Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Transkriptio

1 Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

2 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja

3 Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden tehtävänä on ohjata kaupungin toimintaa valtuuston päättämään suuntaan. Tavoitteiden ja mittareiden tulee olla selkeitä ja yksiselitteisiä ja niille tulee ilmoittaa lähtö- ja tavoitetasot. Mittarit tulee valita siten, että kaupungilla on mahdollisuus omin toimenpitein tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa vaikuttaa tavoitteiden toteutumiseen. Mittareita on tarpeen kehittää edelleen Kuntaliiton suositusten mukaisesti. 1

4 Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIO Tulostavoitteet näkökulmittain Toteutunut Tilinpäätöksen mukaisesti ei toteutunut Tilinpäätöksestä poiketen ei toteutunut Resurssit ja johtaminen Asukkaat ja palvelut Elinvoima ja kilpailukyky YHTEENSÄ Tilinpäätöksessä on raportoitu, että valtuuston asettamista tulostavoitteista kahdeksan jäi toteutumatta. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan 11 tulostavoitetta asetetuista 30 tavoitteesta jäi toteutumatta. 2

5 Vuosikate, nettoinvestoinnit ja vuosikatetarve Milj. euroa *) Vuosikate Nettoinvestoinnit Vuosikatetarve *) v pääomasijoitus HSY-kuntayhtymään on eliminoitu Lähde: Strategia- ja talousyksikkö,

6 TATU -ohjelma Talous- ja tuottavuusohjelmalla tulee päästä kestävään toimintatapojen muutokseen. Kaupungin tilojen käytön tehostamiseksi tulee tiloja voida hyödyntää monipuolisesti ja joustavasti eri palveluissa ja asukastoiminnassa. Toimialoille on asetettava tuottavuuden kehitykselle konkreettisia tavoitteita, ja tuloksista on jatkossa esitettävä mitattavaa tietoa. Tuleviin haasteisiin vastaamiseksi on arvioitava kaupungin palvelutarjonnan laajuutta, jotta kaupungin perustehtävien hoito voidaan turvata. 4

7 Johtamisen kehittäminen ja toimiva sisäinen valvonta Toimiva sisäinen valvonta on hyvän johtamis- ja hallintotavan edellytys, ja siinä korostuu kaupunginhallituksen sekä ylimmän viranhaltijajohdon rooli. Sisäisestä valvonnasta vastaavat kaikki toimielimet ja esimiesasemassa toimivat viranhaltijat. Puutteita on vuonna 2014 ollut hankintojen, sopimusten ja menojen valvontajärjestelmässä sekä valtionavustusten hakemisessa. Kaupunginhallituksen ja ylimmän johdon tulee kehittää sisäisen valvonnan valvontajärjestelmää koko kaupungin tasolla siten, että voidaan vähentää riskiä mahdollisesta kaupungin tulojen saamatta jäämisestä sekä kaupungin varojen väärinkäytöstä. Toimialojen välistä yhteistyötä on parannettava palveluketjujen saumattoman toiminnan mahdollistamiseksi. 5

8 Omistaja tilaaja tuottaja - menettely Kaupungin järjestämisvelvollisuuteen kuuluvat palvelut on hankittava asukkaiden edun mukaisesti kustannustehokkaasti ja palveluhankintojen on osaoptimoinnin sijasta perustuttava kokonaistaloudellisesti edullisimpiin ratkaisuihin. Omistajan tehtävänä on palveluhankintojen organisoinnin strategisesta kehittämisestä vastaaminen ja yksiselitteisen ohjeistuksen antaminen sekä tilaajille että tuottajille, mikä ei täysin toteutunut vuonna Päätöksenteossa ja ohjeistuksessa on tältä osin ollut puutteita. Omistaja-tilaaja-tuottaja -menettelyn kehittämiseksi on ryhdytty toimenpiteisiin. Tarkastuslautakunta seuraa kehittämistoimien riittävyyttä havaittujen ongelmien poistamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. 6

9 Talouden toimintaympäristö ja Espoon taloudellinen tilanne Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä

10 Valtiovarainministeriö talouden tilannekuva Euroalue kokonaisuutena on toistaiseksi toipunut hitaasti pitkään jatkuneesta taantumasta. Euroalueen ongelmat eivät yksin suhdanneluonteisia. Suomen bkt supistunut kahtena edellisenä vuonna. Vuonna 2015 odotettavissa on vain hyvin maltillista suhdanteiden paranemista. Talouspolitiikan päähaaste on talouskasvun saaminen kestävästi viime vuosia paremmalle uralle. Tämä edellyttää parempaa työllisyys- ja tuottavuuskehitystä. Julkisen talouden hoitoa ei voi laskea optimististen odotusten varaan. Arvion mukaan talous kasvaa lähivuosina keskimäärin vain noin prosentin vuodessa. Hyvinvointivaltion palvelut ja etuudet tulee mitoittaa tämän mukaan. Ilman uusia toimenpiteitä, julkisen talouden alijäämä on pysymässä noin 3 prosentissa suhteessa kokonaistuotantoon koko ensi vaalikauden. Julkisen talouden velan suhde kokonaistuotantoon uhkaa nousta lähes 70 prosenttiin kokonaistuotannosta

11 Julkisen talouden tila Suomen teollisuustuotanto supistunut ja vienti jäänyt euroalueen kehityksestä - Vientikehitys Venäjälle ja Ruotsiin erityisen heikkoa

12 Julkisen talouden tila Julkisen talouden tulojen ja menojen välillä pitkällä aikavälillä 5 %/BKT (n. 10 mrd. euroa) epätasapaino (VM). BKT:n kasvu jatkossa hyvinäkin aikoina vain 1-2% (VM). Julkisen talouden tasapainoa vahvistettava ensi vaalikaudella n. 3 %/BKT, 6 mrd. euroa, jotta julkisen talouden velka/bkt suhde taittuu laskuun (VM)

13 Espoo - talouskehitys Kaupungin talouden pohja vahva Kaupungin ja konsernin velkamäärä nopeassa kasvussa Suuri investointiohjelma Tulokehitys hidastunut - tulojen ja menojen epätasapaino Vuosikatetarve 180 milj. euroa

14 Espoo talouden toimintaympäristö Julkisen talouden tasapainotus ja uusi hallitusohjelma Edellisen hallituksen päättämät valtionosuusleikkaukset voimaan portaittain vuoteen 2017 mennessä. Kuntatalouteen kohdistuvat uudet sopeutustoimet ja rakenneuudistukset uudessa hallitusohjelmassa. 2 miljardin euron sopeutustoimista Espoon laskennallinen osuus noin 100 milj. euroa. Väestö- ja palvelutarve kasvaa Työttömyysmenot kasvussa Talous- ja verotulokasvu hidasta Menokehityksen mitoitus - talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma versio 2.0 Investointiohjelma Investoinnit kaupunkirakenteen kehitykseen Tilojen peruskorjaukset jatkuvat