Rautaisannos proteiinitietoa
|
|
- Mari Kapulainen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Novel protein sources for food security (ScenoProt) Rautaisannos proteiinitietoa Hard Rock Cafe, Aleksanterinkatu 21, Helsinki Tiistai klo Avaus ScenoProt-hankkeen johtaja, erikoistutkija Anne Pihlanto, Luke Huoltovarmuus ja proteiinit professori Jarkko Niemi, Luke Ympäristö ja proteiinit tutkija Sanna Hietala, Luke Terveys ja proteiinit vastuullinen tutkija Anne-Maria Pajari, HY Kunkin puheenvuoron lopuksi lyhyesti aikaa kysymyksille, lopussa mahdollisuus haastatteluille. 1 2-Nov-16
2 Uusia proteiinilähteitä ruokaturvaan ScenoProt Anne Pihlanto Luonnonvarakeskus
3 Tervetuloa Ruoantuotanto: Aiheuttaa 25 % kasvihuonekaasupäästöistä ja sitoo 30 % viljeltävästä maapinta-alasta. Ruokaturva Väestönkasvu ja talouden kehitys: Vuonna 2050 tarvitaan 70 % enemmän proteiinia kuin tänään. Ilmasto Terveys Terveydenhoitokustannukset: 9,945 % GDB (Maailmanpankki 2014) 3
4 Hankkeemme tavoitteena on harppaus valkuaisomavaraisuudessa vuoteen 2030 mennessä Nov-16
5 ScenoProt Rahoitus Strategisen tutkimuksen neuvosto (SRC) (8 M ) M (hyväksytty) Partnerit Luke (Koordinaattori) Turun yliopisto Helsingin yliopisto Jyväskylän yliopisto Makery Oy TNO (Alankomaat) University of Life Sciences (Norja) 5
6 6
7 Huoltovarmuus ja proteiinit professori Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus (Luke)
8 Mikä on proteiiniomavaraisuus? Omavaraisuus tarkoittaa kykyä tai mahdollisuutta tuottaa omin voimavaroin hyödykkeitä, joita tarvitsee (Huoltovarmuuskeskus) Kulutushyödykkeet Tuotantopanokset (energia, rehut, lannoitteet ) Omavaraisuus vähentää riippuvuutta ulkoisista tekijöistä Täydennysvalkuaisomavaraisuus korostuu usein Proteiinimavaraisuusaste: Suomessa käytetty proteiini _ Suomessa tuotettu proteiini Proteiini on osa tuotetta Omavaraisuus voi olla korkea, vaikka tuontia olisi paljon, jos tuotteissa samalla viedään paljon proteiinia Proteiinin koostumuksella on merkitystä 8
9 Huoltovarmuus ja proteiiniomavaraisuus Huoltovarmuus on kykyä selviytyä häiriötilanteissa ja kriisioloissa mahdollisimman vähin erityisjärjestelyin ja haitoin. Hyvä omavaraisuus Hyvä huoltovarmuus? Kyky tuottaa ja turvata proteiinin saatavuus ja jakelu Tuotantokapasiteetin ylläpitäminen, uuden tuotantokapasiteetin luominen Saatavuus markkinoilla Varmuusvarastointi, tasainen saatavuus Laatu ja hinta 9
10 Proteiini ruoka- ja elintarviketeollisuuskäyttöön, % (pl. rehu) Maitotuotteet Vehnä Sianliha Kala Siipikarjanliha Rypsi ja rapsi Naudanliha Muu kasviperäinen Ruis Kananmunat Peruna Kaura Vihannekset Muu liha Muu eläinperäinen 10
11 Milj. kg raakaproteiinia Mistä Suomi saa proteiininsa? Tuotanto Tuonti Vienti Viljat Nurmet Muu kasviperäinen Maitotuotteet Muu eläinperäinen Hyödyke Proteiinin määrä milj. kg Tuotanto Tuonti Vienti Tuonnin osuus kotimaan käytöstä Viljat % Nurmet % Muu kasviperäinen % Maitotuotteet % Muu eläinperäinen %
12 Milj. kg Kasviperäisen proteiinin lähteet ja käyttö Suomessa vuonna 2013 (milj. kg raakaproteiinia) Lähteet Käyttö Varaston muutos Vienti Ruoka-käyttö Muu käyttö Tuonti Tuotanto Jos ei huomioida varastonmuutosta, tuotanto kattoi 96 % kotimaan käytöstä 12
13 Milj. kg raakaproteiinia Eräiden kasviperäisten tuotteiden raakaproteiinin tuotanto ja nettotuonti Nettotuonti Tuotanto 13
14 Megatrendit muokkaavat kysyntää Väestönkasvu Elintason nousu, mikä näkyy jo nyt mm. Kiinassa Eläinperäisistä tuotteista saadaan globaalistin jopa kolmannes proteiinista - kulutus kaksinkertaistumassa Ovatko kasvava kysyntä ja nousevat hinnat mahdollisuus suomalaisen tuotannon lisäämiselle? Proteiinin tuotanto ja kulutus alueellisesti epätasapainossa. Esimerkiksi noin 4/5 soijapavusta tulee Amerikoista, mutta EU ja Kiina ovat merkittävimpiä käyttäjiä Ympäristönäkökohdat ja kiertotalous 14
