KERAVA 6. SAVIO KOIVIKONTIE 41 ASEMAKAAVAN MUUTOS (2310) Asemakaavan selostus Tämä selostus koskee 27.5.2015 päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖPALVELUT Kaupunkikehitysjaosto 10.6.2015
2 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Koivikontie 41, asemakaavan muutos (2310) Asemakaavan muutos koskien osaa 6. Savion kaupunginosan korttelissa 1620. Asemakaavan muutoksella muodostuu osa 6. Savion kaupunginosan korttelia 1620. Asemakaavan muutoksen vireilletulosta on ilmoitettu 8.4.2015. Asemakaava on hyväksytty Kaupunkikehitysjaostossa Kaupunginhallituksessa x.x.2015 x.x.2015 Keravan kaupunki Maankäyttöpalvelut Kultasepänkatu 7 04200 Kerava Yhteyshenkilö, kaavan valmistelija: Kaava-arkkitehti Marja Pelo Puh. 040 318 2316 Sähköposti: marja.pelo@kerava.fi 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue, korttelin 1620 tontti 16 sijaitsee Saviolla noin neljän kilometrin päässä Keravan keskustasta kilometri lounaaseen Savion keskustasta osoitteessa Koivikontie 41. Suunnittelualueen pinta-ala on 1703 m 2. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Koivikontie 41, korttelin 1620 osa, asemakaavan muutos (2310). Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia korttelin 1620 tontin 16 käyttötarkoituksen osoittamista pelkästään asuinrakentamiseen, sekä tarkastella tonttiliittymän järjestämistä. Kyseessä on vaikutukseltaan vähäinen asemakaavan muutos (MRL 191 ). Kaavamuutoksen hyväksyy kaupunginhallitus.
3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 3 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 4 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaava... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueiden oloista... 5 3.2 Suunnittelutilanne... 6 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 7 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 7 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö ja päätöksen teko... 7 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 8 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 9
4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Seurantalomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), päivittyvä 3. Ajantasa-asemakaava 4. Asemakaava - ehdotus 27.5.2015 ja havainnekuva 5. Vastineet; - osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja luonnoksesta saatuihin mielipiteisiin 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Uudenmaan maakuntakaava, 8.12.2006 2. Uudenmaan 2, vaihemaakuntakaava, 30.10.2014 3. Keravan yleiskaavojen yhdistelmä 2020, 14.6.2004 ja 3.9.2007 4. Keravan kaupungin rakennusjärjestys 1.2.2011 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutoksen laadinta on aloitettu yksityisen maanomistajan aloitteesta. Kaupunkikehitysjaosto on käsitellyt asemakaavan vireilletulon sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja asemakaavan muutosluonnoksen nähtäville asettamisen kokouksessaan 11.3.2015. Kaupunginhallitus on hyväksynyt asemakaavan käynnistämissopimuksen kokouksessaan 2.3.2015. Asemakaavan muutos on tullut vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja asemakaavan muutosluonnoksen nähtävilläoloilmoituksen yhteydessä 8.4.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavan muutosluonnos ovat olleet nähtävillä MRA 30 mukaisesti 13.4. - 24.4.2015. Kaupunkikehitysjaosto on hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen asetettavaksi julkisesti nähtäville x.x.2015. Asemakaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähtävillä x.x. - x.x.2015. Kaupunkikehitysjaosto on x.x.2015 hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen edelleen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Kaupunginhallitus on hyväksynyt asemakaavan muutoksen x.x.2015.
