Vesiviljelyn kestävyys ja sijainninohjaus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä

Transkriptio

1 Vesiviljelyn kestävyys ja sijainninohjaus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Selkämeri-vesistöalueryhmän kokous Luvian Merihelmi

2 Esityksen sisältö 1. Taustaa vesiviljelyn kehityksestä 2. Vesiviljelyn kestävyyden kehittämisestä Suomessa 3. Vesiviljelyn sijainninohjaus

3 Esityksen sisältö 1. Taustaa vesiviljelyn kehityksestä 2. Vesiviljelyn kestävyyden kehittämisestä Suomessa 3. Vesiviljelyn sijainninohjaus

4 Vesiviljelyllä turvataan maailman ruokahuoltoa Tuotanto miljoonaa tonnia

5 EU:ssa kalaomavaraisuus ja vesiviljelytuotanto huvennut! Maailma + 8,0 % Vesiviljelyn vuotuinen kasvunopeus (ei sisällä vesikasveja) Eurooppa + 2,3 % EU 27-1,0 % Itämeri %

6 Suomessa tuotanto vähentynyt eniten - 25 % Tuotanto n. 13 Milj. kg ja 45 Milj. v. 2012

7 Pienet yksiköt hajallaan saaristossa Muutama iso yritys, jolla useampia yksiköitä Saaristomerellä keskikoko n. 60 tn

8 Kirjolohen kasvatus siirtymässä Ruotsiin Tuonti Ruotsista

9 Kasvava lohikalan kysyntä tyydytetään tuontikalalla Muu tuontikala tuotepainona Muu kala kokonaisen kalan painona

10 Suomen kalatuotannon omavaraisuus romahtanut Kotimaisen kalan osuus enää 17 % kaupallisesta kalasta fileepainona mitattuna

11 Esityksen sisältö 1. Taustaa vesiviljelyn kehityksestä 2. Vesiviljelyn kestävyyden kehittämisestä Suomessa 3. Vesiviljelyn sijainninohjaus

12 Kalankasvatuksen kestävyyden kehittäminen Ravinnekuormituksen vähentäminen ja tuotannon monipuolistaminen

13 Ravinnekuormituksen vähentäminen Parhaaseen tietoon perustuva päätöksentekoanalyysi tutkimuksen (ympäristö- ja elinkeinotutkimus), vesiviljelyelinkeinon, rehuvalmistajien, ympäristöhallinnon ja järjestöjen yhteistyönä (Veitola, Mäkinen ym. 1996) Yhteinen johtopäätös: Ravinnekuormitus keskeisin ongelma ja tehokkain tapa vähentää ravinnekuormitusta on rehujen kehittäminen

14 Investoinnit kokeelliseen tutkimukseen Akvasmart tietokoneohjaus data AQ1 säädin rehun annostelija sensori Rymättylän kalantutkimusasema: 80 koeverkkokassia, tietokoneohjatut ruokinta-automaatit (AKVAsmart UK Ltd.)

15 Tutkimuskonsepti Rehujen kehittäminen yhteistyössä rehuteollisuuden ja elinkeinojen kanssa 1. Laboratoriokokeet (Laukaa ja Parainen) 2. Kokeelliset kasvatukset meriympäristössä (Rymättylä) 3. Käytännön kasvatus yrityksissä (merellä ja sisävesillä) Kannustaa kasvattajaa taloudellisesti ympäristöystävälliseen toimintaan Parempi kasvu Vähemmän rehua hukkaan Lisäinvestointeja ei tarvita Tutkimustulos menee heti hyötykäyttöön

16 Rehun käyttö tehostunut ja ravinnekuormitus vähentynyt Rehujen sulavuus Kalajauhon ja -öljyn korvaaminen kasvisraaka-aineilla Soijaprotetiini korvaa kalajauhoa (fytaasirehu) Fosforikuormitus 26% Manner-Suomen kuormitus 2010: P = 1,3 % ja N = 0,6 %

17 Kalan rehunkäyttö tehokasta 100 kilolla rehua Lohi Broileri Sika Lammas

18 Rehuihin käytettävää luonnonkalaa korvataan kasvisraaka-aineilla 0,60 YHDEN LISÄKASVUKILON TUOTTAMISEEN KÄYTETTY KALAVALKUAISEN MÄÄRÄ SUHTEESSA TUOTETTUUN KALAVALKUAISMÄÄRÄÄN 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0, rehussa "kulutettu" kalavalkuaista (kg) tuotettu kalavalkuaista kilossa k.lohta (kg)

19 Ympäristöinvestointien kustannukset sisävesillä Laitoksella 700 kg P kuormituslupa 97 tn 125 tn 106 tn 129 tn 194 tn 324 tn Laitos, jonka kuormituslupa = 700 kg P Markkinahinta Kirjolohen (Ka. markkinahinta ) Vielma ym Fosforikuormituksen alentamisen yritystaloudelliset vaikutukset kirjolohen kasvatuksessa sisävesialueella. Kala- ja riistaraportteja nro 394.

