PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN LAADUN ARVIOINTI



Samankaltaiset tiedostot
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k

Rakenteiden laatu. 1. Johtaminen. tavoite kriteeri arviointi (kyllä/ei) vahvuudet, kehittämistarpeet

Huittisten kaupunki. Kasvatus- ja opetuspalvelut. Arviointisuunnitelma

Perusopetuksen laadun huoltajakysely Kasvatus- ja sivistystoimi Opetuspalvelut

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen laadun huoltajakysely 2014

Lukuvuosisuunnitelmaa ohjaava säädöspohja ja lukuvuosisuunnitelman käsittely

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

Vertaisauditointi Vantaan perusopetuksessa. Merja Kuokka, perusopetuksen aluepäällikkö

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Opetushenkilöstö Punkaharju

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA

HUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Laatua Siikalatvalla

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa Ikaalinen

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Askelmerkit hyvään kouluun

Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Huoltajakyselyn tulokset: Sepon koulu. Kevät 2018 N = 147

Perusopetuksen laatukriteerit

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

Osaava: Laatua Siikalatvalla. Laatupaja

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Ajankohtaista Suomenkielisistä koulutuspalveluista Syksy 2017

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta

Opetustoimen laatukäsikirja

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

Koulu. Hyrylän yläaste. Hyökkälän koulu. Jokelan yläaste. Kellokosken koulu. Kirkonkylän koulu. Klemetskogin koulu. Kolsan koulu.

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

1. Kolmiportainen tuki

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Utajärven esiopetuksen opetussuunnitelma 2016

PYHTÄÄN KUNTA AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Laatu perusopetuksessa

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatukysely 2019

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Laatu Keminmaan kunnan perusopetuksessa

-2, SIV-SU :00

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

Oppilaan yleinen, tehostettu, erityinen tuki. Tea Kiviluoma

Jämsän kaupunki ei tarjoa aamutoimintaa lukuvuonna

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu ja tulevaisuuden oppimisympäristöt

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/ Lukuvuosi _ R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

Naantalin perusopetuksen laadun arviointisuunnitelma

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma

Koulukohtaiset lisätehtävät (OVTES Osio B 11-25) Laatutyö - koulun toiminnan kehittäminen

Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015

Transkriptio:

PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN LAADUN ARVIOINTI Haapajärven kaupunki Sivistyspalvelut

JÄRJESTÄJÄTASON LAADUN ARVIOINTI Perusopetuslaki 21 velvoittaa opetuksen järjestäjää arvioimaan antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta. Toiminnan arviointi perustuu valtakunnallisiin Perusopetuksen laatukriteereihin. Laadun arvioinnin tavoitteena on tukea opetuksen järjestäjän ja koulujen välistä yhteistyötä ja kehittää koulutusta paikallisesti. Perusopetuksen järjestäjätason laadun arviointi toteutettiin Haapajärvellä 4.9.2013. Arviointiin osallistuivat sivistysjohtaja, sivistyslautakunta, rehtorit / koulunjohtajat ja nuorisovaltuuston edustajat. Arviointitilaisuudessa käsiteltiin kaikki 12 laatukorttia. Arviointi toteutettiin yhteistoiminnallisesti : sivistysjohtaja ja koulujen rehtorit / johtajat toimivat ryhmien puheenjohtajina ja ryhmien jäsenet etsivät vahvuuksia ja kehittämisen kohteita jokaisesta laadun osa-alueesta. Tämän arviointitilaisuuden tulokset kuvataan seuraavissa laatukorteissa. Laatukortit sisältävät seuraavat osa-alueet : johtaminen, henkilöstö, taloudelliset resurssit, koulun toiminnan ja oppimistulosten arviointi, opetussuunnitelman toteuttaminen, opetus ja opetusjärjestelyt, oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki, osallisuus ja vaikuttaminen, kodin ja koulun yhteistyö, oppimisympäristön turvallisuus, perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta.

