Kaupunginhallitus Sivu 1 / 103. Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs.

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 1 / 103 Kokoustiedot Aika maanantai klo 15:50-19:05 Neuvottelutauko klo Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Ari Konttas, puheenjohtaja Tiina Ahlfors Tiina Elo Ulf Johansson Saara Hyrkkö Arja Juvonen Saija Äikäs Hannele Kerola Laura Kiijärvi Mia Laiho Ville Lehtola Jyrki Myllärniemi Markku Sistonen Seppo Sonkeri Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Markus Torkki valtuuston puheenjohtaja Maria Guzenina valtuuston II varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja Juha Metso perusturvajohtaja Sampo Suihko sivistystoimen johtaja, poistui 317 käsittelyn ajaksi Olavi Louko teknisen toimen johtaja Mauri Suuperko liiketoimintajohtaja Jouni Majuri kaupunginsihteeri Reijo Tuori rahoitusjohtaja Johanna Pellinen viestintäpäällikkö Päivi Sutinen palvelujen kehittämisjohtaja Mari Immonen kaupunginsihteeri Heli Holm viestintäpäällikkö Martti Merra liikunta- ja nuorisopalvelujen johtaja, poistui klo Jari Tuominen tarkastusjohtaja, poistui klo Pekka Heikkinen taloussuunnittelujohtaja, poistui klo Riitta-Liisa Kammonen kaupunginsihteeri, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 2 / 103 Allekirjoitukset Ari Konttas puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Arja Juvonen Hannele Kerola Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 3 / 103 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 296 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Vuoden 2015 talousarvion ja taloussuunnitelman 6 hyväksyminen (osittain Kv-asia) 299 Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien 16 määrääminen vuodelle 2015 (Kv-asia) Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat 19 toimenpiteet 301 Valtuuston päätösten laillisuusvalvonta Selityksen antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle 24 valtuuston seurantaraporttia koskevasta päätöksestä tehdyn valituksen johdosta Ennakkoäänestyspaikat vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Vaalipäivän äänestyspaikat vuoden eduskuntavaaleissa 305 Valtuustokysymys palkkatukityöstä ja 37 oppisopimuskoulutuksesta (Kv-asia) 306 Valtuustokysymys vanhustenhoidon hoitajamitoituksesta ja 38 kotona asumista turvaavista toimintaprosesseista (Kv-asia) 307 Valtuustoaloite perhepäivähoidon kehittämisestä (Kv-asia) Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian ja 51 kaupungin välisten suomenkielisen työväenopiston ja aikuislukion toimintojen järjestämisestä tehtyjen sopimusten hyväksyminen Virastokeskus, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, 53 alue , 40. kaupunginosa Espoon keskus (Kv-asia) Valtuustoaloite Viherlaaksossa sijaitsevan Wikbergin 82 korjaamon säilyttämiseksi (Kv-asia) 311 Valtuustoaloite täydennysrakentamisen edellytysten 85 parantamiseksi (Kv-asia) 312 Valtuustoaloite vanhojen lähiöiden taloyhtiöiden 88 vapauttamisesta maankäyttömaksusta (Kv-asia) 313 Valtuustoaloite valtion kanssa tehdyn Keilaniemen 90 aiesopimuksen avaamisesta ja Espoolle sovitun velvoitteen keventämisestä (Kv-asia) 314 Valtuustoaloite autoilun vähäpäästöisyyden edistämisestä 93 Espoossa (Kv-asia) Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle 96 valituksesta, joka koskee kaupunginhallituksen päätöstä energia-avustuksen hylkäämisestä 316 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset Erillisselvitys liikunta- ja nuorisopalvelujen merellinen ulkoilu -yksikön toiminnasta 100

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 296 Kaupunginhallitus Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 297 Kaupunginhallitus Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Arja Juvonen ja Hannele Kerola.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 298 Kaupunginhallitus Sivu 6 / / / Vuoden 2015 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Heikkinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus hyväksyy talousarviokirjan liitteelle 2 sisältyvät talousarvion noudattamista koskevat ohjeet ja ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevan talousarviokirjan mukaisesti vuoden 2015 talousarvion ja taloussuunnitelman liitteineen, 2 hyväksyy liitteeltä ilmenevät päätösehdotukset valtuutettujen raha-asiaaloitteisiin ja toteaa aloitteet loppuun käsitellyiksi, 3 oikeuttaa kaupunginjohtajan korvaamaan talousarvioon merkityn 40 milj. euron peruspalvelujen kehittämisrahaston pääoman purun vastaavan suuruisella lainanotolla, jos lainanotto on edullisempaa kuin rahaston purku, 4 oikeuttaa Tilakeskus-liikelaitoksen johtokunnan ja teknisen lautakunnan jatkamaan vuoden 2014 talousarviossa erikseen nimettyjen keskeneräisiksi jäävien talonrakennushankkeiden sekä kiinteiden rakenteiden ja laitteiden rakentamista tai rakennuttamista niille aiemmin osoitettujen kokonaismäärärahojen rajoissa ja toteaa, että hankkeiden viivästymisistä johtuvat niille vuonna 2014 käyttämättä jääneiden määrärahavarausten aiheuttamat vaikutukset vuoden 2015 talousarvioon käsitellään erikseen talousarvion muutoksina keväällä 2015, 5 oikeuttaa konserniesikunnan tekemään talousarvioon ja taloussuunnitelmaan valtuustokäsittelystä aiheutuvat sekä muut talousarvion oikeellisuutta, informatiivisuutta tai kieliasua parantavat muutokset ja tarkennukset, jotka eivät poikkea hyväksytyn talousarvion ja taloussuunnitelman sisällöstä, eivätkä oleellisesti muuta tuloslaskelman tilikauden tulosta eikä rahoitusosaa. Käsittely Asia käsiteltiin pykälän 317 jälkeen. Puheenjohtaja Sistosen kannattamana teki seuraavan ehdotuksen:

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 298 Kaupunginhallitus Sivu 7 / 103 Kaupunginhallitus jättää vuoden 2015 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen pöydälle ja pyytää siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksen kokouksessa Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti vuoden 2015 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen pöydälle ja pyytää siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksen kokouksessa Raha-asia-aloite 2 Vuoden 2015 talousarvio sekä taloussuunnitelma Vuoden 2015 talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen tavoitteet on valmisteltu valtuuston kesäkuussa 2014 hyväksymän Espoo tarinan valtuustokauden tavoitteiden sekä syyskuussa valtuuston hyväksymän talousarvio- ja suunnitelmakehyksen tavoitteiden mukaisesti. Kansantalouden kehitysnäkymät Suomen bruttokansantuotteen määrä laski vuonna 2013 jo toisena peräkkäisenä vuonna. Vuoden 2013 pudotus on noin 1,2 prosenttia. Myös ennakolliset tuotantoluvut vuoden 2014 alkupuolelta ovat olleet heikkoja, sillä esimerkiksi tuotannon suhdannekuvaajan työpäiväkorjattu kehitys on ollut koko kesän miinusmerkkinen edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisen heikkoa kehitys on ollut teollisuudessa ja rakentamisessa. Suomen talouden omien rakenneongelmien ja kansainvälisen talouden heikon kehityksen lisäksi yksi syy alkuvuoden heikkoon talouskehitykseen lienee Ukrainan kriisin kärjistyminen, siitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymiin. Valtiovarainministeriön tuoreen suhdanne-ennusteen mukaan EU:n pakotteilla ja Venäjän asettamilla vastapakotteilla ei ole merkittäviä suoria makrotason vaikutuksia Suomeen. Useat muut ennustelaitokset, kuten Palkansaajien tutkimuslaitos ja Nordea, ovat kuitenkin heikentäneet kuluvan vuoden suhdanne-ennusteita nimenomaan Ukrainan kriisin seurausten vuoksi. Kaikki suhdannelaitokset ovat yhtä mieltä siitä, että kriisin pitkittyessä epäsuorat vaikutukset Suomen talouteen ovat toteutuessaan merkittävät. Toisaalta muu kansainvälinen talous näyttäisi palaavan vakaammalle kasvu-uralle. Yhdysvalloissa talouskasvun ennakoidaan jatkuvan lähivuodet 3 prosentin tuntumassa ja euroalueellakin kasvu palautunee yhden prosentin lukemiin. Tiukimmin kasvun syrjässä ovat kiinni Saksa ja esimerkiksi Espanja, mutta erot euroalueen maiden välillä ovat hyvin suuret.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 298 Kaupunginhallitus Sivu 8 / 103 Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan BKT ei kasva tänä vuonna, vaikka ennuste pitääkin sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen. Suhdannekäänne pohjautuu paljolti nettoviennin positiiviseen vaikutukseen, sillä tavaroiden ja palvelujen viennin ennakoidaan lisääntyvän 0,4 prosenttia samalla kun tuonti supistuu. Sen sijaan yksityisen kulutuksen ei ennakoida kasvavan vuonna 2014 lainkaan heikkojen ostovoima- ja työllisyysnäkymien edessä. Myös investointien arvioidaan pysyvän vuonna 2014 alamaissa, mikä johtuu muun muassa asuinrakennusinvestointien sekä kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Monet muut ennustelaitokset, kuten esimerkiksi Aktia ja Palkansaajien tutkimuslaitos, ennakoivat vuodelle 2014 tyypillisesti heikompaa yksityisen kulutuksen kehitystä, minkä seurauksena BKT:n kasvu painuu miinuksen puolelle. Toteutuessaan se olisi jo kolmas perättäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Vastaava tilanne on eletty ainoastaan 1990-luvun alun lamavuosina. Yleisesti voidaan todeta, että kansainvälisen finanssikriisin jälkeisen ajanjakson talouskasvu tulee jäämään näillä näkymin historiallisen heikolle tasolle. Vuonna 2015 talouskasvun arvioidaan laajapohjaistuvan ja piristyvän, vaikka ennustelaitosten kasvuluvut ovatkin tasoltaan hyvin vaatimattomia. Tuoreimpien ennusteiden mukaan vuoden 2015 kasvuprosentit painottuvat noin 0,5 1,5 prosentin tuntumaan (Lähde: Kuntatalous/Kommmunalekonomi 3/2014). Valtiovarainministeriön mukaan vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2 prosenttia. Yksityinen kulutus kääntyy ministeriön mukaan hienoiseen kasvuun siitä huolimatta, että kotitalouksien reaalitulot polkevat yhä paikallaan. Yleisen talouskehityksen piristymisen arvioidaan kuitenkin hälventävän kuluttajien kokemaa epävarmuutta. Ennakoitua suhdannekäännettä ajaa eteenpäin erityisesti viennin ja investointien piristyminen. Viennin kasvuksi odotetaan 4 prosenttia. Kasvuodotukset eri toimialoilla ovat hyvin samankaltaiset, sillä tuotannon odotetaan lisääntyvän niin teollisuudessa, rakentamisessa kuin palveluissakin 1 prosentin paremmalle puolelle. Talouden piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla tasollaan, eikä työllisyysasteeseenkaan odoteta merkittäviä parannuksia. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 1,5 prosenttia. Pelkästään kulutusverojen kiristykset nostavat kuluttajahintaindeksiä arviolta noin 0,5 prosenttiyksikköä vuonna Taloussuunnitelman rakenne ja sen muutokset Talousarviokirjan alkuun on sijoitettu valtuuston hyväksymät Espoo tarina sekä poikkihallinnollisten ohjelmien hyötytavoitteet Talousarvio ja suunnitelma koostuu peruskaupungin käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosan sekä liikelaitosten ja erillisten taseyksiköiden suunnitelmista. Tilakeskuksen ja taseyksiköiden toiminta-

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 298 Kaupunginhallitus Sivu 9 / 103 ja taloussuunnitelmat on sijoitettu suunnitelmaraportissa teknisen ja ympäristötoimen talousarvion yhteyteen ja muiden liikelaitosten suunnitelmat palveluliiketoimen toimialan yhteyteen. Kaupungin toimintarakennetta on muutettu sivistystoimessa siirtämällä aikuislukio ja suomenkielinen työväenopisto Omniaan vuoden 2015 alussa. Kaupunki on investoinut ja investoi edelleen lähivuosina merkittävästi omien tytäryhtiöidensä taseisiin ja konserniyhtiöiden rooli ja vaikutus kaupungin toiminnassa ja taloudessa kasvaa. Sen vuoksi taloussuunnitelman yleisperustelujen lopussa on kerrottu kaupungin ja sen konserniyhteisöjen suunnitteilla ja käynnissä olevista investoinneista ja niiden rahoituksesta sekä Espoo-konsernin taloudellisten vastuiden kehityksestä. Toiminnan ja talouden kehitystä seurataan sekä kaupungin että konsernin tasolla. Talousarvion ja -suunnitelman liitteet sisältävät valtuuston talousarviota ja -suunnitelmaa koskevat päätökset, jotka liitetään lopulliseen taloussuunnitelmaraporttiin, talousarvion sitovuutta ja seurantaa koskevat määräykset ja kaupunginhallituksen päättämät talousarvion sitovuutta koskevat ohjeet sekä kaupunkikonsernin hankekohtaisen investointiohjelman. Talousarvion ja -suunnitelman talousperusteet Vuoden 2014 alkuperäinen talousarvio oli yli 32 milj. euroa alijäämäinen ja vuosikate noin 82 milj. euroa. Alijäämään sisältyi valtuuston talousarviopäätöksessä asettama 10 milj. euron tuottavuustavoite, joka piti päätöksen mukaan kohdistaa maaliskuun loppuun mennessä samalla kun valtuusto käsittelee talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaa. TATU-ohjelman linjaukset hyväksyttiin maaliskuussa ja samalla valtuusto tarkisti talousarviota niin, että toimintakatteen alijäämä pieneni 23,3 milj. euroa. Valtuusto tarkisti talousarviota uudelleen syyskuussa ja näiden muutosten seurauksena kaupungin toimintakate jäi 7,4 milj. euroa heikommaksi kuin alku-peräinen talousarvio. Talousarvion verorahoitusarvio jää syyskuun lopun ennusteen mukaan noin 10 milj. euroa vajaaksi, mutta rahoitustulojen arvioitua paremman kehityksen vuoksi vuosikate noussee 85 milj. euron tasolle, jolloin tilikauden alijäämäksi tulee tämän hetken arvion mukaan 28,5 milj. euroa. Mikäli toimialat viime syksyn tapaan onnistuvat loppuvuoden aikana parantamaan tulostaan, voi kaupungin tulos olla em. lukua parempi. Vuoden 2014 vuosikate on terveen taloudenpidon näkökulmasta noin 90 milj. euroa liian vähän. Vuoden 2015 alussa voimaan tulevat valtionosuusuudistuksen mukaiset valtionosuuksien määräytymis-kriteerit näyttivät vuoden 2014 kuntien lausunnoille tulleen lainvalmisteluaineiston perusteella oikeuden-mukaisilta ja perustelluilta. Uudistus näytti Espoon kannalta neutraalilta myös tuloksen kannalta. Nyt kun kaupungilla on käytettävissä lähes lopulliset luvut vuoden 2015 valtionosuuksista, tulee Espoolle tilitettävien