5 2.2 Asemakaava 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavamuutoksessa on erillispientalojen korttelialuetta AO-87 yhteensä noin 1073 m 2. Rakennusoikeutta muodostuu yhteensä 400 k-m 2 asuinrakentamiseen asuinrakennusten korttelialueelle AO-87. Asemakaavamuutoksen toteuttamista koskevat päätökset tehdään kaavan tultua voimaan. 3 Suunnittelun lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueiden oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue, korttelin 1620 tontti 16, sijaitsee Saviolla noin kilometri lounaaseen Savion keskustasta Koivikontien länsipuolella osoitteessa Koivikontie 41. Koivikontie on alueellinen kokoojakatu. Tontti on tällä hetkellä rakentamaton. Suunnittelualueen ympäristössä on lähinnä pientaloasutusta. Tontilla on aikaisemmin sijainnut pieni päivittäistavarakauppa, joka on purettu vuonna 1976. 3.1.2 Luonnonympäristö Tontilla on nuorta lehtipuustoa ja heinikkoista aluskasvillisuutta. 3.1.3 Maanomistus Korttelin 1620 tontti 16 on yksityisessä omistuksessa.
6 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Asemakaavamuutoksen ehdotus ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Maakuntakaava Uudenmaan 8.11.2006 vahvistetussa maakuntakaavassa ja 30.10.2014 vahvistetussa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alue kuuluu lentomelualueeseen lme-1, jolla olemassa olevan asutuksen säilyttäminen ja täydentäminen ovat mahdollisia. Yleiskaava Oikeusvaikutteisessa Keravan yleiskaavassa 2020 suunnittelualue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi AP. Alue kuuluu lentomelualueeseen me-1, jolla DEN on yli 55 db. Asutuksen vähäinen täydennysrakentaminen on mahdollista. Koko kaupungin yleiskaavan tarkistus on käynnistynyt keväällä 2013. Asemakaava Korttelin 1620 tontilla 16 on voimassa asemakaava (499) vuodelta 1968. Alue on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi (AL 3 ). Tontille on osoitettu rakennusoikeutta 350 k-m 2. Suurin sallittu kerrosluku on I. Rakennukseen saa sijoittaa enintään yhden asuinhuoneiston kiinteistön hoitoa varten tarpeelliselle henkilökunnalle. Jokaista liikerakennuksen 50 m 2 kohden tulee tontilla olla yksi autopaikka. Jokaista asuinhuoneistoa varten tulee tontilla olla yksi autopaikka. Rakennusjärjestys Keravan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.2.2011. Pohjakartta Pohjakarttaa ylläpitää ja täydentää Keravan kaupungin maankäyttöpalveluiden mittauspalvelut. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoja. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Alueen koillispuolen tontilla on voimassa sama asemakaava kuin suunnittelualueella, asemakaava (499) vuodelta 1968.
7 Alueen länsipuolella on voimassa asemakaava (X) vuodelta 1957. Alue on osoitettu asuinrakennusten korttelialueeksi, jolla tontille saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen. Etelässä Tuohitien toisella puolella on voimassa asemakaava (1646) vuodelta 1989, jossa alue on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi. Eteläpuoleisilla korttelialueilla on lisäksi voimassa asemakaava (11) vuodelta 1959. Alue on osoitettu asuinrakennusten korttelialueiksi, jolla tontilla saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen. Pohjoispuolella on voimassa asemakaava (2133) vuodelta 2001, jossa alue on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi. Lisäksi pohjoispuolella lähivirkistysalueeksi osoitettu alue, jolla on voimassa asemakaava (2270) vuodelta 2011. Idässä Koivikontien toisella puolella on voimassa asemakaava (1428) vuodelta 1986. Alueelle on osoitettu julkisten lähipalveluiden korttelialue (YL-2) sekä asumista palvelevien huoltorakennusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään (AH/s-1). Näiden kaakkoispuolella on asuinrakennusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään (A/s-1). 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Aloitteen asemakaavamuutoksesta on tehnyt maanomistaja. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia korttelin 1620 tontin 16 käyttötarkoituksen osoittamista pelkästään asuinrakentamiseen hieman nykyistä suuremmalla rakennusoikeudella, ja sijoittaa alueelle pientaloja. Samalla tarkastellaan tonttiliittymän järjestelytavat. Tontille on ajoyhteys Koivikontien kautta. Tontin edustalla sijaitsee linja-autopysäkki. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö ja päätöksen teko 4.2.1 Osalliset Kaava-alueen ja lähialueen maanomistajat ja haltijat sekä asukkaat Keravan kaupungin asiantuntijaviranomaiset Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) 4.2.2 Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ja viranomaisyhteistyö Asemakaavamuutoksesta ei sen vähäisyydestä johtuen järjestetä viranomaisneuvottelua. Asemakaavan muutos on tullut vireille 8.4.2015. Ilmoitus kaavamuutoksen vireilletulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä asemakaavan muutosluonnos lähetettiin kaava-alueen ja kaava-alueeseen rajoittuville maanomistajille ja -haltijoille sekä taulukossa luetelluille viranomaistahoille.