JOHTAMINEN Opetuksen järjestäjä: Haapajärven kaupunki / 20 Haapajärven kaupungilla on vastuu koulutuksen toteutuksesta. Haapajärven sivistyslautakunta huolehtii perusopetuksen tehtävien järjestämisestä ja kehittämisestä. Niiden sisällöstä ja toteutumisesta vastaa Haapajärven sivistysjohtaja ja koulussa rehtori / koulun johtaja. Sivistyspalveluiden ja koulun johdon keskeisenä tehtävänä on luoda hyvät ja tasapuoliset edellytykset oppimiselle ja opettamiselle. Tärkeitä tehtäväalueita ovat henkilöstön rekrytointi, osaamisen kehittäminen sekä keskeisten sidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö. Näissä tehtävissä Haapajärvellä on onnistuttu hyvin. Myönteinen asenne hankerahoitukseen ja hankeosaaminen taitavaa ( Comenius, Laatu, TVT-hankkeet, Polaris/Unesco, Kerhotoiminta jne. ) Johdon osaaminen (kokeneet johtajat) ja ammatillinen sitoutuminen (neuvottelutaito, innostus työhön) Muutostilanteiden hallinta (esim. koulun lakkauttaminen) ennakoitua ja kykyä sopeuttaa toiminta haastavassa taloustilanteessa Johtajakoulutukseen satsaaminen, esim. johtamisen keskinäinen keskustelufoorumi, sidosryhmien johtajat mukaan (tekniset palvelut, ruokapalvelut..) Lautakuntien jäsenet mukaan valtuuston kehittämisseminaareihin ja iltakouluihin: päätösten ennakointi ja ammattilautakunnan tietotaito

HENKILÖSTÖ Koulu: Haapajärven kaupungin sivistyspalvelut ovat määrätietoisesti paneutuneet henkilöstön rekrytointiin. Onnistuneen rekrytoinnin ansiosta palveluksessamme on ammattitaitoinen ja pätevä henkilöstö. Henkilöstölle on järjestetty runsaasti täydennyskoulutusta erilaisten hankerahoitusten avulla. Talouden tasapainottamisohjelman 2009 2013 toteutuessa emme ole irtisanoneet henkilöstöä, vaan olemme tehneet joustavia järjestelyjä esim. luokanopettajien sijoittamiseksi yläasteelle. Henkilöstösuunnitelman avulla sivistyspalvelut ovat vakinaistaneet määräaikaisia työntekijöitä. Henkilöstön poissaoloihin, esim. sairauslomat, työpisteiden esimiehet ovat järjestäneet sijaiset. Varsinaista sijaispankkia alueellamme ei ole. Työhyvinvointiin liittyen sivistyspalvelut ovat järjestäneet työnohjausta kaikille sitä tarvitseville. Henkilöstön osaaminen, rakenne ja määrä vastaavat toiminnan tarpeita Virkoja on vakinaistettu Työhyvinvoinnista on huolehdittu ( työnohjaus ja työterveyshuolto ) Riittävä täydennyskoulutus

Resurssipankin perustaminen opettajien sijaisuuksia varten TALOUDELLISET RESURSSIT Opetuksen järjestäjä: Haapajärven kaupunki : / 20 Haapajärven kaupungin vastuulla (sivistyslautakunta) on, että taloudelliset resurssit on jaettu siten, että perusopetukselle asetetut tavoitteet toteutuvat käytännössä. Sivistysjohtaja ja koulujen rehtorit / johtajat vastaavat talousarvion seurannasta sekä talouden kokonaiskuvan hallinnasta. Haapajärven kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaa 2009 2013 toteutettaessa lakkautettiin kyläkouluja, lisättiin tuloja, hankintoja ja tukipalvelujen toimintaa tiukennettiin, mutta itse opetukseen laatuun ja tasoon ei puututtu (mm. tuntikehystä ei leikattu ja opettajien täydennyskoulutus turvattiin Osaava-hankkeiden kautta). Tuntikehys riittävä Opetusryhmät kohtuullisen kokoiset Yhteishankinnat (TVT-hankinnat, kopiokoneet, koulutarvikkeet) TVT-välineistöä lisää Oppikirjojen ja oppimateriaalien, myös sähköisten, uusiminen (uusi OPS): pitäisi

