselle on kertaluonteisten poistojen toteutuminen 0,7 milj. euroa yli budjetin ja vuosikorjausten ennustettu toteutuminen 1,7 milj. euroa yli vuosikorjausten budjetin ja vuosikorjauksiin käytettävien vahinkokorvausten yhteissumman. Tapiolan taseyksikkö Talousarvion maanmyyntivoitot eivät täysin toteudu, koska yksi suunnitelluista kaupoista raukesi. Tuloutuskelpoisia sopimuskorvauksia ja vuokratuottoja on sen sijaan kertynyt 1,8 milj. euroa talousarviota paremmin. Talousarvion tuottojen arvioidaan alittuvan 1,8 milj. euroa. Tiedoksi

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 325 Kaupunginhallitus Sivu 25 / / / Valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee vuodeksi 2015 valtuuston puheenjohtajaksi Jyrki Kasvin (Vihr.), valtuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Markus Torkin (Kok.) ja valtuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi Arja Juvosen ( PerusS&Sit). Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Kuntalain 12 :n mukaan valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia toimikaudekseen, jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan samassa vaalitoimituksessa. Paikkajakotoimikunta on suositellut, että valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Tiedoksi - Valitut