Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Transkriptio

1 U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL

2 U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri, järvialueet, kasvatetut kalat vira, THL, RKTL, SYK MMM- ja omarahoitus (/%) tavoitteet Y N:o / poikkeuslupa umpeutuu.. jatketaanko poikkeuslupaa? pitoisuuksien muutos vuodesta P/, P, P uusien yhdisteiden pitoisuudet P, OT /9

3 Komission asetus (Y) N:o / Vierasaineiden enimmäismäärät lintarvike nimmäismäärä, pg TQ/g tp P/ P/ + P Kalanliha ja kalastustuotteet,,,, poikkeuslupa (kalan terveys- ja taloudelliset vaikutukset) Suomella ja Ruotsilla lupa myydä korkeista pitoisuuksista huolimatta Itämeren lohta, silakkaa, jokinahkiaista, taimenta, nieriää ja muikun mätiä uudet enimmäismäärät lainsäädännön uudistuksen yhteydessä /9

4 Näytteenotto Lajit Merialueet silakka kilohaili lohi meritaimen muikku ahven hauki kuha made siika kampela lahna särki turska nahkiainen yhteensä kerättiin lähes näytettä vuosina 9 poolaamisen jälkeen lopullinen näytemäärä oli lihasta mätiä (muikku) maksaa Järvialueet taimen ahven lahna Kasvatetut kalat kirjolohi nieriä siika /9

5 Näytteenotto Näytteenottopaikat : Perämeri, Oulu : Merenkurkku, Vaasa : Selkämeri, Pori : Saaristomeri, Turku : Suomenlahti, Hanko : Suomenlahti, Kotka a: Inarinjärvi b: Päijänne c: Saimaa -: Kasvatettu kirjolohi -: Kasvatettu siika : Kasvatettu nieriä V: Helsinki, Vanhankaupunginlahti /9

6 Merialueet Silakka, yksilönäytteet pg/g tp WHO P/ TQ WHO P/+P TQ Indikaattori-P Ps (ilman 9) Ps (sis. 9) n=9, pyydetty alueelta (Pori) -% pienenemä vs TQ-enimmäispitoisuusrajat ylittyivät edelleen osalla kaloista indikaattori-p:t alle suunnitellun raja-arvon (7 ng) :t ei raja-arvoa /9

7 Merialueet Silakka, yksilönäytteet Kokoluokka % yli enimmäismäärän P/ P/ + P < 7 cm 9,7 %, % 7 cm 7 % % nimmäismäärä,, suurin osa alle 7 cm silakoista alittaa raja-arvon yli 7 cm silakkaa käytetään lähinnä fileisiin ja savusilakkana 7/9

8 Merialueet Silakka, poolatut näytteet pg/g tp n= WHO P/ TQ WHO P/+P TQ n= Ps (ilman 9) Ps (sis. 9) n= Indikaattori-P POS Suomenlahdella pienemmät pitoisuudet Pohjanlahdella suhteessa enemmän P/yhdisteitä kuin Suomenlahdella TQ enimmäispitoisuusrajat ylittyivät > cm silakoilla Pohjanlahdella 9: tuntematon päästölähde alueilla ja /9

9 Merialueet Lohi pg/g tp WHO P/ TQ WHO P/+P TQ Indikaattori-P Ps (ilman 9) Ps (sis. 9) POS OT % pienenemä vs, mutta pitoisuusrajat ylittyivät edelleen P/:P -suhde ja 9 erilainen kuin silakalla suhteellisen suuri Pmutta pieni OT-pitoisuus meritaimenen pitoisuudet samaa suuruusluokkaa kuin lohella 9/9

10 Merialueet Nahkiainen pg/g tp WHO P/ TQ WHO P/+P TQ Indikaattori-P pitoisuusrajat ylittyivät pitoisuudet hiukan pienemmät kuin * Ikää ei määritetty Ps (ilman 9) Ps (sis. 9) muut poikkeuslupalajit: nieriä: ei mitattu muikun mäti: alitti pitoisuusrajat /9

11 Merialueet Muut lajit, esimerkiksi ahven pg/g tp WHO P/ TQ WHO P/+P TQ POS Indikaattori-P OT Ps (ilman 9) Ps (sis. 9) lopuissa lajeissa pienet pitoisuudet muikku, ahven, hauki, kuha, made, siika, kampela, lahna, särki, turska yksittäisiä pitoisuusrajan ylityksiä lahna Pori lahna, kampela, siika Kotka /9

12 Järvialueet simerkiksi ahven pg/g tp v v Päijänne (b) Päijänne (b) Saimaa (c) WHO P/ TQ WHO P/+P TQ Saimaa (c) P (ilman 9) P (sis. 9) v Päijänne (b) Saimaa (c) IndikaattoriP Päijänne (b) Saimaa (c) OT v merialueisiin verrattuna P/- ja Ppitoisuudet huomattavasti pienempiä kaikissa järvikaloissa taimen, ahven, lahna P-pitoisuudet samaa suuruusluokkaa kuin puhtaammissa merikaloissa /9