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 298 Kaupunginhallitus Sivu 10 / 103 valtionosuuksien määrä lähenemään nollaa. Osittain tilanne johtuu siitä, että kiinteistövero-prosenttien alarajojen nostosta Espoolle kertyvä verotulo aiotaan ottaa kokonaan valtiolle pienentämällä vastaavasti valtionosuutta. Taloussuunnitelmakehyksen valmistelussa kaupungin rahoitustasapainon parantamiseen liittyvät TATU-tavoitteet sisällytettiin toimialojen ja liikelaitosten kehyslukuihin. Talousarvion ja -suunnitelman toimintakate on jonkin verran parempi kuin valtuuston syyskuussa hyväksymä kehys, mikä johtuu suurimmilta osin siitä, että tuloarvioita on tavoitteellisesti jonkin verran lisätty. Vuonna 2015 ja 2016 myös määräraha-arviota on lisätty, mutta vuoden 2017 määräraha-arvioita on vastaavasti alennettu. TATUohjelman vaikutuksia ei voida kovin tarkasti yksilöidä varsinkin kun valtion rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta ja siihen liittyvästä palveluvelvoitteiden keventämisestä ei ole vielä tietoa. Joka tapauksessa taloussuunnitelman luvut sisältävät merkittävästi tuottavuuden parantamistavoitteita. Espoon väestönkasvu näyttää jatkuvan vahvana, mikä lisää palvelutarvetta. Ikääntyvän väestön määrä kasvaa tulevaisuudessa huomattavan nopeasti, mikä lisää vanhuspalvelujen tarvetta. Samanaikaisesti syntyvyys näyttää jatkuvan vahvana ja muuttoliike tuo nuoria ikäluokkia ja lapsiperheitä kaupunkiin. Kokonaisuutena palvelutarve kasvaa väestönkasvua nopeammin. Verotuloarvio suunnitelmakaudelle on tehty tammi - lokakuun tilitystietojen, vuoden 2013 verotuksesta saatujen tietojen sekä Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön yhteisen verotulojen kehitysennusteen pohjalta. Espoon omaa yritystulojen ja palkkatulojen kehitystä on arvioitu mm. väestökehitystä ja työllisyyden kehitystä koskevien tietojen ja arvioiden sekä kansantalouden kehitysarvioiden pohjalta. Kunnallisverotulojen arvio on laskettu 18,00 veroprosentin mukaan. Valtio on nostamassa vakituisen asuinrakennuksen sekä yleisen kiinteistöveron veroprosenttien alarajoja ensi vuoden alussa. Kiinteistöverojen kertymäarvio on tehty uusien alarajojen mukaisesti. Verotulojen kasvu ilman kiinteistöveron alarajojen korotusta olisi 2,8 prosenttia vuonna Alarajojen korotus ja valtionosuuden vähennys huomioon ottaen verorahoituksen kasvu on noin 2,5 prosenttia. Vuosien verotulokehitys on valtakunnallisen veroennustekehikon mukainen. Kyseisten vuosien verotuloarviota on jossain määrin nostettu kehysluvuista olettaen, että taloustilanteen mahdollisesti parantuessa Espoon kehitys olisi koko maan keskiarvoa nopeampaa. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma (TATU-ohjelma) Valtuuston hyväksymällä Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmalla katetaan kestävyysvaje ja vastataan toiminta-ympäristöstä yhä voimakkaammin nouseviin haasteisiin. Ohjelman avulla saavutetaan kustannus-säästöjä, lisätään tuottavuutta, karsitaan ydintehtävien ulkopuolisia tehtäviä, kasvatetaan ulkoisia tuloja ja tarkistetaan palvelutasoa. Sillä vastataan kuntasektoria koskettaviin isoihin haasteisiin

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 298 Kaupunginhallitus Sivu 11 / 103 mm. väestö-rakenteen muutokseen, väestömäärän ja sitä kautta palvelutarpeen kasvuun ja talouskasvun niukkuuteen, jotka jatkuvat yli kuluvan valtuustokauden. Ohjelman merkittävämpänä tavoitteena on tuoda tuottavuus osaksi jokapäiväistä tekemistä ja kaikkia prosesseja, jolloin jatkossa vähemmällä saavutetaan enemmän. Ohjelma toteuttaa Espoo-tarinaa ja sen avulla turvataan kaupunkikonsernin talouden tasapaino sekä mm. vahvistetaan kaupungin roolia toimia edelläkävijänä palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa ja kehitetään kaupunkirakennetta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. TATU-ohjelman täytäntöönpano on käynnistynyt ja siihen liittyvien toimenpiteiden ja projektien suunnittelu etenee hyvällä tavalla. Henkilöstö Syyskuussa 2014 kaupungin palveluksessa oli työntekijää. Talouden tasapainotus- ja tuottavuus-ohjelmaan sekä tuloskorttiin kirjattu tavoite on, ettei kaupungin henkilöstömäärä kasva vuonna Tavoitetta toteutetaan kaupunkitasoisesti ottaen huomioon ne kaupungin tehtävät, joissa työvoiman tarve kasvaa. Tällöin muissa toiminnoissa henkilöstömäärän on pienennyttävä, jotta tavoite saavutetaan. Espoon kaupunki työnantajana ja kaupungin palveluksessa oleva henkilöstö solmivat henkilöstösopimuksen, jossa on tarkoitus sopia yhteistyöstä työn tuottavuuden parantamiseksi ja kaupungin talouden tasapainottamiseksi. Tuottavuuden paranemista edistetään mm. sillä, että henkilöstön sairauspoissaolot vähenevät. Kokonaistyöhyvinvoinnin mittarina toimii työhyvinvointimatriisi ja sen lukuarvon odotetaan paranevan vuosittain. Henkilöstön osaamista kehitetään suunnitelmallisesti. Espoolaisen johtamismallin kehittämisprojekti jatkuu. Projektissa pilottiorganisaatioiksi valittujen yksiköiden kanssa kehitetään johtamiseen liittyviä näkökulmia ja työvälineitä. Pilotointia syvennetään ja projektia laajennetaan tavoitteena koko kaupunkia kattava toiminta. Johtamisen kehittämishankkeeseen liittyy myös tutkimuksellinen osuus. Tulevien vuosien työvoiman saannin varmistamiseksi kaupunki tarjoaa jatkuvasti harjoittelupaikkoja ja työmahdollisuuksia opiskelijoille. Oppisopimuskoulutusmahdollisuuksia kehitetään. Työyhteisöjen monimuotoisuutta edesautetaan rekrytoimalla maahanmuuttajia kaupungin tehtäviin tavoitteen ollessa, että maahanmuuttajataustaisten osuus kaupungin henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajien osuutta väestöstä. Tulos- ja rahoituslaskelma Koko kaupungin vertailukelpoinen ulkoisten toimintakulujen kasvu vuoden 2014 muutettuun talousarvioon on 2,5 prosenttia talousarviovuonna Huolimatta siitä, että tuottavuustavoitteita on lisätty, vuonna 2016 kulujen kasvu kiihtyy, koska eräät suuret palveluhankkeet valmistuvat vuoden

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 298 Kaupunginhallitus Sivu 12 / lopulla ja vuonna 2016 (Espoon sairaala, elinkaarikouluja, Opinmäki, Leppävaaran Elä ja Asu, Länsimetron 1. vaihe). Tontinmyynnin ja maankäyttösopimustulojen tavoitetta on nostettu koko suunnitelmakaudelle, mikä vastaavasti parantaa toimintakatetta. Tuloodotuksia on mahdollista kasvattaa Länsimetron valmistumisen ja mm. Tapiolan keskustan hankkeiden etenemisen myötä. Tulojen kertymä riippuu yleisestä talouskehityksestä ja asunto- sekä toimitilamarkkinoiden kehityksestä. Kaupungin talous tulee olemaan joka tapauksessa lähivuosina erittäin kireällä heikon yleisen talous-kehityksen ja julkisen talouden kestävyysvajeen vuoksi. Vuoden 2015 vuosikatteen arvioidaan jäävän 101 milj. euron tasolle. Vuonna 2016 vuosikatteen arvioidaan olevan 114 milj. euroa. TATUtavoitteena oli vuonna 2016 saavuttaa noin 160 milj. euron vuosikate ja 2017 alkaen pitäisi päästä 180 milj. euron tasolle. Vuosien 2015 ja 2016 osalta ei päästä lähellekään tavoitetta. Vuoden 2017 vuosikate on laskelmien mukaan yli 180 milj. euroa, mutta jotta siinä onnistutaan, on valtion rakennepoliittisessa ohjelmassa luvatut palvelukevennykset toteutettava ja kaupungin omissa TATU-tavoitteissa onnistuttava. Sen lisäksi edellytyksenä on yleisen talouskehityksen paraneminen. Suunnitelman mukaisten emokaupungin investointien bruttomäärä on talousarviovuonna noin 325 milj. euroa, josta voidaan rahoittaa tulorahoituksella noin 40 prosenttia. Loppuosa katetaan peruspalvelujen kehittämisrahastoa purkamalla ja lainarahalla sekä osin valtionosuuksilla. Vuonna 2015 käytetään rahastoa 40 milj. euroa ja loput rahastosta puretaan vuonna Vuodesta 2016 lähtien on tarpeen mukaan tarkoitus käyttää Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston arvioitua tuottoa valtuuston päätöksillä. Käytöksi on kirjattu taloussuunnitelman laskelmiin 7 milj. euroa vuodelle 2016 ja 15 milj. euroa vuodelle Rahaston pääomaa ei vähennetä ja mikäli verorahoitus jatkossa riittää investointien rahoitukseen, ko. rahaston tuottoa ei käytetä. Lainanhoitokustannukset on laskettu olettaen, että korkotaso pysyy lähivuodet kohtuullisen alhaisena. Nopean velkaantumisen vuoksi korkokustannusten arvioidaan olevan vuonna 2017 yhteensä 17,4 milj. euroa eli yli nelinkertaiset vuoden 2014 tasoon verrattuna. Tilikauden tulos tulee tilinpäätösennusteen mukaan vuonna 2014 olemaan noin 28 milj. euroa alijäämäinen. Talousarviovuoden 2015 tulos tulee olemaan arvion mukaan noin 18,5 milj. euroa alijäämäinen. Vuoden 2016 tulos on lähes yhtä heikko. Vuonna 2014 talousarviolainaa on nostettu yhteensä 117 milj. euroa ja lyhennykset ovat 44 milj. euroa. Lainakanta on vuoden lopussa 284 milj. euroa eli euroa/asukas. Vuonna 2015 otetaan uutta lainaa 213 milj. euroa ja lainaa on vuoden lopussa 436 milj. euroa eli euroa/asukas. Lainamäärä kasvaa jatkovuosina voimakkaasti ja sitä on vuoden 2017 lopussa 706 milj. euroa eli euroa/asukas. Rahoitustarvetta lisää

