Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?

Transkriptio

1 KERHOSUUNNITELMAN TEKEMINEN (Tiedoston voi ladata koulun nettisivun linkeistä) Luettuasi Liite 1 ja 2, vastaa seuraaviin kysymyksiin ja toimita vastaus, eli kerhosuunnitelma, rehtorille Mikä on oppilaskerhon nimi? Kuka on kerhon vetäjä? Milloin kerho kokoontuu? Mitä tiloja kerho tarvitsee? Mikä on kerhon pääasiallinen tarkoitus ja sisältö? Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?

2 Onko tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevat oppilaat huomioitu kerhoon otossa ja tulevatko he mahdollisesti huomioiduksi kerhotoiminnan alettua? Millaiset säännöt kerholla on esimerkiksi käyttäytymisen, poissaolojen, tiedottamisen ja huoltajien sitouttamisen suhteen? Pidätkö osallistumisesta kirjaa opettajan päiväkirjasi sivuilla vai erillisellä kerhopäiväkirjalla?

3 Kun kerhosuunnitelmasi (vastaukset edellisiin kysymyksiin) on rehtorilla sähköisessä muodossa ja hyväksytty, niin saat seuraavat materiaalit, joita voit käyttää käynnistämisvaiheessa apuna: Kerhotiedote opettajalle Kerhotiedote lapsille ja koteihin Apuohjaajaksi ilmoittautumislomake koteihin Kerhosääntöjen lihotuslomake koteihin

4 Liite 1 KAJAANIN KAUPUNKI SIVISTYSPALVELUKESKUS KERHOTOIMINTA Opetusministeriö on asettanut Opetushallituksen käyttöön erityisavustusta kerhotoiminnan kehittämiseksi vuosille Kajaanin kaupunki haki valtionavustusta keväällä ja sai sitä Koulun kerhotoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain 47 :ssä mainittua ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyä koulun toiminta- ja työsuunnitelmaan kirjoitettua kerhotoimintaa, josta koulu vastaa. Kerhotoiminnan tavoitteet on määritelty normina perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Toimintaan osallistuminen on lapselle ja nuorelle maksutonta. Perusopetuksen laadun kehittäminen perustuu seuraaviin asiakirjoihin: Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmaan ( ) Valtion talousarvioesitykseen vuodelle 2008 sekä Koulutus- ja tutkimus kehittämissuunnitelmaan Ikäluokkien pienentymisestä vapautuvat voimavarat käytetään koulutuksen laadun kehittämiseen. Perusopetuksen voimavaroja vahvistamalla ehkäistään ja lievennetään lasten ja nuorten syrjäytymistä. Tavoitteena on ryhmäkokojen pienentäminen, tuki- ja erityisopetuksen, oppilaanohjauksen ja oppilashuollon vahvistaminen, koulujen kerhotoimintaan panostaminen sekä vanhempien ja koulun yhteistyön edistäminen. Toiminnan tavoitteet: Koulujen kerhotoiminnan kehittämisen tavoitteena on saada aikaan monipuolista, lapsen ja nuoren kasvua tukevaa vapaa-ajan toimintaa, joka vakiintuu osaksi lapsen ja nuoren iltapäivää. tavoitteena on koulujen kerhotoiminnan kehittäminen siten, että kerhotoiminnan piiriin saadaan myös niitä lapsia ja nuoria, joilla ei ole esimerkiksi perheen tuen puuttuessa mahdollista harrastaa säännöllisesti. Kerhotoiminnan elvyttämisellä pyritään siihen, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus ainakin yhteen, esimerkiksi liikunnalliseen, kerhoharrastukseen läpi koko perusopetuksen. Kerhotoiminnan kehittämisessä tavoitteena on myös syventää kodin ja koulun yhteistyömuotoja. Koulut voivat hyödyntää kerhotoiminnan järjestämisessä kolmannen sektorin, koulun muiden sidosryhmien ja eri hallintokuntien osaamista. Kunnissa kerhotoiminnan kehittämistä varten ja kerhotoiminnan vakiinnuttamiseksi osaksi kuntien ja koulujen toimintaa tullaan laatimaan laatukriteerit, jotka sisällytetään osaksi perusopetuksen laatukriteereitä.