saada irtaimistoinvestointeihin, koska koulujen budjeteissa pieni liikkumavara Tarkempi kuvaus työn alle valitusta kehittämiskohteesta, tavoitteet ja aikataulu Perusopetuksen uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2016. Uudistus edellyttää oppikirjojen ja oppimateriaalien, myös sähköisten, uusimista. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 11.11.2013 tiukan talousohjelman vuosille 2013 2016, ja käyttötalouden liikkumavara on erittäin pieni. Tämän vuoksi oppikirjojen uudistaminen tulee toteuttaa keskitetysti irtaimistoinvestointina. Vastuuhenkilöt Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki, rehtori Jari Nahkanen, rehtori Jari Saaranen, koulun johtaja Mika Skantz, koulun johtaja Ossi Savola, koulun johtaja Risto Hautakangas ja koulun johtaja Tero Liljeblad Kehittämiskohteen seuranta Sivistyslautakunta tekee talousarvioesityksen vuodelle 2016, ja hankinta toteutetaan 1.8.2016 mennessä. Tarvittaessa hankinta jaksotetaan vuosille 2016 2018.

KOULUN TOIMINNAN JA OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI Koulu: Haapajärven sivistystoimessa on tehty koulun toiminnan arviointia lukuvuosittain. Arviointikohteet ovat olleet joko yhteisiä ja / tai koulukohtaisia. Kohteet ovat muuttuneet vuosittain. Arvioinnit on aina lisätty työsuunnitelmien liitteeksi. Tällä hetkellä arviointia ohjaa Laatukäsikirja 2012 2016. Oppimistuloksia arvioidaan mahdollisimman monipuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Arvioinnin tehtävänä on antaa totuudenmukainen kuva oppilaalle (huoltajille) hänen oppimisestaan ja kehittymisestään sekä ohjata ja kannustaa opiskelua.

Arviointi on oikeudenmukaista, tasapuolista, kannustavaa ja monipuolista Wilma on toimiva Pienet ryhmäkoot helpottavat arviointia Opettajat ovat päteviä ja opetuksen taso on hyvää Pääsääntöisesti toimivat tilat Kehityskeskustelut säännöllisesti Vanhemmat, oppilaat ja muu henkilökunta mukaan arvioinnin kriteereiden ja arvioinnin kehittämiseen tulevaan OPS: iin Oman työn arviointia tulisi kehittää OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN Koulu: Opetushallitus hyväksyi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 16.1.2004. Perusteiden mukaiset opetussuunnitelmat voitiin ottaa käyttöön 1.8.2004 ja ne tuli ottaa käyttöön kaikilla luokka-asteilla viimeistään 1.8.2006. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukainen päättötodistus ja päättöarvioinnin kriteerit otettiin käyttöön lukuvuoden 2006-2007 päättyessä. Haapajärven perusopetuksen opetussuunnitelma päivitettiin v. 2012. Haapajärvelle on perustettu työryhmä, joka vastaa esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmatyöstä. Uusi OPS tulee voimaan 1.8.2016.

Nivelvaiheet toimivia Eri tahot tekemässä yhdessä OPS:a Yhteiskuntatietoisuutta tulisi lisätä uudessa OPS:ssa Paikalliset olosuhteet paremmin OPS:iin Oppilaat mukaan OPS:n tekemiseen OPETUS JA OPETUSJÄRJESTELYT Koulu:

Koulujen tuntikehys mahdollistaa opetussuunnitelman tarkoituksenmukaisen toteuttamisen ja eri opetusmuotojen käyttämisen. Koulujen tilat ovat pääasiassa hyvässä kunnossa, mutta ylläpitokorjauksia ei saa laimin lyödä. Koulujen sulkeminen on lisännyt tilanahtautta vastaanottavilla kouluilla. Eri koulujen varustetasossa on parantamisen varaa, mutta asia korjataan lähivuosina. Opettajien vahvuuksia on voitu hyödyntää yli koulurajojen ja rekrytointi on ollut onnistunutta (pätevät opettajat). Tuntikehys on riittävä Jakotunteja on riittävästi Opettajien vahvuuksien hyödyntäminen Samanaikaisopetus ja opettajien pitämät palkkitunnit ( palkkitunneilla opettajat jakavat oppilaat pienempiin ryhmiin ) Erityisopetus Kouluavustajat jokaisella koululla Koulukuljetukset toimiviksi ja turvallisiksi ja kuljetusten odotusajat kohtuullisiksi AP/IP toiminta TVT-varustetaso ajantasalle joka koulussa / luokassa ( laitekanta, nettiyhteydet, investointisuunnitelma, sähköiset oppimateriaalit ) OPPIMISEN, KASVUN JA HYVINVOINNIN TUKI Koulu:

Laadukas perusopetus sekä oppimisen ja kasvun tuki ehkäisevät erityisen tuen tarpeen syntymistä. Oppilaan oppimisen ja kasvun tukeen liittyy oleellisesti moniammatillinen yhteistyö. Haapajärvelle on saatu niin koulukuraattori- kuin koulupsykologipalvelut. Oppilaalle annettavan tuen muoto määräytyy yksilöllisten tarpeiden mukaan. Opetus järjestetään yleisopetuksena aina, kun se on mahdollista. Tukea tarvitseva oppilas saa ensin tehostettua tukea. Tehostetulla tuella tarkoitetaan eriyttämistä, tukiopetusta, samanaikaisopetuksen eri muotoja, osa-aikaista erityisopetusta ja oppilashuoltoa. Kouluissa tehostetun tuen muodot otetaan käyttöön entistä aktiivisemmin ja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Varhainen puuttuminen tarkoittaa käytännössä myös yhteistyötä varhaiskasvatuksen kanssa. Yhteistyöhön tarvitaan koulun oppilashuollon lisäksi terveydenhuollon ja sosiaalitoimen henkilöstöä. Pienet opetusryhmät Koulupsykologi- ja koulukuraattoripalvelut toimivat Kerhotoiminta Tilat riittävän hyvässä kunnossa Yleinen positiivisuus Oppilashuollon tuki riittävän aikaiseksi OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN Koulu:

Haapajärven kaupungin sivistyspalvelut ovat luoneet vakiintuneet käytännöt lasten ja nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen lisäämiseksi. Kaupungissa toimii nuorisovaltuusto ja lapsiparlamentti, joilla on selkeät roolit ja tehtävän jako. Koulujen vuorovaikutus on avointa ja osallisuutta edistävää. Haapajärven yläasteella sekä Martinmäen koulussa toimivat oppilaskunnat. Näin oppilaat voivat osallistua heitä koskevaan päätöksen tekoon. Lisäksi yläasteella on jo vuosia ollut tukioppilastoimintaa. Nuorisovaltuusto Lapsiparlamentti Oppilaskunnan hallitus Tukioppilastoiminta Koulujen johtokunnat ja vanhempainyhdistykset Erilaiset projektit esim. KiVa-koulu Wilma kaikkien huoltajien käyttöön Kunnallisesta päätöksenteosta tietoa kouluille KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ

Koulu: Kodin ja koulun yhteistyön perusajatuksena Haapajärvellä on opetuksen ja kasvatuksen järjestäminen yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa niin, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Kodin ja koulun yhteistyötä edistävä aktiivisesti toimivat vanhempainyhdistykset Martinmäellä ja yläasteella sekä koulujen johtokunnat kyläkouluilla. Yhteistyömuotoina ovat vanhempainvartit, - illat, kolmiportaiseen tukeen liittyvät palaverit ja yhteistyöt, avoimien ovien tapahtumat, Kodin ja koulun päivä sekä juhlat. Yhteistyövälineenä käytetään Wilma-ohjelmaa. Lisäksi perinteiset välineet kuten sähköpostit, tekstiviestit, puhelut ja reissuvihkot ovat osittain käytössä. Wilma toimiva Suunnitelmallinen yhteistyön kehittäminen järjestäjätasolla esim. vuosikello Kodin ja koulun pelikirja ts. yhtenäiset säännöt koulun ja kodin yhteistyölle Yhteisöllisyyden lisääminen ( huoltajat mukaan OPS:n tekemiseen ) Tarkempi kuvaus työn alle valitusta kehittämiskohteesta, tavoitteet ja aikataulu Laaditaan suunnitelmallinen yhteistyön kehittämismalli järjestäjätasolla,esim. perusopetuksen vuosikello tai aikajana, josta nähdään, mitä kouluissa tapahtuu ja mitä tehdään lukuvuoden aikana.