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 298 Kaupunginhallitus Sivu 13 / 103 merkittävästi yhtiömuotoisten toimitilojen lainanlyhennysten ja korkojen aiheuttama vuokrien (rahoitusvastikkeiden) nousu vuodesta 2016 alkaen. Konsernin investoinnit ja niiden rahoitus Taloussuunnitelman investointiosassa esitetään ne investointisuunnitelmat, joista valtuusto päättää taloussuunnitelman yhteydessä. Taloussuunnitelman yleisperusteluissa olevassa tekstissä on käsitelty koko Espoo-konsernin investointiohjelmaa ja investointien rahoitusta, koska hyvin merkittävä osa toimitila- ja infrarakentamisesta toteutetaan tytäryhtiöiden ja PKS-yhteisöjen taseisiin. Espoo-konsernin emoyhteisö Espoon kaupunki muodostuu viidestä toimialasta, kahdeksasta liikelaitoksesta sekä kahdesta taseyksiköstä. Emoyhteisön lisäksi konserniin kuuluvat kaupungin yli 50 prosenttisesti omistamat tytäryhteisöt, prosentin omistusosuuden osakkuusyhteisöt sekä kuntayhtymät, joissa kaupunki on osallisena. Valtuusto määrittelee konserniyhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Espoo-strategian yhteydessä ja tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle osana seurantaa. Tulostavoitteet ja toiminnalliset tavoitteet määritellään merkittävimmille yhteisöille. Vuonna 2015 tulosja/tai toiminnallisia tavoitteita on asetettu Espoon Asunnot Oy:lle, Omnialle, HSL:lle, HSY:lle, HUS:lle sekä Länsimetrolle. Tulostavoitteiden seuranta on vastuutettu tuloskorttien avulla eri toimialoille. Seuranta tapahtuu kaupungin normaalien talouden ja toiminnan seurantajärjestelmien mukaisesti. Investoinnit Konsernin investointiohjelma suunnitelmakaudella on edellisvuosien tapaan mittava. Konserni investoi kauden aikana yhteensä noin 2,9 mrd. eurolla. Vuonna 2015 investointitaso kasvaa noin 100 milj. euroa edellisvuodesta ja on kaikkiaan yli 700 milj. euroa. Suunnitelmakauden investoinnit painottuvat voimakkaasti vuosille , jolloin meneillään on samanaikaisesti suuria rakennus-hankkeita. Kauden investoinnit ovat keskimäärin 580 milj. euroa vuodessa. Vuosien investointiohjelma perustuu Espoo-tarinan linjauksiin ja tavoitteisiin, jotka suuntaavat investointien painopisteitä sekä alueiden kehittämiseen ja liikenneyhteyksien parantamiseen että uusien toimitilojen rakentamiseen ja olemassa olevan rakennuskannan peruskorjaukseen. Merkittäviä hankekokonaisuuksia ovat Länsimetron rakentaminen, metron asemaseutujen kehittäminen, koulujen peruskorjausohjelma, yli 65- vuotiaan väestönosan palvelutarpeen kasvuun varautuminen, T3-alueen kehittäminen sekä Suurpellon alueen toteuttaminen. Espoon Asunnot Oy rakennuttaa vuosittain uusia vuokra-asuntoja valtuuston asettaman tavoitteen mukaisesti. Kunnallistekniikan rakentamisessa korostuu Länsimetron rakentamiseen liittyvä kaupunkirakenteen kehittäminen koko metrokäytävän varrella.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 298 Kaupunginhallitus Sivu 14 / 103 Muita painopistealueita ovat aluekeskusten kehittäminen ja kaupunkirakenteen kehittymisen edellyttämät liikenneväylien ja joukkoliikenteen hankkeet sekä jo rakennettujen pientaloalueiden kunnallistekniikan jälkeenjääneisyyden poistaminen ja uusien pientaloalueiden kunnallistekniikan rakentaminen. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) investoi vesijohto- ja viemäriverkostoon Espoon alueella yhteistyössä kaupungin kanssa valmistellun investointiohjelman mukaisesti. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan sisältyvät Liikenneviraston ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa yhteistyössä toteutettavat strategiset seudulliset hankkeet ajoitetaan sovitulla tavalla ja hankkeisiin osoitetaan kaupungin rahoitusosuus, kun hankkeiden toteuttaminen sitä edellyttää. Yhteishankkeiden ajoitus ja toteutus ovat sidoksissa valtion budjettiin ja rahoituspäätöksiin. Merkittävimpiä seudullisia hankkeita Espoon alueella ovat Länsimetron jatko Kivenlahteen, jonka rakentaminen käynnistyy vuoden 2014 lopulla, sekä Kaupunkiradan jatkaminen Leppävaarasta Kauklahteen. Kaupunki ja sen omistamat kiinteistöyhtiöt toteuttavat palvelutilojen investointeja suunnitelmakaudella yhteensä noin 608 milj. eurolla, mikä on keskimäärin 122 milj. euroa vuodessa. Tilahankkeiden osuus konsernin kokonaisinvestoinneista on noin kolmannes. Toimitilainvestointeja toteutetaan palveluverkon kehittämisen tavoitteiden mukaisesti niin, että kasvavan väestön palvelut voidaan järjestää. Kaupungin palveluyksiköitä sijoitetaan tavoitteen mukaan raideyhteyksien ja muiden joukkoliikenneyhteyksien varteen. TATU-ohjelman linjausten mukaisesti tavoitteena on myös lisätä sähköistä asiointia, parantaa tilojen käyttöasteita ja tehostaa palvelutuotannon tilankäyttöä. Toimitilarakentamisessa painottuu käytössä olevien toimitilojen peruskorjaus, johon kohdistuu yli puolet rakentamisesta. Tärkeitä kohteita ovat teknisen peruskorjauksen tarpeessa olevat sekä sisäilmaongelmista kärsivät palvelutilat. Korjaus- ja uudisrakentaminen suunnitellaan ja toteutetaan niin, että energiatehokkuusvaatimukset toteutuvat ja olemassa olevat kosteusvauriot korjataan, eikä uusia enää päästetä syntymään. Espoon väestö kasvaa ja ikärakenne vanhenee nopeasti suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään. Kasvavan väestön tarpeisiin on edelleen rakennettava uusia kouluja ja päiväkoteja, mutta väestön ikärakenteen vanheneminen on jo selvästi muuttanut ja tulee jatkossakin muuttamaan toimitila-rakentamisen painotuksia ja edellyttää yli 65-vuotiaan väestönosan tarvitsemien palvelujen lisäämistä ja uusien palvelutilojen rakentamista. Espoossa on varauduttu ikääntymispoliittisen ohjelman ja valtakunnallisten laatusuositusten mukaisesti lähivuosina ennakoituun

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 298 Kaupunginhallitus Sivu 15 / 103 Tiedoksi ikääntyneiden määrän kasvuun mm. Elä ja asu -konseptin mukaisilla seniorikeskuksilla, joita toteutetaan eri puolille Espoota. Ikäihmisten asuntoja toteutetaan jatkuvasti myös muiden kuin kaupungin toimesta. Myös Espoon sairaalahanke vastaa valmistuessaan lisääntyvään palvelukysyntään.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 299 Kaupunginhallitus Sivu 16 / / / Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2015 (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Heikkinen, puh Anu Rajala, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto vahvistaa 1 vuoden 2015 tuloveroprosentiksi 18,00, 2 vuoden 2015 kiinteistöveroprosenteiksi seuraavat: - Yleinen kiinteistövero 0,80, - Vakituinen asuinrakennus 0,37, - Muu kuin vakituinen asuinrakennus 0,80, - Rakentamaton rakennuspaikka 3,00, - Yleishyödyllinen yhteisö 0,00, - Voimalaitosrakennus 2,00. Käsittely Puheenjohtaja Sistosen kannattamana teki seuraavan ehdotuksen: Kaupunginhallitus jättää tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määräämisen vuodelle 2015 pöydälle ja pyytää siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksen ylimääräisessä kokouksessa klo Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määräämisen vuodelle 2015 pöydälle ja pyytää siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksen ylimääräisessä kokouksessa klo Verotusmenettelylain mukaan veroprosenttien ilmoittamispäivä on viimeistään Espoo on hakenut ja saanut lisäaikaa ilmoittamiselle asti.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 299 Kaupunginhallitus Sivu 17 / 103 Vuoden 2014 verotuloarvio perustuu tammi - lokakuun verotilityksiin sekä vuoden 2013 verotuksesta saatuihin ennakkotietoihin. Vuosien verotuloarviot perustuvat ehdotettuihin veroprosentteihin sekä talouden kehitysennusteisiin. Yhteisövero on arvioitu Kuntaliiton koko maata koskevan arvion perusteella. Talouden ennusteisiin liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä, jotka hyvin nopeasti heijastuvat Espoon pääosin verotuloihin perustuvaan tulopohjaan. Talouden tasapainotavoitteiden saavuttaminen edellyttää menojen sopeuttamista tulokehitykseen sekä tuottavuuden systemaattista parantamista. Kiinteistöverolakia ollaan muuttamassa niin, että yleisen kiinteistöveron sekä vakituisen asuinrakennusten ala- ja ylärajoja korotetaan. Yleisen kiinteistöveron osalta korotus rajoihin on 0,2 prosenttiyksikköä. Alaraja tulee olemaan 0,8 % ja yläraja 1,55 %. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin osalta korotus on 0,05 prosenttiyksikköä, joten uusi alaraja on 0,37 % ja yläraja 0,8 %. Espoossa yleisen kiinteistöveron ja vakituisen asuinrakennuksen prosentit ovat olleet lain sallimilla alarajoilla. Muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttien vaihteluväli on sama kuin yleisen kiinteistöveroprosentin. Lakimuutoksen johdosta Espoo joutuu nostamaan kyseiset kiinteistöveroprosentit uusille alarajoille. Kiinteistöveroprosenttien uudet ala- ja ylärajat on hyväksytty eduskunnassa ja lakimuutos vahvistettaneen lopullisesti Veroprosenttien alarajojen nostosta saatava hyöty on Espoon osalta noin 20 milj. euroa. Hallitus on kuitenkin päättänyt, että kiinteistöveroprosenttien nostosta saatava tuotto vähennetään peruspalvelujen valtionosuudesta. Ehdotetut veroprosentit sekä veroprosenttien ala- ja ylärajat: Espoo alarajat uudet ylärajat uudet alarajat 2014 ylärajat Tuloveroprosentti 18,00 Kiinteistöveroprosentit: Yleinen kiinteistövero 0,80 0,60 0,80 1,35 1,55 Vakituinen asuinrakennus 0,37 0,32 0,37 0,75 0,80 * Muu kuin vakituinen 0,80 0,60 0,80 1,35 asuinrakennus 1,55 Voimalaitosrakennus 2,00 1,00 2,50 Yleishyödyllinen yhteisö 0,00 0,00 1,00 ** Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 2,10 2,30 3,00 Rakentamaton rakennuspaikka, muut 1,00 3,00 * enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vakinaisen asunnon prosentti **12 b pykälän mukaan Espoossa ja eräissä muissa kunnissa oltava 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin yleinen kiinteistöveroprosentti kuitenkin enintään 3 prosenttia.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 299 Kaupunginhallitus Sivu 18 / 103 Verotuloarviot ehdotettujen prosenttien pohjalta (1 000 euroa): TILIVUOSI 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Verolaji Kunnallisvero Muutos % 6,0 0,7 2,7 5,0 3,6 Yhteisövero Muutos % -6,1 5,8 5,5-11,6 6,9 Kiinteistövero Muutos % 3,3 10,0 27,1 1,5 1,5 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % 4,7 1,6 4,3 3,3 3,7 Suurten kaupunkien veroprosentit vuonna 2014: Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Lähde: Verohallinto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia. Kunta Asukas- Tulovero-% Kiinteistöveroprosentit: luku Yleinen Vakituinen Muu kuin vaki- Voima- Jos eri kuin yleinen kiinteistövero-% asuinrakennus tuinen as.rak laitos kiinteistövero-% Muutos 2014 Muutos 2014 Muutos 2014 Muutos 2014 Yleishyö- Rakent. %-yks. %-yks. %-yks. %-yks. dyllinen rakennusyhteisö paikka Koko maa ,74 0,36 0,94 0,02 0,43 0,02 1,05 0,02 Manner-Suomi ,75 0,36 0,94 0,02 0,44 0,02 1,05 0,02 Espoo ,00 0,25 0,60 0,32 0,70 2,00 0,00 3,00 Helsinki ,50 0,80 0,32 0,80 2,30 Vantaa ,00 1,00 0,32 1,00 2,85 2,50 Turku ,50 0,75 1,00 0,32 0,70 3,00 Tampere ,75 0,75 1,05 0,50 0,05 0,90 0,25 3,00 Kuopio ,50 1,00 1,30 0,52 1,10 2,50 3,00 Oulu ,00 0,75 0,95 0,40 0,90 2,85 0,16 Lahti ,25 0,75 1,00 0,50 1,00 2,50 0,50 3,00 Jyväskylä ,00 1,15 0,50 1,10 2,85 3,00 Kouvola ,00 1,35 0,55 1,15 2,85 0,00 Pori ,25 0,90 0,50 1,10 2,85 3,00 Tiedoksi

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 300 Kaupunginhallitus Sivu 19 / / / Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh Pekka Heikkinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 merkitsee syyskuun kuukausiraportin tiedoksi 2 päättää siirtää omaisuuslajilta 91 aineettomat hyödykkeet euroa kustannuspaikalle Kaupunkitieto, hankenumero 9931, Matinkylän palvelutorin ICT-suunnitteluun, euroa kustannuspaikalle Muut tekniset ja ympäristöpalvelut, hankenumero 0922, katu- ja viherpalveluiden suunnittelu- ja seurantajärjestelmän käyttöönottoon, euroa kustannuspaikalle Tietotekniikkapalvelut, hankenumero 0726, integraatiopalvelun määrittelyyn, euroa kustannuspaikalle Kaupunginkirjasto, hankenumero E014, PKS-verkkomaksamispalvelun käyttöönottoon, euroa kustannuspaikalle Liikunta- ja nuorisolautakunta valo-ohjausjärjestelmän käyttöönottoon, euroa kustannuspaikalle Sivistystoimen yhteiset varhaiskasvatuksen asiakastietojärjestelmän määrittelyyn, euroa kustannuspaikalle Kaupunginkirjasto kirjastoauton paikannuspalvelun kehittämiseen. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 3 Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti Syyskuun kuukausiraportti Valtuusto hyväksyi seurantaraportti I:n yhteydessä meno- ja tuloarvioiden muutoksia, jotka sisältyvät syyskuun kuukausiraportin muutettuun talousarvioon eli voimassa olevaan talousarvioon. Seurantaraportti I:n yhteydessä kaupungin vuosikatteen arvioitiin vuoden lopussa olevan n. 70

