Kala-LCA:n päivitys Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT
KalaLCA Suomen kalankasvatuksen elinkaaritarkastelun päivittäminen Osallistuneet tutkijat MTT Frans Silvenius, Sirpa Kurppa, Raija Tahvonen, Kirsi Silvennoinen, Hanna Hartikainen, Salla Kaustell, Helena Hyvärinen SYKE Juha Grönroos RKTL Timo Mäkinen, Markus Kankainen, Jouni Vielma, Jari Setälä Ohjausryhmä: MMM, Biomar, Raisioagro Oy, Savon Taimen Oy, Suomen Kalankasvattajaliitto, Etelä-Suomen Aluehallintavirasto Hankkeen päärahoittaja: MMM 2 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 24.4.2012 2
Menetelmät Tutkimus tehty elinkaariarviointimenetelmällä Koskee koko tuotteen kaikkia ympäristövaikutuksia tutkittavan tuotantoketjun koko elinkaaren alueelta Tässä tutkimuksessa rajaus fileointiin saakka Ympäristövaikutusluokat ilmastonmuutos, rehevöityminen, happamoituminen, alailmakehän otsonin kasvillisuusvaikutus ja primaarienergian kulutus Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 24.4.2012 3
Lannoitteet Poikaslaitos Kalkki Siemenet Viljely Kasviperäisten raaka-aineiden valmistus Torjunta-aineet Kaluston, infran etc valm. Kalastus Kalajauhon ja öljyn valmistus Pakkausmateriaalin valmistus Pakkausten valmistus Energiantuotanto Polttoaineet = kuljetus Jätteet Jätevesi Rehun valmistus Kasvatustoiminta Perkaamo Fileointi Kauppa Kuluttaja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 24.4.2012 4
Pääasialliset tulokset Rehun kulutusmäärät pienentyneet aikavälillä 2002-2009 noin 10 % suhteessa tuotettuun kalamäärään Hiilijalanjälki on pienentynyt 9 % Rehevöittävät päästöt ovat pienentyneet 26 % Happamoittavat päästöt 15 % Lihatuotteiden hiilijalanjälki on suurempi kuin kirjolohen Rehevöittävät päästöt taas ovat lihatuotteilla pienemmät Luonnonkalan hiilijalanjälki on pienempi kuin kirjolohen, mutta vaihtelee suuresti Luonnonkalan tuotantoketjusta ei synny rehevöittäviä päästöjä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 24.4.2012 5
Kasvatetun kirjolohen hiilijalanjälki Rehun raaka-aineiden tuotanto merkittävin päästölähde Kokonaishiilijalanjälki 4300 kgco 2 -ekv/t fileetä Yht, Jalostus Pakkaukset Muut raaka-aineet Kuljetukset Perkaamo Kasvatustoiminta Poikaslaitos Rehun valmistus Kalajauho ja öljy Vehnä Soija 0 1000 2000 3000 4000 5000 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 24.4.2012 6
Muut ympäristövaikutukset Rehevöittävät päästöt 38 kg PO 4 -ekv/t fileetä Primaarienergiankulutus 60000MJ/t fileetä Happamoittavat päästöt 5,3 kg AE-ekv/t fileetä Rehun ja sen raaka-aineiden tuotanto pääasiallinen päästölähde Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 24.4.2012 7
Hiilijalanjälkituloksia eri maista kg CO2-ekv/t kalaa 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 24.4.2012 8
Hiilijalanjälki fileetä kohden, kg CO 2 -ekv/t Norjalainen lohi Kirjolohifilee Luonnonkalafilee 0 1000 2000 3000 4000 5000 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 24.4.2012 9
Rehevöittävät päästöt, kgpo 4 -ekv/t fileetä Norjalainen lohi Luonnonkala Kirjolohi -30-20 -10 0 10 20 30 40 50 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 24.4.2012 10
Ympäristövaikutukset kirjolohi vs liha- ja kasvistuotteet g CO 2 -ekv/100g Kirjolohifilee 400 3,8 gpo 4 -ekv/100g Härkäpapu + perunasose 48 n. 0,10* Soijapapupihvit 95,3 0,003 Naudanliha 1400-3200 0,5-2,0 Sianliha 390-1000 0,5-1,5 Brorilerinliha 370-690 0,2-0,75 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 24.4.2012 11
Erilaiset ravintoainepitoisuudet vaikeuttavat vertailua Energia, kj Proteiini, g LA, mg ALA, mg EPA, mg DHA. mg Kirjolohifilee150g 1207 29 959 180 647 1924 Härkäpapu 382 g rypsiöljy 10 g 1757 370 29 2208 1088 0 0 Soijapapu 180 g, 1344 29 9461 1345 0 0 Naudanliha 100 g, rypsiöljy 10 g 1103 370 30 162 2208 32 1088 8 0 Sianliha 100 g, rypsiöljy 10 g 1077 370 28 188 2208 54 1088 9 5 Broilerinliha 100 g, rypsiöljy 10 g 968 370 31 227 2208 13 1088 0 27 Pavut keitetty vedessä, lihat kypsennetty uunissa ilman rasvaa LA linolihappo, ALA alfalinoleenihappo, EPA eikosapentaeenihappo, DHA dokosaheksaeenihappo Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 24.4.2012 12
Ravinnekuormitukset, eri menetelmät, kgpo 4 -ekv/t fileetä Itämeren kalan käyttäminen rehun raaka-aineena vähentäisi kuormituksia Vähäfosforisen rehun käytöllä on jo saatu huomattavaa ympäristöhyötyä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 24.4.2012 13
Menetelmät, hiilijalanjälki, kgco 2 - ekv/t fileetä Avomerilaitos Vähäfosforinen rehu Itämerirehu Kiertovesi Perustapaus 0 2000 4000 6000 8000 10000 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 24.4.2012 14
Loppupäätelmä Kirjolohen ympäristövaikutukset verrattuna lihatuotteisiin ovat erilaiset kuin lihatuotteilla Lihatuotteiden hiilijalanjälki on korkeampi Kirjolohen rehevöittävät päästöt ovat suuremmat Kirjolohenkasvatuksen rehevöittäviä päästöjä voi olla mahdollista vähentää siirtymällä Itämeren kalan käyttöön rehuna Kirjolohenkasvatuksen rehevöittävien päästöjen osuus Suomessa on kokonaisuudessaan pieni Luonnonkalan kalastuksessa ei synny rehevöittäviä päästöjä, mutta hiilijalanjälki vaihtelee Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 24.4.2012 15
KIITOS!! Raportteja, lisäaineistoa: Kirjallisuuskatsaus lohikalojen kasvatuksen ympäristövaikutuksista http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti42.pdf Kirjolohenkasvatuksen ympäristövaikutukset Suomessa http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti48.pdf Lisätietoja: Frans Silvenius, MTT, frans.silvenius@mtt.fi, 029 531 7753 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 24.4.2012 16