15 Miten proteiiniomavaraisuutta voitaisiin parantaa? Kotimaisen tuotannon lisääminen Viljelytapojen kehittäminen ja satotasojen nostaminen Yksikkötuotantokustannukset pienemmiksi Kysynnän kasvu voi nostaa hintoja ja luoda markkinoilla tilaa soijan korvaamiseksi kotimaisilla vaihtoehdoilla Uusien proteiinilähteiden kehittäminen (hyönteiset, levät yms.) Sivutuotteiden hyödyntäminen proteiinilähteenä Lisää kotimaisia innovaatioita (vrt. Härkis, Nyhtökaura, Mifu, )
16 Novel protein sources for food security
17 Ympäristö ja proteiinit tutkija Sanna Hietala, Luke
18 Panokset Lannoitteet, Kasvinsuojelu- Aineet, Energia, vesi Rehun-/kasvintuotanto 51,5 t säilörehu 30 t ohra 4 t muu rehu Tuotokset Päästöt, jätteet Energia, materiaalit Nautatila Päästöt, lanta, jätteet 21 sonnia Energia, materiaalit Teurastus Päästöt, Sivutuotteet, jätteet 6800 ruho kg 4762 kg tuoretta lihaa 1000 kg proteiinia
19 Tutkittavien tuotteiden proteiinipitoisuus, % Härkäpapu Herne Lupiini Soijapapu Pellavansiemen Öljyhamppu Tattari Kvinoa Jauhomato Mustasotilaskärpänen Kirjolohi Lohi Pyydetty kala, ka Naudanliha Sianliha Siipikarjanliha Lähteet: fineli, USDA % tuorepainosta % kuivapainosta
20 Ilmastovaikutukset raaka-ainelähteittäin kg CO2 ekvivalentteja per kg proteiinia Palkokasvit Pseudoviljat Hyönteiset Viljelty kala Palkokasvit Viljat Viljelty kala Rehevöittävä vaikutus g PO4 ekv per kg proteiinia Liha Pyydetty kala Naudanliha, maito Naudanliha, liha Sianliha Siipikarjanliha 20
21 Huomioita Jatkokäsittely, mikä voi olla hyvin moninaista, nostaa myös ympäristövaikutuksia. Toisaalta jatkoprosessoinnilla voidaan saada raaka-aineista esim. öljyä, jolle osa alkutuotannon päästöistä ja prosessoinnista voidaan osittaa. Kaikki proteiini ei ole ravitsemuksellisesti saman arvoista, johtuen erilaisesta sulavuudesta ja aminohappokoostumuksesta. Hankkeen skenaarioiden arvioinnissa nämä seikat pyritään huomioimaan. 21
22 Novel protein sources for food security
23 Terveys ja proteiinit Anne-Maria Pajari Dosentti, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
24 Mihin proteiinia tarvitaan elimistössä? 24
25 Kuinka paljon proteiinia tarvitaan? Ikä arvioitu tarve (g/kg/vrk) RDA (g/kg/vrk) RDA (g/vrk) 0-6 kk 1, kk 1,0 1, v - 3 v 0,88 1, v - 8 v 0,76 0, v - 13 v 0,76 0, v - 18 v pojat (61 kg) 0,73 0,85 52 tytöt (54 kg) 0,71 0,85 46 > 19 v miehet (70 kg) 0,66 0,80 56 naiset (57 kg) 0,66 0,80 46 raskaana olevat 0,88 1,1 71 imettävät 1,05 1,3 71 Fysiologinen tarve riippuu iästä Suomalaiset ravitsemussuositukset Aikuiset ja yli 2- vuotiaat: E% 1,1-1,3 g/kg Yli 65-vuotiaat: E% 1,2-1,4 g/kg 25
26 Millaista proteiinia tarvitaan? aminohappokoostumus ratkaisee Ravinnon proteiinin ravitsemuksellinen laatu riippuu sen aminohappokoostumuksesta. Ruoassa tulee olla riittävästi kaikkia välttämättömiä aminohappoja. Jos yhdenkin määrä on vajaa, elimistö ei pysty täysin hyödyntämään muitakaan aminohappoja. 26
27 Mistä suomalaiset saavat proteiininsa? Suomalaisten keskimääräinen proteiinin saanti on 17E% (Finravinto 2012) 23 % 6 % 5 % 34 % 23 % 7 % 2 % peruna & kasvikset & hedelmät viljat kala kananmuna liha - suurin osa proteiinista eläinperäistä - lihaa kulutetaan 182 g/vrk (miehet) ja 105 g/vrk (naiset) - viljat suurin kasviproteiinin lähde maitovalmisteet muut 27
28 Miten proteiinien käyttöä tulisi muuttaa? Proteiinin saantia ei tarvitse lisätä nykyisestä Eläinperäisen proteiinin, erityisesti punaisen lihan kulutusta olisi tarpeen vähentää; ravitsemussuositus kehoittaa rajoittamaan punaisen lihan 500 g / viikko (kypsää lihaa) Kasviperäisen proteiinin kulutusta tulisi lisätä, erityisesti palkokasvit (hernet & pavut) 28
