Laatu Keminmaan kunnan perusopetuksessa

Transkriptio

1 LIITE 13, Sivistyslautakunta Laatu Keminmaan kunnan perusopetuksessa Henkilöstöresurssit Lähtökohtana laadukkaalle perusopetukselle on ammattitaitoinen ja pätevä henkilökunta. Henkilöstön kehittämisen on oltava suunnitelmallista ja mahdollisuudet täydennyskoulutukseen on turvattava. Henkilökunta sitoutuu koulussa laadittuihin suunnitelmiin ja niiden toteuttamiseen. Tätä toimintaa koulun johto seuraa suunnitelmallisesti. Lisäksi henkilöstön työhyvinvointi tulee olla jatkuvan seurannan ja kehittämisen kohteena. Johtamisessa keskeistä on tunnistaa yhteisön vahvuudet ja kehittämistarpeet. Johtaja ja henkilöstö kehittävät työyhteisöä ja sen osaamista. Esimiehellä on myös kannustajan rooli. Johtaja mahdollistaa avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin kehittymisen. - riittävän ja suunnitelmallisen täydennyskoulutuksen - passiivisten kouluttautujien aktivointi - säännölliset kehityskeskustelut - henkilöstön tehtävänkuvauksien selkiyttäminen - työnohjauskulttuurin luominen Yhteistyö Toimivan yhteistyön tarkoituksena on lisätä lapsen tuntemusta sekä edesauttaa hänen tarpeidensa tunnistamista. Yhteistyö eri koulujen kesken on tärkeää. Saman kunnan koulujen kesken tulee olla samanlaiset toimintatavat ja yhteiset käytännöt. Näin varmistetaan se, että oppilaat ja henkilökunta ovat keskenään yhdenvertaisessa asemassa; esimerkiksi erilaisten lomakkeiden yhtenäistäminen. Toimiva ja myönteinen yhteistyö eri tahojen kanssa (huoltajat, terveydenhoitaja, koulukuraattori, esikoulutoiminta, aamu- ja iltapäivätoiminta jne.) on keskeinen lasten ja nuorten kasvun, kehityksen ja oppimisen tuki. Linjat yhteistyössä tulee olla yhtenäiset eri koulujen kesken. Kouluilla on oltava samanlaiset tukipalvelut käytössä suhteessa toisiinsa (esimerkiksi terveydenhoitaja). Aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulujen käytänteitä täytyy tarkastella yhteistyössä vapaa-aikatoimen kanssa. Nivelvaiheissa toimivan yhteistyön merkitys korostuu.

2 - yhdenmukaiset lomakkeet eri kouluille esim. loma-anomukset, jälki-istuntolomake jne. - vanhemmilla mahdollisuus sähköisiin lomakkeisiin - Oppilaita koskevat tiedot, varsinkin muuttuvat tiedot kulkeutuisivat eteenpäin mm. kouluilta aamu- ja iltapäivätoimintaan, kuten lukujärjestysmuutokset - yhdenvertaiset käytännöt yhteistyömuodoissa opettajien kesken Opetus Opetuksen on oltava tasalaatuista kunnan eri koulujen kesken. Opetuksen järjestäjä huolehtii, että oppilaat ovat opetustarjonnassa keskenään yhdenvertaisessa asemassa. Opetus suunnitellaan oppilaiden yksilöllisistä oppimis- ja kehitystarpeista lähtien. Opettaja ottaa huomioon erilaiset oppijat luokassaan ja käyttää monipuolisesti erilaisia opetustapoja hyväkseen. Oppilas tarvitsee onnistumisen kokemuksia ja tietoisuuden siitä, että häntä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja että hänen erityispiirteitään otetaan huomioon. Toimintatapojen ja arvioinnin on oltava yhdenvertaisia eri koulujen välillä. Erityistä huomiota kiinnitetään varhaiseen puuttumiseen. Tavoitteena on, että kaikki kunnan oppilaat sijoittuvat jatko-opintoihin perusopetuksen jälkeen. Ryhmäkokojen on oltava sellaiset, että opettajalla on mahdollisuudet tukea oppilaan oppimista ja kehitystä yksilöllisesti: 1 2-luokilla enintään 23 oppilasta, 3 6-luokilla enintään 28 oppilasta ja 7 9 luokilla enintään 20 oppilasta. Koulujen kesken tulee olla yhteiset säännöt ja toimintatavat. Oppilasarviointiin sovitaan yhteiset kriteerit. Opettajien tulee kiinnittää huomiota oman arviointinsa objektiivisuuteen, opettaja vastaa siitä, että opetuksen arviointi on kriteerien mukaista. Opettaja on niin ikään vastuussa siitä, että hän noudattaa Keminmaan kunnan opetussuunnitelmaa. Esimiehellä on valvontavastuu. Opetuksessa huomioidaan erilaisten oppijoiden yksilöllisyys ja oppimis- ja kehitystarpeet. Tällöin tulee käyttää erilaisia opetusmenetelmiä. Opetuksen, ohjauksen ja kasvatuksen tavoitteena on kasvattaa oppijasta yhteistyökykyinen, toiset huomioon ottavat ja toisia tukeva, psyykkisesti hyvinvoiva ihminen, joka kestää vastoinkäymisiä ja kritiikkiä. Opetushenkilöstön täytyy pystyä kohtaamaan tukea tarvitseva oppilas ja auttamaan häntä. Tässä toiminnassa käytetään apuna moniammatillista yhteistyötä koulukuraattorin, kouluterveydenhoitajan, perheneuvolan, sosiaalityöntekijän ja koulupsykologin kanssa.