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 300 Kaupunginhallitus Sivu 20 / 103 milj. euroa ja tilikauden tuloksen jäävän n. 43 milj. euroa alijäämäiseksi. Toimialojen ennusteet olivat n. 10 milj. euroa heikommat kuin, mitä kaupunkitasoinen ennuste. Syyskuun loppuun mennessä kaupungin vuosikate ja tilikauden tulosennuste ovat parantuneet yli 25 milj. euroa heinäkuun lopun tilanteesta. Merkittävimmät tulosta parantavat tekijät ovat: - maanmyyntivoittojen ennusteen parantuminen 7 milj. eurolla, - verotuloennusteen parantuminen 6 milj. eurolla, - rahoitustuottoennusteen parantuminen 12,6 milj. eurolla. Maanmyyntivoittoja arvioidaan kertyvän yhteensä 21 milj. euroa, mikä on 7 milj. euroa enemmän, kuin heinäkuun lopun arvio. Arvio perustuu loppuvuodelle sovittuihin kauppoihin. Huomioitavaa on, että seurantaraportti I:n yhteydessä valtuusto pienensi maanmyyntituloarviota 24 milj. eurosta 14 milj. euroon. Verotuloja arvioidaan kertyvän tänä vuonna noin 1 328,6 milj. euroa, joten verotuloarvio jää vajaaksi n. 8 milj. euroa. Ennuste on kuitenkin 6 milj. euroa parempi, kuin heinäkuun lopun tilanteessa. Marraskuussa valmistuu verovuoden 2013 verotus ja tilityksessä oikaistaan kyseisen verovuoden verotus. Joulukuussa oikaistaan tämän vuoden verotus ja mm. kuntaryhmän ja kuntien omat jako-osuudet tarkistetaan. Ennakkotietojen mukaan kuntaryhmän jako-osuus olisi pienenemässä. Nämä tekijät saattavat vielä vaikuttaa lopulliseen verotulokertymään. Rahoitustuottojen ennuste on n. 54 milj. euroa, mikä on n. 12,6 milj. euroa parempi kuin heinäkuun tilanteessa. Rahoitustuotot johtuvat suotuisasta markkinakehityksestä, mutta erityisesti talousarvioon merkitystä 40 milj. euron rahaston purusta. Peruspalveluiden kehittämisrahaston purku kohdistui pääosin valtioiden lainoihin. Nämä sijoitukset ovat olleet kauimmin salkussa, joten tältä osin realisoitunut tuotto on ollut ennakoitua suurempaa. Toimialojen ennusteet muista tulojen kertymistä ja kulujen tasosta ovat lähes samalla tasolla kuin seurantaraportti I:ssä. Sisäisten tulojen ja menojen ennusteissa on edelleen tarkentamista, sillä tilaajilla ja tuottajilla on paikoin eri näkemykset sisäisten erien määristä. Toimintamallin kehittäminen sisäisten erien ennusteiden luotettavuuden parantamiseksi on käynnistetty. Toimialojen ennusteiden mukaan vuosikate olisi vuoden lopussa n. 84,7 milj. euroa ja tilikauden tulos 28,5 milj. euroa alijäämäinen. Kaupunkitasolla arvioituna vuosikate ja tilikauden tulosennuste näyttää muodostuvan toimialojen ennustetta paremmaksi. Erityisesti henkilöstökuluissa määrärahoja ennustetaan säästyvän, sillä niihin on käyttösuunnitelmassa varattu selvästi enemmän määrärahaa kuin mihin nykyinen henkilöstömäärä ja palkkakehitys johtavat.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 300 Kaupunginhallitus Sivu 21 / 103 Toimialat tuovat lokakuun kuukausiraportin yhteydessä tarkemmat ennusteet tuloarvioiden, määrärahojen ja tulostavoitteiden toteutumisesta sekä niiden poikkeamista kaupunginhallituksen ja valtuuston käsittelyyn. Joulukuun lopun tilanteesta tuodaan tiedoksi ennakkotilinpäätös. Tilinpäätöksen ennakkotiedon yhteydessä ei enää käsitellä poikkeamia, vaan mahdolliset lokakuun kuukausiraportin jälkeen ilmenneet poikkeamat käsitellään tilinpäätöksen yhteydessä. ICT-määrärahojen kohdentaminen Talousarvion investointiosaan omaisuuslajille 91 on budjetoitu keskitetysti yleishallintoon 4,5 miljoonaa euroa ICT-investointeihin. Määrärahat kohdennetaan tietohallinnon johtoryhmän päätöksillä projekteille toteutuskelpoisuuden perusteella. Määrärahan siirroista yleishallinnosta toimialoille päättää kaupunginhallitus. Tietohallinnon johtoryhmä on kokouksessaan esittänyt määrärahan kohdentamista Matinkylän palvelutorin ICT-suunnitteluun sekä katu- ja viherpalveluiden suunnittelu- ja seurantajärjestelmän (Toivo) käyttöönottoon. Kokouksessaan tietohallinnon johtoryhmä on esittänyt määrärahan kohdentamista integraatiopalvelun määrittelyyn kokouksessaan tietohallinnon johtoryhmä on esittänyt määrärahan kohdentamista kirjaston verkkomaksamispalvelun käyttöönottoon, urheilukenttien valo-ohjausjärjestelmän käyttöönottoon, varhaiskasvatuksen asiakasjärjestelmän määrittelyyn ja kirjastoauton tosiaikaisen paikannuspalvelun kehittämiseen. Matinkylän palvelutori -projektissa kehitetään kaupungin sisäisten ja ulkoisten toimijoiden yhteinen palvelukonsepti ja siihen liittyvässä ICTsuunnitteluprojektissa määritellään konseptin tarvitsemat uudet ICTratkaisut. Katu- ja viherpalveluiden suunnittelu- ja seurantajärjestelmän (Toivo) avulla hallitaan katujen ja puistojen uudisrakentamisen sekä ylläpidon tilaaja-tuottajamallin mukainen tarjouspyyntö-tarjous-tilaus-lisätyötilauslaskutus-maksatus -kokonaisprosessi. Käyttöönottoprojekti on alkanut vuonna Integraatiopalvelu määritellään yhdessä Kuntien Tiera Oy:n kanssa ja lähtökohtana on sen tekninen ja sopimuksellinen skaalautuvuus koko kuntakentälle. Integraatiopalvelu huolehtii organisaation sisäisistä integraatiotarpeista ja voi liittää organisaation omat tietojärjestelmät ja - palvelut osaksi uutta kansallista palveluarkkitehtuuria. PKS-kaupunkien yhteistyönä kilpailutettu verkkomaksamispalvelu otetaan ensimmäisessä vaiheessa käyttöön kirjastojen Helmet-palvelussa. Valo-ohjausjärjestelmän avulla urheilukenttien ja ulkoilureittien valaistusta voidaan ohjata etänä vaihtelevien asiakastarpeiden ja olosuhteiden mukaisesti. Varhaiskasvatuksen asiakastietojärjestelmää määritellään PKSyhteistyönä.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 300 Kaupunginhallitus Sivu 22 / 103 Kirjastoautojen asiakaspalvelua parannetaan hankkimalla paikannuspalvelu, jonka avulla asiakkaat voivat seurata auton kulkua ja mahdollisesti saada tekstiviesti-ilmoituksen myöhästymisestä. Tiedoksi

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 301 Kaupunginhallitus Sivu 23 / Valtuuston päätösten laillisuusvalvonta Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus katsoo, etteivät valtuuston tekemät päätökset ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä, valtuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa, eivätkä päätökset ole muutenkaan lainvastaisia, joten päätökset pannaan täytäntöön. Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuuston pidetyn kokouksen pöytäkirja on nähtävillä kokousasiakirjoissa.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 302 Kaupunginhallitus Sivu 24 / / / Selityksen antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle valtuuston seurantaraporttia koskevasta päätöksestä tehdyn valituksen johdosta Valmistelijat / lisätiedot: Timo Kuismin, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus antaa Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan selityksen: Espoon kaupunginhallituksen johtosäännön 3 :n 26 kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen. Kaupunginhallitus yhtyy valtuuston päätökseen ja vaatii, että valitus on kuntalain 91 :n nojalla jätettävä tutkimatta. Valtuuston päätöksessä on kyse määrärahan lisäämisestä vuoden 2014 talousarvioon maa-alueiden ostamista varten Suurpellon alueelta. Valtuusto päätti näiden maa-alueiden ostamisesta jo ja lisäsi tuolloin ostoa varten 38,8 milj. euroa vuoden 2011 talousarvioon. Valtuuston ostopäätöksestä valitettiin kuitenkin aina korkeimpaan hallintooikeuteen saakka pääasiassa samoilla teknisen toimen johtajaa koskevilla esteellisyysväitteillä, kuin nyt tehdyssä valituksessa. Korkein hallintooikeus hylkäsi ostopäätöstä koskevan valituksen antamallaan ratkaisulla KHO:2014:109, jolloin maa-alueiden ostamista koskeva päätös tuli myös Espoota sitovaksi. Näin ollen nyt on käytännössä kysymys lähinnä vain talousarvioteknisestä seikasta, sillä kaupungilla on joka tapauksessa velvollisuus toteuttaa edellä mainittu maa-alueiden kauppa. Valittajalla ei ole asiassa oikeussuojan tarvetta, koska maa-alueiden kauppaa koskevasta valtuuston päätöksestä on voinut jo vuonna 2011 tehdä kunnallisvalituksen. Näin valittaja on myös menetellyt ja asiasta on nyt saatu korkeimman hallinto-oikeuden lopullinen ratkaisu. Valtuuston päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, valtuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös muutenkaan ole lainvastainen, joten valitus olisi joka tapauksessa ainakin hylättävä. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 302 Kaupunginhallitus Sivu 25 / 103 Oheismateriaali - Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö - Valitus Selostus Kurt Byman on valittanut Helsingin hallinto-oikeudelle valtuuston tekemästä päätöksestä, joka koski vuoden 2014 seurantaraportti I:stä. Valitus kohdistuu päätöksen kohtaan 5, jossa tehtiin euron suuruinen määrärahan lisäys talousarvion kohtaan 92 Maa- ja vesialueet. Seurantaraportissa todetaan tämän kohdan osalta muun muassa, että Valtuusto päätti maa-alueiden ostamisesta Suurpellon alueelta ja lisäsi ostoa varten määrärahat 38,8 milj. euroa vuoden 2011 talousarvioon. Päätöksestä tehdyn valituksen vuoksi kaupanteko viivästyi ja määrärahat jäivät vuonna 2011 käyttämättä. Päätös sai lainvoiman kesäkuussa 2014 ja ostopäätös tuli kaupunkia sitovaksi. Vuoden 2014 talousarvioon tarvitaan ostoa varten määräraha. Valituksessa vedotaan pääasiassa samoihin teknisen toimen johtajan esteellisyyttä koskeviin väitteisiin kuin valittajan aiemmin tekemissä edellä mainittua kauppaa koskevissa valituksissa. Helsingin hallinto-oikeus pyytää valituksen johdosta selitystä mennessä. Tiedoksi

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 303 Kaupunginhallitus Sivu 26 / / /2014 Keskusvaalilautakunta Ennakkoäänestyspaikat vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Valmistelijat / lisätiedot: Risto Pirkanniemi, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus määrää, että vuoden 2015 eduskuntavaalien ennakkoäänestyksen ajanjaksoina yleisinä ennakkoäänestyspaikkoina Espoossa toimivat A seuraavat kolme (3) Itella Oyj:n Postin myymälää: Espoo 10 / Tapiola, Kauppamiehentie klo klo klo klo Espoo 60 / Leppävaara, Leppävaarankatu 3 A, Kauppakeskus Sello klo klo klo klo Espoo 77 / Espoon keskus, Kamreerintie 3, Kauppakeskus Espoontori klo klo klo klo B sekä seuraavat yhdeksän (9) muuta toimipaikkaa: 4 Matinkylän yhteispalvelupiste, Piispansilta 11, Espoo, Kauppakeskus Iso Omena

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 303 Kaupunginhallitus Sivu 27 / klo klo klo klo Espoonlahden yhteispalvelupiste, Espoonlahdenkatu 4, Espoo, Kauppakeskus Lippulaiva 2. krs klo klo klo klo Leppävaaran yhteispalvelupiste, Leppävaarankatu 9, Espoo, Kauppakeskus Sello / Sellon kirjasto klo klo klo , klo Kalajärven yhteispalvelupiste, Ruskaniitty 4, Espoo, Ruskatalo klo klo klo klo Soukan palvelutalo, Soukankaari 7, Espoo klo klo klo klo Viherlaakson kirjasto, Viherlaaksontori, Espoo 8.4. klo klo klo klo klo klo 09-20

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 303 Kaupunginhallitus Sivu 28 / Aalto yliopiston kirjasto, Otaniementie 9, Espoo klo klo Kauklahden kirjasto, Hansakallio 2, Espoo klo klo klo Prisma Olari, Komeetankatu 2, Espoo klo klo klo klo Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 4 Espoon kaupunki eduskuntavaali 2015 kuntasopimus 5 Espoon kaupunki Verkostoliite kuntasopimuksen liite 1 6 Espoon kaupunki Hintaliite kuntasopimuksen liite 2 Päätösehdotuksessa esitetään, että vuoden 2015 eduskuntavaalien ennakkoäänestys Espoossa järjestetään kolmessa postissa ja yhdeksässä muussa toimipaikassa. Eduskuntavaalit toimitetaan sunnuntaina Ennakkoäänestys toimitetaan kotimaassa Yleisten ennakkoäänestyspaikkojen määrääminen Vaalilain (714/1998) 9 :n mukaan yleisistä ennakkoäänestyspaikoista kunnassa määrää kunnanhallitus. Kukin kunta päättää siten itsenäisesti ja oman harkintansa mukaan yleisten ennakkoäänestyspaikkojen lukumäärästä ja sijainnista kunnassa. Oikeusministeriö on päivätyssä kirjeessä ilmoittanut, että kunnanhallituksen on tehtävä päätös kunnassa olevista yleisistä ennakkoäänestyspaikoista siten, että äänestyspaikkojen tiedot on merkitty pohjatietojärjestelmään viimeistään perjantaina klo 12. Ennakkoäänestyspaikkoja määrättäessä tulee kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 303 Kaupunginhallitus Sivu 29 / 103 Ennakkoäänestyspaikkoja oltava riittävästi Kunnan on huolehdittava siitä, että yleisiä ennakkoäänestyspaikkoja on kunnassa riittävästi suhteessa kunnan äänioikeutettujen määrään, jotta ennakkoon äänestäminen olisi äänestäjille mahdollisimman vaivatonta ja vähän aikaa vievää. Missä ennakkoäänestyspaikan tulisi sijaita? Ennakkoäänestyspaikat on syytä sijoittaa sellaisiin paikkoihin, joihin äänestäjien on helppoa tulla ja joihin he vaivattomasti osaavat. Yksi hyvä tapa on sijoittaa ennakkoäänestyspaikkoja sinne, missä äänestäjien muutoinkin tiedetään liikkuvan. Ennakkoäänestyspaikan on myös oltava aatteellisilta ja taloudellisilta kytkennöiltään mahdollisimman puolueeton, jotta mahdollisimman monet äänestäjät sinne mieluusti tulevat. Viimeisimmissä vaaleissa hyviä kokemuksia on mm.: - postikonttoreista, - kirjastoista, - erilaisten liike- tai kauppakeskusten aulatiloista, - kunnantaloista ja muista kunnan virastoista, - eri oppilaitoksista, - kunnan palvelukeskuksista ja - yhteispalvelupisteistä sekä - liikkuvista äänestyspaikoista eli äänestysbusseista ja yhteysaluksista tai vastaavista. Riittävästi tilaa ja vaalitoimitsijoita Ennakkoäänestystilan tulee olla riittävän suuri, jotta äänestys voidaan toimittaa sujuvasti ja luotettavasti eli vaalisalaisuus, vaalivapaus ja vaalirauha turvaten (vaalilaki 56 2 mom.). Tilaan tulee voida sijoittaa tarpeellinen määrä äänestäjän henkilöllisyyden tarkastus- ja äänestyslipun antopisteitä, äänestyskoppeja sekä äänestyksen vastaanottopisteitä. Tilan tulee olla siten mitoitettu ja siten järjestetty, että ruuhkaa ja jonoja syntyy mahdollisimman vähän. Usein ruuhkat syntyvät siitä, että ennakkoäänestyspaikka on sijoitettu sellaiseen tilaan, johon mahtuu liian vähän äänestyskoppeja ja äänestyksen vastaanottopisteitä ja/tai siitä, että ennakkoäänestyspaikassa on muista syistä liian vähän vaalitoimitsijoita nimenomaan äänestyksen vastaanottopisteissä. Ennakkoäänestyksessä aikaa ei yleensä vie äänestäjän äänestyskopissa käynti, vaan sen jälkeinen vaalitoimitsijan kanssa asiointi (vaalitoimitsija leimaa äänestyslipun, lippu suljetaan vaalikuoreen, vaalikuori ja lähetekirje suljetaan lähetekuoreen sekä äänioikeusrekisteriin tehdään merkintä siitä, että äänestäjä on äänestänyt). Kuntien tuleekin huolehtia siitä, että vastaanottopisteitä on riittävästi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ennakkoäänestyspaikassa tulee olla riittävästi henkilöstöä ja että ennakkoäänestyspaikka sijoitetaan riittävän suureen tilaan, jotta