13 Kasvatettu kala simerkiksi kirjolohi pg/g tp WHO P/ TQ WHO P/+P TQ Indikaattori-P pitoisuudet kasvatetuissa kaloissa olivat samaa suuruusluokkaa kuin järvikaloissa kirjolohi, nieriä, siika Ps (ilman 9) Ps (sis. 9) POS * Ikää ei määritetty /9

14 Merialueet Yhteenveto ITÄMRN KLT Silakka, 9 Kilohaili, n= Lohi, n=9 Meritaimen, n= Muikku, hven, Hauki, Kuha, n= Made, Siika, Kampela, n= Lahna, Särki, Nahkiainen, n= Turska, ITÄMRN KLT Silakka, 9 Kilohaili, n= Lohi, n=9 Meritaimen, n= Muikku, hven, Hauki, Kuha, n= Made, Siika, Kampela, n= Lahna, Särki, Nahkiainen, n= Turska, JÄRVIKLT Taimen, hven, n= Lahna, n= JÄRVIKLT Taimen, hven, n= Lahna, n= KSVTTUT KLT Kirjolohi, Nieriä, Siika, KSVTTUT KLT Kirjolohi, WHO TQ P/ Nieriä, WHO TQ P/+P Siika, Indikaattori-P pg/g tp /9

15 Merialueet Yhteenveto ITÄMRN KLT Silakka, 9 Kilohaili, n= Lohi, n=9 Meritaimen, n= Muikku, hven, Hauki, Kuha, n= Made, Siika, Kampela, n= Lahna, Särki, Nahkiainen, n= Turska, JÄRVIKLT Taimen, hven, n= Lahna, n= ITÄMRN KLT Silakka, Lohi, n=9 Muikku, hven, Hauki, Kuha, n= Made, Siika, n=7 JÄRVIKLT hven, n= KSVTTUT KLT Kirjolohi, POS Siika, ITÄMRN KLT Lohi, n=9 hven, n= Kuha, n= Made, KSVTTUT KLT Kirjolohi, Nieriä, Siika, Ps (sis. 9) Ps (ilman 9) Turska, JÄRVIKLT hven, OT /9

16 Merialueet P-yhdisteet, lihas vs. maksa Lohi..... () Made () () POS, lihas () POS, lihas () () () POS, maksa () POS, maksa () () POS kertyy maksaan lohella ja mateella pitoisuus lihaksessa samaa kertaluokkaa lohen maksan pitoisuus kymmenkertainen mateen maksaan verrattuna kalojen kyky käsitellä näitä aineita vaihtelee? /9

17 Merialueet OT-yhdisteet, lihas vs. maksa Lohi hven..... () () () TT, lihas TPhT, lihas Kuha TT, lihas TPhT, lihas () () () TT, maksa () TPhT, maksa TT, maksa () TPhT, maksa. () () TT, lihas TPhT, lihas Made TT, lihas TPhT, lihas () () TT, maksa () TPhT, maksa TT, maksa () TPhT, maksa Kuten POS, myös OTyhdisteet kertyvät maksaan TT=tributyylitina TPhT=trifenyylitina TPhT kertyy maksaan enemmän kuin TT paikallinen TTkontaminaatio Kotkan edustalla 7/9

18 Vanhankaupunginlahti, Helsinki Lihas ja maksa lihas maksa hven POS Kuha * POS ja OTmääritykset tehtiin eri yksilöistä lihas maksa POS * POS:a ei mitattu maksasta MT T TT MPhT PhT TPhT lihas maksa MT T TT MPhT PhT TPhT lihas maksa varsinkin OT-pitoisuudet suuria kymmenkertaiset muihin tutkittuihin alueisiin verrattuna ΣOT jopa yhdistejakauma oli tyypillinen TPhT merkittävin yhdiste /9

19 Tulokset lyhyesti P/-, P- ja P-pitoisuudet ovat pienentyneet vuodesta ylittävät edelleen pitoisuusrajat lohella, meritaimenella, silakalla ja nahkiaisella yksittäisiä ylityksiä nyt myös lahnalla, kampelalla ja siialla (Kotka) sekä lahnalla (Pori) poikkeuslupaa silakalle, lohelle ja taimenelle ollaan jatkamassa enimmäispitoisuusraja P/- ja P-yhdisteille ylittyi, %:lla alle 7 cm silakoista %:lla yli 7 cm silakoista erityisen suuret P- ja OT-pitoisuudet Helsingin Vanhankaupunginlahdella 9/9