3 Koulun tehtävänä on kannustaa oppijoita huolehtimaan fyysisestä kunnostaan ja motivoida oppijoita harrastamaan liikuntaa vapaa-aikanaan. Riittävä, terveellinen ja maukas kouluruoka kiireettömästi nautittuna lisää viihtyvyyttä koulussa ja tukee fyysistä hyvinvointia. - käyttäytymisarvioinnin termien selkiyttäminen ja yhtenäistäminen esim. häiriö tai häiritsee useasti, mitä merkitsee ja ettei tulkinta jää jokaisen opettajan omaksi tulkinnaksi. - varhaisen puuttumisen strategian luominen vakavissa häiriökäyttäytymisissä. - opettajan tehtävänkuvauksen ja velvollisuuksien selkiyttäminen sekä toiminnan valvominen. Oppimisympäristö Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että oppimisympäristö on terveellinen ja turvallinen sekä edistää koulussa viihtymistä. Koulutilojen, kalusteiden ja välineiden tulee olla asianmukaisia ja niiden vuosikorjauksista huolehditaan suunnitelmallisesti. Kalusteiden ja välineiden on tuettava tilojen joustavaa käyttöä. Henkilöstön ja oppijoiden työturvallisuudesta on huolehdittava. Kukin opettaja vastaa oppijoiden turvallisesta oppimisympäristöstä oman oppituntinsa ajan. Välituntien turvallisuudesta vastaa välituntivalvoja. salin akustiikka (Kirkonmäen koulu) kalusteiden ja välineiden huollosta huolehtiminen tilojen ahtaus (Lassilan koulu) poistumisreittien turvallisuus erityislasten huomiointi henkilökunnan sosiaalitilat (yläkoulu) Aamu- ja iltapäivätoiminta Keminmaan kunnan aamu- ja iltapäivätoiminnan tilat eivät ole yhdenmukaiset. Tilojen taso vaihtelee yksiköstä riippuen. Tilojen tulee vastata tarvetta. Olennaista on ottaa huomioon ryhmäkoko. Ryhmäkoolle tulee asettaa enimmäiskoko/ohjaaja. Yhtä työntekijää kohden ryhmässä voi olla 15

4 lasta. Riittävää henkilöstöresurssia mietittäessä on myös huomioitava erityislapset. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tilojen tulee olla sellaiset, että lapsella on mahdollisuus myös rauhalliseen työskentelyyn ja lepoon. Yhteistyö koulun ja aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä eri toimipisteiden kesken edellyttää toimivaa tiedonkulkua puolin ja toisin. Lähtökohtaisesti oletetaan huoltajien toimittavana toiminnan kannalta välttämättömät tiedot aamu- ja iltapäivätoiminnan henkilökunnalle. Aamu- ja iltapäivätoiminta on lakisääteistä toimintaa, siksi on syytä tarkentaa niitä ehtoja, kenelle se on ensisijaisesti tarkoitettu. Mikäli toimintaa on tarjottava kaikille lapsille, on henkilöstöresurssit oltava sen mukaiset. Esimerkiksi lapselle tarjottava välipala vie yhden henkilön työpanoksen. Toiminnalle tulee asettaa kuntakohtaiset toimintamallit. Turvaamalla riittävät materiaalit aamu- ja iltapäivätoimintaan, taataan toiminnan tasalaatuisuus. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tulee olla suunnitelmallista. Toiminnan on muodostuttava lapsen kannalta ehyeksi ja monipuoliseksi kokonaisuudeksi. riittävät toimitilat yhtenäiset toimintasuunnitelmat tiedonkulun kehittäminen koulun/esikoulun ja aamu- ja iltapäivätoiminnan kesken riittävä täydennyskoulutus (varsinkin erityislapset huomioiden) kriteerien luominen toimintaan pääsylle Kodin ja koulun yhteistyö Kodin ja koulun yhteistyö on keskeinen osa oppilaan kasvua, kehitystä ja oppimisen tukea. Lähtökohtana yhteistyölle on keskinäinen arvostus. Yhteistyötä tulee tehdä yhteisö- ja yksilötasolla. Sen on oltava riittävää ja monipuolista. Yhteistyö on sovitettava kunkin oppilaan yksilöllisiin tarpeisiin. Kodin ja koulun yhteistyön tulee olla positiivista, keskustelevaa ja rakentavaa. Sen tulee tukea molempia osapuolia oppilaan kasvun ja oppimisen edistämisessä. Tässä toiminnassa vanhempainyhdistykset voivat toimia linkkinä kotien ja koulujen välillä. Yhteistyöllä on yhteiset periaatteet ja esimiehen ehdoton tuki. Yhteistyössä hyödynnetään nykyteknologian mahdollisuuksia kuten Wilmaa, sähköpostia ja tekstiviestejä.

5 yhteisten toimintamallien luominen kuntaan (esim. vuosittaiset vanhempaintapaamiset) suunnitelmallisuuden lisääminen (esim. vuosittaiset teemat vanhempainilloissa) perheiden moninaisuuden ymmärtäminen (apuna täydennyskoulutus)