8 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavan muutosluonnos ovat olleet nähtävillä mielipiteiden esittämistä varten 13.4. - 24.4.2015 Keravan yhteispalvelupisteessä sekä Keravan kotisivuilla ww.kerava.fi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä muutosluonnos lähetettiin tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten seuraaville: kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen omistajat ja haltijat 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Alueelle ei kaavatyön aikana ole ollut vireillä tai suunnitteilla rakennushanketta. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on osoittaa alueen käyttötarkoitus asuinrakentamiseen. Luonnosvaiheessa tutkittiin asuinrakennusten sijoittumista tontilla. Rakennusoikeus ja kerrosluku määriteltiin lähtökohtatavoitteiden ja havainnemateriaalin perusteella. Asemakaavan muutosehdotus on säilynyt luonnoksessa esitetyn kaltaisena. Ehdotukseen on tehty tarkennuksia asuinrakentamista koskevan kaavamääräyksen, kerrosluvun sekä melun osalta. Ehdotuksessa huomioitiin mahdollisuuksien mukaan luonnoksesta saadut mielipiteet. Tontin pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen 25 %, jotta tontille jää riittävästi rakentamatonta aluetta, ja alue sopeutuu ympäristöönsä. Suunnittelualueen ympäristössä on pääosin pientalotontteja. Kerrosluvuksi on osoitettu (1/2) II u2/3, jotta rakennus saadaan sovitettu rinteeseen sekä ympäröivään rakennuskantaan. Ympäristön asuinrakennukset ovat toteutuneet pääosin 1,5 -kerroksisina pientaloina. Alue kuuluu lentomelualueeseen, jolloin asuinrakentamisen rakenteissa tulee huomioida riittävän melun torjunnan vaatimukset. 4.5.2 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunginhallitus 2.3.2015 asemakaavoittamisen käynnistämissopimus Kaupunkikehitysjaosto 11.3.2015 asemakaavamuutoksen käynnistäminen osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen ja nähtäville asettaminen asemakaavamuutoksen luonnoksen hyväksyminen ja nähtäville asettaminen Asemakaavan vireilletulon kuulutus 8.4.2015 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja luonnoksen nähtävilläolo 13.4.-24.4.2015 (MRL 62, 63 ja MRA 30 ) Kaupunkikehitysjaosto 10.6.2015
9 asemakaavamuutoksen ehdotuksen hyväksyminen ja nähtäville asettaminen Kaupunkikehitysjaosto x.x.2015 asemakaavamuutoksen hyväksyminen Kaupunginhallitus x.x.2015 asemakaavamuutoksen hyväksyminen 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Asemakaavan muutoksella muodostuu erillispientalojen korttelialuetta (AO) noin 1073 m 2. Rakennusoikeutta on osoitettu 400 k-m 2, mikä tarkoittaa tonttitehokkuutena noin e=0,37. Kerrosluvuksi on osoitettu (1/2) II u2/3. Tontin pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 25 %. Alueelle on ajoyhteys Koivikontieltä. 6 Asemakaavan toteutus Suunnittelualue on valmis rakentamiseen, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman.