Kalanviljelyyn uusia lajeja Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Transkriptio

1 Kalanviljelyyn uusia lajeja Juha Koskela Loppuseminaari RKTL Helsinki

2 Kilpailukykyä uusien viljelylajien avulla Arvokkaampien lajien viljelyn kehittämisellä haetaan Parempaa kannattavuutta tuomalla viljelyyn arvokkaampia ja vähemmän kilpailtuja lajeja Kotimaisen kalatuotannon kasvua kehittämällä kiertovesikasvatukseen soveltuvien lajien viljelyä.

3 Lähestymistapa Kohteena lajit, joilla markkinapotentiaalia ja viljelyedellytyksiä (siika, kuha, muikun ruokamäti, nelma) Viljelyn kehitystyössä edetty vaiheittain aina sen mukaan miten lajin kasvatus kehittyy Mahdollisuuksien arviointi Viljelymenetelmien kehittäminen Kalan ominaisuuksien kehittäminen

4 Ohjelman aikana toteutettuja hankkeita Arviointivaiheessa muikun ruokamätiviljely ja nelman viljelymahdollisuudet Viljelymenetelmiä kehitetään kuhan kiertovesikasvatukseen Valintajalostukseen valittavat siian tuotantoominaisuudet Mahdollisuuksien arviointi -Muikku ruokamätiviljely -Nelman viljely Viljelymenetelmien kehittäminen -Kuhan kiertovesikasvatus Kalan ominaisuuksien kehittäminen -Siika jalostusominaisuudet

5 Onko muikun ruokamätiviljelyssä mahdollisuuksia? Muikun mäti arvostettua pohjoismaissa Luonnonmätiä saatavissa rajallisesti ja vain lyhyen sesongin ajan Onko ruokamätiviljelyssä taloudellisia mahdollisuuksia?

6 Muikun ruokamätiviljelyn Viljelymahdollisuuksien selvittäminen Kasvupotentiaali Sukukypsymisikä ja mätisaanto Täysnaarasparvi kaikki kalat mätiä tuottavia Kasvatuksen kannattavuuden arviointi Kasvatus luonnonlämpötilassa Kiertovesikasvatus

7 Mätisaanto % painosta Muikun viljelymahdollisuudet Keskeisiä tuloksia Viljely onnistuu siikan kasvatusmenetelmillä 1 kasvukausi: 0-40g kasvukautta: g Sukukypsyy aikaisin ja mätisaanto hyvä Yksi kesä/kutu: % painosta Kaksi kesää/kutu: 0-6 % painosta Täysnaarasparven tuotannossa kehitettävää Kesällä korkea kuolleisuus kutu. kutu Koskela 013. Muikun ruokamädin viljelyn mahdollisuudet.

8 Kannattavuuden arviointi Viljely luonnonlämpötilassa tai kiertovedessä Keskeisiä tuloksia Kasvatus kesän vanhaksi ei kannattavaa kummallakaan tuotantomuodolla Kasvatus kahden kesän vanhaksi kannattavaa molemmilla tuotantotavoilla Keskeisiä kannattavuuteen vaikuttavia ongelmia: täysnaarasparven tuotanto ja kuolleisuuden hallinta Kankainen & Koskela 013. Muikunkasvatuksen tuotantotalous - esiselvitys. 100tn kasvatus joko ensimmäiseen tai toiseen kutuajankohtaan asti. Kiertovesi. kutu Kiertovesi 1. kutu Luonnonlämpö. kutu Luonnonlämpö 1. kutu Tulos / muikku kg

9 Omakustannusarvo /kg Kuhan kiertovesikasvatus Arvostettu laji Keski-Euroopan ja pohjoismaiden markkinoilla. Tarjonta Euroopassa vielä vähäistä Kuhasaaliit tn. Viljely alkuvaiheessa tn. Käytetyillä laskenta-arvoilla 00tn kiertovedessä tuotanto kannattavaa Tarvitaan tietoa keskeisistä tuotantotekijöistä kasvatuksen kehittämistä varten Muuttuvat Energia Kiinteät kalastajahinta FAO 01, Tiedosta tilasto ratkaisuja kestäviin valintoihin Koskela, Kankainen, Setälä, Naukkarinen, Vielma 007. Kala- ja riistaraportteja 0 100tn Vuosituotanto 00tn

10 Kuhan kiertovesikasvatuksen kehittämiskohteet Ruokinnan optimointi Ruokinta ja rehurakeen koko Rehun koostumuksen optimointi Pääraaka-aineiden suhteet Tuotelaatu Kasvatettu versus luonnonkuha Tuotantokierron tehostaminen Kasvatuslämpötila ja -tiheys

11 Rehun koostumus pääraaka-aineiden suhteet 10 koerehua, seossuunnitteluasetelma Rehuissa muuttujina kalajauho, kalaöljyn ja vehnän määrää Kiertovesi, kalat 300g, lämpötila 0C Raaka-aineet g/kg Koostumus % Koerehu vakio kalajauho kalaöljy vehnä valkuainen rasva raakakuitu tuhka hiilihydraatti ,6 9,5 0,7 5,8 3, ,0 30,7 0,5 6,7 17, ,9 8, 0,8 5,0 30, ,3 3,5 0,5 7,9 15, ,7, 0,8 6,5 5, ,4,7 1,0 5,0 34, ,7 14,1 1, 5, 41, ,9 14,1 1,1 6,5 33, , 14,7 0,8 8,0 4, ,8 14,3 0,5 9,3 16,1

12 Kasvu (%) tai rehukerroin Kasvu (%) tai rehukerroin Kasvu (%) tai rehukerroin Rehun koostumus - vaikutukset kasvuun ja rehukertoimeen,5 Kasvu Rehukerroin,0 1,5 1,0 0,5 0, Kalajauho g/kg rehua,5 Kasvu Rehukerroin,0 1,5 1,0 0,5 0, Vehnäjauho g/kg rehua,5,0 1,5 1,0 0,5 Kasvu Rehukerroin 0, Kalaöljy g/kg rehua Kalajauhon ja vehnän määrät rehussa vaikuttavat kasvuun ja rehukertoimeen Kalaöljyn määrän vaikutus vähäinen

13 esign-expert Software omponent Coding: Actual asvu Design Points.4118 samanaikainen vaikutus 1 = A: Kalajauho = B: Kalaöljy 3 = C: Vehnäjauho Rehun koostumus - vaikutukset kasvuun Kolmen rehun raaka-aineen kuhan kasvuun Sama kasvutulos saavutettavissa monella eri raaka-aineseoksella A: Kalajauho B: Kalaöljy C: Vehnäjauho Kasvu

14 Siian valintajalostustutkimus Siian tuotanto käynnistynyt lupaavasti Kasvatusmäärä noussut nopeasti 600 tn (006) Markkinoilla viljeltyä siikaa kolmannes siikatarjonnasta Viljelylajina siika vielä villi. Tavoitteena tuottaa perustiedot siitä mitä siian ominaisuuksia kannattaa edistää valintajalostuksen avulla

15 Jalostettavien ominaisuuksien valintaan vaikuttaa niiden geneettinen potentiaali ja taloudellinen merkitys Tuotanto-ominaisuudet (kasvu, elävyys jne.) Tuotelaatuominaisuudet (fileen rasva, väri jne.) Geneettinen potentiaali Taloudellinen merkitys Ominaisuuden merkitys Genetiikka + talous yhteisvaikutus

16 Ominaisuuksien suhteellinen merkitys genetiikka + talous Teurassaanto %; 3,61 Sukukypsymine n; 3,87 Mädintuotanto; 1,73 Fileen halkeilu; 0,67 Fileen väri; 0,6 Fileesaanto %; 4,80 Lihaksen rakenne; 5,18 Perattu paino; 6,54 Fileen rasva %; 8,85 Eloonjäänti; 3,43 Rehutehokkuus ; 9,31 Kuntokerroin; 9,77 Quiton, C. & Kause, A Optimizing the European Whitefish Breeding Programme.

17 Tuloksia hyödynnetään siian valintajalostusohjelmassa Fileesaanto %; 4,80 Lihaksen rakenne; 5,18 Teurassaanto %; 3,61 Sukukypsyminen ; 3,87 Mädintuotanto; 1,73 Fileen halkeilu; 0,67 Fileen väri; 0,6 Rehutehokkuus ; 9,31 Fileen rasva %; 8,85 Kuntokerroin; 9,77 Perattu paino; 6,54 Eloonjäänti; 3,43 Siian valintajalostuksella kehitettävät ominaisuudet Ominaisuus Painoarvo % Eloonjäänti 43 Perattu paino 34 Kuntokerroin 14 Fileen rasva % 9

18 Tonnia Milj. Ohjelma päättyy - Missä mennään nyt Siian asema vakiintunut Viljelymäärä 11 % ja arvo 0 % Suomen ruokakalatuotannosta. Kuhan viljely käynnistynyt Kasvatus käynnistynyt kiertovesilaitoksissa. Tavoitteena 150 tn vuosituotanto Määrä Arvo Muikun ruokamäti ja Nelma Kehitystyön alla RKTL tilasto

19 Kiitoksia huomiostanne Monipuolistamisessa mukana Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos: Elintarviketalouden tutkimusohjelma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus: Biotekniikka- ja elintarviketutkimus Keski-Suomen ELY keskus EKTR-rahoitus Kalanviljelyyn uusia lajeja Juha Koskela ET seminaari, Viikki