5 Erityisavustuksen saamisen edellytyksiä ovat Koulun kerhotoiminta kehitetään perusopetuksen vuosiluokille 1.-9 ottaen huomioon kodin ja koulun yhteistyö Kunnassa tai kuntien yhteistyönä aloitetaan kerhotoiminnan kehittäminen vähintään yhdessä koulussa. Koulut järjestävät erisisältöistä kerhotoimintaa (esim. liikunta, ympäristö-, kuvataide-, musiikki- ja kielikerhoja), vähintään 3-5 tuntia viikossa kahden vuoden ajan. Kunnan omarahoitusosuus on vähintään 25 % kerhotoiminnan kustannuksista. Oppilaskunnat osallistuvat kerhotoiminnan kehittämiseen. Kunnan oppilashuoltoryhmä(t) osallistuvat koulujen kerhotoiminnan kehittämiseen mm. siten, että ne voivat ehdottaa oppilaalle kerhotoimintaan osallistumista. Yhteistyössä koulujen ja muiden toimijoiden (kuten Kerhokeskus-koulutyön tuki, koululiikuntaliitto ja Suomen Vanhempainliitto) kanssa kerhotoiminnan muodot vakiintuvat osaksi koulujen toimintaa. Kansallinen tuki Kerhokeskus kehittää kerhopedagogiikkaa yhdessä kuntien kanssa ja kunnat hyödyntävät Kerhokeskuksen verkkopohjaista neuvonta- ja ohjaussivustoa. Opetushallitus käynnistää yhdessä Kerhokeskuksen kanssa kunnille ja kouluille valtakunnallisen koulutuksen kerhotoiminnan tueksi. Valtionavustusta voidaan käyttää Toiminnan kehittämisestä ja järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin, kuten kerhotoiminnan järjestämiseen kunnissa ja kouluissa, henkilöstön täydennyskoulutuksesta aiheutuviin kuluihin, sijaiskustannuksiin, koulumatkoihin, materiaalikuluihin sekä kerhotoiminnan kehittämisestä aiheutuviin kuluihin. Opetuksen järjestäjä resursoi myös omaan kehittämistyöhön tarvittavaa henkilöstön asiantuntemusta ja työaikaa. Kooste Opetushallituksen tiedotteesta 22/2008. L.L/

6 Liite 2 KAJAANIN KAUPUNKI SIVISTYSPALVELUKESKUS KERHOTOIMINTA SUUNNITTELU- JA SEURANTALOMAKE Koulu Pietari Brahen koulu KERHOTOIMINTA KOULUMME LUKUVUOSISUUNNITELMASSA Yleisiä huolenaiheita valtakunnassa jo alaluokkien lasten kohdalla ovat mm. polarisaatio harrastusten suhteen, ja lasten liikunnallisuuden huonontuminen. Pyrimme vastaamaan alueemme lasten osalta näihin tarpeisiin monipuolisella kerhotoiminnalla ja kerhoihin kutsuvalla lähestymistavalla. Viestintä- ja mediataito on yksi lukuvuoden keskeisistä aihekokonaisuuksista, jota kerhotoiminnassakin painotetaan. KERHOTOIMINTA KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖN KEHITTÄMISEN VÄLINEENÄ mm. yhteiset pelisäännöt kerhotoimintaan Jokaisella kerholla on samanlainen toimintamalli, jossa osallistujat ja heidän huoltajansa sitoutetaan kerhoon. - huoltajille tarjotaan apuohjaajan paikkoja - kerhosäännöt ja kerhon sisällöt sovitaan yhdessä kotien ja kerhonvetäjän välillä - osallistumisesta pidetään kirjaa KERHOTOIMINTA OSANA ENNALTA EHKÄISEVÄÄ OPPILASHUOLTOA mm. oppilashuollon kautta kerhon toimintaan osallistuminen Koulun omista ja muiden toimijoiden kerhoista tehdään yhteisesite koteihin Harrastamattomuuden tunnistamista pidetään aiempaa tärkeämpänä osana luokanopettajan oppilaantuntemusta. Luokanopettaja tai oppilashuoltoryhmä tarvittaessa ohjaa koulun kerhoon. Kerhonvetäjä saa riittävät tiedot kerholaisistaan kotoa ja luokanopettajalta Kerhoissa esitellään muitakin mahdollisia harrastusmahdollisuuksia