Vastuuhenkilöt Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki, rehtori Jari Nahkanen, rehtori Jari Saaranen ja koulun johtaja Mika Skantz Kehittämiskohteen seuranta Toteutetaan hanke 30.4.2014 mennessä ja sivistyslautakunta käsittelee asian toukokuussa 2014. Koulut hyödyntävät suunnitelmaa laatiessaan lukuvuoden 2014 2015 työsuunnitelmaa (lukuvuosisuunnitelma). TURVALLISUUS Koulu:

Kaikilla kouluilla on vuosittain päivitettävä turvallisuuskansio, johon myös koko henkilökunnan tulee vuosittain tutustua. Näin työpisteen keskeiset työturvallisuusseikat tulevat kaikkien siellä työskentelevien tietoon. Poistumisharjoitukset tehdään säännöllisesti ja koulujen henkilöstö ja oppilaat valmennetaan toimimaan sovitusti mahdollisissa nykyajan vaaratilanteissa. Koulutyössä suurimpia riskejä on tarjolla teknisen työn ja liikunnan oppitunneilla, koulun ulkopuolisilla retkillä sekä koulumatkoilla. Näihin vaaroihin kiinnitetään erityishuomiota riittävällä ohjeistuksella. Liikenneturvallisuutta koulujen ympäristössä seurataan ja epäkohtia korjataan. Liikenneturvallisuutta on parannettu lisääntyvien kuljetusten myötä Turvallisuussuunnitelmat päivitetään vuosittain Yleinen turvallisuus on Haapajärvellä hyvä Tekniset tilat ja leikkipaikat tarkistetaan vuosittain Uudistuva oppilashuolto asettaa uusia haasteita Koulujen ilmastointien huolto säännölliseksi Poistumisharjoitukset toteutettava vuosittain AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA

Koulu: Haapajärven sivistyspalvelut ovat järjestäneet aamu- ja iltapäivätoimintaa vuodesta 2005 lähtien. Toimintaa on järjestetty pääsääntöisesti Martinmäen koulussa. Kyläkouluilla toimintaa on järjestetty Kumisevan, Oksavan ja Tiiton koulussa. Toimintaa järjestetään kyläkoululla, mikäli kahdeksan oppilasta ilmoittautuu ja sitoutuu iltapäivätoimintaan. APIP-toiminnasta peritään kuukausimaksu, joka määräytyy käyntikertojen mukaan. Riittävästi ammattitaitoisia ohjaajia Toiminta on turvallista Aamu- ja iltapäivätoimintaa tulisi järjestää tasapuolisesti kaikille kouluille / oppilaille

KOULUN KERHOTOIMINTA Koulu: Haapajärven perusopetuksen kouluissa on järjestetty uusimuotoista ja valtion tukemaa kerhotoimintaa vuodesta 2008 alkaen. Valtio tukee kerhotoimintaan 75 prosentin osuudella ja tällä hetkellä kerhoja pidetään kaikilla perusopetuksen koululla yhteensä 18 vk/tuntia. Kerhotoiminta on monipuolista ja maksutonta. Se sisältää mm. liikuntaa, musiikkia, teknologiaa, askartelua ja kuvataidetta. Kerhotoiminta on monipuolista ja se ehkäisee syrjäytymistä Maksutonta Ohjaajat ammattitaitoisia Kerhotoiminnan vakiinnuttaminen jatkossakin tiukassa taloustilanteessa