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 303 Kaupunginhallitus Sivu 30 / 103 äänestystoimitus sujuu äänestäjän kannalta mahdollisimman joutuisasti ja vaivattomasti. Vammaisten huomioon ottaminen Liikuntavammaisten ja muiden liikuntaesteisten ennakkoäänestämismahdollisuuksiin on kiinnitettävä huomiota. Mahdollisuuksien mukaan olisi esimerkiksi vammaisten käyttämille kulkuvälineille pyrittävä varaamaan pysäköintitilaa ennakkoäänestyspaikan välittömässä läheisyydessä ja järjestämään heidän avustamisensa äänestyspaikan ulko- ja sisäpuolella. Äänestyspaikalla mahdollisesti olevat kynnykset ja portaat on varustettava esimerkiksi sellaisella luiskalla, että sähkökäyttöistä pyörätuolia käyttävillä on esteetön pääsy äänestystilaan." Ennakkoäänestyspaikan aukiolopäivät ja -kellonajat Vaalilain 47 :n mukaan kotimaan yleinen ennakkoäänestyspaikka on ennakkoäänestystä varten avoinna kaikkina ennakkoäänestyksen ajanjakson päivinä, jollei kunnanhallituksen päätöksellä erityisistä syistä toisin määrätä. Erityinen syy järjestää ennakkoäänestys jossain paikassa vähempänä kuin seitsemänä päivänä voi olla lähinnä kunnan jonkin alueen vähäiseksi arvioitu äänestäjämäärä. Jokaisessa kunnassa tulisi kuitenkin olla vähintään yksi yleinen ennakkoäänestyspaikka, joka on avoinna kaikkina ennakkoäänestyspäivinä. Vaalilain 48 :n ( /496) mukaan kunnanhallitus määrää myös ennakkoäänestyspaikan päivittäiset aukioloajat, kuitenkin niin, että ennakkoäänestyspaikka ei saa olla avoinna ennen klo 8:aa eikä klo 20:n jälkeen, eikä lauantaisin tai sunnuntaisin ennen klo 9:ää, eikä klo 18:n jälkeen. Sopimus palvelun ostamisesta Itella Oyj:ltä Itella Oyj:n Postin myymät ovat olleet vakiintuneesti osa Espoon ennakkoäänestysverkostoa. Alla on lueteltu Postin myymälät, joita Itella Oyj tarjoaa vuoden 2015 eduskuntavaalien ennakkoäänestyspaikoiksi. Edellisiin vaaleihin verrattuna Itella Oyj tarjoaa uutena paikkana Kauppakeskus Merituuleen perustettavaa ennakkoäänestyspaikkaa ESPOO 10/TAPIOLA Kauppamiehentie ESPOO 23/MATINKYLÄ Piispansilta 11, Kauppakeskus Iso Omena Kauppakeskus Merituuli Isonniitynkuja ESPOO 32/KIVENLAHTI Espoonlahdenkatu 4-6, Kauppakeskus Lippulaiva ESPOO 60/LEPPÄVAARA Leppävaarankatu 3 A, Kauppakeskus Sello ESPOO 77/ESPOON KESKUS Kamreerintie 3, Kauppakeskus Espoontori Kaupunki voi tehdä sopimuksen niistä Itella Oyj:n tarjoamista paikoista, jotka tukevat parhaiten ennakkoäänestysverkostoa.

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 303 Kaupunginhallitus Sivu 31 / 103 Ennakkoäänestyspaikat ja ennakkoäänestysaktiivisuus aiemmissa vaaleissa Vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa Espoossa oli yhteensä 14 ennakkoäänestyspaikkaa. Ennakkoäänestyspaikkoina olivat tuolloin kuusi Itella Oyj:n myymälää sekä kahdeksan kaupungin omaa ennakkoäänestyspaikkaa. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Espoossa oli yhteensä 14 ennakkoäänestyspaikkaa. Ennakkoäänestyspaikkoina olivat tuolloin viisi Itella Oyj:n myymälää ja yhdeksän kaupungin omaa ennakkoäänestyspaikkaa. Vuoden 2012 presidentinvaalissa ja kunnallisvaaleissa Espoossa oli yhteensä 13 ennakkoäänestyspaikkaa. Ennakkoäänestyspaikkoina olivat neljä Itella Oyj:n myymälää ja yhdeksän kaupungin omaa ennakkoäänestyspaikkaa. Vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa Espoossa oli yhteensä 12 ennakkoäänestyspaikkaa. Ennakkoäänestyspaikkoina olivat kolme Itella Oyj:n myymälää ja yhdeksän kaupungin omaa ennakkoäänestyspaikkaa. Europarlamenttivaaleissa 2009 ennakkoon äänesti espoolaisista 20,9 % (36 479) ja vaalipäivänä 30,7 % (53 572) eli yhteensä 51,6 % (90 051) äänioikeutettujen lukumäärän ollessa Eduskuntavaaleissa 2011 ennakkoon äänesti espoolaisista 30,2 % (53 445) ja vaalipäivänä 47,8 % (84 598) eli yhteensä 78,0 % ( ) äänioikeutettujen lukumäärän ollessa Presidentinvaalissa ennakkoon äänesti 32,4 % (57 883) ensimmäisessä vaalissa ja 37,4 % (66 785) toisessa vaalissa. Äänestysaktiivisuus oli yhteensä 79,8 % ensimmäisessä vaalissa ja 78,4 % toisessa vaalissa. Äänioikeutettujen lukumäärä oli Kunnallisvaaleissa äänesti ennakkoon 20,3 % (39 471) ja vaalipäivänä 39,0 % (39 471) eli yhteensä 59,3 % ( ) Äänioikeutettujen lukumäärä oli Europarlamenttivaaleissa 2014 ennakkoon äänesti 19,5 % (35 856) ja vaalipäivänä 33,7 % (62 050) eli yhteensä 53,2 % (97 906). Äänioikeutettujen lukumäärä oli Äänioikeutetuista ja äänestäneistä on vähennetty ulkomailla asuvat Suomalaiset.

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 303 Kaupunginhallitus Sivu 32 / 103 Päätöshistoria Keskusvaalilautakunta Päätösehdotus Keskusvaalilautakunnan sihteeri Risto Pirkanniemi I Keskusvaalilautakunta ehdottaa, että kaupunginhallitus määrää, että vuoden 2015 eduskuntavaalien ennakkoäänestyksen ajanjaksoina yleisinä ennakkoäänestyspaikkoina Espoossa toimivat A seuraavat kolme (3) Itella Oyj:n Postin myymälää: Espoo 10 / Tapiola, Kauppamiehentie klo klo klo klo Espoo 60 / Leppävaara, Leppävaarankatu 3 A, Kauppakeskus Sello klo klo klo klo Espoo 77 / Espoon keskus, Kamreerintie 3, Kauppakeskus Espoontori klo klo klo klo B sekä seuraavat yhdeksän (9) muuta toimipaikkaa 4 Matinkylän yhteispalvelupiste, Piispansilta 11, Espoo, Kauppakeskus Iso Omena klo klo klo klo Espoonlahden yhteispalvelupiste, Espoonlahdenkatu 4, Espoo, Kauppakeskus Lippulaiva 2. krs

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 303 Kaupunginhallitus Sivu 33 / klo klo klo klo Leppävaaran yhteispalvelupiste, Leppävaarankatu 9, Espoo, Kauppakeskus Sello / Sellon kirjasto klo klo klo klo Kalajärven yhteispalvelupiste, Ruskaniitty 4, Espoo, Ruskatalo klo klo klo klo Soukan palvelutalo, Soukankaari 7, Espoo klo klo klo klo Viherlaakson kirjasto, Viherlaaksontori, Espoo 8.4. klo klo klo klo klo klo Aalto yliopiston kirjasto, Otaniementie 9, Espoo klo klo ) Kauklahden kirjasto, Hansakallio 2, Espoo klo klo klo 12-16

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 303 Kaupunginhallitus Sivu 34 / Prisma Olari, Komeetankatu 2, Espoo klo klo klo klo II Keskusvaalilautakunta hyväksyy liitteenä olevan sopimuksen Itella Oyj:n ja Espoon kaupungin välillä ja oikeuttaa keskusvaalilautakunnan sihteerin (Risto Pirkanniemi ja Katja Rytilahti) keskusvaalilautakunnan puolesta allekirjoittamaan sopimuksen ennakkoäänestyksen hoitamisesta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa niissä Espoossa sijaitsevissa Itella Oyj:n Postin myymälöissä, jotka kaupunginhallitus määrää yleisiksi ennakkoäänestyspaikoiksi. Päätös Keskusvaalilautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 304 Kaupunginhallitus Sivu 35 / / /2014 Keskusvaalilautakunta Vaalipäivän äänestyspaikat vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Valmistelijat / lisätiedot: Risto Pirkanniemi, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus määrää liitteen mukaisesti vuoden 2015 eduskuntavaalien vaalipäivän äänestyspaikat. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 7 Vaalipäivän äänestysalueiden äänestyspaikat vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Ehdotus vuoden 2015 eduskuntavaalien vaalipäivän äänestyspaikoiksi Eduskuntavaalien vaalipäivä on Valtuuston päätöksen mukaisesti Espoon kaupunki jakautuu 70 äänestysalueeseen. Vaalilain 9 :n 3 momentin mukaan jokaisella äänestysalueella on kaupunginhallituksen päätöksellä määrätty vaalipäivän äänestyspaikka. Erityisistä syistä äänestyspaikka voidaan sijoittaa äänestysalueen tai kunnankin ulkopuolelle, jollei siitä aiheudu äänestäjille kohtuutonta haittaa. Oikeusministeriön kirjeen mukaan vaalipäivän äänestyspaikat on merkittävä pohjatietojärjestelmään viimeistään perjantaina klo 12. Päätösehdotuksessa esitetyt äänestyspaikat ovat vakiintuneita ja äänestäjille tuttuja. Päätöshistoria Keskusvaalilautakunta Päätösehdotus Keskusvaalilautakunnan sihteeri Risto Pirkanniemi

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 304 Kaupunginhallitus Sivu 36 / 103 Keskusvaalilautakunta ehdottaa, että kaupunginhallitus määrää liitteen mukaisesti vuoden 2015 eduskuntavaalien vaalipäivän äänestyspaikat. Päätös Keskusvaalilautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 305 Kaupunginhallitus Sivu 37 / / / Valtuustokysymys palkkatukityöstä ja oppisopimuskoulutuksesta (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Mika Paavilainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi kaupunginhallituksen ilmoituksen, ettei vastausta valtuutettu Johanna Värmälän ja 35 muun valtuutetun jättämään valtuustokysymykseen palkkatukityöstä ja oppisopimuskoulutuksesta voida asetetussa määräajassa antaa. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustokysymys Johanna Värmälä ja 35 muuta allekirjoittanutta valtuutettua ovat tehneet oheismateriaalina olevan päivätyn ja kirjatun valtuustokysymyksen otsikon mukaisessa asiassa. Allekirjoittaneet esittävät viisi kysymystä palkkatukityöhön ja oppisopimuskoulutukseen liittyen. Vastauksia esitettyihin kysymyksiin on valmisteltu sosiaali- ja terveystoimessa, mutta vastaukset eivät ole valmistuneet niin, että asia olisi voitu käsitellä sosiaali- ja terveyslautakunnan pidetyssä kokouksessa. Lautakunta kokoontuu seuraavan kerran Tästä syystä vastausta valtuustokysymykseen ei voida antaa asetetussa määräajassa. Tiedoksi

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 306 Kaupunginhallitus Sivu 38 / / /2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta Valtuustokysymys vanhustenhoidon hoitajamitoituksesta ja kotona asumista turvaavista toimintaprosesseista (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Rysti, puh Elsa Pasma, puh Jorma Teittinen, puh Mona Hägglund, puh Raija Kasanen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Arja Juvosen ja 28 muun valtuutetun jättämään valtuustokysymykseen vanhustenhoidon hoitajamitoituksesta ja kotona asumista turvaavista toimintaprosesseista sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustokysymys Arja Juvonen ja 28 muuta valtuutettua ja varavaltuutettua viittaavat päivätyssä valtuustokysymyksessään STM:n laatusuosituksen henkilöstömitoituksiin ja Espoon seurantaraportti 1/2014 selvityksen arvioon vanhusten palvelujen vuoden 2014 toimintamenojen noin 2,6 miljoonan euron käyttämättä jäämisestä. Arvioidusta summasta on henkilöstömenojen osuus noin 1,5 miljoonaan euroa, joka on mahdollista vanhusten palveluissa tapahtuneiden merkittävien kehitysprosessien takia. Valtuustokysymyksessä pyydetään vastauksia 1. Espoossa toteutuneeseen vanhustenhoidon henkilöstön määrään a) tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa, b) vuodeosastolla tai pitkäaikaishoivassa, c) kotihoidossa ja d) ostopalveluissa. 2. kysymyksessä kysytään, millaisia uusia toimintaprosesseja Espoossa on kehitetty turvaamaan vanhusten kotona asumista. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM julkaisuja 2013:11, jäljempänä STM 2013) -julkaisussa esitetään suositukset henkilöstön määräksi ja rakenteeksi kotihoidossa, tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodeissa ja terveyskeskus-sairaaloiden pitkäaikaishoidossa. Laatusuosituksen