29 Proteiinit ja terveys ScenoProt-interventio korvataan osa eläinperäisestä proteiinista kasviperäisellä 150 vapaaehtoista työikäistä tervettä tutkittavaa noudattavat 12 viikkoa yhtä seuraavista kolmesta ruokavalioista tutkitaan suoliston aineenvaihduntaa sekä suolistosyövän ja tyypin 2 diabeteksen riskitekijöitä 30 % 20 % 20% 30 % 1) Eläin:kasvi 70:30 eläinproteiinit: eläinproteiinit: maitotuotteet, kala, liha, kananmuna kasviproteiinit: 29 2) Eläin:kasvi 50:50 3) Eläin:kasvi 30:70 maitotuotteet kala liha kananmuna eläinproteiinit: maitotuotteet, kala, liha, kananmuna kasviprot: myös härkäpapu, kaura, hamppu, tattari, soija, kvinoa, sienet kasviprot: myös härkäpapu, kaura, hamppu, tattari, soija, kvinoa, sienet vilja (leipä, pasta, leivonnaiset) peruna riisi
30 Novel protein sources for food security
31 31
Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.
Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.2016 Novel protein sources for food security (ScenoProt) Taustaa
LisätiedotKeski-Suomen kestävä proteiinijärjestelmä Kestävä proteiinijärjestelmä - terveys tähtäimessä
Keski-Suomen kestävä proteiinijärjestelmä 1.12.2017 Kestävä proteiinijärjestelmä - terveys tähtäimessä Anne-Maria Pajari Dosentti, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto Pohjana suomalaiset ravitsemussuositukset
LisätiedotUusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt
Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt Suomen akatemian rahoittama strategisen tutkimuksen konsortiohanke, Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi (PIHI) ohjelma, 2015-2020
LisätiedotProteiinia ja kuitua Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena
Proteiinia ja kuitua Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena 30.5.2018 Erikoistutkija Susanna Rokka Luonnonvarakeskus Suomalaiset ravitsemussuositukset Tutkimusten mukaan runsas kasvisten
LisätiedotKestävän proteiinijärjestelmän tulevaisuus. Ari Paloviita, Jyväskylän yliopisto Tulevaisuuden proteiinijärjestelmä -työpaja, Jyväskylä 10.4.
Kestävän proteiinijärjestelmän tulevaisuus Tulevaisuuden proteiinijärjestelmä -työpaja, Jyväskylä 10.4. Food system studies -tutkimusryhmä Perustettu 2014 Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, JY
LisätiedotRuoka ja ilmastonmuutos
Ruoka ja ilmastonmuutos Webinaari 7.3.2019 VILLE-hanke Merja Saarinen, tutkija MMT Esityksen aiheet Ruoantuotannon ja -kulutuksen vaikutus ilmastoon Mitä voimme tehdä? Mitä yksilö voi tehdä? Kestävä ruokavalio
Lisätiedottorstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat
Ruokafaktat - 0 10 % 20 % 30 % 40 % ilmastopäästöt Sähkönkäyttö Liikenne Fossiilisten polttoaineiden käyttö Teollisuustuotanto hiilidioksidi Metsäkato Maatalous Jätteet METAANI Ruoan ILMASTOPÄÄSTÖT Kauppa
LisätiedotMIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland
MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva
LisätiedotViljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä
Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,
Lisätiedottapaan huolehtia monipuolisista ruokavalinnoista, säännöllisestä ateriarytmistä ja energiantarvetta
Kasvisruokavaliot Kasvisruokavalioissa tulee sekaruokavalion tapaan huolehtia monipuolisista ruokavalinnoista, säännöllisestä ateriarytmistä ja energiantarvetta vastaavasta ruokamäärästä. Kun lapsi tai
LisätiedotKala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT
Kala-LCA:n päivitys Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT KalaLCA Suomen kalankasvatuksen elinkaaritarkastelun päivittäminen Osallistuneet tutkijat MTT Frans Silvenius, Sirpa Kurppa,
LisätiedotMaa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Hanna Karikallio, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Tapani Yrjölä
Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Hanna Karikallio, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Tapani Yrjölä Maatalous Maailman vehnäntuotanto Vehnäala ja keskisadot pienentyvät hieman tänä
LisätiedotKotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus
Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa Jarkko Niemi MTT taloustutkimus OMAVARA-hankkeen loppuseminaari, Raisio 19.3.2013 Valkuaisrehumarkkinat Kotimaisen valkuaisen rehukäyttö ja sen
LisätiedotHärkäpavun, lupiinin ja soijan satopotentiaalit & härkäpavun esikasviarvo
Härkäpavun, lupiinin ja soijan satopotentiaalit & härkäpavun esikasviarvo Marjo Keskitalo, Antti Laine ja Lauri Jauhiainen Luonnonvarakeskus Etunimi.sukunimi@luke.fi GSM 5 52 2296 FutureCrops Uusia kasvilajeja
LisätiedotIkäryhmä / Proteiini. Ikäryhmä /
n, rasvan, hiilihydraattien ja proteiinin päivittäinen saanti raaka-aineuokittain / Daily intake of energy, fat, carbohydrates, protein by ingredient class Finravinto 2007 / FINDIET 2007 Protein Protein
LisätiedotUusien kasvilajien mahdollisuudet
Uusien kasvilajien mahdollisuudet Mitä huomenna syödään mistä ja miten uusia ingredienttejä? NUTRITECH Seminaari, Espoo 7.10.2015 Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, MMT, Luonnonvarakeskus (Luke) Uusien kasvilajien
LisätiedotKananmunamarkkinat ja ruokatrendit Kanaristeily Siipikarjaliitto. Saarnivaara, Pasi Kantar TNS Agri
Kananmunamarkkinat ja ruokatrendit Kanaristeily 2019 - Siipikarjaliitto Saarnivaara, Pasi 25.1.2019 Kantar TNS Agri Kananmunabarometri tammi-joulukuu 2018 (ennakko) Tammi-joulukuu TUOTANTO +2% KULUTUS
LisätiedotInnovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke
Innovaatiotyöpaja Katariina Manni, HAMK 12.02.2016, Jokioinen Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Lyhytnimi: Valkuaisfoorumi Hankkeen toteuttajat Päätoteuttaja Hämeen
LisätiedotPuuttuuko mummon lautaselta proteiini?
Puuttuuko mummon lautaselta proteiini? Teija Penttilä Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija, Valio Oy Ateria 4.11.2014 Mistä saadaan? Proteiinit koostuvat 20 aminohaposta 10 aminohappoa
LisätiedotKestävyys vs. ravintosisältö
Kestävyys vs. ravintosisältö Annikka Marniemi elintarvikeasiantuntija, ETM NUTS vuosiseminaari Pari perusasiaa: Mitä niukempi energiansaanti, sitä enemmän laadulla on merkitystä Niukalla saannilla ravintoaineen
LisätiedotUusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi
Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi Kirjoittajat: ScenoProt-hankkeen tutkijat Toimittaneet: Juha Heikkilä, Susanna Rokka ja Titta Tapiola Painovuosi: 2018 Paino: Erweko Oy Kuvat:
LisätiedotVähänkö hyvää! -lautasella
Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa
LisätiedotRavitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen
Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja
LisätiedotMitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja
Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja OMAVARA miksi? Kotimaisen valkuaisomavaraisuuden parantaminen globaalimuutosten paineessa Väestön kasvu Elintason nousu
LisätiedotMaa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Lauri Vuori, Tapani Yrjölä
Maa- ja elintarviketalouden ennuste 26.9.2017 Kyösti Arovuori, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Lauri Vuori, Tapani Yrjölä Maatalous Maailman vehnäntuotanto milj. tonnia 775 750 725 700 675 Edellisvuosien
LisätiedotPTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014
PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku
LisätiedotEspoon Palloseura. Ravitsemus miten, mitä ja milloin syödä. Espoon Palloseuran Jalkapallo ry - Stefan Wikström
Espoon Palloseura Ravitsemus miten, mitä ja milloin syödä Espoon Palloseuran Jalkapallo ry - Stefan Wikström 1 Ravitsemus * Tämä on perusravitsemusluento, ihan joka ikiselle ihmiselle - minimitaso * Patrik
LisätiedotMiten kotitalouden ruokakorilla voi vaikuttaa vesistökuormitukseen?