20 Siialla monipuolistettu tuotantoa Kuva: Juha Koskela

21 Muut uudet viljelylajit Kuha Nelma valko lohi Kuva: Juha Koskela Kuva: Petri Heinimaa Kuva: Juha Koskela Sampi Mädin tuotanto Muikku

22 Uusien lajien tuotantomäärät vielä pienet

23 Esityksen sisältö 1. Taustaa vesiviljelyn kehityksestä 2. Vesiviljelyn kestävyyden kehittämisestä Suomessa 3. Vesiviljelyn sijainninohjaus

24 Vesiviljelyn sijainninohjaus Ei uutta jatkokasvatusta < 200 tn Kansallinen vesiviljelyohjelma tn Maakuntasuunnitelmat Vesiviljelyn sijainninohjaus Ympäristöstrategiat ym tn Vesienhoitosuunnitelmat

25 Sijainninohjauksen tavoitteet 1. Tunnistaa vesiviljelyyn sopivat vesialueet, jonne nykyistä vesiviljelyä voi keskittää ja uutta tuotantoa sijoittaa (jatkokasvatus) 2. Vähentää sisäsaariston ravinnekuormitusta ja konflikteja vesistön muiden käyttömuotojen kanssa 3. Mahdollistaa elinkeino- ja ympäristöpolitiikkaa yhteen sovittamalla vesiviljelyn ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kasvu 4. Parantaa elinkeinon toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä

26 Suunnitelma helpottaa 1. Kalankasvatusluvan hakemista 2. Lausuntojen antamista 3. Luvan myöntämistä 4. Vesialueiden käytön suunnittelua

27 Vesialueiden tunnistusperiaate

28 Avoin vuorovaikutteinen prosessi Alueelliset sijainninohjaussuunnitelmat Alueelliset työryhmät: - Aineistot paikkatietona - Kysely ja mallinnukset - Asiantuntijakuulemiset MMM : - koostaminen, kuulemiset Kansallinen sijainninohjaussuunnitelma RKTL: - SOVA-arviointi Ympäristönsuojeluohjetyöryhmä: - soveltaminen MMM ja YM: - hyväksyminen

29 Varsinais-Suomen ja Satakunnan asiantuntijaryhmä jäsentä 11 kokousta 14 asiantuntijakuulemista

30 Lähtökohtana vesien ekologinen luokitus

31 Ei mataliin vesiin Uutta jatkokasvatusta ei ohjata 10 metriä matalammille alueille

32 Luonnonsuojelualueet erityistarkastelussa Vesiviljelyä ei ohjata kansallispuistoihin

33 Mahdollisimman vähän haittaa vesien muulle käytölle 500 m suojapuskuri lomakiinteistöistä ja rantakaava-alueista Laiva- ja venereitit, hylyt, puolustusvoimien vesialueet

34 Mahdollisimman vähän haittaa vesien muulle käytölle Silakan ja siian kutualueet Lohen ja siian pyyntipaikat

35 Suojavyöhykkeet rajaavat suurimman osan ristiriita-alueista pois Ristiriitoja välttävä näkökulma

36 Tunnistetut vesialueet

37 Tuotannon mitoitus Lähtökohta: Leväpitoisuuden kasvu ei saa ylittää 4 %

38 Saaristomeren keskittämisvyöhykkeet Leväpitoisuuden nousu ei ylitä 4 % Keskittävät yritykset: 61 % vähemmän yksiköitä, 83 % vähemmän lomakiinteistöjä 500 metrin etäisyydellä laitoksista

39 Selkämeren kasvualueet Nykytekniikalla mahdolliset alueet

40 Nykyisiä yrittäjiä kiinnostavat alueet

41 Muita potentiaalisia alueita Tulevaisuuden mahdollisuuksia? Jatkoselvityksiä:

42 SOVA-arviointi tehty 1. Sijainninohjaussuunnitelman ympäristövaikutusten monipuolinen arviointi 2. Vaihtoehtotarkastelu 3. Ympäristövaikutusten vähentämistavat 4. Laaja kuuleminen

43 Vaihtoehtotarkastelut

44 Ympäristökuormituksen vähentäminen 1. Rehujen ja ruokinnan kehittäminen 2. Edistykselliset viljelytekniikat 3. Kompensaatiotoimet Itämerirehu Nettokuormitusjärjestelmä Simpukanviljely Silvenius ym Kirjolohen kasvatuksen ympäristövaikutukset.

45 Ympäristökuormituksen vähentäminen Kiitos tarkkaavaisuudesta! Ruotsi, Jämtland, Vattudalens Fisk Oy: Tuotantoyksiköt 2*1,6 Milj. kg Kuva: Jari Setälä

46 Vuotta Ei juurikaan vaikutusta ympäristöohjaukseen Tiukka, työläs ja kallis lupajärjestelmä (Mäkinen 1991, Varjopuro et al. 2000) Vesiviljelylupien voimassaoloaika Velvoitetarkkailutulokset eivät anna aihetta tuotantorajoituksiin (Honkanen et al. 2000) Kalankasvatus saavuttanut ympäristötavoitteensa (SYKE) Tätä ei ole huomioitu ympäristöpolitiikassa (Mäkinen et al. 1998) Ympäristöohjausjärjestelmän legimiteetti alhainen (Salmi et al. 2009) Uusia ympäristöohjausjärjestelmiä tulisi ottaa käyttöön (Varjopuro et al. 2000) Maatalous Hajakuormitus Ympäristötuki (tuotantotuki?) Ravinnekuormituksen väheneminen?