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 306 Kaupunginhallitus Sivu 39 / 103 mukaan henkilöstömitoitukseen lasketaan myös muita kuin hoitajanimikkeellä työskenteleviä henkilöitä. Esitetty suositus henkilöstömitoituksesta ei näin ollen ole pelkästään hoitajamitoitus. Laatusuosituksessa käytetään mitoitukseen sisällytettävästä henkilöstöstä termiä hoitotyöntekijä. Hoitotyöntekijöiden ammattinimikkeitä on lukuisia. Henkilöstömitoitukseen laskettavat työntekijät tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodeissa ja terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaishoidossa Laatusuosituksen mukaan tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodeissa ja terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaishoidossa toimintayksikön henkilöstöön lasketaan mukaan asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät kuten sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat, lähi- ja perushoitajat, sosiaalialan ohjaajat ja -kasvattajat, koulutetut kotiavustajat ja kodinhoitajat, geronomit ja kuntoutushenkilökunnasta fysioterapeutit ja toimintaterapeutit sekä lähiesimiehet, kuten osastonhoitajat. Lähiesimiehet ja kuntoutushenkilöstö huomioidaan henkilöstömitoitukseen kuitenkin vain sillä osuudella, kuin he osallistuvat välittömään (asiakaskohtaiseen) hoitotyöhön. Mikäli yksikössä toimii muuta hoitotyöhön osallistuvaa henkilöstöä kuten hoito- tai laitosapulaisia, joilla ei ole sosiaali- tai terveydenhuollon ammatillista peruskoulutusta, tai hoiva-avustajia, heidät sisällytetään henkilöstömitoitukseen vain siltä osin, kun heidän työnsä sisältää asiakkaiden perustarpeisiin vastaamista, kuten avustamista ruokailussa, peseytymisessä, pukeutumisessa ja wc-käynneillä. Hoito- ja laitosapulaiset tai hoiva-avustajat eivät kuitenkaan voi olla yksin työvuorossa, eivätkä he saa vastata lääkityksistä. Työsuhteessa olevat oppisopimuskoulutettavat lasketaan henkilöstömitoitukseen vasta, kun opinnoista on suoritettuna vähintään kaksi kolmasosaa. Muut sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijat voidaan laskea henkilöstömitoitukseen, mikäli heidät on palkattu toimintayksikköön sijaiseksi, kun heillä on opintojen kautta riittävästi hankittua osaamista alan tehtäviin. (STM 2013) Henkilöstömitoitukseen laskettavat työntekijät kotihoidossa Suosituksen mukaan kotihoidon toimintayksikön henkilöstöön lasketaan mukaan asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät kuten sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat, lähi- ja perushoitajat, sosiaalialan ohjaajat ja -kasvattajat, koulutetut kotiavustajat ja kodinhoitajat, geronomit ja kuntoutushenkilökunnasta fysioterapeutit ja toimintaterapeutit sekä lähiesimiehet. Lähiesimiehet ja kuntoutushenkilöstö huomioidaan kotihoidon välittömän työajan laskennassa kuitenkin vain sillä osuudella, kun he osallistuvat välittömään (asiakaskohtaiseen) hoitotyöhön. Mikäli kotihoidon toimintayksikössä toimii muuta hoitotyöhön osallistuvaa henkilöstöä kuten hoiva-avustajia, heidät sisällytetään henkilöstömitoitukseen vain siltä osin, kun heidän työnsä sisältää asiakkaiden perustarpeisiin vastaamista, kuten avustamista ruokailussa, peseytymisessä, pukeutumisessa ja wc-käynneillä tai asiointiapua yhdessä asiakkaan kanssa. Hoiva-avustajat eivät kuitenkaan voi olla yksin työvuorossa kotihoidon toimintayksikössä, eivätkä he saa vastata lääkityksistä. Työsuhteessa olevat oppisopimuskoulutettavat

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 306 Kaupunginhallitus Sivu 40 / 103 lasketaan henkilöstömitoitukseen vasta, kun opinnoista on suoritettuna vähintään kaksi kolmasosaa. Muut sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijat voidaan laskea henkilöstömitoitukseen, mikäli heidät on palkattu toimintayksikköön sijaiseksi, kun heillä on opintojen kautta riittävästi hankittua osaamista alan tehtäviin. (STM 2013) Suositukset henkilöstön määräksi ja rakenteeksi tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodeissa ja terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaishoidossa Laatusuosituksen mukaan suositus henkilöstön vähimmäismääräksi on: - tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa 0,50 hoitotyöntekijää asiakasta kohden, - terveyskeskusten vuodeosastojen pitkäaikaishoidossa 0,60 0,70 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Laatusuosituksen mukaan tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodeissa ja terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaishoidossa suositeltu henkilöstön vähimmäismitoitus tarkoittaa todellista mitoitusta, jossa poissaolevien työntekijöiden osuus korvataan sijaisilla. Laatusuositus esittää, että pysyvä varahenkilöjärjestelmä on perusteltu vaihtoehto. (STM 2013) Suositukset henkilöstön määräksi ja rakenteeksi kotihoidossa Kotihoidolle ei aseteta laatusuosituksessa samantapaisia vähimmäismitoituslukuja kuin tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodeissa tai terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaishoidossa. Laatusuosituksessa korostetaan toimintaprosessien sujuvoittamista siten, että välittömän asiakastyön osuus kotihoidon henkilöstön työajasta lisääntyy. Kotihoidon henkilöstön vähimmäistarvetta voidaan arvioida iäkkäille myönnettyjen palvelujen toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön välittömään asiakastyöhön käytettävällä työajalla. (STM 2013) Vastaukset valtuustokysymykseen 1. Mikä on Espoossa toteutunut vanhustenhoidon henkilöstön määrä? Kaupungin omana palveluna tuotettavassa vanhustenhoidossa suunniteltu henkilöstömitoitus vastaa hyvin toteutunutta mitoitusta, koska yksiköt ja esimiehet voivat suunniteltua henkilöstömitoitusta vastaten korvata poissaolevien työntekijöiden osuuden sijaisilla joko käyttämällä omaa vakituista varahenkilöstöä tai työvoimanvuokrausta. Pitkäaikaishoidon yksiköihin ja terveyskeskusosastoille on sijoitettu vakituista varahenkilöstöä ja kotihoidossa on käytettävissä keskitetty varahenkilöstöpooli. Henkilöstömitoitus on laskettu kaikkien asiakaspaikkojen mukaan huolimatta siitä, olivatpa ne käytössä kaikki tai vain osin. Toimintaprosessien kehittämisen seurauksena Espoon sairaalassa on vuonna 2014 ollut poikkeuksellisen paljon käyttämättömiä

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 306 Kaupunginhallitus Sivu 41 / 103 sairaansijoja, pitkäaikaishoidossa on joissakin yksiköissä ollut käyttämättä laitospaikkoja ja myös lyhytaikaishoivassa on ollut vapaata kapasiteettia. Kaupungin omana palveluna järjestettävässä pitkäaikaishoidossa on voitu laskea hoiva-avustajat henkilöstömitoitukseen, mutta ostopalvelussa voimassa oleva hankintasopimus ei ole sisältänyt tätä mahdollisuutta. Tästä syystä ostopalvelutoiminnan vähimmäishenkilöstömitoitukset esittäytyvät matalampina kuin kaupungin omassa palvelussa suunniteltu henkilöstömitoitus. Hoiva-apulaisten koulutus on alkanut vasta voimassa olevan ostopalvelusopimuksen aikana. a) tehostetussa palveluasumisessa tai vanhainkodeissa Toteutunut henkilöstömitoitus kaupungin omana toimintana järjestetyssä tehostetussa palveluasumisessa on 0,61 (Kauklahden elä ja asu - seniorikeskus, Viherlaakson muistipalvelukeskus). Vanhainkodeissa (Aurorakodin vanhusten palvelujen osastot) henkilöstömitoitus on keskimäärin 0,69 vaihteluvälin ollessa 0,6-0,8. Muussa laitosmaisessa pitkäaikaishoidossa (Puolarkoti 4D, Taavinkoti, Espoonlahden hoivakoti) henkilöstömitoitus on keskimäärin 0,6. b) vuodeosastolla tai pitkäaikaishoivassa Espoon sairaalan terveyskeskusosastojen (akuutti- ja kuntoutusosastot) keskimääräinen henkilöstömitoitus on 0,8 vaihteluvälin olleessa 0,76-0,82. Puolarkoti 4D kuuluu organisatorisesti pitkäaikaishoitoon, mutta on virallisesti terveyskeskusosasto. Siellä henkilöstömitoitus on 0,61. c) kotihoidossa Espoon kotihoidossa asiakkaiden palvelut toteutetaan yksilölliseen palvelutarpeenarviointiin pohjautuvan hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Kaikki sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymien kotihoidon asiakkuudenkriteerien mukaiset palveluja tarvinneet asiakkaat ovat päässeet kotihoidon asiakkaiksi viiveettä. Espoossa on jo usean vuoden ajan järjestelmällisesti kehitetty välittömän asiakastyön osuutta. d) ostopalveluissa Tehostetun palveluasumisen minimimitoitus on 0,5 ja muistisairaiden asumispalvelun 0,6. Ostopalveluyksiköiden on korvattava poissaolevien työntekijöiden osuus sijaisilla. Vanhusten palvelujen asumispalveluyksikkö valvoo ostopalvelujen henkilöstötoteutumia. Espoon sosiaali- ja terveystoimen palveluissa korostetaan palvelun hyvän laadun olevan sidoksissa ennen kaikkea asiakaskokemuksiin. On myös tärkeää, että riittävää osaamista on käytettävissä vanhuspalveluissa. 2. Millaisia uusia toimintaprosesseja Espoossa on kehitetty turvaamaan vanhusten kotona asumista? Espoossa on kehitetty vanhusten kotona asumista turvaavia vanhuspalvelujen toimintaprosesseja kaikilla vanhusten palvelujen palvelualueilla, koska kaikki vanhuspalvelut nähdään pohjimmiltaan kotona asumista tukevaksi toiminnaksi. Näin myös esimerkiksi sairaalapalvelujen kehittäminen tukee kotona asumista. Tehokkaat selvitykset, tutkimukset,

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 306 Kaupunginhallitus Sivu 42 / 103 hoito ja kuntoutus lyhentävät iäkkään sairaalassa oloaikaa ja varmistavat kotiutumista. Esimerkki uudenlaisesta toimintaprosessista on lonkkamurtumapotilaiden tehokas hoito- ja kuntoutusprosessi, lonkkaliukumäki. Toimintaprosessin kehitystyöhön on sisältynyt lukuisia kohdennettuja kehitysprosesseja, muun muassa kotiutustiimin ja kotikuntoutuksen kehittämisen sekä kehittynyt yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa. Kehittyvä kotisairaalatoiminta ja muu kotiin tuotava hoito vähentää ylipäätään iäkkään potilaan tarvetta joutua sairaalaan, jossa olo lisää tutkimusten mukaan iäkkäiden potilaiden infektio-, laitostumis- ja sekavuusriskiä. Kotihoidossa asiakkaan ensipalvelutarpeenarviointi on keskitetty asiantuntijatiimille, jolloin palvelu on tasalaatuisempaa ja palveluja, ohjausta ja neuvontaa on mahdollista antaa aiempaa järjestelmällisemmin. Osaa ensipalvelutarpeenarvioinnin asiakkaista on voitu auttaa muilla toimin kuin raskailla vanhuspalveluilla. Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä selkiyttää toimintaprosessia ja sen avulla on mahdollista lisätä välitöntä asiakastyöaikaa. Kehitystyötä on edistetty Pareto - ja Sakari - hankkeiden avulla, joissa on ollut mukana muitakin kuntia. Muistisairaiden ikääntyneiden kotona asumista on turvattu kehittämällä muistineuvojatoimintaa ja muistipalvelukeskuksen prosesseja. Ensimmäinen, Viherlaakson, muistipalvelukeskus käynnistyi maaliskuussa Kotona asuva muistisairas saa muistipalvelukeskuksesta kulloisenkin tarpeeseensa mukaan joustavasti erilaisia palveluja, kuten päivätoimintaa ja lyhytaikais- ja kriisihoivaa. Muistisairaiden omaisille järjestetään vertaistukea ja neuvontaa. Tavoitteena on kehittää toimintaa edelleen niin, että omaiset voivat saada puhelinneuvontaa muistipalvelukeskuksesta virka-ajan ulkopuolella. Omaishoidon kehittäminen omaishoitajia tukevia palveluvaihtoehtoja lisäämällä tukee kotona asumista. Kehitystyötä on tehty poikkihallinnollisesti esimerkiksi oppilaitosten ja järjestöjen kanssa. Tavoitteena on monipuolistaa entisestään omaishoitajille tarjolla olevaa tukivalikoimaa. Pitkäaikaishoidossa luovutaan laitosmaisesta hoivasta ja kehitetään yksiportaista espoolaista elä ja asu -seniorikeskustoimintaa. Elä ja asu - mallin prototyypissä, Kauklahden elä ja asu -seniorikeskuksessa, asukkaiden omat voimavarat ja niiden tukeminen on päivittäisessä toiminnassa ensisijaista. Jokaisella asukkaalla on käytössään asunto tai huone, oma koti. Asukkaat ovat mahdollisuuksiensa mukaan mukana järjestämässä talon aktiviteetteja. Elä ja asu -seniorikeskusmallin mukaan pitkäaikaishoidossa asuvat iäkkäät eivät ole eristyksissä muusta yhteisöstä, vaan voivat osallistua samassa rakennuksessa sijaitsevassa palvelukeskuksessa muiden kuntalaisten tavoin eri aktiviteetteihin tai asioida yksikön ulkopuolella esimerkiksi vapaaehtoisen ystävän tuella. Elä ja asu -seniorikeskusten toimintaa järjestävät yhdessä asukkaiden ja työntekijöiden kanssa vapaaehtoistoimijat, järjestöt ja oppilaitokset.