Miten kotitalouden ruokakorilla voi vaikuttaa vesistökuormitukseen? 10.10.2018 Ruokahukka ruotuun katse vesistöihin webinaarit #hukkaruotuun #ruokahukkaruotuun #vaikutavesiin #ravinteetkiertoon #kärkihanke
LisätiedotMAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA
MAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA Agronomiliiton seniorivaliokunta ja agroseniorit 14.4.2015 Juha Mantila Valmiusasiamies www.nesa.fi ELINTARVIKEHUOLLON
LisätiedotJokapäiväinen ruokamme ja ilmastonmuutos
Jokapäiväinen ruokamme ja ilmastonmuutos Kuvat: Pertti Taskinen (1, 4, osa 5, 11, 12), Riku Cajander (2), Greenpeace (osa 5), Liisa Kiuru (7), Animalia (10), Anneli Kuortti (12, 24) Teksti ja muut kuvat:
LisätiedotLasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki
Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki 10.11.2017 Enemmistö lapsista voi hyvin ravitsemuksen näkökulmasta
LisätiedotMaatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja
Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Tulokehitys karannut maatiloilta 1400 1200 Maataloustulo (Milj. ) Tulo/tila ( /vuosi) Yleinen ansiotaso ( /vuosi) 40 000 35 000
LisätiedotWP06. - Change of consumption, lifestyles and human activity and export potential - Antti Isokangas
WP06 - Change of consumption, lifestyles and human activity and export potential - Antti Isokangas 24.8.2016 Lähtöasetelma Kuluttajien hyväksynnällä on keskeinen rooli kestävästi tuotettujen kasviperäisten
LisätiedotSIVUTUOTTEIDEN KERÄILY JA HYÖDYNTÄMINEN TURKISELÄINTEN REHUSSA
SIVUTUOTTEIDEN KERÄILY JA HYÖDYNTÄMINEN TURKISELÄINTEN REHUSSA UUSIVU HANKKEEN-SEMINAARI 6.3.2018 HÄMEENLINNASSA Kaustisen Turkisrehu Oy Simo Savander 1 TURKISTARHAUS SUOMESSA Suomessa on noin 800 turkistarhaa
LisätiedotProteiinipitoiset viljelykasvit Keski-Suomen kestävä ruokaratkaisu kick-off tilaisuus
Proteiinipitoiset viljelykasvit Keski-Suomen kestävä ruokaratkaisu kick-off tilaisuus 1.12.2017 Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, Luonnonvarakeskus (Luke) marjo.keskitalo@luke.fi Ruuan tuotannon haasteita
LisätiedotLöytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy
Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä 14.3.2012 Ilmo Aronen, Raisioagro Oy Kaikki eläimet tarvitsevat lisävalkuaista Lisävalkuaisella tarkoitetaan rehuvalkuaista,
LisätiedotSolidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila
Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos
LisätiedotRavinto ja ilmastonmuutos
Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen
LisätiedotUusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi
Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi Kirjoittajat: ScenoProt-hankkeen tutkijat Toimittaneet: Juha Heikkilä, Susanna Rokka ja Titta Tapiola Painovuosi: 2019, 2. uudistettu painos Paino:
LisätiedotTampereen seudun ILMANKOS 2009 2012
Tampereen seudun ILMANKOS 2009 2012 Tavoitteina ilmastovastuullinen arki ja yhteisöllisyyden edistäminen Toteuttajana Ekokumppanit Oy Rahoittajat : Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR,) Pirkanmaan liitto,
LisätiedotVILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011
VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset
LisätiedotKasvista kansalaisjärjestöjen pöytään?
Kasvista kansalaisjärjestöjen pöytään? ElintarvikeMIPS-tutkimuksen tuloksia FIN-MIPS Kotitalous -tutkimusprojekti KotiMIPS projekti FIN-MIPS Kotitalous tutkimusprojektin puitteissa tutustuttiin suomalaisen
LisätiedotOnko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?
Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen
LisätiedotKasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009
Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40
LisätiedotBiomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys
Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön
LisätiedotURHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet
santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10
LisätiedotIlmoitus erityisruokavaliosta päiväkodissa tai koulussa pitkä versio
Ilmoitus erityisruokavaliosta päiväkodissa tai koulussa pitkä versio Palautetaan oman koulun terveydenhoitajalle. Käytä tätä lomaketta silloin, kun ruokavalioon liittyy monia rajoituksia. Ruokailijan nimi
LisätiedotMerja Saarinen 5.5.2014
Pääseekö liha pannasta? - Ravitsemuksen sisällyttäminen ilmastovaikutusten arviointiin Merja Saarinen 5.5.2014 SustFoodChoice-hankkeen loppuseminaari Kohti kestäviä ruokavalintoja kuluttajainformaatio
LisätiedotVegaaniruokailija asiakkaana- Vegaaniruokavalion koostaminen
Vegaaniruokailija asiakkaana- Vegaaniruokavalion koostaminen Mistä vegaaniruokavalio koostuu? Vegaaniruokavaliossa käytetään monipuolisesti Viljavalmisteita Palkokasveja Kasviksia Marjoja Hedelmiä Sieniä
LisätiedotPAIKALLISEN ELINTARVIKKEEN MATKAOPAS KAUPAN HYLLYLLE. 20.4., Salo Johanna Mattila Turun yliopiston Brahea-keskus
PAIKALLISEN ELINTARVIKKEEN MATKAOPAS KAUPAN HYLLYLLE 20.4., Salo Johanna Mattila Turun yliopiston Brahea-keskus Perusasiat kuntoon PTY:n tuotekortin avulla Yritys- ja tuotetiedot Tutustu jo olemassa olevaan
LisätiedotNuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto
Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä
LisätiedotSoijaa suomalaisilla pelloilla: erikoiskasvien viljelyn kokemuksia ja tulevaisuuden näkymiä
Soijaa suomalaisilla pelloilla: erikoiskasvien viljelyn kokemuksia ja tulevaisuuden näkymiä Marjo Keskitalo, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus marjo.keskitalo@luke.fi Esitelmän tulokset liittyvät Luonnonvarakeskuksen
LisätiedotKotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna
Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna Kaisa Kuoppala Erikoistutkija Luonnonvarakeskus (Luke) Papuilta, Jokioisten Martat, 16.3.2016 YK:n yleiskokouksen nimeämä, FAO:n organisoima http://iyp2016.org/
LisätiedotVIIKKO I1 RUOKAVALION PERUSTEET
1 VIIKKO I1 RUOKAVALION PERUSTEET 2 VIIKKO 1 - Johdanto Tällä ensimmäisellä viikolla käymme läpi ravitsemuksen perusteet. Käymme läpi kolme perusravintoainetta. Niitä kutsutaan usein nimellä makroravinteet.
LisätiedotLuomukinkeritilaisuudet 2016
LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Luomukinkeritilaisuudet 2016 Elinvoimainen maatilatalous - ELINA Lahti 28.1.2016 Tammela 3.2.2016 ProAgria Etelä-Suomi Luomumarkkinoista Pienet tuotantoalat, pienet markkinat,
LisätiedotValkuaisomavaraisuus - Case Mustiala
Valkuaisomavaraisuus - Case Mustiala Keinoja ravinnetehokkuuden parantamiseen -työpaja ja webinaari 27.10.2017, Mustiala, HAMK, HAMK Katariina Manni, lehtori HAMK Valkuaisomavaraisuuden määrittelystä Valkuaisomavaraisuusaste
LisätiedotMuurame Hyvän kasvun paikka. Resurssiälykäs kunta Helsinki
Muurame Hyvän kasvun paikka Resurssiälykäs kunta 6.6.2019 Helsinki Resurssiälykäs kunta 6.6.2019 Helsinki Muuramen kunta Perustettu 1921 Asukkaita 10 174 (vuonna 2000 8000 asukasta), Keski- Suomen 5. suurin
LisätiedotHolistic Food For Dogs
Holistic Food ForFor Dogs Dogs Holistic Food Holistic Food For Dogs 100% GUARANTEED TASTE & NUTRITION E arthborn Holistic on pitkälle kehitetty luonnonmukainen ravinto koirille. Earthborn Holistic -ruuan
LisätiedotRuuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan
Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN
LisätiedotAineksia hyvän olon ruokavalioon
Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia
LisätiedotMiksi ruoan hinta on noussut?
Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LisätiedotVilja-alan markkinanäkymät Tapani Yrjölä
Vilja-alan markkinanäkymät 2018 Tapani Yrjölä Tapani Yrjölä/SSO Maatalous -risteily Sisältö Viljamarkkinat Kotieläintuotteiden markkinat Tuotantopanosmarkkinat Panoshintojen kansainvälinen vertailu Viljamarkkinat
LisätiedotMaatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät
Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät Perttu Pyykkönen Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos Laatuviljaseminaari 10.3.2009 Hollola TEEMAT Markkinanäkymät Rakennekehitys Rahoituskriisin ja laman vaikutus
LisätiedotMiten mahtuu maito kaupungistuvaan maailmaan? Maitovalmennus Kaisa Karttunen
Miten mahtuu maito kaupungistuvaan maailmaan? Maitovalmennus 4.9.2019 30.8.2019 Huomisen ruoka Ravitsemus terveys Ympäristöjalanjälki Kauppakiistat, valtapolitiikka Huomisen ruoka Väestönkasvu, kaupungistuminen
LisätiedotWP6 - Markkinat ja kuluttajat
WP6 - Markkinat ja kuluttajat 01.12.2017 Antti Isokangas, Makery Oy 2016 2017 Fokusryhmähaastattelut Suomessa 7 x 6-8 ryhmää, sekasyöjiä ja eriasteisia kasvissyöjiä Keskustelujen teemana yleisesti kuluttajien
LisätiedotA-Rehu herneen ostajana. Taneli Marttila A-Rehu Oy
A-Rehu herneen ostajana Taneli Marttila A-Rehu Oy A-Rehun strateginen toiminta-ajatus Tilojen onnistuminen kaiken lähtökohtana Oikeat eväät hyvään ruokaan Suomalaisen valkuaisen ja elintarviketeollisuuden
LisätiedotAjankohtaista maatalousja elintarvikemarkkinoista. Viljelijätuki-info, Asikkala Tapani Yrjölä
Ajankohtaista maatalousja elintarvikemarkkinoista Viljelijätuki-info, Asikkala 2.4.2019 Tapani Yrjölä Maatalous Maailman vehnäntuotanto Vehnän tuotanto palautuu hehtaarisatojen kasvun seurauksena Varastot
LisätiedotVILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?
VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla
LisätiedotViljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu
Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan
LisätiedotMuutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset?
Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Juha-Matti Katajajuuri Vanhempi tutkija Biotekniikka- ja elintarviketutkimus juha-matti.katajajuuri@mtt.fi
LisätiedotHÄRKÄPAPU. Opetusmateriaali. Laatinut: Sonja Hakala, Tuotepäällikkö (Elintarviketieteiden maisteri)
HÄRKÄPAPU Opetusmateriaali Laatinut: Sonja Hakala, Tuotepäällikkö (Elintarviketieteiden maisteri) MIKÄ IHMEEN HÄRKÄPAPU? Palkokasvi, jota viljeltiin jo ennen ajanlaskun alkua ruoaksi Välimeren alueella
LisätiedotItämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry
Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy
LisätiedotPAKKAUSMERKINNÄT PAKETTIIN! Mervi Louhivaara
PAKKAUSMERKINNÄT PAKETTIIN! Mervi Louhivaara MIHIN PAKKAUSMERKINNÄT LAITETAAN? Valmiiksi pakattuihin tuotteisiin Ei tarvitse jos: tuote pakataan loppukuluttajalle elintarvikkeen luovutuspaikassa (myymälä,
LisätiedotLuomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry
Luomun kannattavuus ja markkinatilanne Marraskuu 2017 Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry Tulojen ja menojen muodostuminen Lähtökohtaisesti tavanomainen maataloustuotanto on luomutuotantoa tehokkaampaa
LisätiedotURHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN
Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota
LisätiedotRUOKA & RAVITSemUS. Speltti-juurespata
RUOKA & RAVITSemUS Speltti-juurespata 60 voi hyvin 2 Oma maa mainioin Onko mahdollista syödä vain Suomessa tuotettua kasvisruokaa ja saada silti kaikki tarvittavat ravintoaineet? Kyllä. Lue, miten se onnistuu.
LisätiedotVilja- ja Raaka-aineet markkinatilanne Taneli Rytsä Hankkija-Maatalous Vilja- ja Raaka-aineryhmä
Vilja- ja Raaka-aineet markkinatilanne 14.11.2012 Taneli Rytsä Hankkija-Maatalous Vilja- ja Raaka-aineryhmä VYR:in kysely syksyn sadosta 8.11.2012 Viljojen kokonaissato kasvaa ennusteen mukaan edellisvuoteen
LisätiedotRavitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli
Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:
LisätiedotMaatalousaineistojen maantieteellinen analyysi
Maatalousaineistojen maantieteellinen analyysi Excelissä toimivalla tilastosovelluksella Pirttijärvi, Reijo 2019 Kaikki alkaa tilastosta Perinteinen taulukko ja ehkäpä vielä kuva Tilastojen lähde: Ruokavirasto;
LisätiedotAJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA
AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA 8.12.2016 KATI LASSI Öljynpuristamomme Kirkkonummella Kotimainen rypsi ja rapsi tärkeimmät raaka-aineemme Öljy tuotetaan puristamalla, prosessi täysin kemikaaliton Puristuskapasiteetti
LisätiedotVitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti
Vitamiinit A-vitamiini Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Välttämätön näköaistimuksen syntyyn hämärässä, solujen kasvuun ja erilaistumiseen sekä ihmisen lisääntymiseen.
LisätiedotPalkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta
Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta Hämeenlinna 12.12.2016 1 13.12.2016 Ohjelma 9.00 Tervetuloa Tutkija Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus 9.15 Miksi palkokasveja
LisätiedotKASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SUOMEN VALKUAISOMAVARAISUUTEEN. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy
KASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SUOMEN VALKUAISOMAVARAISUUTEEN Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Viljojen jalostus Valkuaiskasvien jalostus Yhteenveto KASVINJALOSTUS
LisätiedotBERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi
BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi Sampsa Heinonen BERAS Implementation Communications Manager sampsa.heinonen (at) beras.eu Maaseutututkijoiden tapaaminen, Kaarina 18.8.2011
LisätiedotSadonkorjuujuhlat. Muutoksessa. Vilja-asiamies Max Schulman, MTK
Sadonkorjuujuhlat Viljamarkkinat Muutoksessa Vilja-asiamies Max Schulman, MTK Viljamarkkinat muutoksessa Viljamarkkinat ennen Nykytilanne y Muuttuvat maailman markkinat Eurooppa muutoksen kourissa Itämeren
LisätiedotValkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen
Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun
LisätiedotUutta tutkimusta kvinoasta, kaurasta ja lupiinista Jukka-Pekka Suomela Elintarvikekemia ja elintarvikekehitys, biokemian laitos
Uutta tutkimusta kvinoasta, kaurasta ja lupiinista Jukka-Pekka Suomela Elintarvikekemia ja elintarvikekehitys, biokemian laitos Miksi kvinoa, kaura ja lupiini Globaalisti merkittäviä tai potentiaalisia
LisätiedotFORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon
FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset
LisätiedotPuusta Proteiinia? Henri Vanhanen. KoneAgria - Vaihtoehtoiset proteiinilähteet , Jyväskylä
Puusta Proteiinia? KoneAgria - Vaihtoehtoiset proteiinilähteet 11.10.2018, Jyväskylä Henri Vanhanen Tutkija, Luonnonvarakeskus (Luke), Yliopistonkatu 6, 80100 JOENSUU 029 532 6609, henri.vanhanen@luke.fi
LisätiedotTerveyttä edistävä ruokavalio ja reunaehdot vaihtoehtoisten proteiinilähteiden käytölle ravitsemussuositusten näkökulmasta
Terveyttä edistävä ruokavalio ja reunaehdot vaihtoehtoisten proteiinilähteiden käytölle ravitsemussuositusten näkökulmasta Anne Pihlanto 22.5.2018 Vaihtoehtoiset proteiinilähteet ammattikeittiössä Elintarvike-
LisätiedotMonipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana
Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykiertojen monipuolistaminen miksi? Maan kasvukunto vaatii viljelyn muutosta maa väsyy
LisätiedotPalkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta
Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta Edellytykset Suomen valkuaisomavaraisuudelle Ilmo Aronen, Raisioagro Oy @IlmoAronen Kaikki eläimet tarvitsevat täydennysvalkuaista Täydennysvalkuaisella
LisätiedotÖljykasveilla on kysyntää. Kehityspäällikkö Jaakko Laurinen Raisio-konserni
Öljykasveilla on kysyntää Kehityspäällikkö Jaakko Laurinen Raisio-konserni 20.1.2010 Esityksen sisältö 1. Valkuaistilanne EU-tasolla 2. Vaihtoehdot suomalaiseen valkuaiskasvituotantoon 3. Tilanne Suomessa
LisätiedotOPPIMISPÄIVÄKIRJA. (Tavoitteet ei tarvitse kirjoittaa) Mitä opin/tein? Aihe. Pvm. Fiilis. Marjapiirakka KT7 s.176 ja vaniljakastike s.
OPPIMISPÄIVÄKIRJA Pvm 28.8. (Tavoitteet ei tarvitse kirjoittaa) Mitä opin/tein? Marjapiirakka KT7 s.176 ja vaniljakastike s. 157 Kerrata pikataikina ja kokonestesuurustus Esim. rikoin kananmunan, tiskasin
LisätiedotSyödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille
Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Lahti 21.4.2016/ Arja Lyytikäinen https://www.julkari.fi/handle/10024/129744 Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Hyvinvointioppiminen ja ruoka
LisätiedotRavitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta
Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja
LisätiedotKoulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa
Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta
Lisätiedot1 Lasten ruoka-allergiatutkimus. Lomake nro (A-lomakkeesta, terveydenhoitaja täyttää)
1 Lasten ruoka-allergiatutkimus Lomake nro (A-lomakkeesta, terveydenhoitaja täyttää) LOMAKE C. Kotona täytettävä, palautus postitse palautuskirjekuoressa. VASTAUSOHJE Vastatkaa taulukkomuotoisiin kysymyksiin
Lisätiedot