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja 306 Kaupunginhallitus Sivu 43 / 103 Osallistavia ja kotona asumista tukevia ryhmätoimintoja on kehitetty ja otettu käyttöön varsinkin vanhusten palvelujen avoimissa palvelukeskuksissa eri puolilla Espoota. Näitä ovat Ystäväpiiri-toiminta, Intoa elämään -hyvinvointikurssit, Kohtaamistaide- ja Hyvinvointitreenit ryhmät, Sporttiklubit sekä päivätoiminta. Yhteistyötä on järjestelmällisesti kehitetty poikkihallinnollisesti liikuntatoimen, kirjastojen, työväenopiston, seurakuntien, järjestöjen ja oppilaitosten kanssa. Vapaaehtoistoimintaa on kehitetty suunnitelmallisesti sekä vanhusten palveluissa että yhteistyössä Espoon järjestöjenyhteisön ja muiden toimijoiden kanssa. Vapaaehtoistoiminta voimaannuttaa sekä sitä tekevää henkilöä että sen kohdetta. Espoossa on koulutettu kymmeniä seniorivapaaehtoisia viime vuosina toimimaan sekä vertaisohjaajina että yksittäisten ikääntyneiden tukena. Ikääntyvien tiedonsaantia, neuvontaa ja ohjausta on kehitetty. Seniorineuvonta ja yhteispalvelupisteet tekevät uudenlaista yhteistyötä lähipalveluna saatavien seniorineuvontapalvelujen turvaamiseksi. Vanhusten palvelut on julkaissut erilaisia dokumentteja tukemaan kotona asumista. Näitä ovat muun muassa Seniorin Palveluopas ja Ikääntyneiden asuminen Espoossa. Vanhusten palvelut on myös koonnut ja julkaissut Tartu hetkeen -käsikirjoja rohkaisemaan liikuntaan ja yhdessäoloon. Kotona asumista edistää kodin esteettömyys. Esteettömyysneuvontaa - ja tiedotusta on edistetty tietoiskuin ja kehittämällä oman asumisen itsearviointimenetelmää, jotta kuntalaiset voivat itse arvioida kotinsa esteettömyyttä jo siinä vaiheessa, kun heillä on riittävästi toimintakykyä ja mahdollisuuksia toimia oman kotinsa esteettömyysratkaisuissa. Uusia toimintaprosesseja ikääntyvien kotona asumisen tueksi on kehitetty myös poikkihallinnollisessa Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelmassa ( ). Kehitysohjelman tavoitteena on edistää espoolaisten ikääntyvien hyvinvointia ja toimintakykyä, parantaa heidän kotona selviytymistään ja vähentää yksinäisyyttä. Tavoitteisiin päästään luomalla uusia toimintamalleja ja palvelukonsepteja, kehittämällä kumppanuutta omaisten, vertaisten, yhdistysten, seurakuntien, palveluja tarjoavien yritysten ja kaupungin yhteistyönä ja monipuolistamalla palveluvalikoimaa. Ohjelman tavoitteet sopivat myös viitoittamaan kaupungin ja yhteistyökumppaneiden muuta kehittämistoimintaa ikääntyvien parhaaksi. Ohjelmassa on luotu espoolaisia malleja muun muassa kauppakeskuskävelyihin, omaishoitajien virkistäytymiseen, asumisen esteettömyyden arviointiin ja asumisen yksilölliseen palveluohjaukseen. On tärkeää, että asiakkaat ja läheiset ovat mukana palvelujen kehittämisessä. Espoossa on viime vuosina otettu käyttäjät mukaan tiiviisti kehittämistyöhön. Asiakastyössä olevilla työntekijöillä tulee myös olla mahdollisuus kehittää asiakastyötä omassa yksikössään. Tähän on Espoossa erilaisia tukirakenteita. Vanhusten palveluissa on järjestetty osallistavan asiakastyön kehittämisen työpajasarjoja vuodesta 2008 säännöllisesti vuosittain. Työpajoissa yksiköissä kehitetyt hyvät käytännöt leviävät ja kehittäjät innostavat toisiaan muuttamaan toimintakäytäntöjä pienin, mutta tavoitteellisin askelin. Työpajoissa on mukana myös asiakkaita, asukkaita ja potilaita. Kuntalaisillekin avoimet festarit eli

44 Espoon kaupunki Pöytäkirja 306 Kaupunginhallitus Sivu 44 / 103 Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta kehittämistyön messut on järjestetty vuosittain marraskuussa Puolarmetsän sairaalan aulassa. Vanhusten palvelujen eri toimintaprosessien kehittämistyön tuloksena espoolaisista 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona 92,05% ( ). Laatusuosituksen valtakunnallinen tavoite on 91-92%. Espoossa hoitoketjut toimivat sujuvasti. Erikoissairaanhoidosta on voitu ottaa viivettä kaikki vuonna 2014 Espoon sairaalaan lähetetyt potilaat eikä Espoon sairaalassa ole pitkäaikaishoitoon jonottavia potilaita. Päätösehdotus Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Arja Juvosen ja 28 muun valtuutetun jättämään valtuustokysymykseen vanhustenhoidon hoitajamitoituksesta ja kotona asumista turvaavista toimintaprosesseista sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Päätös Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

45 Espoon kaupunki Pöytäkirja 307 Kaupunginhallitus Sivu 45 / / / Valtuustoaloite perhepäivähoidon kehittämisestä (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Leena Heikkinen, puh Jaana Suihkonen, puh Maria Rauman, puh Titta Tossavainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Kirsi Louhelaisen ym jättämään valtuustoaloitteeseen perhepäivähoidon kehittämisestä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustoaloite Selostus Kirsti Louhelainen ja 34 muuta valtuutettua ovat jättäneet valtuustoaloitteen perhepäivähoidon kehittämisestä. Aloitteessa esitetään selvitettäväksi keinoja, joilla Espoossa voitaisiin lisätä perhepäivähoitoa ja näin vähentää päivähoitopaikkojen puutetta. Aloitteen mukaan moni perhe haluaa perhepäivähoitoa, mutta jää ilman paikkaa. Valtuustoaloitteessa esitetään muun muassa, että perhepäivähoitajan työn houkuttelevuutta lisättäisiin maksamalla perhepäivähoitajalle korvaus myös omien lasten hoidosta ryhmässä. Lautakuntien lausunnot Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on antanut kokouksessaan lausunnon vastauksena valtuustoaloitteeseen. Svenska rum -lautakunta antoi kokouksessaan samansisältöisen lausunnon: Taustaa Vuoden 2013 lopussa oli Espoon suomen- ja ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa yhteensä lasta. Perhepäivähoidossa tai vastaavassa lapsista oli Nämä lapset jakautuivat perhepäivähoidon eri muotoihin seuraavasti:

46 Espoon kaupunki Pöytäkirja 307 Kaupunginhallitus Sivu 46 / lapsista oli kunnallisessa perhepäivähoidossa, joista hoitajan kotona tapahtuvassa perhepäivähoidossa oli 266 ja ryhmäperhepäivähoidossa 794 lasta, - yksityisen hoidon tuella oli hoitajan kotona tapahtuvassa perhepäivähoidossa 145 lasta ja 232 lapsen kohdalla perhe oli palkannut työsopimussuhteisen hoitajan kotiin, - yksityisen hoidon tuella ryhmäperhepäivähoidossa olevia lapsia ei saa eriteltyä yksityisessä päiväkotihoidossa olevista Kansaneläkelaitoksen tuottamista tilastoista. Espoossa toimii yhteensä neljä yksityistä ryhmäperhepäiväkotia, joissa on yhteensä noin 40 päivähoitopaikkaa. Perhepäivähoidon määrä ja houkuttelevuus päivähoitomuotona on vähentynyt tasaisesti koko Suomessa ja erityisesti suurissa kaupungeissa, kuten Espoossa, viimeisen kymmenen vuoden aikana. Espoossa perhepäivähoidossa ja yksityisessä perhepäivähoidossa olevien lasten määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa lähes 40 %. Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa on 65 tällä hetkellä työssä olevaa perhepäivähoitajaa, joista Espoon keskuksen palvelualueella 30, Espoonlahdessa 19, Tapiolassa 7, Leppävaarassa 6 ja Matinkylä-Olarin palvelualueella 3. Tämän lisäksi Tapiolassa toimii yksi kolmiperhepäivähoitaja. Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa perhepäivähoitajia on 8. Suomen ja ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa perhepäivähoitajien keski-ikä on huomattavasti varhaiskasvatuksen muuta henkilöstöä korkeampi. Eläkkeelle jäävien perhepäivähoitajien tilalle ei saada palkattua vastaavaa määrää uusia perhepäivähoitajia. Pätevien ja sopivien perhepäivähoitajien palkkaaminen on haastavaa muun muassa sen vuoksi, että kunnallisilta perhepäivähoitajilta vaaditaan nykyisin varhaiskasvatusalan koulutus ja oman kodin antaminen hoitolasten käyttöön sekä yksin kotona tehtävä työ houkuttelevat entistä harvempia. Ryhmäperhepäiväkoteihin työntekijöitä on helpompi saada. Perhepäivähoitajien palkkaus Perhepäivähoitajan peruspalkka määräytyy hoitajalta varattujen hoitopaikkojen lukumäärän mukaan. Hoitopaikasta maksettava tehtäväkohtainen peruspalkka on Espoossa korkeampi kuin KVTES:n esittämä vähimmäiskorvaus. Esimerkiksi jos hoitajalla on ammattitutkinto, maksetaan KVTES:n mukaan 400,67 euroa / lapsi/ kk. Espoossa maksetaan 444,02 euroa / lapsi / kk. Tämän lisäksi perhepäivähoitajalle maksetaan ns. ikätekijälisää jokaisesta alle 2-vuotiaasta hoitolapsesta 42,77 euroa/lapsi. Espoossa on kiinnitetty erityistä huomiota perhepäivähoitajan palkan pysymiseen kuukausipalkan kaltaisena. Vaikka ryhmän yksi hoitopaikka olisi jonkin aikaa täyttämättä perhepäivähoitajasta riippumattomasta syystä, ei hoitajan palkkaa pienennetä. KVTES:n mukaan hoitajalla on oikeus jäädä tilapäiselle hoitovapaalle oman alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa, mutta se on palkaton.

47 Espoon kaupunki Pöytäkirja 307 Kaupunginhallitus Sivu 47 / 103 Espoossa perhepäivähoitajilla on kuitenkin samanlainen oikeus kuin kunnan muillakin työntekijöillä tilapäiseen palkalliseen hoitovapaaseen. Perhepäivähoidon kysyntä ja tarjonta Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa hoitajan kotona annettavan perhepäivähoidon hoitopaikkojen kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa Espoonlahden, Leppävaaran ja Matinkylä-Olarin palvelualueilla. Pohjois- Espoossa on tarjontaa enemmän kuin kysyntää. Poikkeuksen muodostaa Tapiolan palvelualue, jossa perhepäivähoidon kysyntä on noin kolme kertaa tarjontaa suurempi. Kysyntään on yritetty vastata palkkaamalla vuonna 2014 kaksi uutta perhepäivähoitajaa. Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa. Ryhmäperhepäivähoitopaikkojen kysyntä ja tarjonta on tasapainossa Matinkylä-Olarin palvelualueella. Leppävaarassa ja Pohjois-Espoossa tarjonta on kysyntää suurempaa, samoin Espoonlahden ja Espoon keskuksen palvelualueiden sisällä tarjontaa on paikoin enemmän kuin kysyntää. Eniten hakijoita ryhmäperhepäivähoitoon oli Tapiolassa, jossa ryhmäperhepäivähoitoon oli kolme kertaa enemmän hakijoita kuin sinne kyettiin sijoittamaan. Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa ryhmäperhepäivähoitopaikkojen kysyntä ja tarjonta on tasapainossa. Perhepäivähoitoryhmän muodostaminen ja työaikalain muutoksen vaikutukset Päivähoitolain mukaan perhepäivähoitoryhmässä voi samaan aikaan olla hoitajan omat alle kouluikäiset lapset mukaan lukien enintään neljä kokopäivähoidossa olevaa lasta ja lisäksi osapäivähoidossa yksi esiopetusikäinen lapsi. Ryhmäperhepäivähoidossa kahdella hoitajalla voi samaan aikaan olla enintään 8 kokopäivähoidossa olevaa lasta ja kaksi esiopetusikäistä lasta. Kolmen hoitajan ryhmäperhepäiväkodissa voi olla enintään 12 kokopäivähoidossa olevaa lasta. Samaan perhepäivähoitoryhmään voidaan sijoittaa useampia osaviikkoista kokopäivähoitoa tarvitsevia lapsia, jos heidän hoitopäivänsä limittyvät siten, että lapset eivät käytä hoitopaikkaa samanaikaisesti. Kahden tai useamman perheen hoitotarpeen yhteensovittaminen edellyttää sekä perheiden että työnantajien joustavuutta. Hoitajan kotona tapahtuvaan perhepäivähoitoon osaviikkoisten lasten sijoittaminen limittäin onnistuu harvoin, ryhmäperhepäivähoidossa tällaisia ratkaisuja on suuremmasta lapsimäärästä johtuen hieman helpompi tehdä. Perhepäivähoitajien siirtymisestä työaikalain piiriin on aiheutunut haasteita työn organisoinnissa. Hoitajan lainmukainen säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa eli keskimäärin 8 tuntia päivässä. Perhepäivähoitoryhmään on vaikea löytää lapsia, joiden hoitoaika pysyisi näissä rajoissa. Tästä johtuen hoitajan työpäivä on useimmiten yli 8 tuntia, mikä kompensoidaan hoitajalle tasoitusvapaana, jolloin lapset ovat varahoidossa. Varahoitojärjestelmä lisää perhepäivähoidon kustannuksia ja vähentää hoitomuodon houkuttelevuutta, niin hoitajan kuin perheenkin näkökulmasta.

48 Espoon kaupunki Pöytäkirja 307 Kaupunginhallitus Sivu 48 / 103 Yksityinen hoitajan kotona tapahtuva perhepäivähoito Kunnallista perhepäivähoitoa täydentää yksityinen perhepäivähoito. Hoitajat ovat yksityisyrittäjiä, joita työaikalaki ei koske. Se on myös hoitajalle taloudellisesti kannattavampaa, mistä johtuen yksityisten perhepäivähoitajien määrä ei ole vähentynyt. Työaikalain tultua voimaan muutama kunnallinen perhepäivähoitaja siirtyi yksityisiksi hoitajiksi. Syyksi he ilmoittivat mahdollisuuden tehdä pitempää työpäivää ja saada siten paremmat ansiot. Yksityiset perhepäivähoitajat toimivat tyypillisesti hoitajina muutaman vuoden hoitaen samalla omia alle kouluikäisiä lapsiaan ja palaavat omien lasten kasvettua takaisin vakituisiin työpaikkoihinsa. Yksityisen perhepäivähoidon valvontavastuu on kunnalla. Joissakin kunnissa, esimerkiksi Jyväskylässä ja Oulussa, perhepäivähoidon kehittämistoimenpiteet on suunnattu erityisesti yksityisen perhepäivähoitoon. Hoitajan kotona tapahtuvan päivähoidon kustannukset Vuonna 2013 kunnallisen hoitajan kotona tapahtuvan perhepäivähoidon kustannukset lasta kohden olivat euroa / vuosi (netto) ja ryhmäperhepäivähoidossa euroa / vuosi (netto). Päiväkotihoidossa kustannukset laskennallista lasta kohden olivat euroa / vuosi (netto). Yksityisen perhepäivähoidon kustannukset lasta kohden olivat keskimäärin euroa / vuosi (yksityisen hoidon tuki, netto). Yksityisen perhepäivähoidon kustannuksiin ei sisälly yksityiseen perhepäivähoitoon liittyvän hallinnoinnin kustannuksia, joista vastaavat Kansaneläkelaitos ja Espoon kaupunki. Yksityisessä perhepäivähoidossa hoitaja perii lapsista yleensä kiinteän kaikille perheille samansuuruisen hoitomaksun, joka vastaa kunnallisen päivähoidon maksimimaksua. Yksityisen hoidon tuella työsuhteisen hoitajan palkanneet perheet huolehtivat hoitajan sosiaaliturvamaksusta ja lakisääteisistä vakuutusmaksuista, joita ovat työttömyysvakuutusmaksu, työeläkemaksu, tapaturmavakuutus ja ryhmähenkivakuutus. Perhepäivähoidon edellytyksien parantaminen Yhdeksi kannustimeksi perhepäivähoitajan työn houkuttelevuuden lisäämiseksi aloitteessa esitetään, että hoitajan oma lapsi/lapset voitaisiin sijoittaa osaksi hoitoryhmää, jolloin hoitaja saisi palkan myös omasta lapsestaan ja maksaisi hänestä päivähoitomaksun. Jos hoitajan oma alle 3-vuotias lapsi sijoitettaisiin osaksi ryhmää, hoitaja ei voisi saada kotihoidon tukea ja Espoo-lisää, jolloin hoitajan kokonaisansiot vähenisivät. Hoitajan oman lapsen sijoittamisella osaksi hoitoryhmää voi olla kannustavaa merkitystä, jos hoitajan oma lapsi on yli 3-vuotias (mutta alle kouluikäinen), jolloin kotihoidon tukea ei enää makseta. Joissakin

49 Espoon kaupunki Pöytäkirja 307 Kaupunginhallitus Sivu 49 / 103 kunnissa hoitajalle maksetaan ns. hoitorahaa omasta yli 3-vuotiaasta lapsesta. Esimerkiksi Nurmijärvi maksaa perhepäivähoitajan kuntalisää 200 /lapsi sekä kunnallisille että yksityisille perhepäivähoitajille jokaisesta hoitajan omasta lapsesta, jonka oikeus kotihoidontuen kuntalisään on päättynyt. Perhepäivähoitajan kuntalisää vastaavaa ns. palvelurahaa maksetaan muun muassa Jyväskylässä ja Oulussa. Molemmissa kaupungeissa palveluraha on ollut käytössä vasta niin vähän aikaa, että vielä ei ole mahdollista arvioida sen vaikutusta perhepäivähoidon tarjontaan ja kysyntään. Tampereella kunnallisten perhepäivähoitajien omat alle kouluikäiset lapset vaikuttavat perhepäivähoitajan palkkaan samoin perustein kuin muut perhepäivähoitajalle sijoitetut lapset. Tästä huolimatta Tampereen kunnallisessa perhepäivähoidossa olevien lasten määrä on vähentynyt tasaisesti kuten muissakin suurimmissa kaupungeissa. Yksityisen perhepäivähoidon houkuttelevuuden lisäämiseksi opetus- ja varhaiskasvatus- sekä Svenska rum -lautakunnat ovat käsitellessään syyskuussa 2014 talousarvioehdotusta vuodelle 2015 esittäneet, että yksityisen hoidon tuen Espoo-lisään tehdään korotukset muun muassa koskien perhepäivähoitoa. Esityksen mukaan hoitajan kotona tapahtuvassa perhepäivähoidossa kuntalisä olisi alle 3-vuotiaan kokopäivälapsen osalta 320 euroa / kk ja yli 3-vuotiaan osalta 192 euroa / kk. Ryhmäperhepäivähoidossa uusi kuntalisä olisi alle 3-vuotiaiden kokopäivälasten osalta 612 euroa / kk ja yli 3-vuotiaiden osalta 428 euroa/kk. Työsopimussuhteisen hoitajan palkkaamiseksi kotiin kuntalisä olisi alle 3- vuotiaiden kokopäivälasten osalta 560 euroa / kk ja yli 3-vuotiaiden osalta 190 euroa / kk. Päiväkotirakennusinvestoinnit Aloitteessa todetaan, että päivähoitopalvelua voisi tarjota perhepäivähoitona ison päiväkotirakennusinvestoinnin sijaan. Uusien päiväkotien rakentamisessa suositaan tällä hetkellä vähintään kuuden ryhmän päiväkoteja, joihin voidaan sijoittaa lasten iästä ja hoitoajasta riippuen enintään 126 lasta. Vastaavan lapsimäärän hoitaminen perhepäivähoidossa edellyttäisi noin 31 perhepäivähoitajan palkkaamista. Perhepäivähoito ei voi ratkaista väestön- ja palvelujen tarpeen kasvun aiheuttamaa päivähoitopaikkojen lisäämistä, mutta varhaiskasvatuksessa se on ja halutaan myös säilyttää yhtenä hoitomuotovaihtoehtona. Johtopäätökset Perhepäivähoitopaikkojen tarjonta vastaa pääosin Espoossa hyvin paikkojen kysyntää. Ainoastaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen osalta Tapiolan alueella kysyntä on tarjontaa suurempaa. Paikoin vapaita perhepäivähoitopaikkoja on jopa enemmän kuin päivähoitohakemuksessa perhepäivähoidon ensisijalle asettaneita hakijoita.

50 Espoon kaupunki Pöytäkirja 307 Kaupunginhallitus Sivu 50 / 103 Hoitajan kotona tehtävän perhepäivähoidon vähentymistä on kompensoitu Espoossa laajalla ryhmäperhepäiväkotiverkolla. Espoossa on ryhmäperhepäiväkoteja eniten Suomessa, 66 suomenkielistä ja neljä ruotsinkielistä yksikköä (Espoon keskus 25, Leppävaara 23, Tapiola 8, Espoonlahti 6, Matinkylä-Olari 4). Luku on kaksi kertaa suurempi kuin esimerkiksi Helsingissä. Kuntien ratkaisut maksaa perhepäivähoitajan omista lapsista palvelu- tms. rahaa eivät toistaiseksi ole ko. kunnissa lisänneet oleellisesti perhepäivähoitajien määrää. Tätä asiaa kannattaa kuitenkin seurata. Opetus- ja varhaiskasvatus- sekä Svenska rum -lautakuntien esitykset Espoo-lisien korotuksesta on suunnattu erityisesti yksityisen perhepäivähoidon kuntalisiin. Tällä tavalla parannetaan yksityisten perhepäivähoitajien toimintaedellytyksiä ja lisätään yksityisen perhepäivähoidon houkuttelevuutta. Jatkossa yksityistä perhepäivähoitoa pitääkin entistä tiiviimmin kehittää kunnallisen perhepäivähoidon rinnalla ohjattuna, ei vain valvottuna toimintana. Täten turvataan perhepäivähoidon säilyminen varhaiskasvatuksen palveluvalikossa. Tiedoksi

51 Espoon kaupunki Pöytäkirja 308 Kaupunginhallitus Sivu 51 / / / Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian ja kaupungin välisten suomenkielisen työväenopiston ja aikuislukion toimintojen järjestämisestä tehtyjen sopimusten hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Pesonen, puh Marjo Sotala, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevat seuraavat sopimukset Espoon kaupungin ja Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian välillä: - Sopimus suomenkielisen työväenopiston ja aikuislukion toimintojen siirtämisestä sekä palvelujen tuottamisesta alkaen. - Sopimus suomenkielisen työväenopiston ja aikuislukion henkilöstön siirtymisestä Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniaan alkaen Sivistystoimen johtaja valtuutetaan allekirjoittamaan sopimukset sekä tekemään niihin teknisluonteisia korjauksia. Sopimusten voimaantulo edellyttää talousarvioesityksen hyväksymistä valtuustossa. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 8 Palvelujen tuottamista koskeva sopimus 9 Henkilöstön siirtymistä koskeva sopimus Valtuusto hyväksyi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian perussopimuksen muutokset, joilla kuntayhtymän tehtäväksi tulee alkaen Espoon kaupungin osalta järjestää aikuislukiokoulutusta, vapaana sivistystyönä järjestettävää koulutusta sekä 18 vuotta täyttäneille maahanmuuttajille järjestettävää tutkintotavoitteista perusopetukseen valmistavaa opetusta sekä perusopetusta. Päätöksen täytäntöönpanon edellytyksenä oli, että opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt kuntayhtymälle tehtävien edellyttämät luvat. Osan luvista on hakenut Espoon kaupunki. Ministeriö on myöntänyt kokonaisuuden edellyttämät kaikki luvat kevään 2014 aikana.

52 Espoon kaupunki Pöytäkirja 308 Kaupunginhallitus Sivu 52 / 103 Valtuuston päättäessä asiasta, todettiin asian käsittelyn yhteydessä, että vuoden 2014 aikana tehdään tarvittavat päätökset toiminnan ja henkilöstön siirtoon liittyvistä sopimuksista. Henkilöstö siirtyy kaupungilta kuntayhtymään liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Siirron valmistelu on hoidettu yhteistoimintamenettelyn mukaisesti. Toiminnan rahoitus sovitaan toimintojen siirtämistä ja tuottamista koskevassa sopimuksessa ja sopimus mahdollistaa korvauksen määrän tarkistamisen vuonna 2015 kaupungin talousarvioseuranta I yhteydessä. Siirtyville toiminnoille hakee Omnia valtionosuutta. Espoon kaupunki on ilmoittanut opetushallitukselle siirtyvien toimintojen osalta vuoden 2015 valtiorahoituksen laskentaa varten tiedot opetustunneista, kursseista sekä opiskelijoista. Tiedoksi - Kauniaisten kaupunki - Kirkkonummen kunta - Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

53 Espoon kaupunki Pöytäkirja 309 Kaupunginhallitus Sivu 53 / / /2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Virastokeskus, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 40. kaupunginosa Espoon keskus (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh Mikla Koivunen, puh Roni Zein, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Virastokeskus - Ämbetscentrum asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6725, joka sisältää useita asemakaavan muutoksia käsittäen osan korttelista 40223, korttelit 40215, 40217, ja sekä virkistys-, tori-, katu- ja liikennealueet, 40. kaupunginosassa (Espoon keskus), alue (Poistuvat korttelit ja 40225, muodostuu osa korttelia 40218). Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että kaupungintalotontin käytöstä tuodaan kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston käsittelyyn eri vaihtoehdot rakennuskustannus- ja käyttökustannuslaskelmineen heti sen jälkeen, kun valtuuston päättämä asemakaava on lainvoimainen. Vaihtoehdot ovat talon purku ja uuden rakentaminen, talon korjaaminen (suojeltuna tai ilman suojelua) tai tontin muu käyttö. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Elo Johanssonin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Esitän, että asemakaavan muutos hyväksytään siten muutettuna, että asemakaavaehdotukseen lisätään kaupungintaloa koskien suojelumerkintä sr-1, Historiallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa, eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka oleellisesti muuttavat rakennuksen ulkoista hahmoa tai arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Sisätilojen osalta suojelu koskee avointa keskushallia ja sitä kehystäviä avoimia kerrostasoja. Korjaus- ja

54 Espoon kaupunki Pöytäkirja 309 Kaupunginhallitus Sivu 54 / 103 muutostöiden yhteydessä rakennus on korjattava sen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Rakennukseen kohdistuvista muutos- ja korjaustoimenpiteistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Lisäksi valtuustotaloa koskien asemakaavaehdotukseen lisätään suojelumerkintä määräyksellä SR-2, jolla on myös suojeltu Lagstadin koulun vanhin osa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 4 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hylänneen Elon muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. 10 Äänestyslista Virastokeskus, tapahtumaluettelo - Virastokeskus, kaavamääräykset - Virastokeskus, kaavakartta - Virastokeskus, ajantasa-asemakaava - Virastokeskus, havainnekuva 1 - Virastokeskus, havainnekuva 2 - Virastokeskus nykyinen kaupungintalo kooste - Virastokeskus uusi kaupungintalo kooste Suunnittelualue sijaitsee Espoon aseman pohjoispuolella. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on virastokeskuksen ja sen lähiympäristön kehittäminen. Alueen viihtyisyyttä parannetaan lisäämällä asuinrakentamista, uudistamalla toimisto- ja liikerakentamista sekä rakentamalla uusi monitoimitori. Asemakaavan muutoksessa alueelle osoitetaan yhteensä k-m² rakennusoikeutta, mikä vastaa kaavan aluetehokkuutta e = 1,1. Alueen rakennusoikeus kasvaa k-m 2. Uutta asuinrakennusoikeutta osoitetaan k-m², mikä vastaa noin 500 asukasta (1 as / 50 k-m²). Mitoituksessa on huomioitu, että autopaikat voidaan sijoittaa kortteleihin.

55 Espoon kaupunki Pöytäkirja 309 Kaupunginhallitus Sivu 55 / 103 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Virastokeskus - Ämbetscentrum asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6725, joka sisältää useita asemakaavan muutoksia käsittäen osan korttelista 40223, korttelit 40215, 40217, ja sekä virkistys-, tori-, katu- ja liikennealueet, 40. kaupunginosassa (Espoon keskus), alue (Poistuvat korttelit ja 40225, muodostuu osa korttelia 40218). Valtuuston ja kaupunginhallituksen päätöksiä Valtuusto päätti Espoon kaupungintalosta ja virastokeskuksen kehittämisperiaatteista mm., että alueelle ei rakenneta uutta kaupungintaloa eikä nykyistä kaupungintaloa peruskorjata, vaan se puretaan. Kaupunginhallitus antoi kokouksessaan vastineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kaupungintalon suojelua koskevassa asiassa ja kehotti samalla kaupunkisuunnittelulautakuntaa aloittamaan virastokeskuksen asemakaavan muuttamisen, jonka yhteydessä kaupungintalon purkukysymys saadaan ratkaistua. Perusteluna oli, että Uudenmaan ympäristökeskus on jo vuonna 2008 ottanut kantaa siihen kysymykseen, tulisiko kaupungintalo suojella tuolloin voimassa olleen rakennussuojelulain nojalla. Päätöksessä todetaan mm. seuraavaa: Koska rakennukset sijaitsevat kaava-alueella, tulee niiden suojelusta päättää ensisijaisesti maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. Rakennusten suojelemiseksi rakennussuojelulain nojalla ei ole esitetty erityisiä syitä.